Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Wejjo - 07.03.10 - klo:10:54
-
Kun täällä yhä uudelleen ja uudelleen toistuu mantrana AB-alueen ja C-alueen maidontuotannon eriarvoinen asema, niin ajattelin laittaa vähän ihan tilastofaktaa mukaan
Ensin taloustohtorin taulukko tunnusluvuista, tukialueittain ja vuosilta 1998 ja 2008
Huomioitavaa on, ettei erot kuitenkaan talouden tunnusluvuilla ole mitenkään merkittäviä, varsinkin kun huomioidaan iso ero maan arvon tasearvoissa tukialueittain, ja sitä myötä korkovaatimuksen ero
-
Kun täällä yhä uudelleen ja uudelleen toistuu mantrana AB-alueen ja C-alueen maidontuotannon eriarvoinen asema, niin ajattelin laittaa vähän ihan tilastofaktaa mukaan
Ensin taloustohtorin taulukko tunnusluvuista, tukialueittain ja vuosilta 1998 ja 2008
(http://tunnusluvut_maito.jpg)
Huomioitavaa on, ettei erot kuitenkaan talouden tunnusluvuilla ole mitenkään merkittäviä, varsinkin kun huomioidaan iso ero maan arvon tasearvoissa tukialueittain, ja sitä myötä korkovaatimuksen ero
Haluaisitko opastaa saittilaisia lukemaan myös rivien välejä... minusta tuo on julmaa tilastoa... mutta en nyt rupea riekkumaan asialla... sen tekevät - takuuvarmasti - muut ::) ::) ::) ::)
-
jaha, jäi toinen taulukko välille, eli siis tuossa matildasta poimittua
-
Haluaisitko opastaa saittilaisia lukemaan myös rivien välejä... minusta tuo on julmaa tilastoa... mutta en nyt rupea riekkumaan asialla... sen tekevät - takuuvarmasti - muut ::) ::) ::) ::)
Tuo taloustohtori on varsin hieno työkalu, varsinkin kun viitsii avata hieman kustannuspuolta pidemmälle, paljastuu syyt eroihin tunnusluvuissa
Silmiinpistävää on muunmuassa juuri AB alueen 50-100% korkeammat maanarvot kuin C-alueella, sama ero sekä viljanviljelyssä että kotieläintuotannossa. Samoin kiinnittää huomiota kotieläintuotantoa ja viljantuotantoa verratessa se, että samankokoisilla vilja- ja kotieläintiloilla on lähes yhtäsuuri kalustoon sitoutunut pääoma
-
Haluaisitko opastaa saittilaisia lukemaan myös rivien välejä... minusta tuo on julmaa tilastoa... mutta en nyt rupea riekkumaan asialla... sen tekevät - takuuvarmasti - muut ::) ::) ::) ::)
Tuo taloustohtori on varsin hieno työkalu, varsinkin kun viitsii avata hieman kustannuspuolta pidemmälle, paljastuu syyt eroihin tunnusluvuissa
Silmiinpistävää on muunmuassa juuri AB alueen 50-100% korkeammat maanarvot kuin C-alueella, sama ero sekä viljanviljelyssä että kotieläintuotannossa. Samoin kiinnittää huomiota kotieläintuotantoa ja viljantuotantoa verratessa se, että samankokoisilla vilja- ja kotieläintiloilla on lähes yhtäsuuri kalustoon sitoutunut pääoma
...ja viljatilojen kannattavuuskerroin nyt 0,05 seitsemän vuoden kepuministeriajan jälkeen
-
Muna vai kana? Ainakin itsellä on se tilanne että aina kun rahaa on niin se menee kaikki eikö aina tunnu piisaavankaan. Osaatko analysoida noita lukuja syvällisemmin? Meinaan vaan että tulot on tuotot - kustannukset ja jos kustannuspuolella on vuoden vanha ventti tai 10 vuotta vanha valumötti niin sen pitäisi näkyä jossakin. Näkyykö? Meinaan että paremmat tuotot laitetaan parempiin kustannuksiin ja erotus on suurinpiirtein sama, toinen vaan joutuu tulemaan ns niukemmalla toimeen lähtökohtaisesti?
Niin, nyt näyttää siltä, että AB-alueen kotieläintilojen tulos menee niihin parempiin koneisiin
-
Haluaisitko opastaa saittilaisia lukemaan myös rivien välejä... minusta tuo on julmaa tilastoa... mutta en nyt rupea riekkumaan asialla... sen tekevät - takuuvarmasti - muut ::) ::) ::) ::)
Tuo taloustohtori on varsin hieno työkalu, varsinkin kun viitsii avata hieman kustannuspuolta pidemmälle, paljastuu syyt eroihin tunnusluvuissa
Silmiinpistävää on muunmuassa juuri AB alueen 50-100% korkeammat maanarvot kuin C-alueella, sama ero sekä viljanviljelyssä että kotieläintuotannossa. Samoin kiinnittää huomiota kotieläintuotantoa ja viljantuotantoa verratessa se, että samankokoisilla vilja- ja kotieläintiloilla on lähes yhtäsuuri kalustoon sitoutunut pääoma
...ja viljatilojen kannattavuuskerroin nyt 0,05 seitsemän vuoden kepuministeriajan jälkeen
Enköhän tuossa juurikin selventänyt mistä se johtuu, katseet kulupuolelle, eihän tuollaiset maanhinnat ja konepääomat taseessa ole mitenkään taloudellisesti perusteltavissa, samoin kuin työtekniikka vaatisi melkoisesti kehittämistä jos 20h/ha ei riitä? Noiden merkitys kannattavuuskertoimeen melkoinen.
-
Muna vai kana? Ainakin itsellä on se tilanne että aina kun rahaa on niin se menee kaikki eikö aina tunnu piisaavankaan. Osaatko analysoida noita lukuja syvällisemmin? Meinaan vaan että tulot on tuotot - kustannukset ja jos kustannuspuolella on vuoden vanha ventti tai 10 vuotta vanha valumötti niin sen pitäisi näkyä jossakin. Näkyykö? Meinaan että paremmat tuotot laitetaan parempiin kustannuksiin ja erotus on suurinpiirtein sama, toinen vaan joutuu tulemaan ns niukemmalla toimeen lähtökohtaisesti?
Niin, nyt näyttää siltä, että AB-alueen kotieläintilojen tulos menee niihin parempiin koneisiin
Tuskin menee
-
Muna vai kana? Ainakin itsellä on se tilanne että aina kun rahaa on niin se menee kaikki eikö aina tunnu piisaavankaan. Osaatko analysoida noita lukuja syvällisemmin? Meinaan vaan että tulot on tuotot - kustannukset ja jos kustannuspuolella on vuoden vanha ventti tai 10 vuotta vanha valumötti niin sen pitäisi näkyä jossakin. Näkyykö? Meinaan että paremmat tuotot laitetaan parempiin kustannuksiin ja erotus on suurinpiirtein sama, toinen vaan joutuu tulemaan ns niukemmalla toimeen lähtökohtaisesti?
Niin, nyt näyttää siltä, että AB-alueen kotieläintilojen tulos menee niihin parempiin koneisiin
Tuskin menee
Ketkä täälläpäin ajelee paremmilla koneilla , vilja ja protko tilat . Sikatilojen kannattavuus on heikentynyt mutta pärjäävät kuitenkin .
-
Haluaisitko opastaa saittilaisia lukemaan myös rivien välejä... minusta tuo on julmaa tilastoa... mutta en nyt rupea riekkumaan asialla... sen tekevät - takuuvarmasti - muut ::) ::) ::) ::)
Tuo taloustohtori on varsin hieno työkalu, varsinkin kun viitsii avata hieman kustannuspuolta pidemmälle, paljastuu syyt eroihin tunnusluvuissa
Silmiinpistävää on muunmuassa juuri AB alueen 50-100% korkeammat maanarvot kuin C-alueella, sama ero sekä viljanviljelyssä että kotieläintuotannossa. Samoin kiinnittää huomiota kotieläintuotantoa ja viljantuotantoa verratessa se, että samankokoisilla vilja- ja kotieläintiloilla on lähes yhtäsuuri kalustoon sitoutunut pääoma
...ja viljatilojen kannattavuuskerroin nyt 0,05 seitsemän vuoden kepuministeriajan jälkeen
Enköhän tuossa juurikin selventänyt mistä se johtuu, katseet kulupuolelle, eihän tuollaiset maanhinnat ja konepääomat taseessa ole mitenkään taloudellisesti perusteltavissa, samoin kuin työtekniikka vaatisi melkoisesti kehittämistä jos 20h/ha ei riitä? Noiden merkitys kannattavuuskertoimeen melkoinen.
Konepääomat on ihan ymmärrettävissä, vastasava määrä kuin navetan palvelu vaatii koneita, teetetään urakoitsijalla, viljatilat usein tarjoavat konetöitä muille, lumitöitä, kaivuuta.
Korkea maanhinta ei todellakaan ole sen yksittäisen AB-viljelijän oma päätös vaan vallitseva asiantila.
-
Niin, nyt näyttää siltä, että AB-alueen kotieläintilojen tulos menee niihin parempiin koneisiin
Tuskin menee
Kyllä menee. Korven äijä todisteli jokin aika sitten että etelässä koneet ovat suurempia ja uudempia. Tosin ne syyt oli hieman ontuvia......
-
Ostajat määrää hinnan .
-
Niin, nyt näyttää siltä, että AB-alueen kotieläintilojen tulos menee niihin parempiin koneisiin
A-alueella on vähän kirjanpitomaitotiloja, joten yksittäisen tilan ratkaisut vaikuttavat lukuihin paljon.
-
Niin, nyt näyttää siltä, että AB-alueen kotieläintilojen tulos menee niihin parempiin koneisiin
A-alueella on vähän kirjanpitomaitotiloja, joten yksittäisen tilan ratkaisut vaikuttavat lukuihin paljon.
430? Kyllä tuosta jo kohtuullinen tilastollinen luotettavuus syntyy.
-
Niin, nyt näyttää siltä, että AB-alueen kotieläintilojen tulos menee niihin parempiin koneisiin
A-alueella on vähän kirjanpitomaitotiloja, joten yksittäisen tilan ratkaisut vaikuttavat lukuihin paljon.
Ja nyt alkaa kootut selitykset.
Muutama päivä sitten Korven äijä ja Mela todistivat kilvan MTT:n tilastojen luotettavuutta. Kestävät kuulemma jopa tieteellisen tarkastelun.
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=15841.0
-
Niin, nyt näyttää siltä, että AB-alueen kotieläintilojen tulos menee niihin parempiin koneisiin
A-alueella on vähän kirjanpitomaitotiloja, joten yksittäisen tilan ratkaisut vaikuttavat lukuihin paljon.
430? Kyllä tuosta jo kohtuullinen tilastollinen luotettavuus syntyy.
Eikös 430 ole kaikkien tilojen lukumäärä, joista 15-20 on kirjanpitotiloja?
-
sanottiin että vastaa satojen tilojen tilannetta, mutta jos onkin vain kymmeniä niin ei muuta asiaa. Noin suuria suurusluokkaisia rakenteellisia eroja ei voi sivuttaa!
-
A-alueella on vähän kirjanpitomaitotiloja, joten yksittäisen tilan ratkaisut vaikuttavat lukuihin paljon.
430? Kyllä tuosta jo kohtuullinen tilastollinen luotettavuus syntyy.
Ja nyt alkaa kootut selitykset.
Nyt unohtuu se että Korven äijä ja Mela todistivat kilvan MTT:n tilastojen luotettavuutta. Kestävät kuulemma jopa tieteellisen tarkastelun.
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=15841.0
Täysin oikeassahan tuo korvenukko on. Tuollainen se menetelmä on, tilastollisesti. Tuo on aika täydellinen kuvaus käytetystä menetelmästä. Ongelma on vaan siinä, että MTT:llä ei ole "listoillaan" muutamaa sataa sikatilaa vaan olisiko alle 20 tai vähän yli. Soitas vaikka sinne ja kysy!
Esitätkö Luomujussi tyhmää? Tuosta pitäisi tyhmemmänkin tajuta että minä totesin että juuri tuollainen tilastollinen menetelmä on käytössä ja se on tilastollisesti ihan pätevä, ongelmana vain se että tilojen lukumäärän pienuus kovasti heikentää luotettavuutta varsinkin jos hajonta on suuri. Eli kritisoin aineiston määrää, menetelmä itsessään on tilastotieteessä yleisesti käytetty mutta sen rajoitukset täytyy tietää.
Ja Make on oikeassa tilojen määrästä kun katsotaan noita lukuja. Eli siis tätä
C2 C1 B A
Tiloja edustettuna 4 930 2 490 1 770 430
Kirjanpitotiloja 150<n<160 80<n<90 30<n<40 15<n<20
A-alueen luvut ovat tilastollisesti edustavinaan 430 tilaa mutta todellisuudessa havaintoja n 15<n<20 eli tiloja joiden aineiston varassa ollaan on 15-20, voi olla vaikkapa 16 tilaa. Kukin voi sitten pohtia että kun valitaan 16 tilaa A-alueen monestako tilasta että paljonko sattuma vaikuttaa tai ei vaikuta otantaan. Sen sijaan C1 ja C2 kun tiloja on huomattavasti enemmän niin myös tilastollinen varmuus kasvaa.
-
Aineiston heikkoudet huomaa selkeästi vaikka tästä:
Tuloslaskelma _2008__A-alue Lypsykarja
hyvät keskiarvo heikot
Kannattavuuskerroin ... 0,68 ...
Tiloja edustettuna 90 430 90
Kirjanpitotiloja 0<n=<6 15<n<20 0<n=<6
Eli kun jaotellaan tilat hyviin ja huonoihin niin käy jo niin että havaintojen lukumäärä on jo niin pieni että tilastollisesti aineisto ei ole luotettava. Saadaan pelkät keskiarvot. Tällaisessa aineistossa hajonta voi olla niin suuri että keskiarvon käyttö voi olla kyseenalaista. Jotta tuosta voisi saada jotakin irti niin minimi mihin pitäisi päästä kiinni olisi että maksimi ja minimi. Esimerkiksi vaikka sen konepääoman suhteen ja kaikki muutkin luvut. Esimerkiksi näin pienessä aineistossa yksi tai kaksi koneisiin rajusti panostanutta tilaa (vaikka urakointia muille, Pälkäne) saattaa heilauttaa keskiarvoa rajustikin kun taas 150 tilan joukossa yksi urakointitila ei tunnu missään. Näin esimerkkinä.
Olen edelleen sitä mieltä että koska tämä taloustohtori mittaa jo toteutunutta tulosta johon ovat vaikuttaneet myös monet tiloilla jo tehdyt (hyvät ja huonot) päätökset, ei pelkästään olosuhteet tai tukiero niin tämän tilaston käyttö tukierojen vertailuun on vähintään kyseenalaista. Oikea tapa verrata on ottaa mallitilat joiden hahmotteluissa sitten tätä aineistoa voidaan käyttää apuna. Mutta siis samat hehtaarit ja sama lehmämäärä ja sitten lasketaan tuotot ja tuet ja se kertoo että mitkä ovat mahdollisuudet tehdä niitä päätöksiä. Jos joku sen jälkeen sitten tekee virhepäätöksiä niin se on sitten voi voi mutta olennaista on tuo että taloudelliset mahdollisuudet olisivat edes vähän lähempänä toisiaan eri tukialueilla.
-
A-alueella on vähän kirjanpitomaitotiloja, joten yksittäisen tilan ratkaisut vaikuttavat lukuihin paljon.
430? Kyllä tuosta jo kohtuullinen tilastollinen luotettavuus syntyy.
Ja nyt alkaa kootut selitykset.
Nyt unohtuu se että Korven äijä ja Mela todistivat kilvan MTT:n tilastojen luotettavuutta. Kestävät kuulemma jopa tieteellisen tarkastelun.
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=15841.0
Täysin oikeassahan tuo korvenukko on. Tuollainen se menetelmä on, tilastollisesti. Tuo on aika täydellinen kuvaus käytetystä menetelmästä. Ongelma on vaan siinä, että MTT:llä ei ole "listoillaan" muutamaa sataa sikatilaa vaan olisiko alle 20 tai vähän yli. Soitas vaikka sinne ja kysy!
