Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Kotimaisten maatalouskonevalmistajien metallitöitten suunnittelu ja laatu  (Luettu 37034 kertaa)

Köyhä

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 515
Onko minussa jotain vikaa, kun en kotimaalaisista koneista löydä enempiä vikoja kuin ulkolaisistakaan? :'( Kotimaisissa härveleissä on takuu- ja varaosa-asiat hoituneet minulla hienosti. Kun voi asioida tehtaan kanssa suoraan. Joskus käynyt niinkin, että on tiettyjä asioita parantaneet ehdotuksesta. :o Joissain ulkolaistaustaisissa tuntuu olevan suurin ongelmikko runsaat väliportaat, vaikka takuu yms. asiat muuten voisi toimiakin.
Mun mielestä homma on mennyt siinä vaiheessa pieleen kun koneen on suunnitellut ekonomi insinöörin sijaan
Helppo se on eilinen sää ennustaa, mutta ennustappa huominen

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4367
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Miestä on ku mullia ja mielipiteitä sama määrä. :o

Onko mahdollista että jättää ostamatta ne paskat tuotteet ja siirtyy seuraavaan merkkiin? Jos ostettu kapistus on pyllystä niin nakkaa sen vittendaaliin ja ostaa toisen. Kierrätys on muotia.

Ei tarvis itkeskellä laakerien ja laitojen kestolla.

Vaihtokaupassa yleensä aina häviää.  Tämä ongelma koskee tosin vain meitä joilla rahaa ei ole riesaksi asti :-(

Yleensä ne pahimmat puutteet olisivat poistuneet melko pienellä lisärahalla kun paremmat palikat olisi laitettu jo alunperin tehtaalla. Vaikkapa paremmat laakerit eivät yhteensä montaa sataa lisää maksaisi. Toinen asia on sitten vehkeet joissa suunnittelu on kokonaisuudessaan susi. Ne eivät parane kuin Kusakoffin prosessissa...

Varmasti saa paremman kärrynkin kun sen pikkupyöräisen peruspeltikärryn sijaan ottaa vaikka 3-akseli Metakan ja mukaan puolitusinaa mieleisiä lavoja, mutta tästä ei nyt ollut kysymys.

supersammakko

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8652
  • You're a slave to money then you die
Mun mielestä homma on mennyt siinä vaiheessa pieleen kun koneen on suunnitellut ekonomi insinöörin sijaan
Joo, mutta jos antaa insinöörille vapaat kädet, niin ekonomi ei voi sitä enää myydä. Täydellinen kone on yksinkertaisesti liian kalis myytäväksi, porukka kuitenkin ostaa sitä halpaa paskaa ja rutisee...
Nothing is Something Worth Doing

junttieinari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4696
  • Savo savolaisille!
Hieman asiaa sivuten, Multivan kärryjen kylkeen näkyy ilmestyneen pieni Suomen lippu. :P
"Jos fundamentalistien kanssa pystyisi keskustelemaan järkevästi, ei maailmassa olisi fundamentalisteja."
                                                       -Tuomas Holopainen-

nuffieldmaster

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1719
Näkyy se suomalaisuus vanhemmissakin koneissa, ehkä varsinkin.

Jos vertaa suomalaisia wärtsilä-muko yms. sorminiittokoneita ruotsissa tehtyyn arokseen niin laatuero on huomattava.

Suomalaissa koneissa kiilahihnapyörät ovat usein yhdellä kiilalla, aroksessa karkaistulla booriakselilla.
Ruotsalainen materiaali on myös paljon parempaa. Samoin laakerit ovat kyllä ylimitoitettu, esimerkiksi rampan kiertoakselin laakerointi on vahvempi mitä a-sarjan suunnanvaihtimen  laakerointi, ja laakerit ovat made by SKF. Myös suojaukset ovat laakeroinneissa aivan kertaluokkaa paremmat mitä suomalaisissa tuotteissa.

