Niin kyllähän tuonne ulkomaille samanlaisia nyrkkipajoja mitä suomessakin on mutta niiden tuotteita ei tuo kukaan suomeen     Ja on niitä todella hyviä suomalaisiakin olemassa mutta ne on sieltä kalleimmasta päästä eikä ulkolaisia vastaavia ole välttämättä edes tarjolla.. Taas näitä paljon kaupaksi meneviä (esim. kärryjä ja äkeitä) kun yrittää kaikki tehdä ja suuria määriä niin kyllä sinne paskaa mahtuu joukkoon kun insinööri onkin yhtäkkiä muuttanut niitä laskelmiaan ja ne otetaan valmistukseen ennen testausta plus että hitsisauma ei osu kohdalleen tai se on melkein mahdoton edes tehdä kunnolla...  Parhaita tuotteita on monesti pienten pajojen tuotteet joita on käytössä pajalla itselleen kehitettynä tai protoja on käytössä muutama ja niitä on kehitetty käyttäjän kanssa.. Hese ja Metaka on näistä ainakin hyviä esimerkkejä näistä kunnollisista tuotteista toki kummallakin saattaa olla lapsuuksia joukossa    Kohta joku taas kuitenkin vetää herneen nenään kun pelkkä kuski huutelee niin sanompa vaan että kaikennäköisiä ja maalaisia koneita tulee ajeltua niin kyllä siinä tulee otantaa niihin koneisiin...   

Starkillakin oli ilmeisesti laatuongelmia lähiaikoina mutta pitää edelleen kehua kotimaista osaamista aurojen osalta. Ja omassa käytössä oleista U-auroista toisia on kerran hitsattu, muuten ovat toimineet kuin junan vessa (tanskalaista nivelauraa hitsattiin isompana projektina ainakin 5 eri kertaa). Eikä Stark ole sillä sektorilla edes ainoa joka tekee parempia vehkeitä kuin useimmat ulkomaiset edes osaavat kaivata.

Tumen JC laahavannaskoneessa ei ole ollut mitään ongelmaa vaikka toiset tuntuu rikkovan niitä 2 vuodessa kunnes 5. vuotena sitten vaihtavat "oikeaan" kylvökoneeseen eli johonkin ulkomaiseen.

Jos Potilan tilalle tarvitsee paremman äkeen niin olisi mieluummin kannattanut vaihtaa parempi äkeen käyttäjä (toki joku yksittäisvika voi läytyä mutta sitten se korjataan). Tietty voi ihan vain epäisänmaallisuuttaan hommata suoraan väderstadin potilan tai multivan sijasta.

MP-lift:in tavara on hintalaatusuhteeltaan erittäin asiallista, ei tarvitse Quicken rojujen perään kysellä agrista kysellä.

Vanha Avant 520 vain paranee vanhetessaan, ja kotimaasta se toinenkin varteenotettava pienkuormaajamerkki tulee.

Yms yms yms.

Ei meillä enempää ole suhteessa hajonnut kotimaista kuin ulkomaistakaan, luultavasti päinvastoin.

Yksi syy voi olla myös se, että pitkään tilakoko ja koneiden käyttömäärät täällä kotimaassa olivat melko vaatimattomia. Kylvinkone suunniteltiin edulliseksi ja riitti kun se oli kevyt ja kesti sen 30-40 ha:n vuosittaisen kylvömäärän pohojanmaan ruoppamailla. Massakysyntää oli juuri niillä halvoilla 280 leveillä pellistä prässätyillä kelapöyhimillä - eikä omaisuuden maksavilla neliroottorisilla karhottimilla.
Ei tarvitse mennä kuin sinne Väderin kotiseuduille niin keskimääräinen tilakoko on ollut siellä jo kauan suurehko.