Esitätkö Luomujussi tyhmää? Tuosta pitäisi tyhmemmänkin tajuta että minä totesin että juuri tuollainen tilastollinen menetelmä on käytössä ja se on tilastollisesti ihan pätevä, ongelmana vain se että tilojen lukumäärän pienuus kovasti heikentää luotettavuutta varsinkin jos hajonta on suuri. Eli kritisoin aineiston määrää, menetelmä itsessään on tilastotieteessä yleisesti käytetty mutta sen rajoitukset täytyy tietää.
Ja Make on oikeassa tilojen määrästä kun katsotaan noita lukuja. Eli siis tätä
C2 C1 B A
Tiloja edustettuna 4 930 2 490 1 770 430
Kirjanpitotiloja 150<n<160 80<n<90 30<n<40 15<n<20
A-alueen luvut ovat tilastollisesti edustavinaan 430 tilaa mutta todellisuudessa havaintoja n 15<n<20 eli tiloja joiden aineiston varassa ollaan on 15-20, voi olla vaikkapa 16 tilaa. Kukin voi sitten pohtia että kun valitaan 16 tilaa A-alueen monestako tilasta että paljonko sattuma vaikuttaa tai ei vaikuta otantaan. Sen sijaan C1 ja C2 kun tiloja on huomattavasti enemmän niin myös tilastollinen varmuus kasvaa.
Käsittääkseni tuohon taulukkoon ei tule lukuja lainkaan ellei hyväksytty tilastollinen edustavuus täyty - tämähän on aivan normaali menettely kaikessa tilastotoiminnassa, olisiko sitten maatalouden suhteen oltava jokin muu kriteeri?
-
A-alueella on vähän kirjanpitomaitotiloja, joten yksittäisen tilan ratkaisut vaikuttavat lukuihin paljon.
430? Kyllä tuosta jo kohtuullinen tilastollinen luotettavuus syntyy.
Ja nyt alkaa kootut selitykset.
Nyt unohtuu se että Korven äijä ja Mela todistivat kilvan MTT:n tilastojen luotettavuutta. Kestävät kuulemma jopa tieteellisen tarkastelun.
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=15841.0
Täysin oikeassahan tuo korvenukko on. Tuollainen se menetelmä on, tilastollisesti. Tuo on aika täydellinen kuvaus käytetystä menetelmästä. Ongelma on vaan siinä, että MTT:llä ei ole "listoillaan" muutamaa sataa sikatilaa vaan olisiko alle 20 tai vähän yli. Soitas vaikka sinne ja kysy!
Esitätkö Luomujussi tyhmää? Tuosta pitäisi tyhmemmänkin tajuta että minä totesin että juuri tuollainen tilastollinen menetelmä on käytössä ja se on tilastollisesti ihan pätevä, ongelmana vain se että tilojen lukumäärän pienuus kovasti heikentää luotettavuutta varsinkin jos hajonta on suuri. Eli kritisoin aineiston määrää, menetelmä itsessään on tilastotieteessä yleisesti käytetty mutta sen rajoitukset täytyy tietää.
Ja Make on oikeassa tilojen määrästä kun katsotaan noita lukuja. Eli siis tätä
C2 C1 B A
Tiloja edustettuna 4 930 2 490 1 770 430
Kirjanpitotiloja 150<n<160 80<n<90 30<n<40 15<n<20
A-alueen luvut ovat tilastollisesti edustavinaan 430 tilaa mutta todellisuudessa havaintoja n 15<n<20 eli tiloja joiden aineiston varassa ollaan on 15-20, voi olla vaikkapa 16 tilaa. Kukin voi sitten pohtia että kun valitaan 16 tilaa A-alueen monestako tilasta että paljonko sattuma vaikuttaa tai ei vaikuta otantaan. Sen sijaan C1 ja C2 kun tiloja on huomattavasti enemmän niin myös tilastollinen varmuus kasvaa.
Käsittääkseni tuohon taulukkoon ei tule lukuja lainkaan ellei hyväksytty tilastollinen edustavuus täyty - tämähän on aivan normaali menettely kaikessa tilastotoiminnassa, olisiko sitten maatalouden suhteen oltava jokin muu kriteeri?
Edelleenkin: MTT:n lukemat eroavat oleellisesti mm. asiantuntiijoitten Huittisten kokouksessa esittämistä luvuista.
-
Käsittääkseni tuohon taulukkoon ei tule lukuja lainkaan ellei hyväksytty tilastollinen edustavuus täyty - tämähän on aivan normaali menettely kaikessa tilastotoiminnassa, olisiko sitten maatalouden suhteen oltava jokin muu kriteeri?
Olet oikeassa että tilastollinen edustavuus varmaan täyttyy. Mutta itse suhtautuisin kovasti varovaisesti kovin pitkälle menevien johtopäätösten tekemiseen kun aineisto on näinkin "vino". Vaatisi keskiarvon lisäksi vähintään sen keskihajonnan ja pari muutakin lukua. Ja tuossa näkyy olevan SAS-ohjelmisto takana joka nuo luvut sieltä aineistosta pyöräyttelee ja mitä itse sitä ohjelmisto olen käyttänyt niin se vaan laskee, aika suoraviivaisesti. Sen jälkeen sitten alkaa työ kun pitää ymmärtää mitä ne luvut oikein tarkoittavat ja miten niitä voi käyttää ja tulkita. Vähintään se keskihajonta mutta myös minimi ja maksimi tarttis saada ennen kuin itse uskaltaisin näistä mitään johtopäätöksiä tehdä.
Kertoisitko saman Suomeksi .
On Eteläntilojen kannattavuuksissa suuria eroja .
-
Kertoisitko saman Suomeksi . On Eteläntilojen kannattavuuksissa suuria eroja .
Tuohan oli selvää suomea. Tietysti jos tilastotieteen opinnoissa on pieniä puutteita niin saattoihan se yhtä hyvin näytää serpokroatialta... Ja tuo oli vielä perusjuttua. Itse asiassa jos tuosta ihan oikeaa tilastoa haluaisi tehdä niin siinä pitäisi asettaa hypoteesi esimerkiksi että "a,b,c ja c2 -alueiden konekustannuksissa on merkitsevä ero" ja sen jälkeen päättää merkitsevyystaso p että onko se <0.001, <0.01 ja <0.05 ja sen jälkeen esimerkiksi SASsin prog GLM eli GeneralLinearModel kyllä selviää vinostakin aineistosta ja sillä voisi ajaa vertailun noilla merkitsevyystasoilla. Mutta pelkkä keskiarvo niin sanoisin että eipä ole suurtakaan arvoa.
Nyt ymmärrän miks Etelänviljatiloilla on vaikeeta , teette kaiken ittellenne liian vaikeaksi ja joudutte maksuvaikeuksiin koska teiltä puuttuu laskutaito .
Pitäis selvää olla et jos pelloista maksaa liikaa hintaa vuokrina tai ostaessa niin selviytymis mahdollisuudet ovat heikot .
Kannattavuudesta sanoisin et jollei viljanviljeliä osaa laskea tuloja ja menoja niin on parasta lopettaa .
Tunnen viljanviljeliöitä jotka ei marise muiden tuista vaan tekevät muita hommia saadakseen parempaa tuloa mikä on ihan oikein .
Valitettavasti luusereita mahtuu joukkoon joilla ei ole mitää käsitystä maidontuotannon haasteista niin Etelässä kuin Pohjoisemmassakin .
Etelän maidontuottaja ei juurikaan apuja muilta tuottajilta saa .
-
Kertoisitko saman Suomeksi . On Eteläntilojen kannattavuuksissa suuria eroja .
Tuohan oli selvää suomea. Tietysti jos tilastotieteen opinnoissa on pieniä puutteita niin saattoihan se yhtä hyvin näyttää serpokroatialta... Ja tuo oli vielä perusjuttua. Itse asiassa jos tuosta ihan oikeaa tilastoa haluaisi tehdä niin siinä pitäisi asettaa hypoteesi esimerkiksi että "a,b,c ja c2 -alueiden konekustannuksissa on merkitsevä ero" ja sen jälkeen päättää merkitsevyystaso p että onko se <0.001, <0.01 ja <0.05 ja sen jälkeen esimerkiksi SASsin prog GLM eli GeneralLinearModel kyllä selviää vinostakin aineistosta ja sillä voisi ajaa vertailun noilla merkitsevyystasoilla. Ainakin kaikki tuota MTTnkin käytössä olevaa SAS-ohjelmistoa ihan tutkimukseen käyttäneet tietävät varmasti mitä tarkoitan. Onhan siinä sitten muitakin vaihtoehtoja. Mutta pelkkä keskiarvo niin sanoisin että eipä ole suurtakaan arvoa, pitäisi ajaa ihan tilastollista analyysia suoraan aineistosta ja tarkistaa merkitsevyydet.
voi weijo, tuuleen huutelet. veetieemelit ei suostu näkemään rikkaa omassa silmässään, kaikki, ihan kaikki on vain ja ainoastaan kepun, MTK:n ja c-alueen maidontuottajien syytä. vaikka niinistö ja katainen yhessä laatis tuon taulukun, ei se kelpais
-
tä
Kertoisitko saman Suomeksi . On Eteläntilojen kannattavuuksissa suuria eroja .
Tuohan oli selvää suomea. Tietysti jos tilastotieteen opinnoissa on pieniä puutteita niin saattoihan se yhtä hyvin näyttää serpokroatialta... Ja tuo oli vielä perusjuttua. Itse asiassa jos tuosta ihan oikeaa tilastoa haluaisi tehdä niin siinä pitäisi asettaa hypoteesi esimerkiksi että "a,b,c ja c2 -alueiden konekustannuksissa on merkitsevä ero" ja sen jälkeen päättää merkitsevyystaso p että onko se <0.001, <0.01 ja <0.05 ja sen jälkeen esimerkiksi SASsin prog GLM eli GeneralLinearModel kyllä selviää vinostakin aineistosta ja sillä voisi ajaa vertailun noilla merkitsevyystasoilla. Ainakin kaikki tuota MTTnkin käytössä olevaa SAS-ohjelmistoa ihan tutkimukseen käyttäneet tietävät varmasti mitä tarkoitan. Onhan siinä sitten muitakin vaihtoehtoja. Mutta pelkkä keskiarvo niin sanoisin että eipä ole suurtakaan arvoa, pitäisi ajaa ihan tilastollista analyysia suoraan aineistosta ja tarkistaa merkitsevyydet.
voi weijo, tuuleen huutelet. veetieemelit ei suostu näkemään rikkaa omassa silmässään, kaikki, ihan kaikki on vain ja ainoastaan kepun, MTK:n ja c-alueen maidontuottajien syytä. vaikka niinistö ja katainen yhessä laatis tuon taulukun, ei se kelpais
Oletko icefarmer mitä mieltä että jos merkitsevyystaso p <0,05 niin voitaisiin jo tehdä johtopäätöksiä vai pitäisikö lähteä siitä että merkitsevyystason olisi oltava p <0.01?
jos kysyt juristilta paljonko on 1+2 niin se vastaa että se voidaan sopia 1,5;teen. jos kysyt tuota diplomi-insinööriltä niin se vastaa että tuohon on mahdoton antaa tarkkaa vastausta. jos tuon saman kysymyksen esittää kokoneelle kaikenoppineelle talouspuolen kirjanpitäjälle se kysyy ihan luonnostaan että kuinkas paljon haluat sen olevan ;D ;D ;D ;D
-
jos kysyt juristilta paljonko on 1+2 niin se vastaa että se voidaan sopia 1,5;teen. jos kysyt tuota diplomi-insinööriltä niin se vastaa että tuohon on mahdoton antaa tarkkaa vastausta. jos tuon saman kysymyksen esittää kokoneelle kaikenoppineelle talouspuolen kirjanpitäjälle se kysyy ihan luonnostaan että kuinkas paljon haluat sen olevan ;D ;D ;D ;D
Mitähän kepulainen vastaisi... ::) ::) ::) ::)
-
Nyt ymmärrän miks Etelänviljatiloilla on vaikeeta , teette kaiken ittellenne liian vaikeaksi ja joudutte maksuvaikeuksiin koska teiltä puuttuu laskutaito .
Pitäis selvää olla et jos pelloista maksaa liikaa hintaa vuokrina tai ostaessa niin selviytymis mahdollisuudet ovat heikot .
Kannattavuudesta sanoisin et jollei viljanviljeliä osaa laskea tuloja ja menoja niin on parasta lopettaa .
Tunnen viljanviljeliöitä jotka ei marise muiden tuista vaan tekevät muita hommia saadakseen parempaa tuloa mikä on ihan oikein .
Valitettavasti luusereita mahtuu joukkoon joilla ei ole mitää käsitystä maidontuotannon haasteista niin Etelässä kuin Pohjoisemmassakin .
Etelän maidontuottaja ei juurikaan apuja muilta tuottajilta saa .
Jaa meinaat että Aimon laskentatoimen ja tilastotieteen opinnoista ei olisi ollut mitään hyötyä? Ei osaa laskea 1+1=3?
Mutta jos tai kun Aimon kirjoituksia etsit ja luet niin etpä löydä yhtään sellaista kirjoitusta jossa Aimo olisi vaatimassa etelän viljanviljelylle lisää tukia vaikka Aimo sellainen osa-aikainen viljatilallinen onkin. Sen sijaan löydät kyllä runsaasti kirjoituksia joissa Aimo olisi vaatimassa että etelän kotieläintilat olisivat tukien suhteen tasavertaisessa asemassa pohjoisen tilojen kanssa. Tämä siksi että nykyinen tukiero johtaa kotieläintuotannon hiipumiseen ab-alueella ja Aimo on tajunnut millaiset kerrannaisvaikutukset sillä on koko ab-alueen maatalouteen.
No hyvä . Etelänmaidontuottajille lisää liksaa , sovitaankos näin . ;)
-
Muna vai kana? Ainakin itsellä on se tilanne että aina kun rahaa on niin se menee kaikki eikö aina tunnu piisaavankaan. Osaatko analysoida noita lukuja syvällisemmin? Meinaan vaan että tulot on tuotot - kustannukset ja jos kustannuspuolella on vuoden vanha ventti tai 10 vuotta vanha valumötti niin sen pitäisi näkyä jossakin. Näkyykö? Meinaan että paremmat tuotot laitetaan parempiin kustannuksiin ja erotus on suurinpiirtein sama, toinen vaan joutuu tulemaan ns niukemmalla toimeen lähtökohtaisesti?
Niin, nyt näyttää siltä, että AB-alueen kotieläintilojen tulos menee niihin parempiin koneisiin
Tuskin menee
Menee, se on fakta. Riittää kun ikkunasta katson ulos naapuritissinkoittajan pihalle.
-
Nyt ymmärrän miks Etelänviljatiloilla on vaikeeta , teette kaiken ittellenne liian vaikeaksi ja joudutte maksuvaikeuksiin koska teiltä puuttuu laskutaito .
Pitäis selvää olla et jos pelloista maksaa liikaa hintaa vuokrina tai ostaessa niin selviytymis mahdollisuudet ovat heikot .
Kannattavuudesta sanoisin et jollei viljanviljeliä osaa laskea tuloja ja menoja niin on parasta lopettaa .
Tunnen viljanviljeliöitä jotka ei marise muiden tuista vaan tekevät muita hommia saadakseen parempaa tuloa mikä on ihan oikein .
Valitettavasti luusereita mahtuu joukkoon joilla ei ole mitää käsitystä maidontuotannon haasteista niin Etelässä kuin Pohjoisemmassakin .
Etelän maidontuottaja ei juurikaan apuja muilta tuottajilta saa .
Jaa meinaat että Aimon laskentatoimen ja tilastotieteen opinnoista ei olisi ollut mitään hyötyä? Ei osaa laskea 1+1=3?
Mutta jos tai kun Aimon kirjoituksia etsit ja luet niin etpä löydä yhtään sellaista kirjoitusta jossa Aimo olisi vaatimassa etelän viljanviljelylle lisää tukia vaikka Aimo sellainen osa-aikainen viljatilallinen onkin. Sen sijaan löydät kyllä runsaasti kirjoituksia joissa Aimo olisi vaatimassa että etelän kotieläintilat olisivat tukien suhteen tasavertaisessa asemassa pohjoisen tilojen kanssa. Tämä siksi että nykyinen tukiero johtaa kotieläintuotannon hiipumiseen ab-alueella ja Aimo on tajunnut millaiset kerrannaisvaikutukset sillä on koko ab-alueen maatalouteen.
