Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 7

Viestit - Hempo23

Tuo kosmisen lehmipojan kuvailema ongelma seinien vierestä kuormatessa poistuu powergrap -tyylisellä ratkaisulla. Siinä on myös voimaa enemmän, joskin taas kapasiteetti on huomattavasti pienempi.
Uudempi Pasloden Im90 ollut käytössä viime talvesta. Täysin mainiosti selvisi talvesta, ja ampui hyvin pakkasellakin. Ainoa mikä ongelmia aiheutti oli hieno hiekka. Yksi pyssy lähti tästä syystä korjaukseen.

Uudepi malli huomattavasti vanhaa mukavampi käyttää; painojakauma parempi, ote parempi ja lyhyempi latausaika ampujen välillä.
Paslode, ja se uudempi talvellakin toimiva IM90 tai 100.
Onko jäsenillä kokemusta Selän metallin tuotteista?

Kiinnostaisi kaivuriin tuollainen kaivurikahmari. Siinä saisi samassa purkukouran ja tukkikouran ominaisuudet. Kahta kouraa kun ei viitsisi hankkia.

Huulilevyillä ja soravarustuksella tuosta saisi melko monikäyttöisen vempeleen. Käyttötarkoitus ammattimainen, työt eivät kuitenkaan sieltä rankimmasta päästä. Lähinnä lajittelua, ja ajoittaista ponttien nostelua. Molempien kourien ominaisuuksille on kuitenkin jatkuvaa tarvetta. Soravarustuksella saisi huomattavasti etua ahtaissa paikoissa putkien/ponttiseinien välissä.

Tällä hetkellä käytössä kingshoferin koura, joka ei oikein ole tukki- eikä purkukoura. Puristusvoima täysin olematon; puristus jonkinlaisella kierukkasysteemillä.

http://www.selanmetalli.fi/tuotteet
On niitä urakoitsijoita laitettu pihalle jo mekaanisellakin pikakiinnikkeella, jossa kauhan vaihtoon kuluu n. 1 min saati sitten jos alkaisi tappien kanssa täällä pelaamaan...

Kyllä nuo ympäripyörivät kauhankallistajat melkoista vääntöä kestävät, eipä sitä sen kummemmin tarvitse pelätä. Hommista riippuen.

Itselle jos harratuskäyttöön harkitsisin, kallistuva kiinnike mek. pikakiinnikkeellä ja kauhoja tarpeen mukaan. Luiska, kuokka ja jonkinmoinen ojakauha.

Nyt urakkahommissa pyörivän tiltin kera jonkinmoinen kasa ABL:n kauhoja. Ennen oli gjerstadin, mutta tilttikauhan puutteessa vaihtui merkki eikä kyllä kaduta.
Kyllä onnistuu, muttei se mikään powershift ole. Lyhentää käyttöikää raskailla kuormilla. Mäkeä kiivetessä kyllä huomaa. Moottorityökoneeksi jos rekisteröity, ei saa laittaa kärryyn muuta tavaraa kuin koneen omaa työkohteessa käytettävää ts. löpöä, kauhat ja mitä muita kilkkeitä sitten keksiikään. 3t kaivinkone ei kuulu listaan, kuten ei myöskään maa-aines kuljetukset yleisillä teillä. Työmaalla saa siirrellä mitä huvittaa.
Me ollaan tehty noita lattioiden pohjia yleisiin henkilökäytössä oleviin tiloihin useasti 8mm tuplaverkolla sekä 140mm laatalla. Autohalleihin sitten yksinkertainen 8mm verkko ja kuitubetonia sen 100mm. Ilman foamia tehdyissä on 200mm laatta sisätiloissa. Anturan reunaan irrotuskaistat ja laattaan 10-12mm vahvikkeet reunoille sekä pilastereiden ympärille. Liikuntasauman tarve kannattaa myös selvittää. 100 neliön tilassa tälle tuskin kuitenkaan on tarvetta. Nuo henkilökäytössä olevien tilojen laatat ovat hurjasti ylimitoitettuja, mutta näin ne kuitenkaan tavataan tehdä.

