Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Maidontuotanto AB/C  (Luettu 28086 kertaa)

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8340
Vs: Maidontuotanto AB/C


Niin, nyt näyttää siltä, että AB-alueen kotieläintilojen tulos menee niihin parempiin koneisiin

A-alueella on vähän kirjanpitomaitotiloja, joten yksittäisen tilan ratkaisut vaikuttavat lukuihin paljon.


430?  Kyllä tuosta jo kohtuullinen tilastollinen luotettavuus  syntyy.
Eikös 430 ole kaikkien tilojen lukumäärä, joista 15-20 on kirjanpitotiloja?
Mystinen kesälaatumies

korven ukko

  • Vieras
Vs: Maidontuotanto AB/C
sanottiin että vastaa satojen tilojen tilannetta, mutta jos onkin vain kymmeniä niin ei muuta asiaa. Noin suuria suurusluokkaisia rakenteellisia eroja ei voi sivuttaa!

AimoMela

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1172
Vs: Tilastot
A-alueella on vähän kirjanpitomaitotiloja, joten yksittäisen tilan ratkaisut vaikuttavat lukuihin paljon.

430?  Kyllä tuosta jo kohtuullinen tilastollinen luotettavuus  syntyy.

Ja nyt alkaa kootut selitykset.

Nyt unohtuu se että Korven äijä ja Mela todistivat kilvan MTT:n tilastojen luotettavuutta. Kestävät kuulemma jopa tieteellisen tarkastelun.

http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=15841.0

Täysin oikeassahan tuo korvenukko on. Tuollainen se menetelmä on, tilastollisesti. Tuo on aika täydellinen kuvaus käytetystä menetelmästä. Ongelma on vaan siinä, että MTT:llä ei ole "listoillaan" muutamaa sataa sikatilaa vaan olisiko alle 20 tai vähän yli. Soitas vaikka sinne ja kysy!

Esitätkö Luomujussi tyhmää? Tuosta pitäisi tyhmemmänkin tajuta että minä totesin että juuri tuollainen tilastollinen menetelmä on käytössä ja se on tilastollisesti ihan pätevä, ongelmana vain se että tilojen lukumäärän pienuus kovasti heikentää luotettavuutta varsinkin jos hajonta on suuri. Eli kritisoin aineiston määrää, menetelmä itsessään on tilastotieteessä yleisesti käytetty mutta sen rajoitukset täytyy tietää.

Ja Make on oikeassa tilojen määrästä kun katsotaan noita lukuja. Eli siis tätä
                                C2            C1             B              A
Tiloja edustettuna    4 930    2 490    1 770    430
Kirjanpitotiloja    150<n<160    80<n<90    30<n<40    15<n<20

A-alueen luvut ovat tilastollisesti edustavinaan 430 tilaa mutta todellisuudessa havaintoja n 15<n<20 eli tiloja joiden aineiston varassa ollaan on 15-20, voi olla vaikkapa 16 tilaa. Kukin voi sitten pohtia että kun valitaan 16 tilaa A-alueen monestako tilasta että paljonko sattuma vaikuttaa tai ei vaikuta otantaan. Sen sijaan C1 ja C2 kun tiloja on huomattavasti enemmän niin myös tilastollinen varmuus kasvaa.

AimoMela

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1172
Vs: Maidontuotanto AB/C
Aineiston heikkoudet huomaa selkeästi vaikka tästä:

Tuloslaskelma _2008__A-alue Lypsykarja
hyvät   keskiarvo    heikot
Kannattavuuskerroin    ...    0,68    ...
Tiloja edustettuna    90    430    90
Kirjanpitotiloja    0<n=<6    15<n<20    0<n=<6

Eli kun jaotellaan tilat hyviin ja huonoihin niin käy jo niin että havaintojen lukumäärä on jo niin pieni että tilastollisesti aineisto ei ole luotettava. Saadaan pelkät keskiarvot. Tällaisessa aineistossa hajonta voi olla niin suuri että keskiarvon käyttö voi olla kyseenalaista. Jotta tuosta voisi saada jotakin irti niin minimi mihin pitäisi päästä kiinni olisi että maksimi ja minimi. Esimerkiksi vaikka sen konepääoman suhteen ja kaikki muutkin luvut. Esimerkiksi näin pienessä aineistossa yksi tai kaksi koneisiin rajusti panostanutta tilaa (vaikka urakointia muille, Pälkäne) saattaa heilauttaa keskiarvoa rajustikin kun taas 150 tilan joukossa yksi urakointitila ei tunnu missään. Näin esimerkkinä.