No hyvä . Etelänmaidontuottajille lisää liksaa , sovitaankos näin . ;)
Ei ne tartte ja c-alueelta kova leikkaus >:(
-
A-alueella on vähän kirjanpitomaitotiloja, joten yksittäisen tilan ratkaisut vaikuttavat lukuihin paljon.
430? Kyllä tuosta jo kohtuullinen tilastollinen luotettavuus syntyy.
Ja nyt alkaa kootut selitykset.
Nyt unohtuu se että Korven äijä ja Mela todistivat kilvan MTT:n tilastojen luotettavuutta. Kestävät kuulemma jopa tieteellisen tarkastelun.
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=15841.0
Täysin oikeassahan tuo korvenukko on. Tuollainen se menetelmä on, tilastollisesti. Tuo on aika täydellinen kuvaus käytetystä menetelmästä. Ongelma on vaan siinä, että MTT:llä ei ole "listoillaan" muutamaa sataa sikatilaa vaan olisiko alle 20 tai vähän yli. Soitas vaikka sinne ja kysy!
Esitätkö Luomujussi tyhmää? Tuosta pitäisi tyhmemmänkin tajuta että minä totesin että juuri tuollainen tilastollinen menetelmä on käytössä ja se on tilastollisesti ihan pätevä, ongelmana vain se että tilojen lukumäärän pienuus kovasti heikentää luotettavuutta varsinkin jos hajonta on suuri. Eli kritisoin aineiston määrää, menetelmä itsessään on tilastotieteessä yleisesti käytetty mutta sen rajoitukset täytyy tietää.
Ja Make on oikeassa tilojen määrästä kun katsotaan noita lukuja. Eli siis tätä
C2 C1 B A
Tiloja edustettuna 4 930 2 490 1 770 430
Kirjanpitotiloja 150<n<160 80<n<90 30<n<40 15<n<20
A-alueen luvut ovat tilastollisesti edustavinaan 430 tilaa mutta todellisuudessa havaintoja n 15<n<20 eli tiloja joiden aineiston varassa ollaan on 15-20, voi olla vaikkapa 16 tilaa. Kukin voi sitten pohtia että kun valitaan 16 tilaa A-alueen monestako tilasta että paljonko sattuma vaikuttaa tai ei vaikuta otantaan. Sen sijaan C1 ja C2 kun tiloja on huomattavasti enemmän niin myös tilastollinen varmuus kasvaa.
Käsittääkseni tuohon taulukkoon ei tule lukuja lainkaan ellei hyväksytty tilastollinen edustavuus täyty - tämähän on aivan normaali menettely kaikessa tilastotoiminnassa, olisiko sitten maatalouden suhteen oltava jokin muu kriteeri?
weijo on jäljillä, painotettu keskiarvo tilastoinnin työkaluna leikkaa vääristävät poikkeukset täydellisesti.
Siis jos tilan NN jokainen tuloskohta vastaa muilta osin riittävällä tarkkuudella joukon keskiarvoa, mutta vaikkapa velkamäärä poikkeaa liikaa alueen kaikkien kanta-aineisto-tilojen tyypillisestä velkamäärästä, niin tilaa NN ei valita lopulisen keskarvon muodostavien otosten joukkoon. Painotettu keskiarvo työkaluna siis leikkaa poikkeukset todella tehokkaasti.
Menetelmää Käytetään MTTssä kaikien tuotantosuuntien kannattavuuskuvauksen laadintaan samalla tavalla. Loppulaskelma siis määritetään tuotantosuunnasta riippumatta pienestä, karsitusta joukosta poikkekuksellisten tulosten aiheuttamien vääristymien ehkäisemiseksi. Onkin tavallista että kanta-aineiston laajastakaan tarjonnasta ei löydy riittävää määrää riittävän edustavia otoksia täysin luotettavan kokonaiskuvan muodostamiseksi ja ne näkyvät tyhjinä sarakkeina tilastoissa.
Kun MTT julkaisee jostakin ryhmästä painotetun keskiarvon, niin takuulla voi luottaa että se antaa todenmukaisen kuvan tilanteesta, väärän kuvan antamien olisikin virkavirhe. Sitäpaitsi nyt esillä olleet erot ovat laadultaan jopa suuruusluokkaisia, pelkästään konekustannuksessa 350e/ha= 120% eroa!! Vaikka tilat olisi valittu arvallakin niin noin suurta eroa ei voisi sivuuttaa.
Edelleen, jos alueiden välillä on tuloihin, kustannuksiin ja tuottavuuteen vaikuttava säännönmukainen olosuhde-ero, kilpailutusedellytysero, ammattitaitoero, ahkeruusero tms tekijä, niin sen kustannusvaikutus tulee tuloksissa takuulla näkyviin. Ja itseasiassa alueelliset erot eivät voi todenmukaisemmin tulla esille mitenkään muuten.
Ja jo toisessa painottuu esim lihasikalat, niin se on sitten alueelle tyypillistä.
Tietenkin toteutuneita tuloksia pitää tarkastella kilpailuerjoen tasoittamiseksi. Kustannusvaikutteiset olosuhde-erot tulevat näkyviin vain ja ainoastaan tilatuloksista, eikä mistään muualta.
Identtisten virtuaalitilojen vertailu perustuu virheelliseen olettamaa että kustannukset ja panokset olisivat samat kaikille tuottajille koko suomessa, liimapalkkien alla.
-
Nyt ymmärrän miks Etelänviljatiloilla on vaikeeta , teette kaiken ittellenne liian vaikeaksi ja joudutte maksuvaikeuksiin koska teiltä puuttuu laskutaito .
Pitäis selvää olla et jos pelloista maksaa liikaa hintaa vuokrina tai ostaessa niin selviytymis mahdollisuudet ovat heikot .
Kannattavuudesta sanoisin et jollei viljanviljeliä osaa laskea tuloja ja menoja niin on parasta lopettaa .
Tunnen viljanviljeliöitä jotka ei marise muiden tuista vaan tekevät muita hommia saadakseen parempaa tuloa mikä on ihan oikein .
Valitettavasti luusereita mahtuu joukkoon joilla ei ole mitää käsitystä maidontuotannon haasteista niin Etelässä kuin Pohjoisemmassakin .
Etelän maidontuottaja ei juurikaan apuja muilta tuottajilta saa .
Jaa meinaat että Aimon laskentatoimen ja tilastotieteen opinnoista ei olisi ollut mitään hyötyä? Ei osaa laskea 1+1=3?
Mutta jos tai kun Aimon kirjoituksia etsit ja luet niin etpä löydä yhtään sellaista kirjoitusta jossa Aimo olisi vaatimassa etelän viljanviljelylle lisää tukia vaikka Aimo sellainen osa-aikainen viljatilallinen onkin. Sen sijaan löydät kyllä runsaasti kirjoituksia joissa Aimo olisi vaatimassa että etelän kotieläintilat olisivat tukien suhteen tasavertaisessa asemassa pohjoisen tilojen kanssa. Tämä siksi että nykyinen tukiero johtaa kotieläintuotannon hiipumiseen ab-alueella ja Aimo on tajunnut millaiset kerrannaisvaikutukset sillä on koko ab-alueen maatalouteen.
No hyvä . Etelänmaidontuottajille lisää liksaa , sovitaankos näin . ;)
Ei ne tartte ja c-alueelta kova leikkaus >:(
Perustele .
-
Nuo tilastot ovat "pienviljelytiloilta" eli suuret jos otetaan tarkasteluun ainoastaan jo alkaa löytymään tuloa ja muutakin.
Esim:Toholammelta löytyy useita tiloja joidenka verotettava tulo huitelee yli 200 th tilaa kohti ,silti näille tiloille koko ajan tukijärjestelmä "pumppaa" euroja kiihtyvällä vauhdilla .
Hemilä aikoinaan sanoi ja lupasi että kun tilarakenne saadaan Suomessa suuremmaksi tuet käyvät tarpeettomaksi näille tiloille .
Toisin on käynyt ja siitä kärsivät pienet ja keskisuuret maitotilat ja myöskin viljatilat.Myös tukiero etelän ab ja c alueen välillä voitaisiin tasata suurten tilojen tehokkaalla tukikatolla jos tähän vaan on Kokoomuksella ja Keskustalla halua ja Rooman Liitolla.
-
Kun itse nopsasti pyöräytin tuloslaskelmat (ei ehdi tätä päiväkausia penkomaan):
1998 - 2008, B / C2, lypsykarja, melko suuri
niin mitä tuli:
tilakoko määräytyi hehtaareiden mukaan ollen jotain 40+ ha
mutta yllätyksellisesti liikevaihto pysyi kummallakin ryhmällä samoissa
kysymys kuuluu: mihin on hukkunut maidosta maksettava suurempi tuki?
peltoalatuilla ei pitäisi olla noin kovaa vaikutusta, että sillä peitotaan maidon tukimäärä
jos jo tilaston ensimmäiset rivit johtavat tässä vertailussa harhaan, ei lopuillakaan ole argumenttiarvoa jäljellä.
jos tilakoko mitataan hehtaareilla, voidaanko vertailua soveltaa muihin kuin kasvitiloihin?
Tilasto ei kerro mahdollisuutta toimia kullakin alueella, vaan sen miten on toimittu.
-
jos tilakoko mitataan hehtaareilla, voidaanko vertailua soveltaa muihin kuin kasvitiloihin?
Tilasto ei kerro mahdollisuutta toimia kullakin alueella, vaan sen miten on toimittu.
Todella hyviä kysymyksiä. Jos nautatilan konekustannukset ovat alhaisemmat kuin broileritilalla se saattaa johtua siitä että nautatilan on taloudellinen pakko suoriutua vähäisemmällä kalustolla, ei siitä että broilertyöt edellyttaisivät enemmän arsenaalia.
-
Isommat konekustannukset johtuu tosiaan siitä, että rahaa siihen löytyy.
Brotkotiloilla on hirvittävät autokustannuksetkin, siihen löytyy rahaa rutkasti.
-
Isommat konekustannukset johtuu tosiaan siitä, että rahaa siihen löytyy.
Brotkotiloilla on hirvittävät autokustannuksetkin, siihen löytyy rahaa rutkasti.
Sun pitäis pyrkiä niille vävyks .
-
Isommat konekustannukset johtuu tosiaan siitä, että rahaa siihen löytyy.
Brotkotiloilla on hirvittävät autokustannuksetkin, siihen löytyy rahaa rutkasti.
Sun pitäis pyrkiä niille vävyks .
Niillä on jo vävyjä riittävästi. Ei ne lisää niitä tartte.
-
Isommat konekustannukset johtuu tosiaan siitä, että rahaa siihen löytyy.
Brotkotiloilla on hirvittävät autokustannuksetkin, siihen löytyy rahaa rutkasti.
--tekis mieli kommentoida,mutta hyshys...
-
Isommat konekustannukset johtuu tosiaan siitä, että rahaa siihen löytyy.
Brotkotiloilla on hirvittävät autokustannuksetkin, siihen löytyy rahaa rutkasti.
--tekis mieli kommentoida,mutta hyshys...
Kyl asia kuule ihan noin hauskasti on. Pers´aukiselle ei tule konekustannuksia koska ei ole varaa ostaa koneita.
Yksinkertaista todella.
-
Isommat konekustannukset johtuu tosiaan siitä, että rahaa siihen löytyy.
Brotkotiloilla on hirvittävät autokustannuksetkin, siihen löytyy rahaa rutkasti.
--tekis mieli kommentoida,mutta hyshys...
Kyl asia kuule ihan noin hauskasti on. Pers´aukiselle ei tule konekustannuksia koska ei ole varaa ostaa koneita.
Yksinkertaista todella.
Ota lainaa pankista ja .......
-
Vielä yksi kysymys, johon Taloustohtori ei vastaa:
Jos kahdella samankokoisella tilalla eri puolilla maata on samat luvut, kummalla on juostu lujempaa? No, eihän tähän voine edes löytää yksiselitteistä vastausta.
Muistaakseni matildasta katsoin aikoinaan (löytynee vielä jostain ne keskustelut), että ainakin lypsykarjan ja nautapuolen rehuntuotantoon liittyvien kasvien viljelyssä satotasot olivat yllättävän samanlaisia suurimmassa osassa maata. Eihän sekään kyllä kerro kuinka lujaa on juostu ja kuinka lujaa olisi voitu päästä, mutta jotain kättä pitempää kuitenkin. Jos tukieroja perustellaan luonnonoloilla, niitä pitää pystyä osoittamaan. Lämpösumma ei kerro satotasosta, vaan on vain yksi kasvua ja satoatasoa rajaava tekijä.
-
Pitäiskö tehdä MMM:lle aloite, että lopetettaisiin tuon HOKlaisen valtateiden valosaastekeitaan mainostaminen ja vaihdetaan tukialueet vaikkapa nimille tupulandia, hupulandia ja lupulandia (viimeinen on tietysti lappia tai muuta tundraa)
:)
-
Pers´aukiselle ei tule konekustannuksia koska ei ole varaa ostaa koneita. Yksinkertaista todella.
Joo... mullaki pellon vuokraaja lainaa kaikki koneet... puimurinki :P :P ;D ;D
-
Suomessa on menty MTT:n laskelmien mukaisella tukipolitiikalla, ja mikä on lopputulos: pohjoisessa nousee uutta navettaa kuin sieniä sateella ja uutta peltoa raivataan, etelässä naulataan navettojen ovet kiinni ja pellot laitetaan luonnonhoidolle.
Huittisten kokouksessa asiantuntijat antoivat tukipolitiikasta täysin toisenlaisen kuvan kuin mitä MTT:n laskelmista sai, varsinkin muutaman vuoden kumulatiivisesta erosta kertyi huimia summia.
-
Kun täällä yhä uudelleen ja uudelleen toistuu mantrana AB-alueen ja C-alueen maidontuotannon eriarvoinen asema, niin ajattelin laittaa vähän ihan tilastofaktaa mukaan
Ensin taloustohtorin taulukko tunnusluvuista, tukialueittain ja vuosilta 1998 ja 2008
Huomioitavaa on, ettei erot kuitenkaan talouden tunnusluvuilla ole mitenkään merkittäviä, varsinkin kun huomioidaan iso ero maan arvon tasearvoissa tukialueittain, ja sitä myötä korkovaatimuksen ero
Sinä Weijo kun olet järkimies ja laskin pysyy kädessä, niin teeppä itsellesi laajennus navettaasi paperilla, jossa vähintään kaksinkertaistat maidontuotantosi, mutta peltoala pysyy samana. Teet siitä kaksi versiota, jossa toisessa mennään nykytilanteen oman tukialueesi tuilla ja toisessa vaikka b-alueen tuilla, joissa saat siis suurempaa peltotukea ja investointitukea (huom poistot), mutta maidon kansallinen tuki laskee sovitulla tavalla ja menee nollaan 2014 jälkeen.
Sen jälkeen analysoit meille, miten investointi vaikuttaa käytettävissä oleviin kassavaroihin ja taseeseen.
Onnistusiko?
-
Sellaisenkin laskelman voisi tehdä tarvitseeko yli 100 ha tila kaikki tuet.Hemilän mielestä ei .
-
Ainoa järkevä tapa verrata eri alueiden tiloja olisi tilamallit, muuten tilakohtaiset ratkaisut hämärtää koko ajatuksen.
Esimerkiksi jos B ja C maitotiloilla sama liikevaihto, niin todennäköisesti B tilalla silloin enempi peltoa ja/tai urakointia ja siitä johtuen myös isommat konekulut..
Itse vertailen vuosittain tunnuslukuja suurinpiirtein samankokoisen Ceetilan kanssa ja verotettavassa tulossa joka vuosi eroa se sama kolmekymppiä mitä on eroa tuissakin..
-
Sellaisenkin laskelman voisi tehdä tarvitseeko yli 100 ha tila kaikki tuet.Hemilän mielestä ei .
modulaatioleikkuri iskee tilatuessa 5000 euron jälkeen.
-
A-alueella on vähän kirjanpitomaitotiloja, joten yksittäisen tilan ratkaisut vaikuttavat lukuihin paljon.
430? Kyllä tuosta jo kohtuullinen tilastollinen luotettavuus syntyy.
