Kaikki koneet hajoo, jos ne hajotetaan. Toisilla kestää ja toisilla ei kestä mikään. Yleensä valittajat ovat juuri tuota jälkimmäistä sorttia. Ja tietenkin sitten on sitä täyttä paskaa tavaraa, millä ei tee yhtään mitään. Tulee yleensä tuolta Kiinan päästä.

Kilpailu konekaupassa on rajua...

On valitettavaa, että Suomessa palkat yms. ovat niin korkeat, että koneiden myyntihintaa pitää saada alemmaksi materiaaleista tinkimällä.

Ei ole ulkomainen laitekaan aina niin vimpan päälle erikoisteräksestä tehtyä. Giorgio jostain Alppien eteläpuolelta on väännelly Fe37:sta semmosia vihreen ja keltasen kirjavia piennar/kesantomurskaimia pitemmän aikaa. Omani on vuodelta -03, solmuun kääntyneet rungot on uusittu -05 ja -07. Nykyinen runko on niin vähän kiero, että laakerit kestää. Eteen kun valjastaa Suolahden rautaa, nin on talon paras ja huonoin kone peräkkäin. Ei tuo Vallukaan ole täysin ongelmaton ollut, mutten näillä kokemuksilla kuitenkaan merkkiä vaihtaisi.

>kotimaisissa koneissa on se hyvä puoli että kun ottaa auton alle niin muutamassa tunnissa on pääkallpaikalla henkilökohtaisesti

Mitähän hyötyä kuvittelet tuosta olevan?Jos ovat rahat saaneet sanovat korkeintaan,että voi voi...Aika äänetön yhtiömies maajussi on vaikka kuinka meteliä pitäisi.

Tämä kannattaa aina pitää mielessä ostelee mitä tahansa alaan liittyvää.

kotimaisissa koneissa on se hyvä puoli että kun ottaa auton alle niin muutamassa tunnissa on pääkallpaikalla henkilökohtaisesti

Naapuri oli erään uuden koneen kohdalla jota heti oli joutunut hitsailemaan soittanut ensin valmistajalle "että olisi takuu korjauksen aihetta. Tehtaan edustaja oli kysynyt että "etkö osaa hitsata?" Naapuri tähän että "ihan varmaan paremmin kuin teidän metallimiehet!" Tähän tehtaan edustaja oli tehnyt vain sen että laitoi luurin kiinni.

Voisi olla tuo suhtautuminen siellä konepajoilla vähäsen asiakas lähtöisempää kuin aina sillä kantilta ETTÄ TAHALLAAN SÄRETTÄ KAIKEN! Tai sitten pitää ajatella että eikö niitä koneita olekkaan tehty käytettäväksi!

Kronen niittomurskaimen puomi murtui ,omistaja soitti saksaan ,mutta siellä ei puhuttu Suomea,uskomatonta käytöstä 

En väitä olevani fiksumpi suunnittelija kuin ne siellä tehtaalla, olosuhteita ja tilanteita on vaan niin monenlaisia. En myöskään ole tavannut yhtään konetta - kotimaista tai ulkolaista - jossa ei jotakin parannettavaa olisi vastaan tulllut. Siis omasta mielestäni parannettavaa... :-)

Liiallinen säästäminen rakenteissa on kyllä tyhmää - esim eräs kotimainen äes (ei Multiva tässä) oli yhdessä vaiheessa varustettu paineenkestoltaan hyvin naftisti mitoitetuilla 1-kudosletkuilla. Jo toisena käyttövuonna niitä sitten alkoi vuotaa noin yksi päivässä. Tuntui hyvin typerältä tehdä letkusulkeisia lähes uuteen koneeseen. Joissakin kohdissa oli letkun taivutussäde myös jäänyt luvattoman pieneksi.

Ja Eikös noita letkujen laatuongelmia ole ollut myös kuikan uudemmissa malleissa ? Sinänsä valitettavaa kehitystä, kun käytössä on paljon parikytvuotiaita kuikkia joissa monissa letkut alkuperäisiä.

Minusta esim. oxsa tuotteet on osoitus siitä että myös suomessa voidaan panostaa tuotteeseen, jos loppukäyttäjä osaa vaatia parempaa. Ei nekään mitään täydellisiä ole, mutta asenne on suunnittelijoilla mielestäni kohdallaan.

