Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 7

Viestit - Hempo23

On niitä urakoitsijoita laitettu pihalle jo mekaanisellakin pikakiinnikkeella, jossa kauhan vaihtoon kuluu n. 1 min saati sitten jos alkaisi tappien kanssa täällä pelaamaan...

Kyllä nuo ympäripyörivät kauhankallistajat melkoista vääntöä kestävät, eipä sitä sen kummemmin tarvitse pelätä. Hommista riippuen.

Itselle jos harratuskäyttöön harkitsisin, kallistuva kiinnike mek. pikakiinnikkeellä ja kauhoja tarpeen mukaan. Luiska, kuokka ja jonkinmoinen ojakauha.

Nyt urakkahommissa pyörivän tiltin kera jonkinmoinen kasa ABL:n kauhoja. Ennen oli gjerstadin, mutta tilttikauhan puutteessa vaihtui merkki eikä kyllä kaduta.
Kyllä onnistuu, muttei se mikään powershift ole. Lyhentää käyttöikää raskailla kuormilla. Mäkeä kiivetessä kyllä huomaa. Moottorityökoneeksi jos rekisteröity, ei saa laittaa kärryyn muuta tavaraa kuin koneen omaa työkohteessa käytettävää ts. löpöä, kauhat ja mitä muita kilkkeitä sitten keksiikään. 3t kaivinkone ei kuulu listaan, kuten ei myöskään maa-aines kuljetukset yleisillä teillä. Työmaalla saa siirrellä mitä huvittaa.
Me ollaan tehty noita lattioiden pohjia yleisiin henkilökäytössä oleviin tiloihin useasti 8mm tuplaverkolla sekä 140mm laatalla. Autohalleihin sitten yksinkertainen 8mm verkko ja kuitubetonia sen 100mm. Ilman foamia tehdyissä on 200mm laatta sisätiloissa. Anturan reunaan irrotuskaistat ja laattaan 10-12mm vahvikkeet reunoille sekä pilastereiden ympärille. Liikuntasauman tarve kannattaa myös selvittää. 100 neliön tilassa tälle tuskin kuitenkaan on tarvetta. Nuo henkilökäytössä olevien tilojen laatat ovat hurjasti ylimitoitettuja, mutta näin ne kuitenkaan tavataan tehdä.

Verkkohan sijoitetaan n. 30mm päähän betonin pinnasta, suurempi rako johtaa halkeiluun ja pienemessä alkaa verkko näkyä läpi (ruostuminen). Ei pidä ihan millilleen tuota tulkita.

Ihan jos tarkkoja ollaan, niin tuon finnfoamin alle pitäisi kapillaarikatkot tehdä kosteusongelmien välttämiseksi. Mitään rakennusmuovia siihen asfaltin päälle ei pitäisi laittaa, koska se estää kosteuden liikkumisen maahan. Ongelma korostuu kun on lämmintä ja kosteaa. Kapillaarikatkon todellisen tarpeen näkee, kun purkaa asfaltin pois ja katsoo onko maa kosteaa vai kuivaa. Mikäli siellä on kuivaa, ei kapillaari-ilmiö todennäköisesti ylety laattaan asti eikä erillistä katkoa tarvitse tehdä. Rivien välistä voi lukea, että suosittelen asfaltin pois purkua.
Lainaus
iiden tarttis saada portaaton  ~125hp IC-Turbo 4-pyttynen perkinssin koneella tehty massikka myyntiin. Ei sisudiesel vaan perkins./quote]

Ja siihen sitten luiskanokka!
Karitekiltähän tuli nyt uutuusmallin alueaura hydraulisella joustolla paineakkujen avulla toteutettuna.

Siitä sitten kopioimaan. Olisi tosiaan mielenkiintoista tietää mitän tuo mahtaa todellisuudessa toimia.


Onkos täällä mestareilla ja tulokkailla minkäänlaisia kokemuksia hydrauliikalla toimivista isommista lingoista, siis noin niinkuin koneen (kaivurikuormaaja) nokkaan tulevista.

esmes. http://www.kahlbacher.com/kahlbacher/index.php/road-equipment/wheel-loader-equipment/wheel-loader--cutter-blower-kfs-750.html

Tuollaiselle suoraan auton tai traktorin lavalle sylkevälle tuntuisi olevan kysyntää. Lisäksi helpottaisi noiden aurausvallien kanssa touhuamista.

