Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 145

Viestit - Pasi

onko tuo kondensoituminen kuin suuri haitta nuissa metallisiiloissa?     ite meittinnä et jos hankkis käytetyn kuivurin ja muutaman siilon kaveriks, ku vilja alkaa jo kiinnostaa.....

Kuivauskaapissa vettä kondensoituu helposti märkää viljaa kuivattaessa jonkin verran kylmille pinnoille kuivurin sisäpuolelle varsinkin jos kuivausilmannopeus on pieni ja lämpötila laskee paljon kun ilma kulkee viljan läpi (=ottaa paljon vettä mukaansa ja hyötysuhde hyvä). Suurin haitta on se, että märälle pinnalle tarttuva pöly tekee kuivurin sisäpinnoista sotkuiset ja sotku voi haitata viljan valumista syöttölaitteessa, putkissa ja sekä huonolla tuurilla "muuraa" elevaattorin putkia sisältä ahtaammiksi. Ja saisihan se vesi mennä samantien ulos kuivurista eikä tiivistyä esim. poistopäädyssä tai putkissa takaisin vedeksi ja uudestaan höyrystettäväksi.

Varastosiiloihin ei vettä kondensoidu vettä haitaksi asti vaikka tietyllä säällä peltisiilon pinta helmeilisi vedestä.

Eristeiden kiinnipysymistä varmistamassa kaapin pinnoilla 20x20 mm huonekaluputkesta tehdyt pannat kaapin ympäri. Panta kiinni kaapissa tulo- ja poistopäätyjen pystysaumaan hyödyntäen. Putkien ympärillä verkottettu villa joiden päät on sidottu yhteen ohuella rautalangalla.
On sielläkin meno vähän siistiytynyt, mutta 80-luvulla  siellä asuessani kävin mm. tiloilla, joilla oli 100 lypsylehmää ja 7 ha peltoa, tai 400 lihasikaa koristekanervapuutarhan vieressä - en saanut selville, minne lanta roudattiin...
Saksaan junalla..
Näin luin aikoinani jostakin. Jutussa oli jopa mainittu kustannukset ja ihmettelin siinä, että miten homma voi olla kannattavaa..

Niihin aikoihin kun Suomi liittyi eu:hun oli Suomessa sikoja keskimäärin 4 kpl/. Varsinais-Suomi oli silloin possuisin maakunta, ruhtinaalliset 24 kärsää per ha. Tanskassa oli tuolloin 240 sikaa peltohehtaaria kohti. Hollannissa oli tuolloi 400 sikaa per ha. Ja muut elikot kussakin maassa päälle. Ei Hollannissa tuolloin ollut kovin montaa peltoneliömetriä per elukka jos olisi laskenut märehtijät ja siipikarjan mukaan.

Se kannattavuus tulee tuotanoltaan suurissa mutta pinta-alaltaan pienissä maissa ihan siitä, että homma osataan todella hyvin, volyymi on erittäin suuri, työmenekki per työntekijä on pieni ja hyväksytään se että kate on erittäin pieni ja välillä ollaan hieman tappiolla.
Tämä on nimenomaan se suunnitelma, että tarhahernettä toiseksi viimeisenä vuotena ja hukkakauraa viimeisenä ! Eli rastittaa runsas esiintymä. Niin vaan ainakin Salon kaupungin maissa löytyy hukkiksia, vaikka puhdasta merkattu vuokraamisvaiheessa.

Peurat tykkää laiduntaa hernemaalla. 2019-kaudella oli pahoja syönti- ja sotkematuhoja täällä päin. Siinä samalla sujuvasti levittävät kylän hukkakauraesiintymät.

Onko nuo Salon vuokramaat tarkistettu edellisen vuokraajan kauden viimeisenä vuonna jonkun asiansa myös osaavan toimesta vai onko luotettu pelkästään vuokraajan näkökykyyn ja rehellisyyteen?
Mistähän lähtisi kyselemään vanhan jaakon elevaattoriin pyörintävahdin mikrokytkintä. Onkohan Antilla, vaikka verkkokaupassa ei löydy?