Tuolla maailman nurkilla pinta-alassa on aina nolla tai kaksi enemmän. Samoin vetokoneiden koko on kasvanut hurjasti, ei siitä niin kauaa ole kun myytiin 215 leveitä takalanoja 70 hv:n takapotkuihin, nyt sen lanan voi joku laittaa 12 tonniin painotettuun Venttiin ja painaa voimalla polannetta irti. Ehkä osa valmistajista ei ole vielä oikein sisäistänyt sitä että suunnittelu urakointiluokan käyttöön pitää tehdä eri asenteella eikä sortua etsimään keskusliikkeen likistämän katteen rippeitä käyttämällä halvempia ja huonompia komponentteja. Osalla valmistajista voi olla yhä kasvukipuja myös kehitystiimien suunnalla, ei oikeasti tiedetä mitä ollaan tekemässä ja kehitys ja uusien mallien tarve markknoille on nopeampaa kuin testaus - joka tietysti hidastaa ja maksaa.

Yhä suurempien, tehokkaampien ja monimutkaisempien koneiden suunnittelu on paljon vaativampaa kuin niiden yksinkertaisten. Siellä kilpailussa ei kansainvälisesti pärjätä protoilla. Oikeastaan ainoa sektori jossa meillä on sanottavaa on tuo tavaralajisysteemin metsäkonepuoli, siellä lienemme tasaväkisiä maailman parhaiden kanssa. Emme varmasti tule koskaan kiilaamaan kunnolla siihen maatalouskoneluokkaan jota linjalla Australia-Venäjä/Ukraina-USA-Kanada käytetään. Mutta siellä koneet on pakko suunnitella kestämään enemmän kuin 100 ha/vuosi.

Tuossa on kengurumaasta yli 60 m kylvöyhdistelmä, joskin lienee käyttäjänsä itse kokoama.

http://www.youtube.com/watch?v=4L1pA0q71CQ

Toisaalta pikkuvalmistajilla on valttina juuri joustavuus ja paikallisten olosuhteiden tuntemus, ja käyttäjäpalautetta tulisikin kuunnella herkällä korvalla. Minä en oikein ymmärrä kotimaisen pajan osalta sellaista 'kyllä-me-täällä-tiedetään-paremmin-mikä-toimii' -asennetta silloin kun aivan asiallista ja ystävällistä palautetta ilmaiseksi tarjotaan. Pidän laatua tärkeimpänä kilpailuvalttina, tietysti hinta pitää olla suhteessa laatuun.

Starkillakin oli ilmeisesti laatuongelmia lähiaikoina mutta pitää edelleen kehua kotimaista osaamista aurojen osalta. Ja omassa käytössä oleista U-auroista toisia on kerran hitsattu, muuten ovat toimineet kuin junan vessa (tanskalaista nivelauraa hitsattiin isompana projektina ainakin 5 eri kertaa). Eikä Stark ole sillä sektorilla edes ainoa joka tekee parempia vehkeitä kuin useimmat ulkomaiset edes osaavat kaivata.


Yms yms yms.

Ei meillä enempää ole suhteessa hajonnut kotimaista kuin ulkomaistakaan, luultavasti päinvastoin.

Juu starkin U-aurasta irtoo siipien sylinterien välikappale.. Ei ollut kyllä hitsauskaan ihan kohdallaan... Kauhaharjan pohja/kylkien saumaa piti hiukan yks kevät hitsata mutta niin vaihtui kyllä quicken aisatkin uusiin kun olivat reilun 5cm sovitelevyn reunoissa korkeuseroa keskenään eli hiukan sai damagea kun törmäs kaivonkanteen     

Miepä oon ratkassu tään ongelman tekemällä itte koneet omassa pajassa, jos ja kun joku kohta vaatii parannusta/muunnosta ei voi muuta kun purra omaa hammasta


Tosin tosi urakoitsijat pitää hulluna ja nauraavat esson baarissa, mutta elämä on

Joko uusissa Tuhti-kärryissä on paremmat pyöränlaakerit?

Vanhemmista punaista tuntuu menevän laakereita, tälläkin hetkellä yhdet toisinaan kitisevät, parit olen jo vaihtanut. Hajonneet näyttävät olevan made in USSR .... ulkokooli halki tai vierintäpinnat vaan hilseellä. Toisilta menee taas niitä telipukin laakereita.