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 01.09.13 - klo:10:38

En väitä olevani fiksumpi suunnittelija kuin ne siellä tehtaalla, olosuhteita ja tilanteita on vaan niin monenlaisia. En myöskään ole tavannut yhtään konetta - kotimaista tai ulkolaista - jossa ei jotakin parannettavaa olisi vastaan tulllut. Siis omasta mielestäni parannettavaa... :-)

Liiallinen säästäminen rakenteissa on kyllä tyhmää - esim eräs kotimainen äes (ei Multiva tässä) oli yhdessä vaiheessa varustettu paineenkestoltaan hyvin naftisti mitoitetuilla 1-kudosletkuilla. Jo toisena käyttövuonna niitä sitten alkoi vuotaa noin yksi päivässä. Tuntui hyvin typerältä tehdä letkusulkeisia lähes uuteen koneeseen. Joissakin kohdissa oli letkun taivutussäde myös jäänyt luvattoman pieneksi.

Ja Eikös noita letkujen laatuongelmia ole ollut myös kuikan uudemmissa malleissa ? Sinänsä valitettavaa kehitystä, kun käytössä on paljon parikytvuotiaita kuikkia joissa monissa letkut alkuperäisiä.

Minusta esim. oxsa tuotteet on osoitus siitä että myös suomessa voidaan panostaa tuotteeseen, jos loppukäyttäjä osaa vaatia parempaa. Ei nekään mitään täydellisiä ole, mutta asenne on suunnittelijoilla mielestäni kohdallaan.

Muutama muukin kotimainen konevalmistaja tekee koneita ns. raudan äärellä. joissa on hitsisaumat ja rauta siellä missä pitääkin. Tosin ne sijoittuvat valtakunnan kartalla muualle kuin pohjanmaalle tai varsinais-suomeen. Eikä näitä koneita saa K,n tai A,n lasipalatseista. Näyttäis aika hyvin pitävän paikkansa se että kotimainen maatalouskonevalmistus on kahden lasipalatsin otteessa. Valmistajat jotka eivät ole itseään myynneet suomalaisen agraari kaupan alttarille valmistavat ihan eriluokan laitteitta. Samaa mieltä hervastin kanssa tuotteen kehityksestä ja jälkimarkkinoinnissa, jotkut sen osaa ja toiset ei. Tuo on yrityksen ongelma ei sen kaverin joka vastaa puhelimeen tai juokset rahatukku kourassa hakemaan niitä lähiosia kun se hajoaa......

Kivahan se on suosia suomalaista mutta mutta..... esim. heurekan seminaarissa meidän ihanan kotomaamme kerma Suomen pankinjohtaja mukaan lukien oli meille maalaisille ja maanviljelijöille esittämässä mukavia madonlukuja, niin se sosialisti ja kapitalisti kiittää maalaista ja maanviljelijää. Ihan tulee vanha tsaarin venäjämieleen.
Yksi oppi pitäisi muistaa jotta voi katsoa tulevaisuuteen PITÄÄ tuntea menneisyys. 

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 01.09.13 - klo:15:32

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 01.09.13 - klo:10:38

En väitä olevani fiksumpi suunnittelija kuin ne siellä tehtaalla, olosuhteita ja tilanteita on vaan niin monenlaisia. En myöskään ole tavannut yhtään konetta - kotimaista tai ulkolaista - jossa ei jotakin parannettavaa olisi vastaan tulllut. Siis omasta mielestäni parannettavaa... :-)

Liiallinen säästäminen rakenteissa on kyllä tyhmää - esim eräs kotimainen äes (ei Multiva tässä) oli yhdessä vaiheessa varustettu paineenkestoltaan hyvin naftisti mitoitetuilla 1-kudosletkuilla. Jo toisena käyttövuonna niitä sitten alkoi vuotaa noin yksi päivässä. Tuntui hyvin typerältä tehdä letkusulkeisia lähes uuteen koneeseen. Joissakin kohdissa oli letkun taivutussäde myös jäänyt luvattoman pieneksi.

Ja Eikös noita letkujen laatuongelmia ole ollut myös kuikan uudemmissa malleissa ? Sinänsä valitettavaa kehitystä, kun käytössä on paljon parikytvuotiaita kuikkia joissa monissa letkut alkuperäisiä.