Ja nyt alkaa kootut selitykset.
Nyt unohtuu se että Korven äijä ja Mela todistivat kilvan MTT:n tilastojen luotettavuutta. Kestävät kuulemma jopa tieteellisen tarkastelun.
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=15841.0
Täysin oikeassahan tuo korvenukko on. Tuollainen se menetelmä on, tilastollisesti. Tuo on aika täydellinen kuvaus käytetystä menetelmästä. Ongelma on vaan siinä, että MTT:llä ei ole "listoillaan" muutamaa sataa sikatilaa vaan olisiko alle 20 tai vähän yli. Soitas vaikka sinne ja kysy!
Esitätkö Luomujussi tyhmää? Tuosta pitäisi tyhmemmänkin tajuta että minä totesin että juuri tuollainen tilastollinen menetelmä on käytössä ja se on tilastollisesti ihan pätevä, ongelmana vain se että tilojen lukumäärän pienuus kovasti heikentää luotettavuutta varsinkin jos hajonta on suuri. Eli kritisoin aineiston määrää, menetelmä itsessään on tilastotieteessä yleisesti käytetty mutta sen rajoitukset täytyy tietää.
Ja Make on oikeassa tilojen määrästä kun katsotaan noita lukuja. Eli siis tätä
C2 C1 B A
Tiloja edustettuna 4 930 2 490 1 770 430
Kirjanpitotiloja 150<n<160 80<n<90 30<n<40 15<n<20
A-alueen luvut ovat tilastollisesti edustavinaan 430 tilaa mutta todellisuudessa havaintoja n 15<n<20 eli tiloja joiden aineiston varassa ollaan on 15-20, voi olla vaikkapa 16 tilaa. Kukin voi sitten pohtia että kun valitaan 16 tilaa A-alueen monestako tilasta että paljonko sattuma vaikuttaa tai ei vaikuta otantaan. Sen sijaan C1 ja C2 kun tiloja on huomattavasti enemmän niin myös tilastollinen varmuus kasvaa.
Käsittääkseni tuohon taulukkoon ei tule lukuja lainkaan ellei hyväksytty tilastollinen edustavuus täyty - tämähän on aivan normaali menettely kaikessa tilastotoiminnassa, olisiko sitten maatalouden suhteen oltava jokin muu kriteeri?
weijo on jäljillä, painotettu keskiarvo tilastoinnin työkaluna leikkaa vääristävät poikkeukset täydellisesti.
Siis jos tilan NN jokainen tuloskohta vastaa muilta osin riittävällä tarkkuudella joukon keskiarvoa, mutta vaikkapa velkamäärä poikkeaa liikaa alueen kaikkien kanta-aineisto-tilojen tyypillisestä velkamäärästä, niin tilaa NN ei valita lopulisen keskarvon muodostavien otosten joukkoon. Painotettu keskiarvo työkaluna siis leikkaa poikkeukset todella tehokkaasti.
Menetelmää Käytetään MTTssä kaikien tuotantosuuntien kannattavuuskuvauksen laadintaan samalla tavalla. Loppulaskelma siis määritetään tuotantosuunnasta riippumatta pienestä, karsitusta joukosta poikkekuksellisten tulosten aiheuttamien vääristymien ehkäisemiseksi. Onkin tavallista että kanta-aineiston laajastakaan tarjonnasta ei löydy riittävää määrää riittävän edustavia otoksia täysin luotettavan kokonaiskuvan muodostamiseksi ja ne näkyvät tyhjinä sarakkeina tilastoissa.
Kun MTT julkaisee jostakin ryhmästä painotetun keskiarvon, niin takuulla voi luottaa että se antaa todenmukaisen kuvan tilanteesta, väärän kuvan antamien olisikin virkavirhe. Sitäpaitsi nyt esillä olleet erot ovat laadultaan jopa suuruusluokkaisia, pelkästään konekustannuksessa 350e/ha= 120% eroa!! Vaikka tilat olisi valittu arvallakin niin noin suurta eroa ei voisi sivuuttaa.
Edelleen, jos alueiden välillä on tuloihin, kustannuksiin ja tuottavuuteen vaikuttava säännönmukainen olosuhde-ero, kilpailutusedellytysero, ammattitaitoero, ahkeruusero tms tekijä, niin sen kustannusvaikutus tulee tuloksissa takuulla näkyviin. Ja itseasiassa alueelliset erot eivät voi todenmukaisemmin tulla esille mitenkään muuten.
Ja jo toisessa painottuu esim lihasikalat, niin se on sitten alueelle tyypillistä.
Tietenkin toteutuneita tuloksia pitää tarkastella kilpailuerjoen tasoittamiseksi. Kustannusvaikutteiset olosuhde-erot tulevat näkyviin vain ja ainoastaan tilatuloksista, eikä mistään muualta.
Identtisten virtuaalitilojen vertailu perustuu virheelliseen olettamaa että kustannukset ja panokset olisivat samat kaikille tuottajille koko suomessa, liimapalkkien alla.
:)
-
Edelleenkin: MTT:n lukemat eroavat oleellisesti mm. asiantuntiijoitten Huittisten kokouksessa esittämistä luvuista.
mikä onkin hyvin huolestuttavaa.
-
Sellaisenkin laskelman voisi tehdä tarvitseeko yli 100 ha tila kaikki tuet.Hemilän mielestä ei .
Kepulainen pieni on kaunista aika on ohi, paremminkin pitäisi ensimmäinen 50 hehtaaria olla ilman tukia ;) ;D
-
Vaikka edes 10000€ omavastuu..
-
Sellaisenkin laskelman voisi tehdä tarvitseeko yli 100 ha tila kaikki tuet.Hemilän mielestä ei .
Kepulainen pieni on kaunista aika on ohi, paremminkin pitäisi ensimmäinen 50 hehtaaria olla ilman tukia ;) ;D
http://vituttaa.wordpress.com/
Lainaus :
Leikittelyä numeroilla:
2000:n neliön kasvihuone ja yksi neliö tuottaa keskimäärin 125g kannabista kesässä. Tämä on yhteensä 250kg kannabista per kesä. Myyntihintana pidetään 1€/g = 250 000€ liikevaihto / vuosi. Tähän lisätään tuotevero 800% = kannabiksen hinta 9€/g. Jakelu kun tulisi vielä tapahtumaan Alkon kautta, joka lätkäsee päälle 35% katteen ja ALV:n, niin hinta on vielä siedettävät 14,82e/g. Nykyisin yleinen hinta katukaupassa taitaa olla 15€/g ja tästä ei tietenkään saa valtio yhtään mitään.
Nykyään kannabista käytetään suomessa arviolta 10 000 kiloa / vuosi. Tämä siis tarkoittaa 200 tuhatta kohtuu aktiivista käyttäjää 50 gramman keskimääräisellä vuosikäytöllä. 10 000 kiloa kannabista vuodessa tarkoittaisi valtion kassaan tuoteveroineen ja arvonlisäveroineen 106 700 000 euroa joka vuosi. Tähän tietysti lisäksi välilliset verot tuotehankinnoista ja työntekijöiden palkoista. Katukaupassa sama 10 000 kiloa tarkoittaa 150 miljonaan markkinarakoa.
Kyllä nyt vituttaa, sillä nämä rahat menevät nyt rikollisjärjestöjen taskuihin. Rohkeilla poliittisilla päätöksillä saataisiin nämäkin rahat valtion kassaan ja lisää työpaikkoja suomeen.
Mites oli sen tomaatin laita? Noh kaikki tietää mihin ovat alle 2000:n neliön kasvihuoneet kauniine punaisine tomaatteineen vuoden -95 jälkeen hävinneet.
Lainaus loppu.
Pitää viljellä jotain mitä ei tarvii tukea ja kansa haluu ostaa.
-
Sellaisenkin laskelman voisi tehdä tarvitseeko yli 100 ha tila kaikki tuet.Hemilän mielestä ei .
Eikös toi 100 hehtaaria ole muutenkin aikalailla ihannekoko maatiloissa ????
-
Kun täällä yhä uudelleen ja uudelleen toistuu mantrana AB-alueen ja C-alueen maidontuotannon eriarvoinen asema, niin ajattelin laittaa vähän ihan tilastofaktaa mukaan
Ensin taloustohtorin taulukko tunnusluvuista, tukialueittain ja vuosilta 1998 ja 2008
Huomioitavaa on, ettei erot kuitenkaan talouden tunnusluvuilla ole mitenkään merkittäviä, varsinkin kun huomioidaan iso ero maan arvon tasearvoissa tukialueittain, ja sitä myötä korkovaatimuksen ero
Sinä Weijo kun olet järkimies ja laskin pysyy kädessä, niin teeppä itsellesi laajennus navettaasi paperilla, jossa vähintään kaksinkertaistat maidontuotantosi, mutta peltoala pysyy samana. Teet siitä kaksi versiota, jossa toisessa mennään nykytilanteen oman tukialueesi tuilla ja toisessa vaikka b-alueen tuilla, joissa saat siis suurempaa peltotukea ja investointitukea (huom poistot), mutta maidon kansallinen tuki laskee sovitulla tavalla ja menee nollaan 2014 jälkeen.
Sen jälkeen analysoit meille, miten investointi vaikuttaa käytettävissä oleviin kassavaroihin ja taseeseen.
Onnistusiko?
Weijoo...?
-
Pers´aukiselle ei tule konekustannuksia koska ei ole varaa ostaa koneita. Yksinkertaista todella.
Joo... mullaki pellon vuokraaja lainaa kaikki koneet... puimurinki :P :P ;D ;D
Ilmatteeks vai . ::) ::)
-
Pers´aukiselle ei tule konekustannuksia koska ei ole varaa ostaa koneita. Yksinkertaista todella.
Joo... mullaki pellon vuokraaja lainaa kaikki koneet... puimurinki :P :P ;D ;D
Ilmatteeks vai . ::) ::)
Koneiden vuokra on osa vuokrasopimusta... sorkkarälläkkäpelleä en tartte... kasvatan mallasohraa :P :P :P :P
-
Sovitaanko nyt niin, että ei käytetä sitä MTT:n tilastoa enää näissä vertailuissa?
Jookos....
-
Kun täällä yhä uudelleen ja uudelleen toistuu mantrana AB-alueen ja C-alueen maidontuotannon eriarvoinen asema, niin ajattelin laittaa vähän ihan tilastofaktaa mukaan
Ensin taloustohtorin taulukko tunnusluvuista, tukialueittain ja vuosilta 1998 ja 2008
Huomioitavaa on, ettei erot kuitenkaan talouden tunnusluvuilla ole mitenkään merkittäviä, varsinkin kun huomioidaan iso ero maan arvon tasearvoissa tukialueittain, ja sitä myötä korkovaatimuksen ero
Sinä Weijo kun olet järkimies ja laskin pysyy kädessä, niin teeppä itsellesi laajennus navettaasi paperilla, jossa vähintään kaksinkertaistat maidontuotantosi, mutta peltoala pysyy samana. Teet siitä kaksi versiota, jossa toisessa mennään nykytilanteen oman tukialueesi tuilla ja toisessa vaikka b-alueen tuilla, joissa saat siis suurempaa peltotukea ja investointitukea (huom poistot), mutta maidon kansallinen tuki laskee sovitulla tavalla ja menee nollaan 2014 jälkeen.
Sen jälkeen analysoit meille, miten investointi vaikuttaa käytettävissä oleviin kassavaroihin ja taseeseen.
Onnistusiko?
Weijoo...?
Onks sitä Weijoo näkyny...?
-
teeppä itsellesi laajennus navettaasi paperilla, jossa vähintään kaksinkertaistat maidontuotantosi, mutta peltoala pysyy samana. Teet siitä kaksi versiota, jossa toisessa mennään nykytilanteen oman tukialueesi tuilla ja toisessa vaikka b-alueen tuilla, joissa saat siis suurempaa peltotukea ja investointitukea (huom poistot), mutta maidon kansallinen tuki laskee sovitulla tavalla ja menee nollaan 2014 jälkeen.
Sen jälkeen analysoit meille, miten investointi vaikuttaa käytettävissä oleviin kassavaroihin ja taseeseen.
Onnistusiko?
Weijoo...?
Onks sitä Weijoo näkyny...?
Veikkaan että Weijolle kävi "vanhanaikaiset". Otti ja teki tuon laskelman ja huomasi miten järkyttävä tuo ero on. Eikä nyt sitten uskalla tulla ulos ja myöntää sitä.
-
Pers´aukiselle ei tule konekustannuksia koska ei ole varaa ostaa koneita. Yksinkertaista todella.
Joo... mullaki pellon vuokraaja lainaa kaikki koneet... puimurinki :P :P ;D ;D
Ilmatteeks vai . ::) ::)
Koneiden vuokra on osa vuokrasopimusta... sorkkarälläkkäpelleä en tartte... kasvatan mallasohraa :P :P :P :P
Elä . Jos valkuaista on liikaa joudut myymään "mallasohras" rehuksi . ;D ;D ;D ;D ;D
Lohjalata peltoo vuokraan tuottajat se on sielläpäin halpaa . ;D ;D ;D
-
teeppä itsellesi laajennus navettaasi paperilla, jossa vähintään kaksinkertaistat maidontuotantosi, mutta peltoala pysyy samana. Teet siitä kaksi versiota, jossa toisessa mennään nykytilanteen oman tukialueesi tuilla ja toisessa vaikka b-alueen tuilla, joissa saat siis suurempaa peltotukea ja investointitukea (huom poistot), mutta maidon kansallinen tuki laskee sovitulla tavalla ja menee nollaan 2014 jälkeen.
Sen jälkeen analysoit meille, miten investointi vaikuttaa käytettävissä oleviin kassavaroihin ja taseeseen.
Onnistusiko?
Weijoo...?
Onks sitä Weijoo näkyny...?
Veikkaan että Weijolle kävi "vanhanaikaiset". Otti ja teki tuon laskelman ja huomasi miten järkyttävä tuo ero on. Eikä nyt sitten uskalla tulla ulos ja myöntää sitä.
Kyllä sillä jotain takana oli tuossa avauksessa muutakin kuin nuo emävale tilastot... ???
-
Lohjalata peltoo vuokraan tuottajat se on sielläpäin halpaa . ;D ;D ;D
Voi ollakin... mutta epäilen... Laakspohjan luuse... tai antaa olla - mun peltoni ei oo Lohjalla.
-
teeppä itsellesi laajennus navettaasi paperilla, jossa vähintään kaksinkertaistat maidontuotantosi, mutta peltoala pysyy samana. Teet siitä kaksi versiota, jossa toisessa mennään nykytilanteen oman tukialueesi tuilla ja toisessa vaikka b-alueen tuilla, joissa saat siis suurempaa peltotukea ja investointitukea (huom poistot), mutta maidon kansallinen tuki laskee sovitulla tavalla ja menee nollaan 2014 jälkeen.
Sen jälkeen analysoit meille, miten investointi vaikuttaa käytettävissä oleviin kassavaroihin ja taseeseen.
Onnistusiko?
Weijoo...?
Onks sitä Weijoo näkyny...?
Veikkaan että Weijolle kävi "vanhanaikaiset". Otti ja teki tuon laskelman ja huomasi miten järkyttävä tuo ero on. Eikä nyt sitten uskalla tulla ulos ja myöntää sitä.
Kyllä sillä jotain takana oli tuossa avauksessa muutakin kuin nuo emävale tilastot... ???
Aika hyvin Weijo tulkitsi MTT:n tilastoja. Nyt näyttää olevan kyse siitä kenen tilastoja halutaan tulkita. Virallisia vaiko omia tarkoitusperiä tukevia.....
-
Aika hyvin Weijo tulkitsi MTT:n tilastoja. Nyt näyttää olevan kyse siitä kenen tilastoja halutaan tulkita. Virallisia vaiko omia tarkoitusperiä tukevia.....
Kun tietää miten ne on tehty, eli tiedot kerätty, niin luota niihin pätkääkään. Täälläkin kirjoittavista muutamista nimimerkeistä on ollut asialla...
Ja edelleen odotan sitä Weijon laskelmaa!
-
Aika hyvin Weijo tulkitsi MTT:n tilastoja. Nyt näyttää olevan kyse siitä kenen tilastoja halutaan tulkita. Virallisia vaiko omia tarkoitusperiä tukevia.....
