Lainaus käyttäjältä: ja101 - tänään kello 08:33

Täällä idässäkin syysviljat paljastui lumien alta. Eroa turun kupeeseen kaiketi kolme viikkoa? Isommat aukeat vapautui ehkä viikko sitten.

Isoimmat aukeat noin pari viikkoa sitten, vieläkin mettänsyrjissä on hivenen lunta.

P-Savossakin lumet häipyneet metsänreunoja lukuunottamatta. Ruis on vihreää... mutta kuinka kauan

Heinän- ja apilansiemenissä pitäisi sallia TOS

Ilmoittaa vihantaviljana.
Kylläkin syysviljat keväällä kylvettynä ei pellon reunalta näytä viljalta vaan heinältä

Vähän kosteassa materiaalissa kukku homehtuu kun lämmetessä kosteus tiivistyy siihen. Hakkeella käy helposti noin. Pysyy paljon parempana kun kukun huipun tasoittaa.
Maailmalla on arvostettu suomalaista kuivattua viljaa. Eivät taida myyjät siitä kuitenkaan lisähintaa saada. 

Clarksonin farmissa kun kattoo viljan käsittelyä niin  oevoe.. 15 % ja vähän yli niin puidaan, kippaillaan asvalttiplatalle ja siitä kauhotaan rekan kyytiin.. taisi yhdessä jaksossa jäädä osa yön yli sateeseen... Niin ja glyfollakin kypsyttivät viljan

sen kumemmin tuohon sopivuuteeen en osaa sanoa, mut tällasissa laitteissa se avain voisi olla ihan yhteensopiva eikä mikää mallikohtainen. Nimittäin noissa esim Lucaksen virtalukoissa on se hyvin yksinkertainen peltiläpysä jonka voi vaikka itse viilata. Ja sehän sopiii kaikkiin lukkopesiin esim fergussa.

Juu, aikoinaan mf575:een tein avaimen sähköaidan eristimestä, takoo naulan litteäksi ja viilalla muotoilee 

Tätä tulee laitettua lisää....

Kaistaviljely voi tuoda kaivattua monimuotoisuutta pelloille

Millasella paletilla porukka menossa kevätkylvöille?
Onkohan muuten mitään järkeä laittaa nurmea kylväen puhtaalle muokatulle maalle ilman suojakasvia?

Suojaviljaksi mitä siilonpohjilta löytyy... syysviljatkin käy. Sitten vaan heinäkuussa kun viljat on  tähkällä ja 1v-rikat kukkii niin niitto/murskaus ja puhdasta tulee... varsinkin apilalla, se valtaa pellon 

mutta onko tosiaan nuo pienet kaasutohot ihan pois sulettua?   ite lämmitän nuilla aina kun tarttee aura tahi rehuleikkuri laittaa tulille...  jos ei sitä sähkyä ihan lähellä saatavissa jolloin kuumailmapuhallinta käytän..

Tää on parempi kuin toho.... akkukäyttöinen kuumailmapuhallin. Tietysti sitten samaa sarjaa kuin muut tilan akkukoneet...

Ujommat tyytyvät 399:iin.

Missäs näissä oli se joku jousi joka halusi vanhemmiten vaihdelootasta katketa?

Sivukeppiset 300 ja 4200 sarja. Joku vm 96 ? Alkaen.
Uusi jousi sitten vahvempaa mallia.

Vuosia sitten tein Androidin Memeto Database-appiin työkirjanpito tietokannan, johon kännykässä tai tabissa kirjaan pellolla  tiedot ajantasaisesti... Sitten tietojen siirto joskus talvella manuaalisesti (kopioiden) Agrineuvokseen. Tuosta puuttuu ravinnetaseiden laskenta, muuten täyttää lohkokirjanpitovaatimukset...
Nyt kun tekoälyt jyllää niin: Aineisto ulos pilkutettuna *.csv tiedostona ja esim. googlen Geminiin lataus ja se kyllä osaa tehdä aineistosta lohkokortin johon laskee ravinnemäärät ja näköjään tekee muitakin huomioita..

Taidan luopua agrineuvoksesta kokonaan....

video on pitkä mutta kertoo käytön..
https://youtu.be/HQ2q2ExpPH4?si=vPECUPdROA-f6_MI
 

-SS- käyttää puhallinlevitintä, mutta kyllähän tuo reunusten ajo nykyaikaisilla keskipakolevittimilläkin kait onnistuu aika hyvin, jos ei hötkyile siitä, että ojanpientareet ovat myös täynnä jyviä.