Ei vanhoihin mitään valmistajan verkkokaupasta löydy ellei tuurilla putket yms. ole samankokosia kuin vanhat. Mutta Antti-teollisuuden entisellä työntekijällä on nykyään oma putiikki, Kuivurihuolto Jorma Koponen. Häneltä kannattaa kysellä vanhoihin osia ja neuvoja. Listan mukaan mikrokytkimiä löytynee kahta sorttiakin...

http://kuivurihuolto-koponen.fi/Varaosat.php
Eiköhän harsotetut hernemaat ole tarkoitus korjata.

Samaa mieltä ja siltä myös näyttää. Kirkkaan valkoinen harso on ehkä saattanut aiheuttaa lumisokeuden kaltaisen vaikutuksen jos ei ole huomannut harsotetun pellon laidalla bajamajariviä, harsojen siirtymistä välillä nätisti pitkäksi ketjuksi pois kasvuston päältä ja taas takaisin tai pellolla häärivää ihmisjoukkoa. Kyllä ne puhtaat tukiaispellot ovat yhäti puimurilla tai jonkin sortin ruohonleikkurilla korjattavaksi tarkoitettuja lohkoja. Se kyllä pitää paikkaansa, että Salon nurkissa harsopeltojen määrä on lisääntynyt todella paljon parina kolmena viimeisenä vuotena. Mutta myös hernettä ja mansikkaa on Salossa kesällä tyrkyllä melkeinpä joka parkkipaikalla tai keskikokoista suuremman kaupan ovenpielessä.

Tietysti sekin on mahdollista, että seurataan hyvin tarkasti vain lähellä tienpiennarta olevaa aluetta ettei päädy peuraonnettomuustilastoon ::) Salonseutuhan oli vuoden 2018 taulukossa hyvin korkealla. Huipulla Raasepori, 365 kpl eli yksi tilastooon päätynyt kolari per päivä ja toisena Salo, 318 kolaria.   
Jo Neuvostoliiton aikana Suomesta vietiin hiehoja ja sen jälkeen koko ajan. Joskus ollut hiljaisempaa ja sitten taas, eikä se tuotanto siellä ole ryöpsähtänyt kasvuun, mihin syitä voidaan hakea niin kulttuurista kuin hoidostakin. Jalostus on pitkäjänteistä työtä, eikä siinä pikavoitot pitkälle vie ja tämä on todistettu monta kertaa.

Pitää paikkaansa. Mutta Venäjä ei kaikessa ole kuin Neuvostoliitto ja osa keskittyy jo muuhunkin kuin vodkan juomiseen tai valtion varojen pöllimiseen. Kun kulttuuri alkaa muuttumaan niin samalla paranee hoitokin ja kunnon rehua alkaa tulemaan elukoille. Minä en kovin yllättynyt olisi jos muutaman vuoden päästä Venäjä alkaisi olla omavarainen ruuan suhteen ja laatukin olisi ihan ok. Eihän maanviljely, karjanhoitaminen ja elintarvikkeiden jalostaminen kovin vaikeaa ole.
Kaikkialla eturivissä sama tuuli käy. Pitäkää lakeista kiinni... jos ei sitten ylly myrskyksi jotta vie äijätkin mukanaan. Muualla maailmassahan asioille ei juuri hymähdetäkään. Ehkä tuontiruokaa sitten, ei synny kotimaassa päästöjä.


Hiilinielulaskelma yllätti hallituspuolueet – uudessa laskelmassa nielut putoavat puoleen, tutkijoiden mukaan tavoite tarkoittaisi isoja muutoksia muun muassa maatalouteen. https://yle.fi/uutiset/3-11066317

Nuo meijerien keskinäiset nokitukset hiilipäästöistä voisi yrittää ottaa tiettyyn rajaan asti huumorilla mutta tuo ajatus hintojen sitomisesta päästöihin on kyllä semmoinen, että osa tuottajista saa teatterista tarpeekseen aika äkkiä ja jo ennen kuin ajatusta edes toteutetaan. 