Vuosimallin -64 Weckmanin kärryn laakereissa ei ole mitään vikaa, ja 4 tonnin kärryn runko on tukevampi ja vääntöjäykempi kuin uudemman 85-kärryn, ja siihen on laitettu vielä lehtijousetkin  :-)

Niissä Tuhtin D1 mallin maansiirtokärreissäkin tais olla probleemaa pyöränlaakereiden kanssa. Ryssän tekosia olivat ja niitä sai vaihdella sitten.

Tahtoo noissa navoissa olla, että niitä pitäis kovemmassa käytössä tarkistella säännöllisen usein ja säätää välykset sekä rasvata. Viikosta toiseen kun kärri huilaa tappiin asti kuormattuna yli 50 kulkevan vetopelin perässä, niin alkaa olla huollollakin jotain merkitystä laakerien kestävyyteen.

Itteltä löytyy Ryskyn, olikohan alunperin 7 t telikärri jolla on ajettu paljon, mut edelleen siinä on molemmat etummaiset navat alkuperäiset. Laakerit USSR kamaa, mutta tuntuuvat kestävän kun säännöllisesti tarkistelen välykset ja nipasta ruuttaan uutta rasvaa pölykupin kautta sisään.

Miestä on ku mullia ja mielipiteitä sama määrä.

Onko mahdollista että jättää ostamatta ne paskat tuotteet ja siirtyy seuraavaan merkkiin? Jos ostettu kapistus on pyllystä niin nakkaa sen vittendaaliin ja ostaa toisen. Kierrätys on muotia.

Ei tarvis itkeskellä laakerien ja laitojen kestolla.

Miestä on ku mullia ja mielipiteitä sama määrä.

Onko mahdollista että jättää ostamatta ne paskat tuotteet ja siirtyy seuraavaan merkkiin? Jos ostettu kapistus on pyllystä niin nakkaa sen vittendaaliin ja ostaa toisen. Kierrätys on muotia.

Ei tarvis itkeskellä laakerien ja laitojen kestolla.

Minkäs teet, jos perse ei kestä laittaa laatua. Pakko jatkaa vanhoilla kaluilla...

Lainaus käyttäjältä: Viina-Antti - 01.09.13 - klo:21:06

Miestä on ku mullia ja mielipiteitä sama määrä.

Onko mahdollista että jättää ostamatta ne paskat tuotteet ja siirtyy seuraavaan merkkiin? Jos ostettu kapistus on pyllystä niin nakkaa sen vittendaaliin ja ostaa toisen. Kierrätys on muotia.

Ei tarvis itkeskellä laakerien ja laitojen kestolla.

Minkäs teet, jos perse ei kestä laittaa laatua. Pakko jatkaa vanhoilla kaluilla...

Niimpä...

Kummalla jatkaisit?

Tällä?



Vai tällä?

Lainaus käyttäjältä: Apilas Jr. - 01.09.13 - klo:21:28

Lainaus käyttäjältä: Viina-Antti - 01.09.13 - klo:21:06

Miestä on ku mullia ja mielipiteitä sama määrä.

Onko mahdollista että jättää ostamatta ne paskat tuotteet ja siirtyy seuraavaan merkkiin? Jos ostettu kapistus on pyllystä niin nakkaa sen vittendaaliin ja ostaa toisen. Kierrätys on muotia.

Ei tarvis itkeskellä laakerien ja laitojen kestolla.

Minkäs teet, jos perse ei kestä laittaa laatua. Pakko jatkaa vanhoilla kaluilla...

Niimpä...

Kummalla jatkaisit?

Tällä?



Vai tällä?

Tällä....