Olen edelleen sitä mieltä että koska tämä taloustohtori mittaa jo toteutunutta tulosta johon ovat vaikuttaneet myös monet tiloilla jo tehdyt (hyvät ja huonot) päätökset, ei pelkästään olosuhteet tai tukiero niin tämän tilaston käyttö tukierojen vertailuun on vähintään kyseenalaista. Oikea tapa verrata on ottaa mallitilat joiden hahmotteluissa sitten tätä aineistoa voidaan käyttää apuna. Mutta siis samat hehtaarit ja sama lehmämäärä ja sitten lasketaan tuotot ja tuet ja se kertoo että mitkä ovat mahdollisuudet tehdä niitä päätöksiä. Jos joku sen jälkeen sitten tekee virhepäätöksiä niin se on sitten voi voi mutta olennaista on tuo että taloudelliset mahdollisuudet olisivat edes vähän lähempänä toisiaan eri tukialueilla.

Wejjo

  • Luomumaitoklubi
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2232
Vs: Tilastot
A-alueella on vähän kirjanpitomaitotiloja, joten yksittäisen tilan ratkaisut vaikuttavat lukuihin paljon.

430?  Kyllä tuosta jo kohtuullinen tilastollinen luotettavuus  syntyy.

Ja nyt alkaa kootut selitykset.

Nyt unohtuu se että Korven äijä ja Mela todistivat kilvan MTT:n tilastojen luotettavuutta. Kestävät kuulemma jopa tieteellisen tarkastelun.

http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=15841.0

Täysin oikeassahan tuo korvenukko on. Tuollainen se menetelmä on, tilastollisesti. Tuo on aika täydellinen kuvaus käytetystä menetelmästä. Ongelma on vaan siinä, että MTT:llä ei ole "listoillaan" muutamaa sataa sikatilaa vaan olisiko alle 20 tai vähän yli. Soitas vaikka sinne ja kysy!

Esitätkö Luomujussi tyhmää? Tuosta pitäisi tyhmemmänkin tajuta että minä totesin että juuri tuollainen tilastollinen menetelmä on käytössä ja se on tilastollisesti ihan pätevä, ongelmana vain se että tilojen lukumäärän pienuus kovasti heikentää luotettavuutta varsinkin jos hajonta on suuri. Eli kritisoin aineiston määrää, menetelmä itsessään on tilastotieteessä yleisesti käytetty mutta sen rajoitukset täytyy tietää.

Ja Make on oikeassa tilojen määrästä kun katsotaan noita lukuja. Eli siis tätä
                                C2            C1             B              A
Tiloja edustettuna    4 930    2 490    1 770    430
Kirjanpitotiloja    150<n<160    80<n<90    30<n<40    15<n<20

A-alueen luvut ovat tilastollisesti edustavinaan 430 tilaa mutta todellisuudessa havaintoja n 15<n<20 eli tiloja joiden aineiston varassa ollaan on 15-20, voi olla vaikkapa 16 tilaa. Kukin voi sitten pohtia että kun valitaan 16 tilaa A-alueen monestako tilasta että paljonko sattuma vaikuttaa tai ei vaikuta otantaan. Sen sijaan C1 ja C2 kun tiloja on huomattavasti enemmän niin myös tilastollinen varmuus kasvaa.


Käsittääkseni tuohon taulukkoon ei tule lukuja lainkaan ellei hyväksytty tilastollinen edustavuus täyty - tämähän on aivan normaali menettely kaikessa tilastotoiminnassa, olisiko sitten maatalouden suhteen oltava jokin muu kriteeri?

Veeti

  • Vieras
Vs: Tilastot
A-alueella on vähän kirjanpitomaitotiloja, joten yksittäisen tilan ratkaisut vaikuttavat lukuihin paljon.

430?  Kyllä tuosta jo kohtuullinen tilastollinen luotettavuus  syntyy.

Ja nyt alkaa kootut selitykset.