Omalla moottorilla olisi paras, mutta taitaa tulla sen verran raskas siitä rakenteestä ettei kannata haaveilla. Alppien suunnalla noita olen ihan livenäkin nähnyt, näyttivät siellä ainakin toimivan.
O/

Yhden talven täällä kaupungin hommia tein. En enää. Kone ei ollut silloin oma. Nykyään majoitan konetta toisessa kaupungissa, jossa myös lumihommia hoidan. Asun kuitenkin Helsingissä.

Ainoa mitä siitä helvetistä voi sanoa; lumet pitäisi ajaa lingolla suoraan auton lavalle ja johonkin lähelle läjittää. Todellisuus on kuitenkin sitä, että ensin aurataan lumet jalkakäytävältä ja ajoradalta parkkipaikoille, tämän jälkeen autoilijat lapioivat ne takaisin tielle. Rumba alkaa alusta. Välissä karhu käy nakkaamassa myös sen 20cm polannekerroksen siihen autojen kylkiin. Näin siis siellä missä niitä lumia aurataan, suurimmassa osassa kaupunkia ne lumet jäävät siihen mihin tipahtavat. Mitä tekee nelivedolla kaupungissa...

Ei se tilanne ole kuitenkaan sen kummoisempi kuin missään muussakaan kohtuullisen kokoisessa kaupungissa. Mittakaava toki isompi. Samalla tavalla ne lumet kuitenkin pitäisi pois viedä, täällä vaan ei ole yhtään kalustoa siihen.



Kyllä kait siihen levenevään levyyn sopii tasan yhtä paljon tavaraa kuin samanlevyiseen kauhaan tai U-auraankin? ??? Toisinsanoen kaikissa levenemisvarat ovat melko samanmoiset.

Kyllä kait tuo hyvä on jos auran ominaisuuksia ei tarvitse eikä etukuormaajaa koneestä löydy...
Minulla nuo muutamat aurattavat pihat niin sokkeloita, että kantoa tulee väistämättä. Sitten on jokunen tuommoinen muutaman hehtaarin tontti joilla voi painaa menemään melko huoletta. Nopeasti se tuolla kauhallakin käy.

Auranahan tuo siipikauha ei toimi (tosin koneena nelopyöräohjattu kkt, joten rapuohjauksella...), mutta erillisellä siipien ohjauksella saa aika paljon kikkailtua. Melkoisen samalla taktiikalla tulee kyllä aurattua kuin hvinnamo, vaikka eri härvelit nokalla onkin.

U-aura on nopeampi suorassa aurauksessa, mutta eteen mahtuva lumimäärä on kutakuinkin sama samanlevyisillä laitteilla. Nuo tulokset sitten riippuvat täysin kohteesta; jos siinä hehtaarin tontilla on yksi nurkka annettu lumenkasaukseen ja reitit sokkeloisia rakennusten ym. väleissä niin ettei lunta pääse työntämään sekä välillä joutuu nostamaan lumen esteen (aidan) yli niin...
Itse käytän siipilumikauhaa, seitsemisen vuotta nyt ollut ja hyvin on kasassa pysynyt. Vama on merkki ja leveys 250cm. Itse pitänyt tuosta Vaman lyhyestä pohjasta, starkissa jonninverran pidempi.

Tässäkin tulee vastaan se tarve mihin sitä työvälinettä hankitaan. Pihahommat ei vielä kaikkea kerro. Itse käytän tuota kauhaa, koska lumen siirtelyä joutuu jonkin verran harrastamaan. Toisinsanoen lumen sivulle siirto ei onnistu, joten aurasta ei varsinaista hyötyä ole.

Lumen kun pystyy penkkaan siirtämään, niin aura on tietysti hemmetin näppärä. Lumen käsiteltävyyden takia U-aura tietysti paras. V-aura häviää molemmille yllämainituille lumen käsiteltävyyden ja siirrettävien massojen suhteen reilusti, joten tuon vaihtoehdon jättäisin välistä.