Kun tietää miten ne on tehty, eli tiedot kerätty, niin luota niihin pätkääkään. Täälläkin kirjoittavista muutamista nimimerkeistä on ollut asialla...
Ja edelleen odotan sitä Weijon laskelmaa!
Ehkä MTT olisi se oikeampi osoite mistä pyytäisit laskelmiasi haluamillasi parametreilla.
-
Aika hyvin Weijo tulkitsi MTT:n tilastoja. Nyt näyttää olevan kyse siitä kenen tilastoja halutaan tulkita. Virallisia vaiko omia tarkoitusperiä tukevia.....
Kun tietää miten ne on tehty, eli tiedot kerätty, niin luota niihin pätkääkään. Täälläkin kirjoittavista muutamista nimimerkeistä on ollut asialla...
Ja edelleen odotan sitä Weijon laskelmaa!
Ehkä MTT olisi se oikeampi osoite mistä pyytäisit laskelmiasi haluamillasi parametreilla.
Miksi? Weijo on pätevä kirjanpitäjä ja maidontuottaja. Tilakohtaisella tasolla omista laskelmista tehdyt muunnokset antavat paljon enämpi kuin tilastot. Sillon ei tartte itkeä erilaisten konekustannusten ja palkkatyöväen käytön perään.
-
Kun täällä yhä uudelleen ja uudelleen toistuu mantrana AB-alueen ja C-alueen maidontuotannon eriarvoinen asema, niin ajattelin laittaa vähän ihan tilastofaktaa mukaan
Ensin taloustohtorin taulukko tunnusluvuista, tukialueittain ja vuosilta 1998 ja 2008
Huomioitavaa on, ettei erot kuitenkaan talouden tunnusluvuilla ole mitenkään merkittäviä, varsinkin kun huomioidaan iso ero maan arvon tasearvoissa tukialueittain, ja sitä myötä korkovaatimuksen ero
Sinä Weijo kun olet järkimies ja laskin pysyy kädessä, niin teeppä itsellesi laajennus navettaasi paperilla, jossa vähintään kaksinkertaistat maidontuotantosi, mutta peltoala pysyy samana. Teet siitä kaksi versiota, jossa toisessa mennään nykytilanteen oman tukialueesi tuilla ja toisessa vaikka b-alueen tuilla, joissa saat siis suurempaa peltotukea ja investointitukea (huom poistot), mutta maidon kansallinen tuki laskee sovitulla tavalla ja menee nollaan 2014 jälkeen.
Sen jälkeen analysoit meille, miten investointi vaikuttaa käytettävissä oleviin kassavaroihin ja taseeseen.
Onnistusiko?
Weijoo...?
Onks sitä Weijoo näkyny...?
-
Aika hyvin Weijo tulkitsi MTT:n tilastoja. Nyt näyttää olevan kyse siitä kenen tilastoja halutaan tulkita. Virallisia vaiko omia tarkoitusperiä tukevia.....
Kun tietää miten ne on tehty, eli tiedot kerätty, niin luota niihin pätkääkään. Täälläkin kirjoittavista muutamista nimimerkeistä on ollut asialla...
Ja edelleen odotan sitä Weijon laskelmaa!
Sama täällä noiden laskelmien suhteen vaikka ne kuinka virkavastuulla onkin väännetty. Laskelmien tekijöillä virkavastuu mutta mm työtunneissa on niin paljon tilan ilmoittamaa arvioita ja lähtöluvuissa muutenkin tilan antamien tietojen varassa. Ja aineiston pienuus on todellinen haitta varsinkin sikapuolella mutta myös etelän maitopuolelle.
Ja edelleen minä epäilen että Weijo teki sen laskelman ja huomasi että miten iso se ero oikeasti on eikä uskalla sitä myöntää. Odottelen enää että poistaa koko ketjun kun sen kerran aloitti.
-
Aina vedotaan etelän korkeimpiin peltotukiin, mutta mielestäni niissä ei ole kyllä eroja pätkän vertaa. Jos vielä otetaan huomioon täältä etelästä puuttuva nuorenviljelijän hehtaarituki niin taitaa pohjosenpotti/hehtaari mennä heittämällä ohi.
www.teuva.fi/kunta/pdf/maaseutu/peltotuet2010vilja.pdf
-
Aika hyvin Weijo tulkitsi MTT:n tilastoja. Nyt näyttää olevan kyse siitä kenen tilastoja halutaan tulkita. Virallisia vaiko omia tarkoitusperiä tukevia.....
Hyvin tulkitsi ja varmaan ihan oikein. Ainut paha oli, että tilasto ei anna vertailukelpoista tietoa käsiteltävään asiaan.
"jos tilakoko mitataan hehtaareilla, voidaanko vertailua soveltaa muihin kuin kasvitiloihin?
Tilasto ei kerro mahdollisuutta toimia kullakin alueella, vaan sen miten on toimittu."
-
[color=blue
Tilasto ei kerro mahdollisuutta toimia kullakin alueella, vaan sen miten on toimittu."[/color]
Totta
-
No mutta missäs se Weijon vastaus viipyy...? ???
-
Se laski eka Ceeluvuilla ja on yötäpäivää raksalla, eikä ehtiny laskeen Ab-tukijuttuja.. ;D
-
Se laski eka Ceeluvuilla ja on yötäpäivää raksalla, eikä ehtiny laskeen Ab-tukijuttuja.. ;D
;D
-
No mutta missäs se Weijon vastaus viipyy...? ???
Ylös
-
Se laski eka Ceeluvuilla ja on yötäpäivää raksalla, eikä ehtiny laskeen Ab-tukijuttuja.. ;D
;D
Epäilen edelleen vahvasti että Weijolle kävi "vanhanaikaiset". Laski nuo jutut ja totes että "ei helvetti, voiko tämä olla totta!" eikä uskalla myöntää mikä on todellisuus. Onhan se kovaa kun MTK-propaganda, anteeksi tietty MTK-tukimatematiikka, anteeksi tietty MTK-asiantuntijoiden tarkkoihin lähtötietoihin perustuvat laskelmat jatkuvasti ovat kertoneet että "mitään tukieroa alueiden välillä ei todellisuudessa ole". Ja sitten kun ihan itse tekee sen laskelman niin huomaa että tuollaiset
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/lukijalta/viestit/02/fi_FI/lisarahalla_hyvinvointia_etelan_maitotiloille/
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/lukijalta/viestit/02/fi_FI/maatalous_ei_kannata/
Kairisen Seijan ja muiden kirjoitukset ovatkin täyttä totta eivätkä "etelän vetelien valitusta". Voihan siinä tietysti muutaman kerran käydä mielessä että "Ei helvetti, onko viralinen totuus näin väärässä" ja "miksiköhän keskustelu aiheesta yritetään julkisuudessa tyrehdyttää". Ainakin jos ihminen ajattelee omilla aivoillaan niin saattaa herätä kysymyksiä. Ja ainakin hänelle on varmasti selvinnyt jos on laskelman tehnyt että miksi "etelän vetelät eivät vaan viitti rakentaa niitä navetoita kun ovat laiskoja ja on muitakin vaihtoehtoja" että siihen on syykin eli ei laiskuus vaan se että kannattavuusero muihin vaihtoehtoihin eli käytännössä elantoon maatalouden ulkopuolelta on niin raju että johtaa väkisin tuohon.
-
No mutta missäs se Weijon vastaus viipyy...? ???
Ylös
Toistan edellisen viestin epäilyni ja weikkaan että jos wiitsimme pitää tätä ketjua ylhäällä niin tulee poistamaan tämän aloittamansa ketjun. Kun kolahti omaan nilkkaan. Mutta EI tule tänne myöntämään olleensa wäärässä.
-
Aika hyvin Weijo tulkitsi MTT:n tilastoja. Nyt näyttää olevan kyse siitä kenen tilastoja halutaan tulkita. Virallisia vaiko omia tarkoitusperiä tukevia.....
Hyvin tulkitsi ja varmaan ihan oikein. Ainut paha oli, että tilasto ei anna vertailukelpoista tietoa käsiteltävään asiaan.
"jos tilakoko mitataan hehtaareilla, voidaanko vertailua soveltaa muihin kuin kasvitiloihin?
Tilasto ei kerro mahdollisuutta toimia kullakin alueella, vaan sen miten on toimittu."
Siellä oli kai vaihtoehtona myös "taloudellinen koko"? Jos sattunut vaan hehtaarit osumaan? Ja tuo juurikin että tilalla tehdyt hyvät ja huonot päätökset eli jo tehdyt asiat vaikuttavat laskelmiin, olennaista olisi tuo että "mahdollisuus toimia" ja sitä ei kyllä noista luvuista löydy. Liian monta virhelähdettä ja kun tiedetään että tilan pystyssä pysyäkseen täytyy tulla taloudellisesti toimeen niin olemassa olevat tukierot ja muut sanelevat joissakin tilanteissa esimerkiksi tulopuolen ollessa tukien takia 50.000 euroa pienempi sen millaisia päätöksiä on pakko tehdä, ei sitä millaisia päätöksiä tekisi jos taloudelliset mahdollisuudet olisi olemassa.
-
Se laski eka Ceeluvuilla ja on yötäpäivää raksalla, eikä ehtiny laskeen Ab-tukijuttuja.. ;D
;D
Epäilen edelleen vahvasti että Weijolle kävi "vanhanaikaiset".
Hei, täällähän käydään kuumana. Ei tule tätä vapaata sanaata yleensä seurattua, kun keskustelu tahtoo olla mitä on täällä. Tilinpäätöksiä on vielä tehtävänä niin ei ihan koko aikaa ehdi tätä virtuaalielämää seuraamaan ;-)
Mutta siis tähän juttuun, alkuperäinen tarkoitukseni oli osoittaa, ettei noissa tilastoissa näy täällä usein toistettu AB-alueen epätasa-arvoinen asema. Siis toteutuneissa tilinpäätöksissä, ihan todellisessa elämässä. Ja näinhän pitää ollakin, omassa kirjanpitotoimessanikin painotan asiakkaiden kanssa tilinpäätöksiä läpikäydessä muutosherkkyyttä, eli taloudelliset mahdollisuudet ja rajoitukset pitää nähdä ja niihin pitää reagoida.
Tottakai laskennallisilla mallitilalaskelmilla saadaan näkyviin mm. noiden tukierojen vaikutus halutulla tavalla, kukin omien tarkoitusperien mukaan painottamalla. Olen kyllä näihin mallitilalaskelmiin tutustunut, ja tiedostan hyvin niiden erot - ongelmallisimmat tilanteet ovat tietenkin juuri AB ja C alueen rajalla, kun tukien perusta on eri direktiiveissä.
Tukijärjestelmien oikeudenmukaisuutta voidaan tietenkin arvostella, eihän ne tietenkään kaikille ole samanarvoiset, kuten ei mikään muukaan porrastettuihin tasoihin perustuva etuus tai veloitus - aina on väliinputoajia ja häviäjiä.
Mutta näille eroille nyt vaan on EU-politiikkaan liittyvät taustat, ja niiden taustalla vielä maailmanmarkkinoita ohjaavat WTO-neuvottelujen tavoitteet ja sopimukset. Ja niiden pohjalta on Suomelle aikoinaan liittymisneuvotteluissa tietyt ehdot asetettu. Voidaan tietenkin jälkikäteen tiettyjä valintoja arvostella, mutta tuolloista tilannetta voitaneen kuvailla strategialla "kaikki otettiin mitä saatiin".
EU-politiikka kuitenkin muuttuu jatkuvasti, ja muutokset näihinkin ovat varmoja. Olen silti hyvin skeptinen sen suhteen, että näiden erilaisten tukijärjestelmien puitteissa pystyttäisiin takaamaan täysin tasa-arvoista kohtelua eri tukialueiden ja eri tuotantosuuntien ja eri tilakokoluokkien välillä.
-
Hei, täällähän käydään kuumana.
Tottakai laskennallisilla mallitilalaskelmilla saadaan näkyviin mm. noiden tukierojen vaikutus halutulla tavalla, kukin omien tarkoitusperien mukaan painottamalla.
Ei täällä sen enempää kuumana käydä. Ihmetellään vaan. Noista tarkoitusperistä? Tuossahan
niin teeppä itsellesi laajennus navettaasi paperilla, jossa vähintään kaksinkertaistat maidontuotantosi, mutta peltoala pysyy samana. Teet siitä kaksi versiota, jossa toisessa mennään nykytilanteen oman tukialueesi tuilla ja toisessa vaikka b-alueen tuilla, joissa saat siis suurempaa peltotukea ja investointitukea (huom poistot), mutta maidon kansallinen tuki laskee sovitulla tavalla ja menee nollaan 2014 jälkeen.
Sen jälkeen analysoit meille, miten investointi vaikuttaa käytettävissä oleviin kassavaroihin ja taseeseen.
Somebody77 sattumalta valitsi oman tilasi kohteeksi. Tarkoitushakuisesti varmaan? Nyt sinulla olisi loistava tilaisuus ihan oma tilasi kohdalla vertailla miten kannattavuus muuttuu jos oma tilasi olisi eri tukialueella! Näkisit suoraan mitä se tarkoittaa ihan itselläsi, ei millään tarkoitushakuisesti valitulla mallitilalla vaan ihan omallasi! Ja kun olet saanut nuo tunnusluvut selville niin voisit minusta vielä kertoa sen että vaikuttaisiko tunnusluvuista mahdollisesti ilmenevä kannattavuusero mahdollisiin investointipäätöksiisi ja miten eri tukialueilla?
-
En nyt ymmärrä miksi juuri Weijon pitäisi tuo laskelma tehdä?? Epäoikeudenmukaisuuksia riittää tuki/maatalouspolitiikassamme.
Joku voisi esimerkiksi laskea sen kuinka paljon tukioikeus vaikuttaa peltoviljelyn kannattavuuteen ja tilan tulokseen. Epäoikeudenmukaista on siis se että olennaisesti viljelyn kannattavuuteen vaikuttava tukioikeus määräytyy hatusta vedetyn viitekauden mukaisesti.
-
En nyt ymmärrä miksi juuri Weijon pitäisi tuo laskelma tehdä?? Epäoikeudenmukaisuuksia riittää tuki/maatalouspolitiikassamme.
Kun täällä esittää väitteitä että
Kun täällä yhä uudelleen ja uudelleen toistuu mantrana AB-alueen ja C-alueen maidontuotannon eriarvoinen asema, niin ajattelin laittaa vähän ihan tilastofaktaa mukaan
Ensin taloustohtorin taulukko tunnusluvuista, tukialueittain ja vuosilta 1998 ja 2008
Huomioitavaa on, ettei erot kuitenkaan talouden tunnusluvuilla ole mitenkään merkittäviä, varsinkin kun huomioidaan iso ero maan arvon tasearvoissa tukialueittain, ja sitä myötä korkovaatimuksen ero
niin jos on mies ja seisoo sanojensa takana niin nythän olisi todella loistava tilaisuus seistä väitteensä takana ja osoittaa että omalla tilallaan esimerkiksi tukiero ei vaikuttaisi yhtään mitään mihinkään. Kun ei ole merkittäviä eroja? Olisi mahdollisuus osoittaa että tuo mantra on pelkkä mantra eikä todellisuutta.
-
En nyt ymmärrä miksi juuri Weijon pitäisi tuo laskelma tehdä?? Epäoikeudenmukaisuuksia riittää tuki/maatalouspolitiikassamme.
Joku voisi esimerkiksi laskea sen kuinka paljon tukioikeus vaikuttaa peltoviljelyn kannattavuuteen ja tilan tulokseen. Epäoikeudenmukaista on siis se että olennaisesti viljelyn kannattavuuteen vaikuttava tukioikeus määräytyy hatusta vedetyn viitekauden mukaisesti.
Totta, yhtään uutta peltoa ei olisi pitänyt ottaa tukien piiriin v. 1995 EU-liittymisen jälkeen, (mitään viitekausia ei jälkikäteen olisi saanut olla) . Näin meille silloin ilmoitettiinkin, mutta se ei pitänyt.
Eikä pidä unohtaa, että mm. Esa Härmälä ja MMM ilmoittivat joskus, että' jokainen raivaa uutta peltoa "omalla riskillä", tukien piiriin pääsy on vähintäinkin kyseenalaista.