Nyt unohtuu se että Korven äijä ja Mela todistivat kilvan MTT:n tilastojen luotettavuutta. Kestävät kuulemma jopa tieteellisen tarkastelun.

http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=15841.0

Täysin oikeassahan tuo korvenukko on. Tuollainen se menetelmä on, tilastollisesti. Tuo on aika täydellinen kuvaus käytetystä menetelmästä. Ongelma on vaan siinä, että MTT:llä ei ole "listoillaan" muutamaa sataa sikatilaa vaan olisiko alle 20 tai vähän yli. Soitas vaikka sinne ja kysy!

Esitätkö Luomujussi tyhmää? Tuosta pitäisi tyhmemmänkin tajuta että minä totesin että juuri tuollainen tilastollinen menetelmä on käytössä ja se on tilastollisesti ihan pätevä, ongelmana vain se että tilojen lukumäärän pienuus kovasti heikentää luotettavuutta varsinkin jos hajonta on suuri. Eli kritisoin aineiston määrää, menetelmä itsessään on tilastotieteessä yleisesti käytetty mutta sen rajoitukset täytyy tietää.

Ja Make on oikeassa tilojen määrästä kun katsotaan noita lukuja. Eli siis tätä
                                C2            C1             B              A
Tiloja edustettuna    4 930    2 490    1 770    430
Kirjanpitotiloja    150<n<160    80<n<90    30<n<40    15<n<20

A-alueen luvut ovat tilastollisesti edustavinaan 430 tilaa mutta todellisuudessa havaintoja n 15<n<20 eli tiloja joiden aineiston varassa ollaan on 15-20, voi olla vaikkapa 16 tilaa. Kukin voi sitten pohtia että kun valitaan 16 tilaa A-alueen monestako tilasta että paljonko sattuma vaikuttaa tai ei vaikuta otantaan. Sen sijaan C1 ja C2 kun tiloja on huomattavasti enemmän niin myös tilastollinen varmuus kasvaa.


Käsittääkseni tuohon taulukkoon ei tule lukuja lainkaan ellei hyväksytty tilastollinen edustavuus täyty - tämähän on aivan normaali menettely kaikessa tilastotoiminnassa, olisiko sitten maatalouden suhteen oltava jokin muu kriteeri?

Edelleenkin: MTT:n lukemat eroavat oleellisesti mm. asiantuntiijoitten Huittisten kokouksessa esittämistä luvuista.

sorkkis

  • Vieras
Vs: Tilastot
Käsittääkseni tuohon taulukkoon ei tule lukuja lainkaan ellei hyväksytty tilastollinen edustavuus täyty - tämähän on aivan normaali menettely kaikessa tilastotoiminnassa, olisiko sitten maatalouden suhteen oltava jokin muu kriteeri?

Olet oikeassa että tilastollinen edustavuus varmaan täyttyy. Mutta itse suhtautuisin kovasti varovaisesti kovin pitkälle menevien johtopäätösten tekemiseen kun aineisto on näinkin "vino". Vaatisi keskiarvon lisäksi vähintään sen keskihajonnan ja pari muutakin lukua. Ja tuossa näkyy olevan SAS-ohjelmisto takana joka nuo luvut sieltä aineistosta pyöräyttelee ja mitä itse sitä ohjelmisto olen käyttänyt niin se vaan laskee, aika suoraviivaisesti. Sen jälkeen sitten alkaa työ kun pitää ymmärtää mitä ne luvut oikein tarkoittavat ja miten niitä voi käyttää ja tulkita. Vähintään se keskihajonta mutta myös minimi ja maksimi tarttis saada ennen kuin itse uskaltaisin näistä mitään johtopäätöksiä tehdä.

Kertoisitko saman Suomeksi .
On Eteläntilojen kannattavuuksissa suuria eroja .

sorkkis

  • Vieras
ymmärrän..
Kertoisitko saman Suomeksi . On Eteläntilojen kannattavuuksissa suuria eroja .