Aurassa on sitten se etu, että esteen kohdalla väistö onnistuu paremmin kuin kauhalla. Ensimmäisen kerran kun kaivonkanteen kolahtaa, alkaa kansien paikat yllättäen muistua mieleen.

U-auralla ja siipikauhalla siirrettävät lumimäärät palttiarallaa samat.

Lisäsiipiaurassa tulee yksi ylimääräinen nivel keskelle, joka on täysin turha.
Tuo vipujen jäykkyys on kyllä ihan totta, samaa kuullut monelta muultakin.

 Itselle nuo pitkät vivut eivät ole ikinä sopineet. Niihin kolmossarjan vipuihin en ota kantaa käytettävyyden suhteen kun en ole kokeillut, palautteen perusteellahan ne lyhyempiin on vaihdettu. Euroopassa tuo ergonomia ei ole kovin kummoisesti päätään nostanut, vasta viime vuosien aikana on alettu sen suhteen menemään eteenpäin. Tämäkin taitanut lähteä valmistajista liikkeelle; Pitäähän niitä koneita jotenkin saada päivitettyä ja myytyä. Ne danfossin prof 1:t on kyllä mukavat käyttää, itsellä tällä hetkellä Svabin vastaavantyyliset grip L8:t.

Kieliopillisesti pyöräalustaisen kirjoittaminen Ö:llä on täysin oikein, sen käyttö riippuu siitä missä itse asustaa ;)

Ylävaunu siis täysin samanmoinen, tehoa vain lisätty hieman. Jos tappien katkeilusta pitää jotain päätellä...

Hitachin pyöröalustaista vm. 04 on tullut ajettua muutamia tuhansia tunteja, mitään vikoja ei itse tekniikassa ole löytynyt minun ajamillani tunneilla. Pyöröalustassa sitten muutamia pikkujuttuja...

Sitten sellainen pikku juttu mihin itse ammattikuskina kiinniittää hieman enemmän huomiota. Nuo ilotikut, on meinaan veikeät kaivaa lyhyisiin tikkuihin tottuneena. Sellainen soutulaite ettei illalla tartte jumpata. Kolmossarjalaisessa tikut on jo lyhyempää mallia. Kolmossarjassa muutamia muitakin kuljettajan työtä helpottavia seikkoja; peruskone taitaa olla muutoin sama kuin kakkossarjassa pl. moottorin päivitys.

Tuntimäärien vaikutus on suoraan kytköksissä koneen huoltoon; Hyvin huolletussa koneessa niitä tunteja ei kummoisesti huomaa ts. välykset ym. pitäisi olla vielä täysin kurissa. Mitään tekemistä sillä ei oikeiden töiden kanssa ole. Tiedän useampiakin koneita, jotka voisi vielä 5000 tuhannen tunnin kohdalla sekottaa täysin uuteen sekä vice versa.

Tuossa kuvan koneessahan lisähydrauliikan linjoja ei ole vedetty kaivuvarrelle asti; Jos kallistuvasta luiskakauhasta haaveilet niin putkitusta on tiedossa. Pikakiinnikekin on jotain brittien omaa tuotantoa. Kallistuvan luiskakauhan teossa halvin vaihtoehto taitaa olla kallistuvan kiinnikkeen rakentaminen tuolle kiinnikkeelle; suositeltavin taas kallistuva kiinnike ntp-20 ja kauhoista kiinnikkeet vaihtoon.
Viime talven jäljiltä lensi pihoja iso kasa pois, nyt niitä taitaa olla vielä n. 8h reissuksi. Oli pirullista kun yötä päivää tuli töitä tehtyä; Lumityöt/konehommat kun eivät se varsinainen leipätyö ole. Hinta nyt kuitenkin on asettunut tuohon n. 65€/h.
Itsellä edelleen tuo hyväksi havaittu Vaman siipilumikauha kaivurikuormaajan nokalla.
Mutta mikä on tuo ilotikku mikä ilmoituksen kuvista näkyy, robotin näköinen hieromasauvako?
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 7