Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Pitäisi keväällä päästä kylvämään heinällä olleita ja olevia heinämaita, viljalle.
Millä tyylillä pääsis varmimmin tuottamaan hyvän viljasadon?
Kyntääkö vain suoraan keväällä, ja äestyksen jälkeen vehnä kasvamaan. Kesällä broadway tai muu vastaava vehnälle tehty, heinääkin kurittava ruiskutus?
Vai nouseeko se heinä sieltä viljan ohi/yli?
Puinnin jälkeen sitten glyfosaatti.
Vai kuinka myöhälle heinän kasvuun lähtöä pitäisi odottaa, että vois/kannattaas ajaa glyfo keväällä?
~Viikon päästä kyntö, äestys ja vaikka joku aikainen ohra.
Vai joku muu?
Näitä on nyt paljon, kun 7 vuotta kasvaneet suojavyöhykenurmetkin käännettävä keväällä eli hyviä neuvoja kaivataan!
häh..missä noin käsketään..
Mikä sen on ennempää estänyt hankkimasta ja miksi sen pitää maksaa kakstonnia?
Montaakaan 2000e tabia ei taida olla markkinoilla... joku kallein ipadi??
Sampan Active tab 4 pro jtn 900 euroo. Tarkoitettu yrityskäyttöön ja hyvin suojattu iskuilta, pölyltä ja vedeltä...
vanhoina käytettyinä... ja homma hissuksiin..
Kärryjen hinnat on kait nousseet ihan käyttötarkoituksesta riippumatta. Reilu 10v sitten muistan jutelleeni maatalousnäyttelyissä Lamen imupainevaunusta. Uusi olikohan 5,7m3 olis silloin irronnut alle 10k muistaakseni verolla. Nyt nettikonees on pari käytettyä tosin suurempaa n. 25k hinnalla. Viikolla katsoin käytettyä tuhdin M90 kärryä jonka pyynti oli enemmän kuin mä maksoin aikanaan uudesta WS 120 stä. Vuosi sitten ostin käytetyt suht siistit Junkkarin j 90 kärryt ihan varmasti niistäkin inflaation tuplaten saisi nyt pois.
Nettikoneessa on J-90 (vm98), josta pyynti 7000e, eikä sis. väh.alv. 
Hankkijalta ostettiin viime vuonna tosi hyvässä kunnossa oleva j-90 alle 6000 alvineen.. Tuokin oli liikaa vanhoista kärryistä, mut kun oli lähellä ja tarve lisäkärrylle..
Pitäs ihan kysästä paljon nyt on Hja:lla Wecmannin vastaavan kokoinen...
https://www.nettikone.com/muu-merkki/weckman-ws-90g/2209366lavan koko sama kuin WS80... Jarrut vakiona...
Keväällä 2017 väsäsin Android-tietokantaohjelmaan peltotöiden/"urakoinnin" työkirjanpidon.. ja edelleen käytössä... joitain pieniä parannuksia vuosien mittaan tullut tehtyä..
Toimii siis kännyssä, tabissa ja PC:llä Android emulaattorissa (Bluestacks 5).
Tietojen siirto käy Google Driven välityksellä laitteesta toiseen.. Myöskin Google Sheet taulukkolaskimeen saa tiedot lähetettyä/synkronoitua..
Olis meininki laittaa ilmaiseen jakoon mutta pitäisi ensin jaksaa joskus demoversio vääntää valmiiksi..
Täälä agrossa oli näköjään kuvakin vuodelta 17...
Tietokantaohjelman saa myös IOS:ille..
No ainakin 4% pellosta on oltava pakkokesantona, muistuttaa entistä kohdentamisalueen EFA - alaa.
Onko tämä nyt käsitettävä niin, että myös muualle kuin ns. kohdentamisalueelle tulee tuo pakkokesanto. Tervetuloa vaan joukkoon.
Lasketaanko viherlannoitusnurmi tuhon kestantoalaan mukaan..vai onko se "viljelykasvi" ?
vanhoina käytettyinä... ja homma hissuksiin..