Tuohan oli selvää suomea. Tietysti jos tilastotieteen opinnoissa on pieniä puutteita niin saattoihan se yhtä hyvin näytää serpokroatialta... Ja tuo oli vielä perusjuttua. Itse asiassa jos tuosta ihan oikeaa tilastoa haluaisi tehdä niin siinä pitäisi asettaa hypoteesi esimerkiksi että "a,b,c ja c2 -alueiden konekustannuksissa on merkitsevä ero" ja sen jälkeen päättää merkitsevyystaso p että onko se <0.001, <0.01 ja <0.05 ja sen jälkeen esimerkiksi SASsin prog GLM eli GeneralLinearModel kyllä selviää vinostakin aineistosta ja sillä voisi ajaa vertailun noilla merkitsevyystasoilla. Mutta pelkkä keskiarvo niin sanoisin että eipä ole suurtakaan arvoa.

Nyt ymmärrän miks Etelänviljatiloilla on vaikeeta , teette kaiken ittellenne liian vaikeaksi ja joudutte maksuvaikeuksiin koska teiltä puuttuu laskutaito .

Pitäis selvää olla et jos pelloista maksaa liikaa hintaa vuokrina tai ostaessa niin selviytymis mahdollisuudet ovat heikot .
Kannattavuudesta sanoisin et jollei viljanviljeliä osaa laskea tuloja ja menoja niin on parasta lopettaa .

Tunnen viljanviljeliöitä jotka ei marise muiden tuista vaan tekevät muita hommia saadakseen parempaa tuloa mikä on ihan oikein .

Valitettavasti luusereita mahtuu joukkoon joilla ei ole mitää käsitystä maidontuotannon haasteista niin Etelässä kuin Pohjoisemmassakin .

Etelän maidontuottaja ei juurikaan apuja muilta tuottajilta saa .

icefarmer

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 26010
  • vastustan
Vs: Tilastot
Kertoisitko saman Suomeksi . On Eteläntilojen kannattavuuksissa suuria eroja .

Tuohan oli selvää suomea. Tietysti jos tilastotieteen opinnoissa on pieniä puutteita niin saattoihan se yhtä hyvin näyttää serpokroatialta... Ja tuo oli vielä perusjuttua. Itse asiassa jos tuosta ihan oikeaa tilastoa haluaisi tehdä niin siinä pitäisi asettaa hypoteesi esimerkiksi että "a,b,c ja c2 -alueiden konekustannuksissa on merkitsevä ero" ja sen jälkeen päättää merkitsevyystaso p että onko se <0.001, <0.01 ja <0.05 ja sen jälkeen esimerkiksi SASsin prog GLM eli GeneralLinearModel kyllä selviää vinostakin aineistosta ja sillä voisi ajaa vertailun noilla merkitsevyystasoilla. Ainakin kaikki tuota MTTnkin käytössä olevaa SAS-ohjelmistoa ihan tutkimukseen käyttäneet tietävät varmasti mitä tarkoitan. Onhan siinä sitten muitakin vaihtoehtoja. Mutta pelkkä keskiarvo niin sanoisin että eipä ole suurtakaan arvoa, pitäisi ajaa ihan tilastollista analyysia suoraan aineistosta ja tarkistaa merkitsevyydet.

voi weijo, tuuleen huutelet. veetieemelit ei suostu näkemään rikkaa omassa silmässään, kaikki, ihan kaikki on vain ja ainoastaan kepun, MTK:n ja c-alueen maidontuottajien syytä. vaikka niinistö ja katainen yhessä laatis tuon taulukun, ei se kelpais
Kaiken sen minkä Italian mafia joutuu tekemään laittomasti voi Suomessa tehdä laillisesti...

icefarmer

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 26010
  • vastustan
Vs: Tilastot
Kertoisitko saman Suomeksi . On Eteläntilojen kannattavuuksissa suuria eroja .

Tuohan oli selvää suomea. Tietysti jos tilastotieteen opinnoissa on pieniä puutteita niin saattoihan se yhtä hyvin näyttää serpokroatialta... Ja tuo oli vielä perusjuttua. Itse asiassa jos tuosta ihan oikeaa tilastoa haluaisi tehdä niin siinä pitäisi asettaa hypoteesi esimerkiksi että "a,b,c ja c2 -alueiden konekustannuksissa on merkitsevä ero" ja sen jälkeen päättää merkitsevyystaso p että onko se <0.001, <0.01 ja <0.05 ja sen jälkeen esimerkiksi SASsin prog GLM eli GeneralLinearModel kyllä selviää vinostakin aineistosta ja sillä voisi ajaa vertailun noilla merkitsevyystasoilla. Ainakin kaikki tuota MTTnkin käytössä olevaa SAS-ohjelmistoa ihan tutkimukseen käyttäneet tietävät varmasti mitä tarkoitan. Onhan siinä sitten muitakin vaihtoehtoja. Mutta pelkkä keskiarvo niin sanoisin että eipä ole suurtakaan arvoa, pitäisi ajaa ihan tilastollista analyysia suoraan aineistosta ja tarkistaa merkitsevyydet.

