Tietenkin maailmanmarkkinahintoja seuraamalla voi saada aavistuksen suurten viljaliikkeiden hintapolitiikasta. Eli Matif + basis. Oletan, että seuraavaan kymmenen vuoteen ei ole positiivista basista, eli kaava antaa aina pienemmän hinnan kuin futuuri. Basis näkyy olevan välillä julkistettu, välillä salattu. Nyt näkyy olevan ainakin Hankkijalla ja Bernerillä julkinen. Eli jos saa kauppiaalta tingittyä jonkun basiksen, sen jälkeen loppuosa markkinahinnan määräytymisestä on pörssistä arvioitavissa. Jouluksi -25 Matif on 240 €, ja Basis Perniöön oli -46 €, eli voisi olettaa ensi joulukuuksi viljakauppaa tehtävän 194 € tonnihinnalla ? Syysvehnä näkyy kiinnityshintanoteerauksissa olevan ainakin Hankkijalla alle, kevätvehnä hieman yli tuon arvion.
Niiden, joiden ei tarvitse kiinnittää määrää, kannattaa kiinnittää hinnat tietenkin. Muuten kyllä vielä tutkisin ensi kevään tukipolitiikkaa luonnonhoito- ja monimuotopeltojen osalta. Laatu on tarkasti määritelty ainakin Hankkijan sopimuksissa. Eli huippusatoon pyrkiminen tekee lisää laaturiskiä, myöhästyttää puintia, voi lisätä toksiineja ja kuivauskuluja.
Kiinnittäminen hyvin pienellä odotussadolla, vähätyppisellä lannoitteella, kaikilla hivenillä ja tripla-tautiainepaketilla, täyskynnetyllä maaperällä ja typpiruiskutuksilla säädellyllä lehtivihreällä, se on oma ratkaisu siihen, että edes enemmistö laatuparametreista olisi lähellä laatuvaatimuksia. Voi myös yrittää lisätä sopimukseen jonkun kiinteän takaisinoston hinnan, samoin kuin valmiiksi energiakäyttöön menevän viljan kohteen, jotta rahteja ei ala kertyä hallitsemattomasti.
Viljavalla lienee puskurisiiloja, joihin nämä kippausmittauksessa paljastuneet toksiiniviljat saadaan odottamaan polttolaitokselle vientiä. Joka tapauksessa minusta viljakauppa voisi tarjota polttolaitos-vaihtoehtoa valmiiksi sopimuksiin, ei pelkkää rehutakuuta.
-SS-