Suomessa on jo nyt puoli miljoonaa hehtaaria peltoa liikaa. Järjettömyyden huippu on tämä paha tukivääristymä, korkeitten eläintukien vuoksi kannattaa pohjoisessa raivata uutta peltoa vaikka ei saisi niitä tukien piiriiin, etelässä laitetaan peltoja luonnonhoidolle.
Onneksi valtiontalous alkaa olla sillä mallilla, että Kepulandian eläintukia tullaan leikkaamaan rajulla kädellä, samoin lomitustuet lähtevät Sosiaali- ja Terveysministeriön budjetista.
Mm. Pohjois-Suomen ämteekoon pj on kasvattanut peltoalaansa raivaamalla 12 hehtaarista 110 hehtaariin. Myös MTK pj Marttila on raivannut peltoa.
-
Eihän tuo esitetty laskentavaatimus ollut edes realistinen. Eläinmäärä pitäisi kaksinkertaistaa peltoalan pysyessä samana.
-
Totta, yhtään uutta peltoa ei olisi pitänyt ottaa tukien piiriin v. 1995 EU-liittymisen jälkeen, (mitään viitekausia ei jälkikäteen olisi saanut olla) . Näin meille silloin ilmoitettiinkin, mutta se ei pitänyt.
Siellä etelässä maatalous on ollut aina kehityksessä pohjoista edellä. Peltoa raivattu riittävästi kannattavaan tuotantoon. Pellonraivauspalkkiot ym. yhteiskunnan edut hyödynnetty. Nyt kun pohjoisessa pyritään samaan, aletaan huutaa tuotannon siirrosta. Näistäkin lähtökohdista hatusta vedetty tukien viitekausi on Suuri Vääryys.
Veeti ratsastaa aina "kaikki tuet mulle heti" tyylisellä saavutettujen etujen logiikalla.
-
Eihän tuo esitetty laskentavaatimus ollut edes realistinen. Eläinmäärä pitäisi kaksinkertaistaa peltoalan pysyessä samana.
Täyttä todellisuutta etelän laajentavilla kotieläintiloilla. Täällä pystytään olemaan yhteistyökykyisiä eikä tarvii omistaa tai vuokrata sitä peltoa eikä raivata. Homma toimii jos vaan sen osaa ja on yhteistyökykyinen, esimerkkejä löytyy täältä paljon mm eniten markkinoilta tuottoja ottavasta kunnasta. Eli täysin realistinen homma.
-
Siellä etelässä maatalous on ollut aina kehityksessä pohjoista edellä. Peltoa raivattu riittävästi kannattavaan tuotantoon. Pellonraivauspalkkiot ym. yhteiskunnan edut hyödynnetty.
Juu, noin parisata vuotta tai enemmänkin... Sen verran kauan olleet noi pellot tässäkin tilalla. Eiköhän noi pellonraivauspalkkiot mennyt ihan muualle kuin etelään. Ei ainakaan näillä nurkilla silloin joskus historian hämärissä olisko ollut 60-70 -luvulla kun tuollaisia palkkioita maksettiin niin täällä kukaan raivannut. Eiköhän nuo palkkiot mennyt silloinkin itään ja pohjoiseen.
-
Eihän tuo esitetty laskentavaatimus ollut edes realistinen. Eläinmäärä pitäisi kaksinkertaistaa peltoalan pysyessä samana.
Täyttä todellisuutta etelän laajentavilla kotieläintiloilla. Täällä pystytään olemaan yhteistyökykyisiä eikä tarvii omistaa tai vuokrata sitä peltoa eikä raivata. Homma toimii jos vaan sen osaa ja on yhteistyökykyinen, esimerkkejä löytyy täältä paljon mm eniten markkinoilta tuottoja ottavasta kunnasta. Eli täysin realistinen homma.
Olenko kovin väärässä jos ajattelisi siten, että Etelässä esim. viljatilan pelloista osa laitetaan nurmelle, josta sitten naapurin laajentanut nautatila saa korjata rehut. Tämä kuitenkin siten, että tuotannosta ja siitä syntyvistä kustannuksista vastaa rehut korjaava nautatila. Tukien jäädessä maanomistajalle.
Tuon parempaa diiliä en nimittäin viljatilallisena keksisikään. Tuet omaan taskuun ja joku tekee vielä niillä pelloilla työt, vain jotta saisi eläimilleen ruokaa.
Alkaa olla tämä yhteistyö maatalouden alalla se ainut keino, millä voidaan parantaa selvästi tilojen kannattavuutta?
-
Eihän tuo esitetty laskentavaatimus ollut edes realistinen. Eläinmäärä pitäisi kaksinkertaistaa peltoalan pysyessä samana.
Täyttä todellisuutta etelän laajentavilla kotieläintiloilla. Täällä pystytään olemaan yhteistyökykyisiä eikä tarvii omistaa tai vuokrata sitä peltoa eikä raivata. Homma toimii jos vaan sen osaa ja on yhteistyökykyinen, esimerkkejä löytyy täältä paljon mm eniten markkinoilta tuottoja ottavasta kunnasta. Eli täysin realistinen homma.
Ja myös C-alueella. Voit kysellä esim Adamilta paljonko peltoa hän on ostanut navettainvestointinsa yhteydessä. Voihan se peltoalakin kasvaa mun puolesta siinä laskelmassa, jos se siitä on kiinni. Mun puolesta ostohinnaksi voidaan sopia 6000€/ha ja vuokraksi 400€/ha. Karu totuus tulee jos Weijo viittii sen laskelman tehdä, ilmi ettei ne peltotuet ja korkeammat investointituet vaan yksinkertaisesti auta kassatilanteeseen.
-
Eihän tuo esitetty laskentavaatimus ollut edes realistinen. Eläinmäärä pitäisi kaksinkertaistaa peltoalan pysyessä samana.
Täyttä todellisuutta etelän laajentavilla kotieläintiloilla. Täällä pystytään olemaan yhteistyökykyisiä eikä tarvii omistaa tai vuokrata sitä peltoa eikä raivata. Homma toimii jos vaan sen osaa ja on yhteistyökykyinen, esimerkkejä löytyy täältä paljon mm eniten markkinoilta tuottoja ottavasta kunnasta. Eli täysin realistinen homma.
Etelässä viljapeltoa riittää. Jos "naapuri" on joko tarpeeksi laiska, laskutaitoinen tai haluaa pitää maansa hyvässä kasvukunnossa, niin tottakai hän toivottaa nurminaapurin tervetulleeksi. Pohjoisemmilla alueilla viljanviljelijän tapaista resurssia ei niin vain ole, (harraste)viljanviljelyä on hyvin vähän jos ollenkaan ja jos ei raivaa, niin joutuu hamuamaan naapuriviljelijän rehupeltoja.
Tällä en sitten ota ollenkaan kantaa, mikä on oikein tai väärin tai muuten fiksua.
Petri
PS. ja tähän aikaan vuodesta ei ole oikein realismia pyytää maataloustilitoimistoa pyörittävää "harrastukseksi" pyörittämään lisää lukuja näytöllä...
-
Eihän tuo esitetty laskentavaatimus ollut edes realistinen. Eläinmäärä pitäisi kaksinkertaistaa peltoalan pysyessä samana.
Täyttä todellisuutta etelän laajentavilla kotieläintiloilla. Täällä pystytään olemaan yhteistyökykyisiä eikä tarvii omistaa tai vuokrata sitä peltoa eikä raivata. Homma toimii jos vaan sen osaa ja on yhteistyökykyinen, esimerkkejä löytyy täältä paljon mm eniten markkinoilta tuottoja ottavasta kunnasta. Eli täysin realistinen homma.
Etelässä viljapeltoa riittää. Jos "naapuri" on joko tarpeeksi laiska, laskutaitoinen tai haluaa pitää maansa hyvässä kasvukunnossa, niin tottakai hän toivottaa nurminaapurin tervetulleeksi. Pohjoisemmilla alueilla viljanviljelijän tapaista resurssia ei niin vain ole, (harraste)viljanviljelyä on hyvin vähän jos ollenkaan ja jos ei raivaa, niin joutuu hamuamaan naapuriviljelijän rehupeltoja.
Tällä en sitten ota ollenkaan kantaa, mikä on oikein tai väärin tai muuten fiksua.
Petri
PS. ja tähän aikaan vuodesta ei ole oikein realismia pyytää maataloustilitoimistoa pyörittävää "harrastukseksi" pyörittämään lisää lukuja näytöllä...
Jätetään ne C2:sta pohjoisemmat tukialueet tämän laskelman ulkopuolelle...
-
Eihän tuo esitetty laskentavaatimus ollut edes realistinen. Eläinmäärä pitäisi kaksinkertaistaa peltoalan pysyessä samana.
Täyttä todellisuutta etelän laajentavilla kotieläintiloilla. Täällä pystytään olemaan yhteistyökykyisiä eikä tarvii omistaa tai vuokrata sitä peltoa eikä raivata. Homma toimii jos vaan sen osaa ja on yhteistyökykyinen, esimerkkejä löytyy täältä paljon mm eniten markkinoilta tuottoja ottavasta kunnasta. Eli täysin realistinen homma.
Etelässä viljapeltoa riittää. Jos "naapuri" on joko tarpeeksi laiska, laskutaitoinen tai haluaa pitää maansa hyvässä kasvukunnossa, niin tottakai hän toivottaa nurminaapurin tervetulleeksi. Pohjoisemmilla alueilla viljanviljelijän tapaista resurssia ei niin vain ole, (harraste)viljanviljelyä on hyvin vähän jos ollenkaan ja jos ei raivaa, niin joutuu hamuamaan naapuriviljelijän rehupeltoja.
Tällä en sitten ota ollenkaan kantaa, mikä on oikein tai väärin tai muuten fiksua.
Petri
PS. ja tähän aikaan vuodesta ei ole oikein realismia pyytää maataloustilitoimistoa pyörittävää "harrastukseksi" pyörittämään lisää lukuja näytöllä...
Eikös maatalouden veroilmoitus pitänyt palauttaa jo kuun vaihteessa?
"Nurminaapurit" on varmasti tervetulleita, mutta kun joka kylässäkään ei ole enää nautoja!!!
Ympärillä on paljon kuntia, joissa viimeisiä karjatiloja aletaan ajamaan alas ja lopetteleen...
Viljelysmaan huutava puute on kovan rakennekehityksen ja investointibuumin varjopuolia :-X :-X
Etelässä olisi kyllä "kenttää" temmeltää... mutta kun tää järjestelmä vaan alkaa olla tehnyt
tehtävänsä...
-
Eihän tuo esitetty laskentavaatimus ollut edes realistinen. Eläinmäärä pitäisi kaksinkertaistaa peltoalan pysyessä samana.
Täyttä todellisuutta etelän laajentavilla kotieläintiloilla. Täällä pystytään olemaan yhteistyökykyisiä eikä tarvii omistaa tai vuokrata sitä peltoa eikä raivata. Homma toimii jos vaan sen osaa ja on yhteistyökykyinen, esimerkkejä löytyy täältä paljon mm eniten markkinoilta tuottoja ottavasta kunnasta. Eli täysin realistinen homma.
Etelässä viljapeltoa riittää. Jos "naapuri" on joko tarpeeksi laiska, laskutaitoinen tai haluaa pitää maansa hyvässä kasvukunnossa, niin tottakai hän toivottaa nurminaapurin tervetulleeksi. Pohjoisemmilla alueilla viljanviljelijän tapaista resurssia ei niin vain ole, (harraste)viljanviljelyä on hyvin vähän jos ollenkaan ja jos ei raivaa, niin joutuu hamuamaan naapuriviljelijän rehupeltoja.
Tällä en sitten ota ollenkaan kantaa, mikä on oikein tai väärin tai muuten fiksua.
Petri
PS. ja tähän aikaan vuodesta ei ole oikein realismia pyytää maataloustilitoimistoa pyörittävää "harrastukseksi" pyörittämään lisää lukuja näytöllä...
Eikös maatalouden veroilmoitus pitänyt palauttaa jo kuun vaihteessa?
"Nurminaapurit" on varmasti tervetulleita, mutta kun joka kylässäkään ei ole enää nautoja!!!
Ympärillä on paljon kuntia, joissa viimeisiä karjatiloja aletaan ajamaan alas ja lopetteleen...
Viljelysmaan huutava puute on kovan rakennekehityksen ja investointibuumin varjopuolia :-X :-X
Etelässä olisi kyllä "kenttää" temmeltää... mutta kun tää järjestelmä vaan alkaa olla tehnyt
tehtävänsä...
Eikös se ovien sulkeminen alkanu eteläs jo paljon ennen 90-lukua... Kai tuostakin joku tilasto sentään on.
-
Joo kyllä Kekkosen aikaankin jo navetan ovia pistettiin kiinni... Mutta se tahti on vaan kiihtynyt
viimeisen viiden vuoden aikana. Oman pitäjän maidontuottajien lukumäärä on EU:n aikana
pudonnut jo neljäsosaan!!! Hetken päästä vaan ei ole mitään pelastettavaa :'( :'( :'(
-
Joo kyllä Kekkosen aikaankin jo navetan ovia pistettiin kiinni... Mutta se tahti on vaan kiihtynyt
viimeisen viiden vuoden aikana. Oman pitäjän maidontuottajien lukumäärä on EU:n aikana
pudonnut jo neljäsosaan!!! Hetken päästä vaan ei ole mitään pelastettavaa :'( :'( :'(
Ja suurimmastakin päästä karjoja joiden isännät eivät olleet eläkeiässä.
-
Määkin haluaisin Weijon wastauksen tähän kun itse kerran aloitti että "mitään eroja olekaan". Kun on noita tulevaisuuslaskelmia tuossa pyöritetty niin ei ole voinut olla tekemättä vertailua mitäs olis c-alueella. Mutta epäilen samaa kuin Maajussi77 että Weijo teki jo wertailun ja näki tuloksen ja ei sitä tule tänne kertomaan. Syystä että.
Weijo täs pajastu todelliseksi tukipeitoksi. Muuten asiallinen kirjoittaja.
-
Määkin haluaisin Weijon wastauksen tähän kun itse kerran aloitti että "mitään eroja olekaan". Kun on noita tulevaisuuslaskelmia tuossa pyöritetty niin ei ole voinut olla tekemättä vertailua mitäs olis c-alueella. Mutta epäilen samaa kuin Maajussi77 että Weijo teki jo wertailun ja näki tuloksen ja ei sitä tule tänne kertomaan. Syystä että.
Weijo täs pajastu todelliseksi tukipeitoksi. Muuten asiallinen kirjoittaja.
Sää oletki sit päin vastoin vai .
-
Joo kyllä Kekkosen aikaankin jo navetan ovia pistettiin kiinni... Mutta se tahti on vaan kiihtynyt
viimeisen viiden vuoden aikana. Oman pitäjän maidontuottajien lukumäärä on EU:n aikana
pudonnut jo neljäsosaan!!! Hetken päästä vaan ei ole mitään pelastettavaa :'( :'( :'(
[/quote]
kyllä ne vähenee c2 alueellakin. viimeisen kymmenen vuoden aikana on oman pitäjän maidontuottajien määrä pudonnut melkein puoleen.
-
Joo kyllä Kekkosen aikaankin jo navetan ovia pistettiin kiinni... Mutta se tahti on vaan kiihtynyt
viimeisen viiden vuoden aikana. Oman pitäjän maidontuottajien lukumäärä on EU:n aikana
pudonnut jo neljäsosaan!!! Hetken päästä vaan ei ole mitään pelastettavaa :'( :'( :'(
kyllä ne vähenee c2 alueellakin. viimeisen kymmenen vuoden aikana on oman pitäjän maidontuottajien määrä pudonnut melkein puoleen.
[/quote]
Näin se on täälläkin, 25 %:tia vastaajista ilmoitti, kun kunta teki kyselyn, että tilan toiminta lakkaa vuoteen 2013 mennessä, kun nykyinen isäntäpari jää eläkkeelle.
Eli poistuma on aika raju, tällä hetkellä ....
-
Joo kyllä Kekkosen aikaankin jo navetan ovia pistettiin kiinni... Mutta se tahti on vaan kiihtynyt
viimeisen viiden vuoden aikana. Oman pitäjän maidontuottajien lukumäärä on EU:n aikana
pudonnut jo neljäsosaan!!! Hetken päästä vaan ei ole mitään pelastettavaa :'( :'( :'(
kyllä ne vähenee c2 alueellakin. viimeisen kymmenen vuoden aikana on oman pitäjän maidontuottajien määrä pudonnut melkein puoleen.