voi weijo, tuuleen huutelet. veetieemelit ei suostu näkemään rikkaa omassa silmässään, kaikki, ihan kaikki on vain ja ainoastaan kepun, MTK:n ja c-alueen maidontuottajien syytä. vaikka niinistö ja katainen yhessä laatis tuon taulukun, ei se kelpais

Oletko icefarmer mitä mieltä että jos merkitsevyystaso p <0,05 niin voitaisiin jo tehdä johtopäätöksiä vai pitäisikö lähteä siitä että merkitsevyystason olisi oltava p <0.01?

jos kysyt juristilta paljonko on 1+2 niin se vastaa että se voidaan sopia 1,5;teen. jos kysyt tuota diplomi-insinööriltä niin se vastaa että tuohon on mahdoton antaa tarkkaa vastausta. jos tuon saman kysymyksen esittää kokoneelle kaikenoppineelle talouspuolen kirjanpitäjälle se kysyy ihan luonnostaan että kuinkas paljon haluat sen olevan ;D ;D ;D ;D
Kaiken sen minkä Italian mafia joutuu tekemään laittomasti voi Suomessa tehdä laillisesti...

Aulis Anttila

  • Vieras
Lopputulos...
jos kysyt juristilta paljonko on 1+2 niin se vastaa että se voidaan sopia 1,5;teen. jos kysyt tuota diplomi-insinööriltä niin se vastaa että tuohon on mahdoton antaa tarkkaa vastausta. jos tuon saman kysymyksen esittää kokoneelle kaikenoppineelle talouspuolen kirjanpitäjälle se kysyy ihan luonnostaan että kuinkas paljon haluat sen olevan ;D ;D ;D ;D

Mitähän kepulainen vastaisi...  ::) ::) ::) ::)

sorkkis

  • Vieras
Vs: ymmärrän..
Nyt ymmärrän miks Etelänviljatiloilla on vaikeeta , teette kaiken ittellenne liian vaikeaksi ja joudutte maksuvaikeuksiin koska teiltä puuttuu laskutaito .

Pitäis selvää olla et jos pelloista maksaa liikaa hintaa vuokrina tai ostaessa niin selviytymis mahdollisuudet ovat heikot .
Kannattavuudesta sanoisin et jollei viljanviljeliä osaa laskea tuloja ja menoja niin on parasta lopettaa .

Tunnen viljanviljeliöitä jotka ei marise muiden tuista vaan tekevät muita hommia saadakseen parempaa tuloa mikä on ihan oikein .

Valitettavasti luusereita mahtuu joukkoon joilla ei ole mitää käsitystä maidontuotannon haasteista niin Etelässä kuin Pohjoisemmassakin .

Etelän maidontuottaja ei juurikaan apuja muilta tuottajilta saa .

Jaa meinaat että Aimon laskentatoimen ja tilastotieteen opinnoista ei olisi ollut mitään hyötyä? Ei osaa laskea 1+1=3?

Mutta jos tai kun Aimon kirjoituksia etsit ja luet niin etpä löydä yhtään sellaista kirjoitusta jossa Aimo olisi vaatimassa etelän viljanviljelylle lisää tukia vaikka Aimo sellainen osa-aikainen viljatilallinen onkin. Sen sijaan löydät kyllä runsaasti kirjoituksia joissa Aimo olisi vaatimassa että etelän kotieläintilat olisivat tukien suhteen tasavertaisessa asemassa pohjoisen tilojen kanssa. Tämä siksi että nykyinen tukiero johtaa kotieläintuotannon hiipumiseen ab-alueella ja Aimo on tajunnut millaiset kerrannaisvaikutukset sillä on koko ab-alueen maatalouteen.