Tövelin linkin uutinen on paljon ongelmallisempi. Se saattaa hankaloittaa lähes kaikkea toimintaa maaseudulla.
Makuun ja mureuteen yms. vaikuttaa vissiin rehua enemmän teurastustyyli, raakakypsytys tms. sekä kokin taidot ellei jostain oikeasti erikoislihasta puhuta. Tässäkin taitaa Suomessa vaikuttaa pienen maan kirot eli liian vähän yrittäjiä ja maksuhaluisia asiakkaita joita kiinnostaa ensisijaisesti se miltä maistuu. Sekä tietysti kokkien taidot varsinkin kun kotona jotain tehdään.
Kasvintuotanto / Vs: Puinnit 2019
: 13.11.19 - klo:22:17
Tuolloin neljännesvuossata sitten ei pitoisuudet vaikuttaneet paljoakaan maidon hintaan. Josku korvasin kolmanneksen rypsirouheesta puristeella niin valkuainen putosi 3 kymmenystä ja rasvakin pari. Tuollainen pudotus tekee 10% alennuksen maidon hintaan nykypäivänä.

Lisäksi tuosta ajasta ymmärrys pötsin toiminnasta lisääntynyt paljon ja joskus väitöskirjat on tehty aika yksisilmäisesti siinä mielessä ettei edes asiaan kuuluvista sivujuoteista mainita mitään vaikka niitä olisi yksittäisissä tutkimuksissa havaittu.

Harmaiden ja huonosti palautuneiden muistikuvien mukaan liika rasva tai öljy rehussa hankaloittaa tai hidastaa pötsin mikrobien toimintaa tai jotain sinne päin. Jos näin on niin ei ihmekään että pitoisuudet huononivat. Yritin vilkaista minkä verran rasvaa lypsylehmien täysrehuissa on mutta rehuista ei näköjään nykyään ainakaan netissä kerrota paljoakaan. Pötsisuojattu rasva kyllä mainittiin joidenkin rehujen kohdalla joten kyllä liiasta rasvasta jotain haittaa taitaa olla. Ja jos rouhetta alkaa korvaamaan puristeella puhumattakaan rypsin siemenistä niin rasvaa tulee äkkiä paljon lisää.

Harmi kun se neuvojanplanttu on syystä tai toisesta vaiennut....
Onko nuo kauriit ym. metsän eläimet metsästysseuran omaisuutta?
Eiköhän ne ole... omaisuuslaji jota pelto- ja metsäpellejen pitää muille ruokkia ja kasvattaa. Että on mistä ottaa kun mieli tekee.

Ainakin jos pököpäiseltä metsästäjältä kysyy niin asia on ihan noin. Lisäksi pitää päästää vapaasti ajelemaan autoilla, mönkijöillä yms. ihan missä haluavat ja jäljet sekä metsästäjien jätteet siistii heidän mielestään tietysti maanomistaja.

Jos tarkempia ollaan niin eläimet taitavat olla valtion omaisuutta ja metsästäjillä on metsästysaikana lupa napsia niitä itselleen mikäli maanomistaja antaa luvan.