Minusta esim. oxsa tuotteet on osoitus siitä että myös suomessa voidaan panostaa tuotteeseen, jos loppukäyttäjä osaa vaatia parempaa. Ei nekään mitään täydellisiä ole, mutta asenne on suunnittelijoilla mielestäni kohdallaan.

Muutama muukin kotimainen konevalmistaja tekee koneita ns. raudan äärellä. joissa on hitsisaumat ja rauta siellä missä pitääkin. Tosin ne sijoittuvat valtakunnan kartalla muualle kuin pohjanmaalle tai varsinais-suomeen. Eikä näitä koneita saa K,n tai A,n lasipalatseista. Näyttäis aika hyvin pitävän paikkansa se että kotimainen maatalouskonevalmistus on kahden lasipalatsin otteessa. valmistajat jotka eivät ole itseään myynneet suomalaisen agraari kaupan alttarille valmistavat ihan eriluokan laitteitta. Samaa mieltä hervastin kanssa tuotteen kehityksestä ja jälkimarkkinoinnissa.

Täysin samaa mieltä! Ja kaikkista halvin vaihtoehto kannattaa jättää pois ostoslistalta ja sitä en myös ymmärrä miksi suomalaiset kärry valmistajat käyttää jotain halpaa traktorimallin kippisylinteriä kärryissään, jotka jo uutena on väljät ja tahtovat vuotaa, vaikka ostaas kuinka kalliit kärryt Esim. 21t kuorma-automallin laadukkaita kippejä saa Nurmi ja Nummi samalla öljytilavuus määrällä ku näitä mökkikäyttöön tarkoitettuja kippejä... Ja hinnan ero ei ole minusta suuri!! Itsellä on vaihdettu joka kärryyn itse k-a:n kipit jälkeen päin mitä on tehdas kärryjä ostettu!! Ja myös itse tehdyissä mitkä on kuorma-autosta tehty 3kpl, niin on laitettu k-a:n kipit. 

Tempo maansiirtokärry: aisan tukijalasta puuttuu reikä se jää niin alas että aumalla on vaikeaa liikkua .Rehuvarustus :liukumuovit irtoavat ylhäältä ensimmäisten kuormien jälkeen ,kiinnitys lapsellisilla niiteillä jotakin pehmeää alumiinia.Lava maalaamaton ruostuu muutamassa päivässä ja sitten vasta kuorma onkin lavassa lujassa.Runko ruostuu nopeasti ja takalaita murtuu kulmistaan aika pian.Heikot adr navat eikö virossa ole myynnissä fadin napoja.
Niin joo eihän tämä olekaan kotimainen,no lukekaa nyt kuitenkin.

Vein tuossa aamulla peräkärryllä polttopuukuorman ja huomasin, että ei ne tuolla Junkkarillakaan ole tietoisia mistään Fadeista, ADR:ää näyttää olevan 

Joko uusissa Tuhti-kärryissä on paremmat pyöränlaakerit?

Vanhemmista punaista tuntuu menevän laakereita, tälläkin hetkellä yhdet toisinaan kitisevät, parit olen jo vaihtanut. Hajonneet näyttävät olevan made in USSR .... ulkokooli halki tai vierintäpinnat vaan hilseellä. Toisilta menee taas niitä telipukin laakereita.

Vuosimallin -64 Weckmanin kärryn laakereissa ei ole mitään vikaa, ja 4 tonnin kärryn runko on tukevampi ja vääntöjäykempi kuin uudemman 85-kärryn, ja siihen on laitettu vielä lehtijousetkin  :-)

Joko uusissa Tuhti-kärryissä on paremmat pyöränlaakerit?

Vanhemmista punaista tuntuu menevän laakereita, tälläkin hetkellä yhdet toisinaan kitisevät, parit olen jo vaihtanut. Hajonneet näyttävät olevan made in USSR .... ulkokooli halki tai vierintäpinnat vaan hilseellä. Toisilta menee taas niitä telipukin laakereita.

Vuosimallin -64 Weckmanin kärryn laakereissa ei ole mitään vikaa, ja 4 tonnin kärryn runko on tukevampi ja vääntöjäykempi kuin uudemman 85-kärryn, ja siihen on laitettu vielä lehtijousetkin  :-)

Mulla on tänä syksynä ollut viljan ajossa sekä Weckmannin että Junkkarin pikkukippoja. Kauheita rempuloita on noi Tuhdit Junkkariin verrattuna, vaikka tuolla Junkkarilla on varmaan enemmän tonneja takana.