No hyvä . Etelänmaidontuottajille lisää liksaa , sovitaankos näin .  ;)

maanviljelija

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4350
Vs: Maidontuotanto AB/C
Muna vai kana? Ainakin itsellä on se tilanne että aina kun rahaa on niin se menee kaikki eikö aina tunnu piisaavankaan. Osaatko analysoida noita lukuja syvällisemmin? Meinaan vaan että tulot on tuotot - kustannukset ja jos kustannuspuolella on vuoden vanha ventti tai 10 vuotta vanha valumötti niin sen pitäisi näkyä jossakin. Näkyykö? Meinaan että paremmat tuotot laitetaan parempiin kustannuksiin ja erotus on suurinpiirtein sama, toinen vaan joutuu tulemaan ns niukemmalla toimeen lähtökohtaisesti?


Niin, nyt näyttää siltä, että AB-alueen kotieläintilojen tulos menee niihin parempiin koneisiin


Tuskin menee

Menee, se on fakta. Riittää kun ikkunasta katson ulos naapuritissinkoittajan pihalle.
Jos tunnelin päässä näkyy valoa...se on juna.

maanviljelija

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4350
Vs: ymmärrän..
Nyt ymmärrän miks Etelänviljatiloilla on vaikeeta , teette kaiken ittellenne liian vaikeaksi ja joudutte maksuvaikeuksiin koska teiltä puuttuu laskutaito .

Pitäis selvää olla et jos pelloista maksaa liikaa hintaa vuokrina tai ostaessa niin selviytymis mahdollisuudet ovat heikot .
Kannattavuudesta sanoisin et jollei viljanviljeliä osaa laskea tuloja ja menoja niin on parasta lopettaa .

Tunnen viljanviljeliöitä jotka ei marise muiden tuista vaan tekevät muita hommia saadakseen parempaa tuloa mikä on ihan oikein .

Valitettavasti luusereita mahtuu joukkoon joilla ei ole mitää käsitystä maidontuotannon haasteista niin Etelässä kuin Pohjoisemmassakin .

Etelän maidontuottaja ei juurikaan apuja muilta tuottajilta saa .

Jaa meinaat että Aimon laskentatoimen ja tilastotieteen opinnoista ei olisi ollut mitään hyötyä? Ei osaa laskea 1+1=3?

Mutta jos tai kun Aimon kirjoituksia etsit ja luet niin etpä löydä yhtään sellaista kirjoitusta jossa Aimo olisi vaatimassa etelän viljanviljelylle lisää tukia vaikka Aimo sellainen osa-aikainen viljatilallinen onkin. Sen sijaan löydät kyllä runsaasti kirjoituksia joissa Aimo olisi vaatimassa että etelän kotieläintilat olisivat tukien suhteen tasavertaisessa asemassa pohjoisen tilojen kanssa. Tämä siksi että nykyinen tukiero johtaa kotieläintuotannon hiipumiseen ab-alueella ja Aimo on tajunnut millaiset kerrannaisvaikutukset sillä on koko ab-alueen maatalouteen.

No hyvä . Etelänmaidontuottajille lisää liksaa , sovitaankos näin .  ;)
Ei ne tartte ja c-alueelta kova leikkaus >:(
Jos tunnelin päässä näkyy valoa...se on juna.

korven ukko

  • Vieras
Vs: Tilastot
A-alueella on vähän kirjanpitomaitotiloja, joten yksittäisen tilan ratkaisut vaikuttavat lukuihin paljon.

430?  Kyllä tuosta jo kohtuullinen tilastollinen luotettavuus  syntyy.

Ja nyt alkaa kootut selitykset.

Nyt unohtuu se että Korven äijä ja Mela todistivat kilvan MTT:n tilastojen luotettavuutta. Kestävät kuulemma jopa tieteellisen tarkastelun.

http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=15841.0

Täysin oikeassahan tuo korvenukko on. Tuollainen se menetelmä on, tilastollisesti. Tuo on aika täydellinen kuvaus käytetystä menetelmästä. Ongelma on vaan siinä, että MTT:llä ei ole "listoillaan" muutamaa sataa sikatilaa vaan olisiko alle 20 tai vähän yli. Soitas vaikka sinne ja kysy!

