Sellaisenkin laskelman voisi tehdä tarvitseeko yli 100 ha tila kaikki tuet.Hemilän mielestä ei .

Ainoa järkevä tapa verrata eri alueiden tiloja olisi tilamallit, muuten tilakohtaiset ratkaisut hämärtää koko ajatuksen.
Esimerkiksi jos B ja C maitotiloilla sama liikevaihto, niin todennäköisesti B tilalla silloin enempi peltoa ja/tai urakointia ja siitä johtuen myös isommat konekulut..

Itse vertailen vuosittain tunnuslukuja suurinpiirtein samankokoisen Ceetilan kanssa ja verotettavassa tulossa joka vuosi eroa se sama kolmekymppiä mitä on eroa tuissakin..

Sellaisenkin laskelman voisi tehdä tarvitseeko yli 100 ha tila kaikki tuet.Hemilän mielestä ei .

modulaatioleikkuri iskee tilatuessa 5000 euron jälkeen.

Lainaus käyttäjältä: Wejjo - 07.03.10 - klo:13:33

Lainaus käyttäjältä: AimoMela - 07.03.10 - klo:13:18

Lainaus käyttäjältä: Wejjo - 07.03.10 - klo:12:55

Lainaus käyttäjältä: Make - 07.03.10 - klo:12:52

A-alueella on vähän kirjanpitomaitotiloja, joten yksittäisen tilan ratkaisut vaikuttavat lukuihin paljon.

430?  Kyllä tuosta jo kohtuullinen tilastollinen luotettavuus  syntyy.

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 07.03.10 - klo:12:58

Ja nyt alkaa kootut selitykset.

Nyt unohtuu se että Korven äijä ja Mela todistivat kilvan MTT:n tilastojen luotettavuutta. Kestävät kuulemma jopa tieteellisen tarkastelun.

http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=15841.0

Lainaus käyttäjältä: AimoMela - 05.03.10 - klo:22:19

Täysin oikeassahan tuo korvenukko on. Tuollainen se menetelmä on, tilastollisesti. Tuo on aika täydellinen kuvaus käytetystä menetelmästä. Ongelma on vaan siinä, että MTT:llä ei ole "listoillaan" muutamaa sataa sikatilaa vaan olisiko alle 20 tai vähän yli. Soitas vaikka sinne ja kysy!

Esitätkö Luomujussi tyhmää? Tuosta pitäisi tyhmemmänkin tajuta että minä totesin että juuri tuollainen tilastollinen menetelmä on käytössä ja se on tilastollisesti ihan pätevä, ongelmana vain se että tilojen lukumäärän pienuus kovasti heikentää luotettavuutta varsinkin jos hajonta on suuri. Eli kritisoin aineiston määrää, menetelmä itsessään on tilastotieteessä yleisesti käytetty mutta sen rajoitukset täytyy tietää.

Ja Make on oikeassa tilojen määrästä kun katsotaan noita lukuja. Eli siis tätä
                                C2            C1             B              A
Tiloja edustettuna    4 930    2 490    1 770    430
Kirjanpitotiloja    150<n<160    80<n<90    30<n<40    15<n<20

A-alueen luvut ovat tilastollisesti edustavinaan 430 tilaa mutta todellisuudessa havaintoja n 15<n<20 eli tiloja joiden aineiston varassa ollaan on 15-20, voi olla vaikkapa 16 tilaa. Kukin voi sitten pohtia että kun valitaan 16 tilaa A-alueen monestako tilasta että paljonko sattuma vaikuttaa tai ei vaikuta otantaan. Sen sijaan C1 ja C2 kun tiloja on huomattavasti enemmän niin myös tilastollinen varmuus kasvaa.

Käsittääkseni tuohon taulukkoon ei tule lukuja lainkaan ellei hyväksytty tilastollinen edustavuus täyty - tämähän on aivan normaali menettely kaikessa tilastotoiminnassa, olisiko sitten maatalouden suhteen oltava jokin muu kriteeri?

weijo on jäljillä, painotettu keskiarvo tilastoinnin työkaluna leikkaa vääristävät poikkeukset täydellisesti.

Siis jos tilan NN jokainen tuloskohta vastaa muilta osin riittävällä tarkkuudella joukon keskiarvoa, mutta vaikkapa velkamäärä poikkeaa liikaa alueen kaikkien  kanta-aineisto-tilojen tyypillisestä velkamäärästä, niin tilaa NN ei valita lopulisen keskarvon muodostavien otosten joukkoon. Painotettu keskiarvo työkaluna siis leikkaa poikkeukset todella tehokkaasti.

Menetelmää Käytetään MTTssä kaikien tuotantosuuntien kannattavuuskuvauksen laadintaan samalla tavalla. Loppulaskelma siis määritetään tuotantosuunnasta riippumatta pienestä, karsitusta joukosta poikkekuksellisten tulosten aiheuttamien vääristymien ehkäisemiseksi. Onkin tavallista että kanta-aineiston laajastakaan tarjonnasta ei löydy riittävää määrää riittävän edustavia otoksia täysin luotettavan kokonaiskuvan muodostamiseksi ja ne näkyvät tyhjinä sarakkeina tilastoissa.