JF tarkuussilppurit on suurelta osin koottu romanialaisilla laakereilla.
Tuhtin takavalojen polttimona on Unkarilaiset .
Laakerien ktinä johtuu siitä että maantiepöly pääsee napaan akselin puolelta siihen auttaa rasvaus,jos ei ole nippaa voin sen asentaa kansiläppään hyvin kätevästi (harmaat tuhti ei nippaa).
Tuhti teki yhteen aikaan itse navat ne ovat ongelmaisia jos laakeri on vähänkin löysällä ,kannatta tarkistaa pyörää renkuttamalla (tunkilla pyörä ylös).Pyörä muljahtaa hyvin äkkiä alta pois jos laakeri löysällä.

Kyyllähän se niin taitaa olla,että jos koneella ajellaan enemmän ei valmistusmaa saa olla suomi
Esim. Jos verrataan vääderin ja vaikka maestron vantaiden kestoikää,on ero noin 1000ha.
Ja ainakaan porinpommin tehtailla ei korvaalotkautettu kun koulutukses eräät isännät kertoilivat pienistä parannusehdotuksista.

Ja ei käyttäjän tarvi olla insinööri,sitä hommaa tekee tyhmemmätmiehet Mutta miksi suomikoneilla tuotekehitys tehdään tiloilla isäntien laskuun

Eipä ole kumma, kun ei asennevammaisten puheluihin asiallisesti vastata. Jos asenne on valmiiksi se, että suomalainen on paskaa ja mää osaan kaiken paremmin kuin te, on rakentavan palautteen antaminen enemmän kuin vaikeaa. Tonton tapauksessa taitaa vika olla tehtaan päässä, mutta yleensä ilmapiiri täppärituottajaporukassa tuntuu olevan terminaattorimainen määoonkaikesparee. Kielii sosiaalisten taitojen puutteesta. Seuraavaks jo käret puuskassa haukutaan kotimaisia vehkeitä ja kehutaan ulkolaisia....vaikka samalla lailla ne lähialueen yrittäjät testaa kalustoa käytännössä ja tekee parannusehdotuksia, korjataan suunnitteluvirheitä jne. siellä ulkomailla. Sitä kutsutaan tuotekehitykseksi. Maatalouskoneet on maailmanlaajuisesti kapea erikoisala, jossa massavalmistajia on vähän ja matka tekijältä loppukäyttäjälle lyhyt, mikä tarkoittaa sitä, että loppukäyttäjien on jatkuvasti saatava sanansa kuuluviin ja toisaalta valmistajien on niitä kuunneltava.

Tarkoitus on sanoa, että paskoja koneita tehdään joka puolella. Niitä kaikkia ei vaan tuoda suomeen. Täälläkin osataan toisaalta tehdä ihan samaa tasoa kuin muuallakin. Kategorinen kotimaa vs- tuontimollaus kertoo enemmän puhujasta kuin koneista

Mun viimeinen kokemus ulkomaisesta koneesta ei kovin kunnioitusta herättävä ole. Sorruin ostamaan uusien EU-maiden tuotteen, ja pahoja heikkouksia on. Viimeises Koneviestis on juttuu täst saman konsernin tuotteesta. Turha on toisaalta haukkua kotimaisia, eihän esim. heinänkorjuukoneita Elhoa lukuunottamatta juuri täällä tehdä. Eikä Elhokaan ny niin kovin huono ole ollut, jokunen tuhat hehtaaria menny niilläkin. Junkkari teki Comerin palkilla myös koneita, mutta ei ole samaa rautaa. Koneita on ranskasta, saksasta, puolasta, suomesta ja englannista tällä hetkellä. Ranskalaiset ei ny niin lujia autoja ole koskaan tehneet, mut maatalouskoneissa ei ole huono. Englantilaiset ja saksalaiset traktorit ovat toimineet hiton hyvin ei siin mittään, joten ei mulla suurta intoa ole mennä vaihtamaan, eikä Valtrakaan ole pois suljettu seuraavis kaupois kunhan joskus kaukana tulevaisuudes taloudellisesti mahdollist.