Yksi syy voi olla myös se, että pitkään tilakoko ja koneiden käyttömäärät täällä kotimaassa olivat melko vaatimattomia. Kylvinkone suunniteltiin edulliseksi ja riitti kun se oli kevyt ja kesti sen 30-40 ha:n vuosittaisen kylvömäärän pohojanmaan ruoppamailla. Massakysyntää oli juuri niillä halvoilla 280 leveillä pellistä prässätyillä kelapöyhimillä - eikä omaisuuden maksavilla neliroottorisilla karhottimilla.
Ei tarvitse mennä kuin sinne Väderin kotiseuduille niin keskimääräinen tilakoko on ollut siellä jo kauan suurehko.
Tuolla maailman nurkilla pinta-alassa on aina nolla tai kaksi enemmän. Samoin vetokoneiden koko on kasvanut hurjasti, ei siitä niin kauaa ole kun myytiin 215 leveitä takalanoja 70 hv:n takapotkuihin, nyt sen lanan voi joku laittaa 12 tonniin painotettuun Venttiin ja painaa voimalla polannetta irti. Ehkä osa valmistajista ei ole vielä oikein sisäistänyt sitä että suunnittelu urakointiluokan käyttöön pitää tehdä eri asenteella eikä sortua etsimään keskusliikkeen likistämän katteen rippeitä käyttämällä halvempia ja huonompia komponentteja. Osalla valmistajista voi olla yhä kasvukipuja myös kehitystiimien suunnalla, ei oikeasti tiedetä mitä ollaan tekemässä ja kehitys ja uusien mallien tarve markknoille on nopeampaa kuin testaus - joka tietysti hidastaa ja maksaa.
Yhä suurempien, tehokkaampien ja monimutkaisempien koneiden suunnittelu on paljon vaativampaa kuin niiden yksinkertaisten. Siellä kilpailussa ei kansainvälisesti pärjätä protoilla. Oikeastaan ainoa sektori jossa meillä on sanottavaa on tuo tavaralajisysteemin metsäkonepuoli, siellä lienemme tasaväkisiä maailman parhaiden kanssa. Emme varmasti tule koskaan kiilaamaan kunnolla siihen maatalouskoneluokkaan jota linjalla Australia-Venäjä/Ukraina-USA-Kanada käytetään. Mutta siellä koneet on pakko suunnitella kestämään enemmän kuin 100 ha/vuosi.
Tuossa on kengurumaasta yli 60 m kylvöyhdistelmä, joskin lienee käyttäjänsä itse kokoama.
http://www.youtube.com/watch?v=4L1pA0q71CQToisaalta pikkuvalmistajilla on valttina juuri joustavuus ja paikallisten olosuhteiden tuntemus, ja käyttäjäpalautetta tulisikin kuunnella herkällä korvalla. Minä en oikein ymmärrä kotimaisen pajan osalta sellaista 'kyllä-me-täällä-tiedetään-paremmin-mikä-toimii' -asennetta silloin kun aivan asiallista ja ystävällistä palautetta ilmaiseksi tarjotaan. Pidän laatua tärkeimpänä kilpailuvalttina, tietysti hinta pitää olla suhteessa laatuun.