Kärryjen hinnat on kait nousseet ihan käyttötarkoituksesta riippumatta. Reilu 10v sitten muistan jutelleeni maatalousnäyttelyissä Lamen imupainevaunusta. Uusi olikohan 5,7m3 olis silloin irronnut alle 10k muistaakseni verolla. Nyt nettikonees on pari käytettyä tosin suurempaa n. 25k hinnalla. Viikolla katsoin käytettyä tuhdin M90 kärryä jonka pyynti oli enemmän kuin mä maksoin aikanaan uudesta WS 120 stä. Vuosi sitten ostin käytetyt suht siistit Junkkarin j 90 kärryt ihan varmasti niistäkin inflaation tuplaten saisi nyt pois.
Nettikoneessa on J-90 (vm98), josta pyynti 7000e, eikä sis. väh.alv.
Hankkijalta ostettiin viime vuonna tosi hyvässä kunnossa oleva j-90 alle 6000 alvineen.. Tuokin oli liikaa vanhoista kärryistä, mut kun oli lähellä ja tarve lisäkärrylle..
Pitäs ihan kysästä paljon nyt on Hja:lla Wecmannin vastaavan kokoinen...
Onko tulevista hömpistä ja niiden säännöistä jotain tietoa. Mua ei ainakaan viljely niin kiinnosta, etteikö tulisi mietittyä täydellistä hömppäilyä / näennäisviljelyä.
Koetahan vähän innostua. Hömppäilyn ja tehokkaan viherlannoituksen kustannusero on hyvin pieni, mutta ero esikasvivaikutuksessa valtava
Juu.. ja varsinkin jos on omat apilan siemenet..
Nimim. "600kg suursäkillisen viime syksynä puinut
"
OMG
mikä hinta..
Tämmönen Italian-Jonttu+ Quicke ek. maksoi uutena v.2003 jotain 32k€ (sis. alv)
https://www.nettikone.com/john-deere/5510-turbo-4x4-quicke-920/2204776Omassa vastaavassa tunteja n. 9400
Ainakin Tumella oli joskus vannas joka kylvi hajalleen leveämpään nauhaan. Tai ainakin jakoi yhden rivin kahteen hyvin lähellä toisiaan olevaan leveään riviin. Oliko se nyt sitten siipivannas vai mikä..
Ei siitä kuitenkaan tainnut tulla mitään selvää etua ja katosi markkinoilta.
Se ei muistaakseni toiminut oikein kunnolla kuin hienolla hiedalla. Tukkeutui herkästi, eikä vantaan leveys oikein natsannut työsyvyyden pitovaatimuksen kanssa jne. Horschilla oli takavuosina joku vastaava viritys, ihan silitysraudan näköinen vempele, mutta sekin on tainnut poistua markkinoilta.
Cameleoniin saa kärkipalan mikä kylvää leveään nauhaan.
Ja seuraavaksi voikin sitten siirtyä Aitohajakylvöön!
Tuo "enintään" lienee tarkoitettu "vähintään" 5000 euroa.
Muuten tuossa ei ole järkeä, koska puhutaan aktiiviviljelyn ehdosta.
-SS-
Ei pykälänä järkeä olekaan, mutta näin yritetään saada niitä pientilojakin pysymään kelkassa vielä mukana.
Kyllä se taekoittaa enintään.Joskus vuosia sitten kysyttiin tuota johonkin lappuun,tarkoittaa Eu:n maksamia katotukia ja muita avustuksia tai jotakin sinnepäin.
Eilisessä Mt:ssä oli näin:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/75786d8e-cc9d-4cd1-82ac-c3ecc6c1028c?fbclid=IwAR0AlYNbD2EZjlSH3_3SskfNJK4LDXqd6m_fZBBg4_f-tRvKCx-EiYT8Ia8Ruokaviraston viljelijäkirjeen mukaan aktiiviviljelijän määritelmäksi tulee: päätoimialasi on maatalous ja olet arvonlisäverovelvollinen alkutuottaja.