Kun MTT julkaisee jostakin ryhmästä painotetun keskiarvon, niin takuulla voi luottaa että se antaa todenmukaisen kuvan tilanteesta, väärän kuvan antamien olisikin virkavirhe. Sitäpaitsi nyt esillä olleet erot ovat laadultaan jopa suuruusluokkaisia, pelkästään konekustannuksessa 350e/ha= 120% eroa!! Vaikka tilat olisi valittu arvallakin niin noin suurta eroa ei voisi sivuuttaa.

Edelleen, jos alueiden välillä on tuloihin, kustannuksiin ja tuottavuuteen vaikuttava säännönmukainen olosuhde-ero, kilpailutusedellytysero, ammattitaitoero, ahkeruusero tms tekijä, niin sen kustannusvaikutus tulee tuloksissa takuulla näkyviin. Ja itseasiassa alueelliset erot eivät voi todenmukaisemmin tulla esille mitenkään muuten.

Ja jo toisessa painottuu esim lihasikalat, niin se on sitten alueelle tyypillistä.

Tietenkin toteutuneita tuloksia pitää tarkastella kilpailuerjoen tasoittamiseksi. Kustannusvaikutteiset olosuhde-erot tulevat näkyviin vain ja ainoastaan tilatuloksista, eikä mistään muualta.

Identtisten virtuaalitilojen vertailu perustuu virheelliseen olettamaa että kustannukset ja panokset olisivat samat kaikille tuottajille koko suomessa, liimapalkkien alla.

Edelleenkin: MTT:n lukemat eroavat oleellisesti mm. asiantuntiijoitten Huittisten kokouksessa esittämistä luvuista.

mikä onkin hyvin huolestuttavaa.

Sellaisenkin laskelman voisi tehdä tarvitseeko yli 100 ha tila kaikki tuet.Hemilän mielestä ei .

Kepulainen pieni on kaunista aika on ohi, paremminkin pitäisi ensimmäinen 50 hehtaaria olla ilman tukia

Vaikka edes 10000€ omavastuu..

Lainaus käyttäjältä: SAS - 08.03.10 - klo:13:53

Sellaisenkin laskelman voisi tehdä tarvitseeko yli 100 ha tila kaikki tuet.Hemilän mielestä ei .

Kepulainen pieni on kaunista aika on ohi, paremminkin pitäisi ensimmäinen 50 hehtaaria olla ilman tukia

http://vituttaa.wordpress.com/
Lainaus  :

Leikittelyä numeroilla:

2000:n neliön kasvihuone ja yksi neliö tuottaa keskimäärin 125g kannabista kesässä. Tämä on yhteensä 250kg kannabista per kesä. Myyntihintana pidetään 1€/g = 250 000€ liikevaihto / vuosi. Tähän lisätään tuotevero 800% = kannabiksen hinta 9€/g. Jakelu kun tulisi vielä tapahtumaan Alkon kautta, joka lätkäsee päälle 35% katteen ja ALV:n, niin hinta on vielä siedettävät 14,82e/g. Nykyisin yleinen hinta katukaupassa taitaa olla 15€/g ja tästä ei tietenkään saa valtio yhtään mitään.

Nykyään kannabista käytetään suomessa arviolta 10 000 kiloa / vuosi. Tämä siis tarkoittaa 200 tuhatta kohtuu aktiivista käyttäjää 50 gramman keskimääräisellä vuosikäytöllä. 10 000 kiloa kannabista vuodessa tarkoittaisi valtion kassaan tuoteveroineen ja arvonlisäveroineen 106 700 000 euroa joka vuosi. Tähän tietysti lisäksi välilliset verot tuotehankinnoista ja työntekijöiden palkoista. Katukaupassa sama 10 000 kiloa tarkoittaa 150 miljonaan markkinarakoa.

Kyllä nyt vituttaa, sillä nämä rahat menevät nyt rikollisjärjestöjen taskuihin. Rohkeilla poliittisilla päätöksillä saataisiin nämäkin rahat valtion kassaan ja lisää työpaikkoja suomeen.

Mites oli sen tomaatin laita? Noh kaikki tietää mihin ovat alle 2000:n neliön kasvihuoneet kauniine punaisine tomaatteineen vuoden -95 jälkeen hävinneet.

Lainaus loppu.

Pitää viljellä jotain mitä ei tarvii tukea ja kansa haluu ostaa.

Sellaisenkin laskelman voisi tehdä tarvitseeko yli 100 ha tila kaikki tuet.Hemilän mielestä ei .

Eikös toi 100 hehtaaria ole muutenkin aikalailla ihannekoko maatiloissa ?