On noita ongelmia sekä kotimaassa, että ulkomailla.
Junkkarin ruiskun puomin hitsaus tuossa jo tulikin mainittua, ja täältä tulee myös ääni tuolle. Oli se Junkkarin italialainen Bravo boksi myös aika syvältä käytettävyydeltään.
Ulkomaisista tulee Jontikan kurottajan jälkeen seuraavana mieleen Taarupin 4232 murskain. Ensimmäisenä käyttöpäivänä tuli ensinmmäinen vika ja senjälkeen huoltomies melkein asui meilllä. Ensimmäisenä talvena se rakennettiin lähes täysin uudelleen. Myöhemminkin sen kanssa on riittänyt murhetta. Viimeaikoina on sylinterien ja tukitankojen korvia pettänyt. Osassa korviin syntyy liian suuret voimat liian lyhyiden tuentavälien vuoksi. Osassa taas on hitsisauma mennyt viereen. Lautasten laakerointien pettämisen osasyynä varmaankin on niissä käytetyt romanialaiset  laakerit.
Valmetit ja Valtra meillä ovat pelanneet mallikkaasti 605 alun lastentauteja lukuunottamatta.

Eipä ole kumma, kun ei asennevammaisten puheluihin asiallisesti vastata. Jos asenne on valmiiksi se, että suomalainen on paskaa ja mää osaan kaiken paremmin kuin te, on rakentavan palautteen antaminen enemmän kuin vaikeaa. Tonton tapauksessa taitaa vika olla tehtaan päässä, mutta yleensä ilmapiiri täppärituottajaporukassa tuntuu olevan terminaattorimainen määoonkaikesparee. Kielii sosiaalisten taitojen puutteesta. Seuraavaks jo käret puuskassa haukutaan kotimaisia vehkeitä ja kehutaan ulkolaisia....vaikka samalla lailla ne lähialueen yrittäjät testaa kalustoa käytännössä ja tekee parannusehdotuksia, korjataan suunnitteluvirheitä jne. siellä ulkomailla. Sitä kutsutaan tuotekehitykseksi. Maatalouskoneet on maailmanlaajuisesti kapea erikoisala, jossa massavalmistajia on vähän ja matka tekijältä loppukäyttäjälle lyhyt, mikä tarkoittaa sitä, että loppukäyttäjien on jatkuvasti saatava sanansa kuuluviin ja toisaalta valmistajien on niitä kuunneltava.

Tarkoitus on sanoa, että paskoja koneita tehdään joka puolella. Niitä kaikkia ei vaan tuoda suomeen. Täälläkin osataan toisaalta tehdä ihan samaa tasoa kuin muuallakin. Kategorinen kotimaa vs- tuontimollaus kertoo enemmän puhujasta kuin koneista

Niin no asennevammahan se on heti jos menee tehtaalle mainitsemaan että "voitaisi takuun piikkiin korjata!"

Jontikan paalaimessa luki aikoinaan että paalaimella saa maksimissaan 400kg paaleja paalata. Tätä oli naapuri ihmetellyt kun kyseisellä härvelillä ei nuin pientä saa edes tehtyä. Myyjä oli vastannut että "se on jenkkejä varten. Muuten ne vaatisi vielä 10 vuoden päästäkin osia takuuseen."

Tulee ulkomailtakin kaikkea shittiä.

Esimerkkinä Tritonin paskavaunu, vaunun kantavuus 13 tonnia, mutta RENKAIDEN yhteensä 6 tonnia 

ottakaas rulla mitta käteen jos omistatta uuren karhian härmälääs valmisteesen junttapyärä kylvinkoneen. onko vetopiste keskellä, samalla voi mitata ja tarkastella muitakin "symmetrisiä" mittoja viimekeväisiä kauppojakin on asian tiimoilta purettu...

Onko minussa jotain vikaa, kun en kotimaalaisista koneista löydä enempiä vikoja kuin ulkolaisistakaan? Kotimaisissa härveleissä on takuu- ja varaosa-asiat hoituneet minulla hienosti. Kun voi asioida tehtaan kanssa suoraan. Joskus käynyt niinkin, että on tiettyjä asioita parantaneet ehdotuksesta. Joissain ulkolaistaustaisissa tuntuu olevan suurin ongelmikko runsaat väliportaat, vaikka takuu yms. asiat muuten voisi toimiakin.