Esitätkö Luomujussi tyhmää? Tuosta pitäisi tyhmemmänkin tajuta että minä totesin että juuri tuollainen tilastollinen menetelmä on käytössä ja se on tilastollisesti ihan pätevä, ongelmana vain se että tilojen lukumäärän pienuus kovasti heikentää luotettavuutta varsinkin jos hajonta on suuri. Eli kritisoin aineiston määrää, menetelmä itsessään on tilastotieteessä yleisesti käytetty mutta sen rajoitukset täytyy tietää.

Ja Make on oikeassa tilojen määrästä kun katsotaan noita lukuja. Eli siis tätä
                                C2            C1             B              A
Tiloja edustettuna    4 930    2 490    1 770    430
Kirjanpitotiloja    150<n<160    80<n<90    30<n<40    15<n<20

A-alueen luvut ovat tilastollisesti edustavinaan 430 tilaa mutta todellisuudessa havaintoja n 15<n<20 eli tiloja joiden aineiston varassa ollaan on 15-20, voi olla vaikkapa 16 tilaa. Kukin voi sitten pohtia että kun valitaan 16 tilaa A-alueen monestako tilasta että paljonko sattuma vaikuttaa tai ei vaikuta otantaan. Sen sijaan C1 ja C2 kun tiloja on huomattavasti enemmän niin myös tilastollinen varmuus kasvaa.


Käsittääkseni tuohon taulukkoon ei tule lukuja lainkaan ellei hyväksytty tilastollinen edustavuus täyty - tämähän on aivan normaali menettely kaikessa tilastotoiminnassa, olisiko sitten maatalouden suhteen oltava jokin muu kriteeri?
weijo on jäljillä, painotettu keskiarvo tilastoinnin työkaluna leikkaa vääristävät poikkeukset täydellisesti.

Siis jos tilan NN jokainen tuloskohta vastaa muilta osin riittävällä tarkkuudella joukon keskiarvoa, mutta vaikkapa velkamäärä poikkeaa liikaa alueen kaikkien  kanta-aineisto-tilojen tyypillisestä velkamäärästä, niin tilaa NN ei valita lopulisen keskarvon muodostavien otosten joukkoon. Painotettu keskiarvo työkaluna siis leikkaa poikkeukset todella tehokkaasti.

Menetelmää Käytetään MTTssä kaikien tuotantosuuntien kannattavuuskuvauksen laadintaan samalla tavalla. Loppulaskelma siis määritetään tuotantosuunnasta riippumatta pienestä, karsitusta joukosta poikkekuksellisten tulosten aiheuttamien vääristymien ehkäisemiseksi. Onkin tavallista että kanta-aineiston laajastakaan tarjonnasta ei löydy riittävää määrää riittävän edustavia otoksia täysin luotettavan kokonaiskuvan muodostamiseksi ja ne näkyvät tyhjinä sarakkeina tilastoissa.

Kun MTT julkaisee jostakin ryhmästä painotetun keskiarvon, niin takuulla voi luottaa että se antaa todenmukaisen kuvan tilanteesta, väärän kuvan antamien olisikin virkavirhe. Sitäpaitsi nyt esillä olleet erot ovat laadultaan jopa suuruusluokkaisia, pelkästään konekustannuksessa 350e/ha= 120% eroa!! Vaikka tilat olisi valittu arvallakin niin noin suurta eroa ei voisi sivuuttaa.

Edelleen, jos alueiden välillä on tuloihin, kustannuksiin ja tuottavuuteen vaikuttava säännönmukainen olosuhde-ero, kilpailutusedellytysero, ammattitaitoero, ahkeruusero tms tekijä, niin sen kustannusvaikutus tulee tuloksissa takuulla näkyviin. Ja itseasiassa alueelliset erot eivät voi todenmukaisemmin tulla esille mitenkään muuten.

Ja jo toisessa painottuu esim lihasikalat, niin se on sitten alueelle tyypillistä.

Tietenkin toteutuneita tuloksia pitää tarkastella kilpailuerjoen tasoittamiseksi. Kustannusvaikutteiset olosuhde-erot tulevat näkyviin vain ja ainoastaan tilatuloksista, eikä mistään muualta.

Identtisten virtuaalitilojen vertailu perustuu virheelliseen olettamaa että kustannukset ja panokset olisivat samat kaikille tuottajille koko suomessa, liimapalkkien alla.

Viimeksi muokattu: 07.03.10 - klo:15:47 kirjoittanut korven ukko