[/quote]
Tuoittajien määrä on eri kuin maidon tuotantomäärät. Kun Suomi liittyi EU:n jäöseneksi oli meillä keskim. karjakoko SEITSEMÄN lehmää....on ollut varaa tippuakin.
-
Joo kyllä Kekkosen aikaankin jo navetan ovia pistettiin kiinni... Mutta se tahti on vaan kiihtynyt
viimeisen viiden vuoden aikana. Oman pitäjän maidontuottajien lukumäärä on EU:n aikana
pudonnut jo neljäsosaan!!! Hetken päästä vaan ei ole mitään pelastettavaa :'( :'( :'(
viimeisen kymmenen vuoden aikana on oman pitäjän maidontuottajien määrä pudonnut melkein puoleen.
Näin pitääkin olla että tilamäärä tippuu. Tosiasiahan on että se välttämätön rakennemuutos joka muualla vaikkapa Ruotsissa tehtiin jo ajat sitten
[/quote]
Ruotsi alkoi varautua tulevaan EU-jäsenyyteensä runsaat 10v. ennen vuotta 1995... Suomessa Kepu ja MTK eivät tehneet mitään, eivät yhtään mitään - se oli "rikollista".
-
Joo kyllä Kekkosen aikaankin jo navetan ovia pistettiin kiinni... Mutta se tahti on vaan kiihtynyt
viimeisen viiden vuoden aikana. Oman pitäjän maidontuottajien lukumäärä on EU:n aikana
pudonnut jo neljäsosaan!!! Hetken päästä vaan ei ole mitään pelastettavaa :'( :'( :'(
kyllä ne vähenee c2 alueellakin. viimeisen kymmenen vuoden aikana on oman pitäjän maidontuottajien määrä pudonnut melkein puoleen.
Näin pitääkin olla että tilamäärä tippuu. Tosiasiahan on että se välttämätön rakennemuutos joka muualla vaikkapa Ruotsissa tehtiin jo ajat sitten on täälä pahasti jälkijunassa ja tapahtuu nyt. Ongelmahan on siinä, että kun katsot tuon
http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2008/5yZm29dRv/trm6_2008_maitoraportti_020708.pdf
raportin sivua 12 niin huomaat että c2:lla maitomäärä lisääntyy vaikka tilamäärä tippuukin. Se tarkoittaa että laajentajia on enemmän kuin lopettajia kun katsotaan maitolitroja. Sen sijaan ab-alueella maitomäärä tippuu joka tarkoittaa sitä että aina kun joku lopettaa niin ei ole ketään joka tulisi tilalle korvaamaan sen tuotannon. Kehitys on siis täysin erilaista alueilla vaikka molemmilla tuotantoa lopetetaankin. Täällä ab-alueella jopa isommat reilusti alle eläkeiän olevat maitotilat lopettavat kun siitä kertakaikkiaan ei saa perheelle elantoa ja kannattavuusnäkymätkin sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä reilusti heikommat kuin c-alueella.
[/quote]
On siihen muitakin syitä, maidontuotanto vaatii suuret investoinnit ja antaa saman kannattavuuden, kun saa viljasta kun käyt jossakin hyväpalkkaisessa virassa töissä tilan ulkopuolella, joka on mahdollista etelässä ja joillakin hyvin harvoilla täälläkin ????
Miksi investoida kovin paljoa, jos tila tuottaa huomattavasti vähemmällä ja työssäkäynnillä tilan ulkopuolella, jopa paremmin.
-
Joo kyllä Kekkosen aikaankin jo navetan ovia pistettiin kiinni... Mutta se tahti on vaan kiihtynyt
viimeisen viiden vuoden aikana. Oman pitäjän maidontuottajien lukumäärä on EU:n aikana
pudonnut jo neljäsosaan!!! Hetken päästä vaan ei ole mitään pelastettavaa :'( :'( :'(
kyllä ne vähenee c2 alueellakin. viimeisen kymmenen vuoden aikana on oman pitäjän maidontuottajien määrä pudonnut melkein puoleen.
Näin pitääkin olla että tilamäärä tippuu. Tosiasiahan on että se välttämätön rakennemuutos joka muualla vaikkapa Ruotsissa tehtiin jo ajat sitten on täälä pahasti jälkijunassa ja tapahtuu nyt. Ongelmahan on siinä, että kun katsot tuon
http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2008/5yZm29dRv/trm6_2008_maitoraportti_020708.pdf
raportin sivua 12 niin huomaat että c2:lla maitomäärä lisääntyy vaikka tilamäärä tippuukin. Se tarkoittaa että laajentajia on enemmän kuin lopettajia kun katsotaan maitolitroja. Sen sijaan ab-alueella maitomäärä tippuu joka tarkoittaa sitä että aina kun joku lopettaa niin ei ole ketään joka tulisi tilalle korvaamaan sen tuotannon. Kehitys on siis täysin erilaista alueilla vaikka molemmilla tuotantoa lopetetaankin. Täällä ab-alueella jopa isommat reilusti alle eläkeiän olevat maitotilat lopettavat kun siitä kertakaikkiaan ei saa perheelle elantoa ja kannattavuusnäkymätkin sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä reilusti heikommat kuin c-alueella.
On siihen muitakin syitä, maidontuotanto vaatii suuret investoinnit ja antaa saman kannattavuuden, kun saa viljasta kun käyt jossakin hyväpalkkaisessa virassa töissä tilan ulkopuolella, joka on mahdollista etelässä ja joillakin hyvin harvoilla täälläkin ????
Miksi investoida kovin paljoa, jos tila tuottaa huomattavasti vähemmällä ja työssäkäynnillä tilan ulkopuolella, jopa paremmin.
Hölkö hölö, "hatustavedetyt" (=kepulaisten EU-liittymisessä neuvottelemat") tolkuttoman korkeat C-alueen kotieläintuet ovat vääristäneet maatalouttamme pahasti.
[/quote]
-
Miten se näkyy viljapuolella ????
Onko syntynyt ylimääräistä maksukykyä rehuhviljasta ????
-
Joo kyllä Kekkosen aikaankin jo navetan ovia pistettiin kiinni... Mutta se tahti on vaan kiihtynyt
viimeisen viiden vuoden aikana. Oman pitäjän maidontuottajien lukumäärä on EU:n aikana
pudonnut jo neljäsosaan!!! Hetken päästä vaan ei ole mitään pelastettavaa :'( :'( :'(
viimeisen kymmenen vuoden aikana on oman pitäjän maidontuottajien määrä pudonnut melkein puoleen.
Näin pitääkin olla että tilamäärä tippuu. Tosiasiahan on että se välttämätön rakennemuutos joka muualla vaikkapa Ruotsissa tehtiin jo ajat sitten
Ruotsi alkoi varautua tulevaan EU-jäsenyyteensä runsaat 10v. ennen vuotta 1995... Suomessa Kepu ja MTK eivät tehneet mitään, eivät yhtään mitään - se oli "rikollista".
[/quote]
Kerrankin samaa mieltä. :o
-
Joo kyllä Kekkosen aikaankin jo navetan ovia pistettiin kiinni... Mutta se tahti on vaan kiihtynyt
viimeisen viiden vuoden aikana. Oman pitäjän maidontuottajien lukumäärä on EU:n aikana
pudonnut jo neljäsosaan!!! Hetken päästä vaan ei ole mitään pelastettavaa :'( :'( :'(
viimeisen kymmenen vuoden aikana on oman pitäjän maidontuottajien määrä pudonnut melkein puoleen.
Näin pitääkin olla että tilamäärä tippuu. Tosiasiahan on että se välttämätön rakennemuutos joka muualla vaikkapa Ruotsissa tehtiin jo ajat sitten
Ruotsi alkoi varautua tulevaan EU-jäsenyyteensä runsaat 10v. ennen vuotta 1995... Suomessa Kepu ja MTK eivät tehneet mitään, eivät yhtään mitään - se oli "rikollista".
Kerrankin samaa mieltä. :o
[/quote]
Tartteeha munki joskus osuu... ees sattumalta ::) ::) ::) ::)
-
Tai minun. ;D
-
Joo kyllä Kekkosen aikaankin jo navetan ovia pistettiin kiinni... Mutta se tahti on vaan kiihtynyt
viimeisen viiden vuoden aikana. Oman pitäjän maidontuottajien lukumäärä on EU:n aikana
pudonnut jo neljäsosaan!!! Hetken päästä vaan ei ole mitään pelastettavaa :'( :'( :'(
viimeisen kymmenen vuoden aikana on oman pitäjän maidontuottajien määrä pudonnut melkein puoleen.
Näin pitääkin olla että tilamäärä tippuu. Tosiasiahan on että se välttämätön rakennemuutos joka muualla vaikkapa Ruotsissa tehtiin jo ajat sitten
Ruotsi alkoi varautua tulevaan EU-jäsenyyteensä runsaat 10v. ennen vuotta 1995... Suomessa Kepu ja MTK eivät tehneet mitään, eivät yhtään mitään - se oli "rikollista".
[/quote]
Kylläpäs teki, vv. 1991-94 maatalousministeri Martti Pura ajoi voimakkaasti "koivu ja tähti"- pientilalinjaa..mm. pohjoisen pikkutiloille annettiin helpotuksia ja pikkuisen lisää maitokiintiöitä. v. 1995 jouduttiin kaikki asiat kääntämään päälaelleen EU-jäsenyyden myötä.
Ja Heikki Haavisto + muut keput jättivät Etelä-Suomen lapsipuolen asemaan EU-liittymisneuvotteluissa....ja heti jäsenyyden alussa ämteekoo junttasi EU:n AB-alueelle määräämät korotetut investointituet pois.
-
Joo kyllä Kekkosen aikaankin jo navetan ovia pistettiin kiinni... Mutta se tahti on vaan kiihtynyt
viimeisen viiden vuoden aikana. Oman pitäjän maidontuottajien lukumäärä on EU:n aikana
pudonnut jo neljäsosaan!!! Hetken päästä vaan ei ole mitään pelastettavaa :'( :'( :'(
viimeisen kymmenen vuoden aikana on oman pitäjän maidontuottajien määrä pudonnut melkein puoleen.
Näin pitääkin olla että tilamäärä tippuu. Tosiasiahan on että se välttämätön rakennemuutos joka muualla vaikkapa Ruotsissa tehtiin jo ajat sitten
Ruotsi alkoi varautua tulevaan EU-jäsenyyteensä runsaat 10v. ennen vuotta 1995... Suomessa Kepu ja MTK eivät tehneet mitään, eivät yhtään mitään - se oli "rikollista".
Kerrankin samaa mieltä. :o
[/quote]
Ruotsin "valmistautuminen" myös näkyy, lihasta on 49 %:tia tuontitavaraa, pääasiassa Tanskasta, joka vastaavasti tuottaa neljä kertaa yli oman kulutuksen, ero on huikea vaikka päätuotanto alueilla ei ole eroa kuin kymmenisen kilometriä, eli Skånehan on siinä sillan takana Tanskasta, maaperä ja olosuhteethan on täysin samat.
Ruotsi on huono esimerkki maatalouden hoidosta, sillä se on oikeastaan saattohoitoa Tanskalaisiin verrattuna ????
-
On siihen muitakin syitä, maidontuotanto vaatii suuret investoinnit ja antaa saman kannattavuuden, kun saa viljasta kun käyt jossakin hyväpalkkaisessa virassa töissä tilan ulkopuolella, joka on mahdollista etelässä ja joillakin hyvin harvoilla täälläkin ????
Miksi investoida kovin paljoa, jos tila tuottaa huomattavasti vähemmällä ja työssäkäynnillä tilan ulkopuolella, jopa paremmin.
Kaikilla vaan ei ole sitä hyväpalkkaista virkaa vaan tarttis ne tulot repiä ihan itse siltä tilalta. Tila ei itse asiassa tuota yhtään paremmin siitä ulkopuolella töissä käynnistä huolimatta ja viljatilan tuotto on jos suoraan sanon niin surkea. Tarkoittaisi tässäkin tilan ulkopuolisia töitä heti, enää ei puutu kuin se hyväpalkkainen virka. En tiedä on tuo emo-heikin ajattelu sitä "perkeleen etelän kartanot" -kateutta, jotenkin tuntuu siltä. Ei tuo alkopuolinen työ ole mikään ratkaisu, se tappaa pitkällä aikavälillä kotieläintalouden pois ja on muullekin maataloudelle tuhoisaa. Jos se on tavoitekin että etelässä sitä kotieläinpuolta ei ole niin hyvä on, muussa tapauksessa tämä tukieron aiheuttama kannattavuusero olisi mitä pikimmin poistettava. Täälläkin olisi investoijia jos kannattavuus olisi edes kohtalainen mutta kun...
Sanoin vain, että syitä luopumiseen on muitakin, joillakin on aina enempi vaihtoehtoja kuin muilla on ????
Osa ei vaan viitsi jatkaa ....
-
Joo kyllä Kekkosen aikaankin jo navetan ovia pistettiin kiinni... Mutta se tahti on vaan kiihtynyt
viimeisen viiden vuoden aikana. Oman pitäjän maidontuottajien lukumäärä on EU:n aikana
pudonnut jo neljäsosaan!!! Hetken päästä vaan ei ole mitään pelastettavaa :'( :'( :'(
viimeisen kymmenen vuoden aikana on oman pitäjän maidontuottajien määrä pudonnut melkein puoleen.
Näin pitääkin olla että tilamäärä tippuu. Tosiasiahan on että se välttämätön rakennemuutos joka muualla vaikkapa Ruotsissa tehtiin jo ajat sitten
Ruotsi alkoi varautua tulevaan EU-jäsenyyteensä runsaat 10v. ennen vuotta 1995... Suomessa Kepu ja MTK eivät tehneet mitään, eivät yhtään mitään - se oli "rikollista".
Kerrankin samaa mieltä. :o
Ruotsin "valmistautuminen" myös näkyy, lihasta on 49 %:tia tuontitavaraa, pääasiassa Tanskasta, joka vastaavasti tuottaa neljä kertaa yli oman kulutuksen, ero on huikea vaikka päätuotanto alueilla ei ole eroa kuin kymmenisen kilometriä, eli Skånehan on siinä sillan takana Tanskasta, maaperä ja olosuhteethan on täysin samat.
Ruotsi on huono esimerkki maatalouden hoidosta, sillä se on oikeastaan saattohoitoa Tanskalaisiin verrattuna ????
[/quote]
Kuules kyllä nyt kannattaisi katsoa peiliin. ;D
-
Joo kyllä Kekkosen aikaankin jo navetan ovia pistettiin kiinni... Mutta se tahti on vaan kiihtynyt
viimeisen viiden vuoden aikana. Oman pitäjän maidontuottajien lukumäärä on EU:n aikana
pudonnut jo neljäsosaan!!! Hetken päästä vaan ei ole mitään pelastettavaa :'( :'( :'(
viimeisen kymmenen vuoden aikana on oman pitäjän maidontuottajien määrä pudonnut melkein puoleen.
Näin pitääkin olla että tilamäärä tippuu. Tosiasiahan on että se välttämätön rakennemuutos joka muualla vaikkapa Ruotsissa tehtiin jo ajat sitten
Ruotsi alkoi varautua tulevaan EU-jäsenyyteensä runsaat 10v. ennen vuotta 1995... Suomessa Kepu ja MTK eivät tehneet mitään, eivät yhtään mitään - se oli "rikollista".
Kerrankin samaa mieltä. :o
Ruotsin "valmistautuminen" myös näkyy, lihasta on 49 %:tia tuontitavaraa, pääasiassa Tanskasta, joka vastaavasti tuottaa neljä kertaa yli oman kulutuksen, ero on huikea vaikka päätuotanto alueilla ei ole eroa kuin kymmenisen kilometriä, eli Skånehan on siinä sillan takana Tanskasta, maaperä ja olosuhteethan on täysin samat.
Ruotsi on huono esimerkki maatalouden hoidosta, sillä se on oikeastaan saattohoitoa Tanskalaisiin verrattuna ????