Verkkohan sijoitetaan n. 30mm päähän betonin pinnasta, suurempi rako johtaa halkeiluun ja pienemessä alkaa verkko näkyä läpi (ruostuminen). Ei pidä ihan millilleen tuota tulkita.

Ihan jos tarkkoja ollaan, niin tuon finnfoamin alle pitäisi kapillaarikatkot tehdä kosteusongelmien välttämiseksi. Mitään rakennusmuovia siihen asfaltin päälle ei pitäisi laittaa, koska se estää kosteuden liikkumisen maahan. Ongelma korostuu kun on lämmintä ja kosteaa. Kapillaarikatkon todellisen tarpeen näkee, kun purkaa asfaltin pois ja katsoo onko maa kosteaa vai kuivaa. Mikäli siellä on kuivaa, ei kapillaari-ilmiö todennäköisesti ylety laattaan asti eikä erillistä katkoa tarvitse tehdä. Rivien välistä voi lukea, että suosittelen asfaltin pois purkua.
Lainaus
iiden tarttis saada portaaton  ~125hp IC-Turbo 4-pyttynen perkinssin koneella tehty massikka myyntiin. Ei sisudiesel vaan perkins./quote]

Ja siihen sitten luiskanokka!
Karitekiltähän tuli nyt uutuusmallin alueaura hydraulisella joustolla paineakkujen avulla toteutettuna.

Siitä sitten kopioimaan. Olisi tosiaan mielenkiintoista tietää mitän tuo mahtaa todellisuudessa toimia.


Onkos täällä mestareilla ja tulokkailla minkäänlaisia kokemuksia hydrauliikalla toimivista isommista lingoista, siis noin niinkuin koneen (kaivurikuormaaja) nokkaan tulevista.

esmes. http://www.kahlbacher.com/kahlbacher/index.php/road-equipment/wheel-loader-equipment/wheel-loader--cutter-blower-kfs-750.html

Tuollaiselle suoraan auton tai traktorin lavalle sylkevälle tuntuisi olevan kysyntää. Lisäksi helpottaisi noiden aurausvallien kanssa touhuamista.

Omalla moottorilla olisi paras, mutta taitaa tulla sen verran raskas siitä rakenteestä ettei kannata haaveilla. Alppien suunnalla noita olen ihan livenäkin nähnyt, näyttivät siellä ainakin toimivan.
O/

Yhden talven täällä kaupungin hommia tein. En enää. Kone ei ollut silloin oma. Nykyään majoitan konetta toisessa kaupungissa, jossa myös lumihommia hoidan. Asun kuitenkin Helsingissä.

Ainoa mitä siitä helvetistä voi sanoa; lumet pitäisi ajaa lingolla suoraan auton lavalle ja johonkin lähelle läjittää. Todellisuus on kuitenkin sitä, että ensin aurataan lumet jalkakäytävältä ja ajoradalta parkkipaikoille, tämän jälkeen autoilijat lapioivat ne takaisin tielle. Rumba alkaa alusta. Välissä karhu käy nakkaamassa myös sen 20cm polannekerroksen siihen autojen kylkiin. Näin siis siellä missä niitä lumia aurataan, suurimmassa osassa kaupunkia ne lumet jäävät siihen mihin tipahtavat. Mitä tekee nelivedolla kaupungissa...

Ei se tilanne ole kuitenkaan sen kummoisempi kuin missään muussakaan kohtuullisen kokoisessa kaupungissa. Mittakaava toki isompi. Samalla tavalla ne lumet kuitenkin pitäisi pois viedä, täällä vaan ei ole yhtään kalustoa siihen.



Kyllä kait siihen levenevään levyyn sopii tasan yhtä paljon tavaraa kuin samanlevyiseen kauhaan tai U-auraankin? ??? Toisinsanoen kaikissa levenemisvarat ovat melko samanmoiset.