Lainaus käyttäjältä: Wejjo - 07.03.10 - klo:10:54

Kun täällä yhä uudelleen ja uudelleen toistuu mantrana AB-alueen ja C-alueen maidontuotannon eriarvoinen asema, niin ajattelin laittaa vähän ihan tilastofaktaa mukaan

Ensin taloustohtorin taulukko tunnusluvuista, tukialueittain ja vuosilta 1998 ja 2008

Huomioitavaa on, ettei erot kuitenkaan talouden tunnusluvuilla ole mitenkään merkittäviä, varsinkin kun huomioidaan iso ero maan arvon tasearvoissa tukialueittain, ja sitä myötä korkovaatimuksen ero

Sinä Weijo kun olet järkimies ja laskin pysyy kädessä, niin teeppä itsellesi laajennus navettaasi paperilla, jossa vähintään kaksinkertaistat maidontuotantosi, mutta peltoala pysyy samana. Teet siitä kaksi versiota, jossa toisessa mennään nykytilanteen oman tukialueesi tuilla ja toisessa vaikka b-alueen tuilla, joissa saat siis suurempaa peltotukea ja investointitukea (huom poistot), mutta maidon kansallinen tuki laskee sovitulla tavalla ja menee nollaan 2014 jälkeen.

Sen jälkeen analysoit meille, miten investointi vaikuttaa käytettävissä oleviin kassavaroihin ja taseeseen.

Onnistusiko?

Weijoo...?

Lainaus käyttäjältä: Timppa - 07.03.10 - klo:20:08

Pers´aukiselle ei tule konekustannuksia koska ei ole varaa ostaa koneita. Yksinkertaista todella.

Joo... mullaki pellon vuokraaja lainaa kaikki koneet... puimurinki 

Ilmatteeks vai . 

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 07.03.10 - klo:23:06

Lainaus käyttäjältä: Timppa - 07.03.10 - klo:20:08

Pers´aukiselle ei tule konekustannuksia koska ei ole varaa ostaa koneita. Yksinkertaista todella.

Joo... mullaki pellon vuokraaja lainaa kaikki koneet... puimurinki 

Ilmatteeks vai . 

Koneiden vuokra on osa vuokrasopimusta... sorkkarälläkkäpelleä en tartte... kasvatan mallasohraa 

Sovitaanko nyt niin, että ei käytetä sitä MTT:n tilastoa enää näissä vertailuissa?

Jookos....

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 08.03.10 - klo:13:27

Lainaus käyttäjältä: Wejjo - 07.03.10 - klo:10:54

Kun täällä yhä uudelleen ja uudelleen toistuu mantrana AB-alueen ja C-alueen maidontuotannon eriarvoinen asema, niin ajattelin laittaa vähän ihan tilastofaktaa mukaan

Ensin taloustohtorin taulukko tunnusluvuista, tukialueittain ja vuosilta 1998 ja 2008

Huomioitavaa on, ettei erot kuitenkaan talouden tunnusluvuilla ole mitenkään merkittäviä, varsinkin kun huomioidaan iso ero maan arvon tasearvoissa tukialueittain, ja sitä myötä korkovaatimuksen ero

Sinä Weijo kun olet järkimies ja laskin pysyy kädessä, niin teeppä itsellesi laajennus navettaasi paperilla, jossa vähintään kaksinkertaistat maidontuotantosi, mutta peltoala pysyy samana. Teet siitä kaksi versiota, jossa toisessa mennään nykytilanteen oman tukialueesi tuilla ja toisessa vaikka b-alueen tuilla, joissa saat siis suurempaa peltotukea ja investointitukea (huom poistot), mutta maidon kansallinen tuki laskee sovitulla tavalla ja menee nollaan 2014 jälkeen.

Sen jälkeen analysoit meille, miten investointi vaikuttaa käytettävissä oleviin kassavaroihin ja taseeseen.

Onnistusiko?

Weijoo...?

Onks sitä Weijoo näkyny...?

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 08.03.10 - klo:21:54

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 08.03.10 - klo:13:27

teeppä itsellesi laajennus navettaasi paperilla, jossa vähintään kaksinkertaistat maidontuotantosi, mutta peltoala pysyy samana. Teet siitä kaksi versiota, jossa toisessa mennään nykytilanteen oman tukialueesi tuilla ja toisessa vaikka b-alueen tuilla, joissa saat siis suurempaa peltotukea ja investointitukea (huom poistot), mutta maidon kansallinen tuki laskee sovitulla tavalla ja menee nollaan 2014 jälkeen.

Sen jälkeen analysoit meille, miten investointi vaikuttaa käytettävissä oleviin kassavaroihin ja taseeseen.

Onnistusiko?

Weijoo...?

Onks sitä Weijoo näkyny...?

Veikkaan että Weijolle kävi "vanhanaikaiset". Otti ja teki tuon laskelman ja huomasi miten järkyttävä tuo ero on. Eikä nyt sitten uskalla tulla ulos ja myöntää sitä.