Kuules kyllä nyt kannattaisi katsoa peiliin. ;D
[/quote]
Ruotsi valmistautui EU-jäsenyyteen 20 vuotta, Suomen maatalous vajaan vuoden (=maatalousministeri Mikko Pesälä), kun ensin oli päästy "koivu ja tähti"- Purasta eroon.
-
Ruotsi alkoi varautua tulevaan EU-jäsenyyteensä runsaat 10v. ennen vuotta 1995... Suomessa Kepu ja MTK eivät tehneet mitään, eivät yhtään mitään - se oli "rikollista".
Kerrankin samaa mieltä. :o
Ruotsin "valmistautuminen" myös näkyy, lihasta on 49 %:tia tuontitavaraa, pääasiassa Tanskasta, joka vastaavasti tuottaa neljä kertaa yli oman kulutuksen, ero on huikea vaikka päätuotanto alueilla ei ole eroa kuin kymmenisen kilometriä, eli Skånehan on siinä sillan takana Tanskasta, maaperä ja olosuhteethan on täysin samat.
Ruotsi on huono esimerkki maatalouden hoidosta, sillä se on oikeastaan saattohoitoa Tanskalaisiin verrattuna ????
[/quote]
Kuules kyllä nyt kannattaisi katsoa peiliin. ;D
[/quote]
Kyllähän Tundran pelle-elmeri oikeassa on... juuri noin asia kerrotaan MaasTullissa, Suomenmaassa ja Pohjolan Sanomissa ynnä Kainuun Sanomissa :o :o :o :o
-
Joo kyllä Kekkosen aikaankin jo navetan ovia pistettiin kiinni... Mutta se tahti on vaan kiihtynyt
viimeisen viiden vuoden aikana. Oman pitäjän maidontuottajien lukumäärä on EU:n aikana
pudonnut jo neljäsosaan!!! Hetken päästä vaan ei ole mitään pelastettavaa :'( :'( :'(
viimeisen kymmenen vuoden aikana on oman pitäjän maidontuottajien määrä pudonnut melkein puoleen.
Näin pitääkin olla että tilamäärä tippuu. Tosiasiahan on että se välttämätön rakennemuutos joka muualla vaikkapa Ruotsissa tehtiin jo ajat sitten
Ruotsi alkoi varautua tulevaan EU-jäsenyyteensä runsaat 10v. ennen vuotta 1995... Suomessa Kepu ja MTK eivät tehneet mitään, eivät yhtään mitään - se oli "rikollista".
Kerrankin samaa mieltä. :o
Ruotsin "valmistautuminen" myös näkyy, lihasta on 49 %:tia tuontitavaraa, pääasiassa Tanskasta, joka vastaavasti tuottaa neljä kertaa yli oman kulutuksen, ero on huikea vaikka päätuotanto alueilla ei ole eroa kuin kymmenisen kilometriä, eli Skånehan on siinä sillan takana Tanskasta, maaperä ja olosuhteethan on täysin samat.
Ruotsi on huono esimerkki maatalouden hoidosta, sillä se on oikeastaan saattohoitoa Tanskalaisiin verrattuna ????
Kuules kyllä nyt kannattaisi katsoa peiliin. ;D
[/quote]
Tuo 49 %:tia on perjantain Lihatalous lehdestä, siinä HK-Skan johtajat vähän maalaili tulevaisuutta ....
On se ihme, miten Ruotsalaiset häviää maataloudessa 6-0 Tanskalaisille, vaikka "tukialue" on täysin sama, kuten olosuhteet myös ????
-
Ruotsi valmistautui EU-jäsenyyteen 20 vuotta
Yli 10v. kuitenkin ;D
Suomen maatalous vajaan vuoden (=maatalousministeri Mikko Pesälä), kun ensin oli päästy "koivu ja tähti"- Purasta eroon.
Joo... se on yks syy miks mä arvostan "Nokisuu" Mikkoa... ja yks toinen syy on se et se ei ängenny Rysälään "neuvottelemaan" vaa sano et menköö viisaammat ;D ;D ;D ;D
-
[
Tuoittajien määrä on eri kuin maidon tuotantomäärät. Kun Suomi liittyi EU:n jäöseneksi oli meillä keskim. karjakoko SEITSEMÄN lehmää....on ollut varaa tippuakin.
On ollu vara olet siinä oikeassa..... se on vaan että kaikkialla C2 alueella maidontuotanto ei ole kasvanut... eniten taitaa olla nousua pohjois-savossa ja pohjanmaalla. Täällä Itä-Suomessa ei taas maitomäärässä ole suuria tapahtunu.... mut tää onkin niin saatanan periferiaa että täältä joutaakin kaikki kehäkolmosen sisäpuolelle, ettei vaan aiheuteta kustanuksia etelän kunnon ihmisille
-
Ruotsi valmistautui EU-jäsenyyteen 20 vuotta
Yli 10v. kuitenkin ;D
Suomen maatalous vajaan vuoden (=maatalousministeri Mikko Pesälä), kun ensin oli päästy "koivu ja tähti"- Purasta eroon.
Joo... se on yks syy miks mä arvostan "Nokisuu" Mikkoa... ja yks toinen syy on se et se ei ängenny Rysälään "neuvottelemaan" vaa sano et menköö viisaammat ;D ;D ;D ;D
Mikko= "Iitin mustalainen" :D :D :D
Pura kunnostautuu nykyään vastustamalla kuntaliitoksia.
10 v. ...Veeti aina vähän isottelee :D :D :D
-
Ruotsi valmistautui EU-jäsenyyteen 20 vuotta
Yli 10v. kuitenkin ;D
Suomen maatalous vajaan vuoden (=maatalousministeri Mikko Pesälä), kun ensin oli päästy "koivu ja tähti"- Purasta eroon.
Joo... se on yks syy miks mä arvostan "Nokisuu" Mikkoa... ja yks toinen syy on se et se ei ängenny Rysälään "neuvottelemaan" vaa sano et menköö viisaammat ;D ;D ;D ;D
Mikko= "Iitin mustalainen" :D :D :D Pura kunnostautuu nykyään vastustamalla kuntaliitoksia.
10 v. ...Veeti aina vähän isottelee :D :D :D
:D :D ;D ;D ;D ;D ;D
-
Ruotsi valmistautui EU-jäsenyyteen 20 vuotta
Yli 10v. kuitenkin ;D
Suomen maatalous vajaan vuoden (=maatalousministeri Mikko Pesälä), kun ensin oli päästy "koivu ja tähti"- Purasta eroon.
Joo... se on yks syy miks mä arvostan "Nokisuu" Mikkoa... ja yks toinen syy on se et se ei ängenny Rysälään "neuvottelemaan" vaa sano et menköö viisaammat ;D ;D ;D ;D
Mikko= "Iitin mustalainen" :D :D :D Pura kunnostautuu nykyään vastustamalla kuntaliitoksia.
10 v. ...Veeti aina vähän isottelee :D :D :D
:D :D ;D ;D ;D ;D ;D
Mikko Pesälä yritti maatalousministerinä ollessaan mennä hesalaiseen ravintolaan, portsari laittoi stopin tälle "mustalaiselle": Mikko on tumma ja hänellä oli musta nahkatakki päällä.
Sattuuhan sitä
-
Veetillä on turvallista kun on paloasema vieressä.
-
Mikko Pesälä yritti maatalousministerinä ollessaan mennä hesalaiseen ravintolaan, portsari laittoi stopin tälle "mustalaiselle": Mikko on tumma ja hänellä oli musta nahkatakki päällä. Sattuuhan sitä
Joo... ja sehä meni sinne sit uudelleen virka-autolla vietynä... avas kuppilan oven ja kysy portsiäijältä et "muistatteko minua"... en tosin ole tulossa...
-
Mikko Pesälä yritti maatalousministerinä ollessaan mennä hesalaiseen ravintolaan, portsari laittoi stopin tälle "mustalaiselle": Mikko on tumma ja hänellä oli musta nahkatakki päällä. Sattuuhan sitä
Joo... ja sehä meni sinne sit uudelleen virka-autolla vietynä... avas kuppilan oven ja kysy portsiäijältä et "muistatteko minua"... en tosin ole tulossa...
BUAAAAAAAAAAAAAAAH!!!!
"Hai kaalo, muistat sie minnuu?" :D :D :D :D
-
Mikko Pesälä yritti maatalousministerinä ollessaan mennä hesalaiseen ravintolaan, portsari laittoi stopin tälle "mustalaiselle": Mikko on tumma ja hänellä oli musta nahkatakki päällä. Sattuuhan sitä
Joo... ja sehä meni sinne sit uudelleen virka-autolla vietynä... avas kuppilan oven ja kysy portsiäijältä et "muistatteko minua"... en tosin ole tulossa...
BUAAAAAAAAAAAAAAAH!!!!
"Hai kaalo, muistat sie minnuu?" :D :D :D :D
Jos jotakin nauretaan urakalla niin se on Auikki ja Veeti . Aimo Melalle pikkusen hymyillään.
BUUUUAAAAHHHHAAAAAAAAAAAAA!!!!!!
pöjiä tyyppejä
-
mutta etelässä on myös muita helpompiakin tulon lähteitä kuin täällä pohosessa missä ei oo muuta!
-
mutta etelässä on myös muita helpompiakin tulon lähteitä kuin täällä pohosessa missä ei oo muuta!
Ei niitä täällä etelässäkään kovin paljoa ole.
-
mutta etelässä on myös muita helpompiakin tulon lähteitä kuin täällä pohosessa missä ei oo muuta!
Aika kevyet on eväät ja perustelut etelän maatalouden alasajoon jos tuo on painavien perusteiden joukossa että on muita vaihtoehtoja? Ja vielä vastakkainen sille tavoitteelle että maataloutta pitää voida harjoittaa koko maassa? Mutta kun on vaihtoehtoja olemassa niin sitten ei enää tarvitsekaan sitä maataloutta?
-
maataloutta pitää voida harjoittaa koko maassa?
Miksi ihmeessä meidän kunnon ihmisten - veronmaksajien - pitäisi kustantaa jossain Taivalkoskella olevan täysin tuottamattoman tuotannon ylläpitäminen????????????????????
-
Alue Politiikkaa, AluePolitiikkaa
8)
-
Alue Politiikkaa, AluePolitiikkaa 8)
Vai niin.
-
mutta etelässä on myös muita helpompiakin tulon lähteitä kuin täällä pohosessa missä ei oo muuta!
Aika kevyet on eväät ja perustelut etelän maatalouden alasajoon jos tuo on painavien perusteiden joukossa että on muita vaihtoehtoja? Ja vielä vastakkainen sille tavoitteelle että maataloutta pitää voida harjoittaa koko maassa? Mutta kun on vaihtoehtoja olemassa niin sitten ei enää tarvitsekaan sitä maataloutta?
Ei kyse ole alasajosta, vaan ns. rakennemuutoksesta, joka etelässä etenee vauhdilla ja pohjoisessa sitten tullaan vuosi pari perässä ....
Sama rakennemuutos on menossa molemissa tukialueissa, etelässä tilalla on vaan enempi vaihtoehtoja siinä, miten tilan toimintaa kehitetään ????
-
mutta etelässä on myös muita helpompiakin tulon lähteitä kuin täällä pohosessa missä ei oo muuta!
Mene sinne tunturille rinteitä tamppaamaan ;) ;) ;)
-
mutta etelässä on myös muita helpompiakin tulon lähteitä kuin täällä pohosessa missä ei oo muuta!
Aika kevyet on eväät ja perustelut etelän maatalouden alasajoon jos tuo on painavien perusteiden joukossa että on muita vaihtoehtoja? Ja vielä vastakkainen sille tavoitteelle että maataloutta pitää voida harjoittaa koko maassa? Mutta kun on vaihtoehtoja olemassa niin sitten ei enää tarvitsekaan sitä maataloutta?
Ei kyse ole alasajosta, vaan ns. rakennemuutoksesta, joka etelässä etenee vauhdilla ja pohjoisessa sitten tullaan vuosi pari perässä ....
Sama rakennemuutos on menossa molemissa tukialueissa, etelässä tilalla on vaan enempi vaihtoehtoja siinä, miten tilan toimintaa kehitetään ????
emoheikki on enemmän aluepolitiikassa
-
Ei ole vieläkään Weijon laskelmaa näkynyt? Epäilen edelleen että lopputulos laskelmasta oli sen verran karu että ei pysty myöntämään olleensa avauksessaan aika lailla väärässä?
-
Ei ole vieläkään Weijon laskelmaa näkynyt? Epäilen edelleen että lopputulos laskelmasta oli sen verran karu että ei pysty myöntämään olleensa avauksessaan aika lailla väärässä?
Taisi osua kun ei edelleenkään sitä laskelmaa näy?
-
Weijon laskukone on rikki!
-
Ja minä odotan yhä sitä Korven äijän laskelmaa olosuhdehaittojen kompensoinnista. Sehän lupasi kuulemma laskettaa sen konsulttitoimistolla. Minua olisi vain kiinnostanut kuinka paljon kompensaatiota mulle olisi ollut tulossa. Miten olisi hinnoiteltu Tundran kylmyys, tuulisuus talvella, lyhyt kasvukausi ja parin viimeisen kesän tosi kehnot rehusadot.
-
mutta etelässä on myös muita helpompiakin tulon lähteitä kuin täällä pohosessa missä ei oo muuta!
Aika kevyet on eväät ja perustelut etelän maatalouden alasajoon jos tuo on painavien perusteiden joukossa että on muita vaihtoehtoja? Ja vielä vastakkainen sille tavoitteelle että maataloutta pitää voida harjoittaa koko maassa? Mutta kun on vaihtoehtoja olemassa niin sitten ei enää tarvitsekaan sitä maataloutta?
Ei kyse ole alasajosta, vaan ns. rakennemuutoksesta, joka etelässä etenee vauhdilla ja pohjoisessa sitten tullaan vuosi pari perässä ....
Sama rakennemuutos on menossa molemissa tukialueissa, etelässä tilalla on vaan enempi vaihtoehtoja siinä, miten tilan toimintaa kehitetään ????
emoheikki on enemmän aluepolitiikassa
Varmaan sekin vielä sekoittaa pakkaa ????
-
Ja minä odotan yhä sitä Korven äijän laskelmaa olosuhdehaittojen kompensoinnista. Sehän lupasi kuulemma laskettaa sen konsulttitoimistolla. Minua olisi vain kiinnostanut kuinka paljon kompensaatiota mulle olisi ollut tulossa. Miten olisi hinnoiteltu Tundran kylmyys, tuulisuus talvella, lyhyt kasvukausi ja parin viimeisen kesän tosi kehnot rehusadot.
Miten ne olosuhdehaitat vaikuttavat navetan sisällä? Rakennusvaiheessako? ???
Eikö luettelemasi "epäkohdat" kuuluisi, mahdollisesti, ja siis aluepoliittisesti ajatellen, kompensoida peltotukien kautta? Eikö se olisi reilumpaa? Jossainmäärin heikommat viljelyolosuhteet > viljelyn kuluja korvaava tuki?
Nyt etelässä tuotantoaan laajentavalla tilalla maidon tukiero kasvaa kestämättömän suureksi. Ja pelkästään siksi, että joku älykääpiö on keksinyt "kompensoida" olosuhde-eroja olosuhteista riippumattomalla maidolla...
Vai onko jollain neropatilla todellakin pokkaa väittää, ettei esim. 40 000 euroa per vuosi (800 000 litraa x 5 senttiä) vaikuta tilan toimintaedellytyksiin? No, onhan tuo "pikku raha" siellä pohjoisen runsaan tuotantotuen alueella, mutta kyllä tuolla kyseisellä summalla kummasti olisi käyttöä täällä etelässä.
Tai kun tarkemmin ajattelee, niin pois vaan KOKONAAN kansallinen tuki sotkemasta asioita, hakekoon tuotanto oman paikkansa! Menköön sitten pohjoiseen, jos se siellä on kannattavampaa... ::)
-
Tai kun tarkemmin ajattelee, niin pois vaan KOKONAAN kansallinen tuki sotkemasta asioita, hakekoon tuotanto oman paikkansa! Menköön sitten pohjoiseen, jos se siellä on kannattavampaa... ::)
Kyllä se olisi suomen maanviljelijälle paras ratkaisu, että suomesta poistetaan maatalousministeri ja ministeriö. Koko toiminta siirretään EU:n hoidettavaksi. ;D