Hyvin onnistuu reunat 2-lautaslevittimellä... MDS 19.1 Rauchissa (karvalakki) pellonpuoleinen syöttö päällä ja lisäksi sellainen reunalevityslevy lasketaan alas...
Pneuma nyt on aivan ylivoimainen tarkkuudessa. Uusissa Rauchin Aeroissa on automaattinen suutinkohtainen sulku eli jtn. 1,5m pätkissä sulkee.. Hintaa ja painoo vaan liikaa noissa 24-30m koneissa 

Tai sitten tää aloittaja vaan hommaa koneista perillä olevan ukkoloisen tiluksille pyörimään...

Toki tekoäly voi hakea tiedot Yaran lannoiteohjeista. Mutta tässäpä onkin se ongelma, että tuo viisi tonnia ei välttämättä irtoa noilla ympäristökorvauksen lannoituksilla, eikä lannoitusoptimiin edes ole taidettu päästä. Tässä pitäisi laskeskella apusäilörehunurmen kanssa tuo lannoitusoptimi esimerkiksi 5 + 5 ha vehnä + nurmi, eri pinta-alasuhteilla ja satotavoitteilla, ottaen huomioon siemenkulut ja ruiskutusala ym.

Pitkään valvontaa sumuttanut viljelijä ymmärtää intuitiivisesti, kuinka tuossa tietyissä reunaehdoissa toimitaan, voisi tietenkin olla hyvä nähdä, miten tekoäly asian hoitaisi ?

-SS-

Aikalailla hyvin se osaa etsiä ja laskea tiedot ja perustella ne...
Tekoäly pistää Pröö Agrian porukat kortistoon 

Pikaseen kokeilin seuraavaa...

laske lannoitustarve seuraavalle peltolohkolle:

pinta-ala 5 ha
Kasvi kevätvehnä 5000 kg satotavoite
hietamaa runsasmultainen
Fosfori tyydyttävä
Kalium hyvä
Ph 6,4
Jaettu lannoitus 40% kasvustoon kesällä
Yaran peltolannoitteet
tulokset Sheet taulukkona

vastaus..
Tässä on lannoitussuunnitelma Yaran tuotteilla, optimoituna 5 000 kg satotavoitteelle ja runsasmultaiselle hietamaalle.Kokonais-typen (N) tarpeeksi on laskettu 110 kg/ha, joka on tyypillinen taso runsasmultaisella maalla ympäristösitoumusten puitteissa.

Tässä suunnitelmassa 60 % typestä annetaan kylvössä ja 40 % jaettuna lisälannoituksena kasvustoon.

Lannoitussuunnitelma (5 ha lohko)Voit kopioida tämän taulukon suoraan taulukkolaskentaohjelmaan (esim. Excel tai Sheets).
Helvata se osasi tehdä tän agronetin viestiohjelman taulukon koodauksen... toki menee vähän leveäksi...


Lannoitussuunnitelma: Kevätvehnä 5 ha (Yara)

Työvaihe	Lannoite	kg/ha	5 ha (kg)	N	P	K
Kylvö (60% N)	YaraMila Y 3	287	1435	66	8,6	14,3
Kesä (40% N)	Suomensalpietari	163	815	44	0	0
YHTEENSÄ		450	2250	110	8,6	14,3

Perustelut ja huomioita
Typpi (N): Jaettu lannoitus on erinomainen valinta kevätvehnälle. Kun annat 44 kg N/ha kesäkuussa (pensomisen lopulla/korrenkasvun alussa), varmistat korkean valkuaispitoisuuden ja reagoit paremmin kasvukauden sääolosuhteisiin.

Fosfori (P): Koska viljavuus on "tyydyttävä", kasvi tarvitsee starttifosforia. YaraMila Y 3 antaa maltillisen, mutta riittävän määrän hietamaalle.

Kalium (K): "Hyvä" kaliumtaso tarkoittaa, että maassa on varantoja, mutta hietamaalla kalium on herkkää huuhtoutumaan. 14 kg/ha ylläpitää maan tilaa viemättä sitä liian korkeaksi.

pH 6,4: Maan happamuus on ihanteellinen vehnälle. Ravinteet ovat hyvin kasvin käytettävissä tässä pH-luvussa.

Käytännön toteutus
Kylvölannoitus: Säädä kylvölannoitin n. 285–290 kg/ha tasoon.

Lisälannoitus: Suorita levitys kesäkuussa ennen luvattua sadetta, jotta typpi liukenee juuriston käyttöön. YaraBela Suomensalpietari sisältää myös seleeniä, mikä on tärkeää suomalaisessa tuotannossa.

Pitäs tarkistaa oikealla viljelys. ohjemalla menikö oikein... tai SS tsekkaa

Noita tekoälyjäkin voi kokeilla ilmaisen viljelysuunnitelman tekoon (Gemini, chatgpt)...