Kyllä kait tuo hyvä on jos auran ominaisuuksia ei tarvitse eikä etukuormaajaa koneestä löydy...
Minulla nuo muutamat aurattavat pihat niin sokkeloita, että kantoa tulee väistämättä. Sitten on jokunen tuommoinen muutaman hehtaarin tontti joilla voi painaa menemään melko huoletta. Nopeasti se tuolla kauhallakin käy.

Auranahan tuo siipikauha ei toimi (tosin koneena nelopyöräohjattu kkt, joten rapuohjauksella...), mutta erillisellä siipien ohjauksella saa aika paljon kikkailtua. Melkoisen samalla taktiikalla tulee kyllä aurattua kuin hvinnamo, vaikka eri härvelit nokalla onkin.

U-aura on nopeampi suorassa aurauksessa, mutta eteen mahtuva lumimäärä on kutakuinkin sama samanlevyisillä laitteilla. Nuo tulokset sitten riippuvat täysin kohteesta; jos siinä hehtaarin tontilla on yksi nurkka annettu lumenkasaukseen ja reitit sokkeloisia rakennusten ym. väleissä niin ettei lunta pääse työntämään sekä välillä joutuu nostamaan lumen esteen (aidan) yli niin...
Itse käytän siipilumikauhaa, seitsemisen vuotta nyt ollut ja hyvin on kasassa pysynyt. Vama on merkki ja leveys 250cm. Itse pitänyt tuosta Vaman lyhyestä pohjasta, starkissa jonninverran pidempi.

Tässäkin tulee vastaan se tarve mihin sitä työvälinettä hankitaan. Pihahommat ei vielä kaikkea kerro. Itse käytän tuota kauhaa, koska lumen siirtelyä joutuu jonkin verran harrastamaan. Toisinsanoen lumen sivulle siirto ei onnistu, joten aurasta ei varsinaista hyötyä ole.

Lumen kun pystyy penkkaan siirtämään, niin aura on tietysti hemmetin näppärä. Lumen käsiteltävyyden takia U-aura tietysti paras. V-aura häviää molemmille yllämainituille lumen käsiteltävyyden ja siirrettävien massojen suhteen reilusti, joten tuon vaihtoehdon jättäisin välistä.

Aurassa on sitten se etu, että esteen kohdalla väistö onnistuu paremmin kuin kauhalla. Ensimmäisen kerran kun kaivonkanteen kolahtaa, alkaa kansien paikat yllättäen muistua mieleen.

U-auralla ja siipikauhalla siirrettävät lumimäärät palttiarallaa samat.

Lisäsiipiaurassa tulee yksi ylimääräinen nivel keskelle, joka on täysin turha.
Tuo vipujen jäykkyys on kyllä ihan totta, samaa kuullut monelta muultakin.

 Itselle nuo pitkät vivut eivät ole ikinä sopineet. Niihin kolmossarjan vipuihin en ota kantaa käytettävyyden suhteen kun en ole kokeillut, palautteen perusteellahan ne lyhyempiin on vaihdettu. Euroopassa tuo ergonomia ei ole kovin kummoisesti päätään nostanut, vasta viime vuosien aikana on alettu sen suhteen menemään eteenpäin. Tämäkin taitanut lähteä valmistajista liikkeelle; Pitäähän niitä koneita jotenkin saada päivitettyä ja myytyä. Ne danfossin prof 1:t on kyllä mukavat käyttää, itsellä tällä hetkellä Svabin vastaavantyyliset grip L8:t.

Kieliopillisesti pyöräalustaisen kirjoittaminen Ö:llä on täysin oikein, sen käyttö riippuu siitä missä itse asustaa ;)

Ylävaunu siis täysin samanmoinen, tehoa vain lisätty hieman. Jos tappien katkeilusta pitää jotain päätellä...

Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 7