Tällöin käytännössä katsotaan onko viljelijä y-tunnuksessaan rekisteröinyt itselleen maatalouteen liittyvän päätoimialan.
Jos tila on saanut edellisenä vuonna EU:n suoria tukia enintään 5 000 euroa, ei päätoimialaa tarkisteta. Pieniä ja keskisuuria tuenhakijoita ei haluta sulkea tukijärjestelmien ulkopuolelle, siksi tällaisille tuenhakijoille ei tehdä syvällisempää tarkastelua, Ruokavirastosta kerrotaan MT:lle.
MT:ssä on ollut viime aikoina ilmoituksia että suoritetaan värilajittelua.
Millaista tukea pysyvälle nurmelle maksetaan ja onko siinä jotain velvoitteita muuta kuin lähinnä että ei saa tehdä mitään?
Ei muuta kuin kyntämään ja kauraa kylvöön.. Seuraavana vuonna ei ole enää pysyvä nurmi. Pysyvää nurmea ei pysty nimittäin siirtämään edes viherlannoitus- luonnonhoito, monimuotoisuus tain muulle hömpälle.
-SS-
Tuskinpa tuo pysyvän nurmen ennallistaminen/sanktiointi tulee koskaan voimaan..
Voisivat kylläkin pidentää nurmen ikää 5->7 vuoteen ettei turhaan kynneskellä hyviä nurmia ylös pysyvän nurmen pelko persiisä..
Jostain mtk: powerpointista lainattu...
• Pysyvän nurmen säilyttämistä tarkastellaan koko maan tasolla
• Pysyvän nurmen osuus koko maatalousmaasta ei saa vähentyä enempää kuin viisi
prosenttia vuonna 2015 vahvistetusta viiteosuudesta
• Jos vähenemä on tätä suurempi, on otettava käyttöön ns. ennallistamismenettely
• Pysyvän nurmen ennallistamisvelvoite voi kohdistua niihin viljelijöihin, joilla on ollut
kahden edeltävän vuoden aikana käytettävissään maatalousmaata, jonka
käyttötarkoitus on muutettu pysyvästä nurmesta tai pysyvästä laitumesta muuhun
käyttötarkoitukseen.
Vehnähän jo nytkähti ylöspäin. Johtuisiko siitä et syysvehnää ei tarjolle tullut paljoakaan ja kenties viljelijät ovat myyneet aikaisemmin puituja kuin kevätvehniä.
Voi olla että leivontalaatuista vehnää ei hyvistä korjuuolosuhteista huolimatta ole lannoitteiden hintatasosta johtuen välttämättä pilvin pimein.
Juu.. Syysvehnän valk. 10.7% ja sako 336...
Hankkijalla rehuvehnä vain 2 € matalampi kuin leipä , eli jos rehuksi menee niin laitan vähäiset kevätvehnät (valk.12.8 ) sekaan niin voi olla ettei tulisi valkuiasvähennystä (rehulla -2€ <11% ja myllyv. -7€<11%)..
Fasulle saattais syysvehnä tolla valkuaisella mennä leipänä... mutta ootellaan vuoden vaihteeseen mikä tilanne silloin.
Joku uusi kevätvehnälajike lisäykseen (Jaarli tai Leijona). Puna-apilaa viime syksyn puinnista on suursäkillinen, niin sitä osalle alaa ja jos syysviljat menee pommiin niin sitten nekin on "säilistä" ja viherlannoitusta.
No voi vihtu.. Jaarlia ostin keväällä suursäkillisen peitattuna (hja).. Muuten ihan ok, mutta mistähän siihen torajyvää on tullut..
Olisiko kun esikasvina ruis (D. agat), mutta en ole Agatissa torajyvää aiikaisempina vuosina löytänyt. .Rukiin jälkeen syksyllä kyntö ja tautitorjuntaakin tuli Jaarlille kesällä tehtyä.
Kenties lajikeominaisuus?
Eipä olis pitänyt Quarnasta luopua..