Siitä samaa mieltä että kunnon sanktiot noille korvienväliltään keskenkasvuille. Mutta maksu valtiolle. Tuo metsästysseuran korvausvaade on mielestäni ihan älytön. Toisaalta se antaa hyvää osviittaa minkä verran laidunvuokraa voisi vaatia kun vuotuinen saalis on niin ja niin monta elukkaa...  ::)  Siinä taitaa olla mukana enemmän tai vähemmän jonkin sortin sakkomaksua siitä kun joku uskaltanut verottanut heidän paistivarastoaan. Ei siitä ole monta vuotta kun joku oli kaatanut luvatta peuran Sorkkiskylässä. Siitäkin tuli muistaakseni noin puolen sivun juttu lehteen jossa varsinkin paikalliset metsäsäjät olivat hyvin hyvin vihaisia moisesta laittomasta toiminnasta. Toisaalta suht lähellä pahvikaffekupin äärellä pari kaveria ihan julksesti ihmetteli asiasta noussutta älämölöä kun peuroja on paljon joka puolella.
Kasvintuotanto / Vs: Puinnit 2019
: 10.11.19 - klo:09:01
Rypsiöljy ei käy naudoille ainakaan rehuksi.

Miksei kävisi kohtuuden rajoissa? Onhan rypsipuristeessa (noin 10% kuiva-aineesta) ja varsinkin kylmäpuristetussa (noin 25% kuiva-aineesta) öljyä jäljellä. Maidon rasvan koostumusta suuri määrä rypsiöljyä kyllä vissiin muuttaisi.
Kasvintuotanto / Vs: Hiiret 🤬
: 09.11.19 - klo:09:19
Tyrkyllä on tällä hetkellä Trinol-jyväpusseja, Ratimor-paloja ja uusimpana 342 pro mix-pusseja. Trinol ainakin maistuu mutta jättävät vehnänkuoret syömättä ja syöttilaatikolta johtaa punahiutaleinen polku. Ratimor-palat ovat siistejä ja niitäkin on jyrsitty. 342 ollut vasta niin vähän aikaa ettei jyrsijät ole vielä vissiin niitä löytäneet tai aikaisemmin ollut Ratak ehti tehota.
Sen verran iso pulju, että tekee vaikka kokonaan uuden myyntiorganisaation,.

Eikö muualla jd:llä ole juuri oma organisaatio ja ovat siihen pyrkineet? Voi olla, että Wihurista sellainen tehdään.

Noin saattaa käydä. Caterpillar ainakin muuttaa vähintään nimellisesti toisen katon alle.

https://www.witraktor.com/wihuri-oy-tekninen-kauppa-myy-suomen-caterpillar-ja-sitech-liiketoiminnot

Vapaa sana / Vs: olipa taas..
: 08.11.19 - klo:22:32
juu, tuo peliporukan oppiminen on sitä urpaanilekendaa.   saattaa oppia nopsaan mut kyllästyykin yhtä nopsaan.     ite vaan olen ns. paraatipaikalla;   naapurina valtion mettä ja toisena opettaja.       monet jutut kuullu ja ite ihan nähny tuolla metiköllä..        oha se kyllä että tulevaisuus näyttää         "hyvältä"


Kuinkahan paljon tuossa nopeasti kyllästymisessä on sitä, että kouluun on haettu vain siksi että johonkin pitää hakea vaikkei ala oikeasti kiinnosta tai kuivtteli alan kiinnostavan mutta työ onkin jotain muuta mitä odotti niin jälkikin on sitten jotain sinne päin... Ja jos kouluun on tultu suoraan peruskoulusta niin osalla on tyhmä näyttämishalukin pahimmillaan.
On tää kyllä taas oikein varsinaista Agronettiä. Asiaan kuin asiaan saadaan sotkettua kina eri tuotantosuuntien tuista yms... ::)

Mutta alkuperäisestä aiheesta... Jos Faba ei hiehoja olisi myynyt niin joku muu olisi sen tehnyt. Eikös Valiokin huseeraa Venäjällä jalostaen sikäläista maitoa ja varmasti kehittää heille maitoa tuottavaa alkutuotantoa sen mitä pystyy. Sekö ei sitten ole riski suomalaiselle tuotannolle vai onko niin, että Valiolle on kaikki kritiikittömästi sallittua  ???  ?
Sivuja: [1] 2 3 ... 145