En tiedä mikä juttu sitten vielä vaikuttaa, mutta aros hitusenkin väljänä on käynniltään hiljainen ja tasainen, wähän käytetty wärtsilä wispaa wallan witusti.
Markkinoiden Wahwimmat Wieska -lumilingot saat Kuuksenvaarasta parhaimpaan hintaan!
040-7306421  SOITA!  https://www.youtube.com/watch?v=IbiCOqk3fho

tommi

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12
Tuo laatuero näkyy muuten keltaisten ja niitä vanhempien valmettien ja VolvoBMvalmetin x05 -sarjan laadussa, Volvolta tuli paljon osaamista.

Viimeksi muokattu: 02.09.13 - klo:21:15 kirjoittanut tommi

koivumaki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3674
  • Valtra CNH TopliftStaja Kaweco
Näkyy se suomalaisuus vanhemmissakin koneissa, ehkä varsinkin.

Jos vertaa suomalaisia wärtsilä-muko yms. sorminiittokoneita ruotsissa tehtyyn arokseen niin laatuero on huomattava.

Suomalaissa koneissa kiilahihnapyörät ovat usein yhdellä kiilalla, aroksessa karkaistulla booriakselilla.
Ruotsalainen materiaali on myös paljon parempaa. Samoin laakerit ovat kyllä ylimitoitettu, esimerkiksi rampan kiertoakselin laakerointi on vahvempi mitä a-sarjan suunnanvaihtimen  laakerointi, ja laakerit ovat made by SKF. Myös suojaukset ovat laakeroinneissa aivan kertaluokkaa paremmat mitä suomalaisissa tuotteissa.

En tiedä mikä juttu sitten vielä vaikuttaa, mutta aros hitusenkin väljänä on käynniltään hiljainen ja tasainen, wähän käytetty wärtsilä wispaa wallan witusti.

---Niin.Aroshan on 'tasapainotettu',eli kierokanki ja terä liikkuvat keinuvivun avulla vastakkain.Tässä syy tasaiseen käyntiin.Wärtsilän koneessa on jonkinmoinen tasapainolimppu,mutta sehän taas aiheuttaa pystysuuntaisen värähtelyn vastapainon puuttuessa korkeussuunnassa.
--Varmaan Aros on kyllä paremmin tehtykin....

Cutana

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 469
Tuo laatuero näkyy muuten keltaisten ja niitä vanhempien valmettien ja VolvoBMvalmetin x05 -sarjan laadussa, Volvolta tuli paljon osaamista.

Jaa... Eikös sitä enää muisteta millaista sutta ne ekat vuodet oli?

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Näkyy se suomalaisuus vanhemmissakin koneissa, ehkä varsinkin.

Jos vertaa suomalaisia wärtsilä-muko yms. sorminiittokoneita ruotsissa tehtyyn arokseen niin laatuero on huomattava.

Suomalaissa koneissa kiilahihnapyörät ovat usein yhdellä kiilalla, aroksessa karkaistulla booriakselilla.
Ruotsalainen materiaali on myös paljon parempaa. Samoin laakerit ovat kyllä ylimitoitettu, esimerkiksi rampan kiertoakselin laakerointi on vahvempi mitä a-sarjan suunnanvaihtimen  laakerointi, ja laakerit ovat made by SKF. Myös suojaukset ovat laakeroinneissa aivan kertaluokkaa paremmat mitä suomalaisissa tuotteissa.

En tiedä mikä juttu sitten vielä vaikuttaa, mutta aros hitusenkin väljänä on käynniltään hiljainen ja tasainen, wähän käytetty wärtsilä wispaa wallan witusti.

Kiitos historiakatsauksesta, mutta oikeasti so what  :D

On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

SamiT

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1788
Näkyy se suomalaisuus vanhemmissakin koneissa, ehkä varsinkin.

Jos vertaa suomalaisia wärtsilä-muko yms. sorminiittokoneita ruotsissa tehtyyn arokseen niin laatuero on huomattava.

Suomalaissa koneissa kiilahihnapyörät ovat usein yhdellä kiilalla, aroksessa karkaistulla booriakselilla.
Ruotsalainen materiaali on myös paljon parempaa. Samoin laakerit ovat kyllä ylimitoitettu, esimerkiksi rampan kiertoakselin laakerointi on vahvempi mitä a-sarjan suunnanvaihtimen  laakerointi, ja laakerit ovat made by SKF. Myös suojaukset ovat laakeroinneissa aivan kertaluokkaa paremmat mitä suomalaisissa tuotteissa.

En tiedä mikä juttu sitten vielä vaikuttaa, mutta aros hitusenkin väljänä on käynniltään hiljainen ja tasainen, wähän käytetty wärtsilä wispaa wallan witusti.

---Niin.Aroshan on 'tasapainotettu',eli kierokanki ja terä liikkuvat keinuvivun avulla vastakkain.Tässä syy tasaiseen käyntiin.Wärtsilän koneessa on jonkinmoinen tasapainolimppu,mutta sehän taas aiheuttaa pystysuuntaisen värähtelyn vastapainon puuttuessa korkeussuunnassa.
--Varmaan Aros on kyllä paremmin tehtykin....

Ja olihan Aros kalliskin kone aikanaan, pappa oli sellaisen uutena ostanut joskus 60-luvun alkuvuosina. Vieläkin tallella ja olikin hyvä peli aikanaan mutta aivan loppuun kulunut romu koko vehje nykyään.
On vain kahdenlaisia traktoreita: Uusia Valtroja ja vanhoja Valmetteja.

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 64927
mutta aatteleppa millanen romu se samaan aikaan ostettu wirtsalan kone oliskaan.   naapurissa on ihan viimeisiä noita värtsilän koneita ja niitetty joku 40- hehtaaria mutta ihan loppu jo sillä ajolla ja kuiteskii säällinen kuski käyttäjänä.    miten osasivattenkin tehdä niin raudan näköistä alumiinia?  ei paljon pysty rutililla hitsaamaan ja kuluu toooosi nopeasti.

ht

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2514
  • Etelä-Karjala
Tuo laatuero näkyy muuten keltaisten ja niitä vanhempien valmettien ja VolvoBMvalmetin x05 -sarjan laadussa, Volvolta tuli paljon osaamista.

Jaa... Eikös sitä enää muisteta millaista sutta ne ekat vuodet oli?

Ei ne nyt ihan sutta kuitenkaan olleet. Perusratkaisu oli ihan jees, muutamia omituisuuksia tietysti oli mukana mutta varsinkin "mustakoppiset" 89-91 koneet oli hyviä.
-ei kun nappi huuleen ja rinta rottingilla kohti uusia pettymyksiä...

Cutana

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 469
Niissä esisarjan vehkeissä oli aika paljon kaikennäköistä.
Yleisin tietysti neste/öljyseko,etuakselin maljat,synkrot jotka tuli sitten teräksisinä,peräkotelo,se jossa ulosoton rattaat halkeili,3 pyttyisissä rojahteli se pikavaihde kun kolmepyttyinen pyörii niin epätasaisesti,kytkimen irrotushaarukka heikko,nosto sylkistä irtoili mäntiä,niiden turpakappaleet oli jotain sekasikiöitä kun tiivisteitä ei saanut mistään,edes alkuperäisenä,perä heikko kunnes olisko -86 siirtyivät kahteen ristitappiin ja neljään rattaaseen,kytkin alamittainen levystä jousia irtoili,ulosoton kytkin myös alimitoitettu ym.
Eikä muuta mutta takuu-ajan jälkeen suhtautuminen oli lähinnä *****ako natiset.


ht

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2514
  • Etelä-Karjala
No meillä oli -84 alkuvuodesta tullu 505 nelikko. Synkrot tosiaan meni, alkuperäiset kesti 3300 h. Ja sen kytkimen haarukan hitsailin kertaalleen kuntoon. Muuta mainitulta listalta ei esiintynyt.
-ei kun nappi huuleen ja rinta rottingilla kohti uusia pettymyksiä...