VLN-nurmen perustaminen mietityttää, kun jos rehunurmee ei ehkä tulevaisuudessa voi ilmoittaa...

 Eli nyt keväällä kylvää sen neljää ( vmp ) eri nurmi- ja typensitojakasvin lajia sisältävän  seoksen, niin voiko kylvää myös suojaviljaa?.  Pelto pitkään karun näköinen jos ei suojaviljaa ole..

Kesäkuun lopulla-heinäkuussa sitten suojavilja+rikat kesantomurskalla alas ja  sitten vln pääsee hyvään kasvuvauhtiin.

Pitääkö suojaviljan määrä laskea mukaan siihen 20% typensitojakasvien laskemiseen...
Apilan määrä menisi sitten hurjaksi....

Vaihtoehto lienee että Ilmoittaa vihantaviljaksi jolloin ei vln-seoksilla ei ole mitään väliä.
Murskalla tekee "sadonkorjuun", eli hömppäviljaa. . MUTTA meneekö tarkastajille läpi jos kohalle osuu...

Jos viherlannoitusnurmen työläys ja siemenvaatimus mietityttää, voihan aina tehdä
- riistapellon, ruista tai kauraa perustaksi, vähän auringonkukkaa, rypsiä ja apilaa joukkoon.
- viher- tai sänkikesannon, siinä ei juuri ole muuta kuin rikkojen niittämisen vaiva
- luonnonhoitopellon, tukitaso yhtä hyvä kuin viherlannoitusnurmessa, mutta ei tarvitse 1. vuonna niittää
- saneerauskasvin, auringonkukka toimii ja on edullinen siemen

Minä ainakin suhtaudun tuohon epätoivottuun näennäisnurmeen, niin kuin se olisi rikos ihmisyyttä vastaan, enkä laita sitä hakemukseen. Harjoittelen siis jo valmiiksi ehdottamallani tavalla. Toinen mahdollisuus on, että rakennan näennäisviljapeltoja, joita en lannoita kuin kourallisella typpeä, liitän käyttämättömän lannoitteen varsinaisten kotipeltojen ravinnepakettiin, niin saisi mahdollisuuden leuhkia 7-tonnareilla kerrankin.

-SS-

Jos viherlannoitusnurmen työläys ja siemenvaatimus mietityttää, voihan aina tehdä
- riistapellon, ruista tai kauraa perustaksi, vähän auringonkukkaa, rypsiä ja apilaa joukkoon.
- viher- tai sänkikesannon, siinä ei juuri ole muuta kuin rikkojen niittämisen vaiva
- luonnonhoitopellon, tukitaso yhtä hyvä kuin viherlannoitusnurmessa, mutta ei tarvitse 1. vuonna niittää
- saneerauskasvin, auringonkukka toimii ja on edullinen siemen

Minä ainakin suhtaudun tuohon epätoivottuun näennäisnurmeen, niin kuin se olisi rikos ihmisyyttä vastaan, enkä laita sitä hakemukseen. Harjoittelen siis jo valmiiksi ehdottamallani tavalla. Toinen mahdollisuus on, että rakennan näennäisviljapeltoja, joita en lannoita kuin kourallisella typpeä, liitän käyttämättömän lannoitteen varsinaisten kotipeltojen ravinnepakettiin, niin saisi mahdollisuuden leuhkia 7-tonnareilla kerrankin.

-SS-

Tarkoitus on että saa vahvan viherlannoituskasvuston eli 2-3 vuodeksi on saatananmoinen apilakasvusto kasvamassa...

VLN-nurmen perustaminen mietityttää, kun jos rehunurmee ei ehkä tulevaisuudessa voi ilmoittaa...

 Eli nyt keväällä kylvää sen neljää ( vmp ) eri nurmi- ja typensitojakasvin lajia sisältävän  seoksen, niin voiko kylvää myös suojaviljaa?.  Pelto pitkään karun näköinen jos ei suojaviljaa ole..

Kesäkuun lopulla-heinäkuussa sitten suojavilja+rikat kesantomurskalla alas ja  sitten vln pääsee hyvään kasvuvauhtiin.

Pitääkö suojaviljan määrä laskea mukaan siihen 20% typensitojakasvien laskemiseen...
Apilan määrä menisi sitten hurjaksi....

Vaihtoehto lienee että Ilmoittaa vihantaviljaksi jolloin ei vln-seoksilla ei ole mitään väliä.
Murskalla tekee "sadonkorjuun", eli hömppäviljaa. . MUTTA meneekö tarkastajille läpi jos kohalle osuu...

Sekö olisi hyväksyttävää, että kylvää hömppäviljaa? Vain hömppärehunurmi olisi lars leevin pilkkaa?

Jos oikein haluaa omatuntoa ruokkia herran pelolla, niin kylvää hattu kourassa suojaviljan omana seoksena ja nurmen omana seoksena. Tai sitten uskottelee itselleen, että jostain kumman syystä kasvanut suojavilja on rikkaruohoa ja niittämällä sitä saa kuritettua.

Ts. tuskin ketään kiinnostaa, onko viherlannoitusnurmen perustamisessa käytetty suojaviljaa, varsinkin jos se on rikkaruohona sinne vaan päätynyt. Suojavilja sitoo nopeammin typpeä maasta ja niiton jälkeen jäljelle jäänyt orgaaninen aines vaatii typpeä hajotukseen, joten puitteet viherlannoituksen typensidonnalle vaan paranee.

Näissä on vähän se paperiteorian ja käytännön välinen soveltaminen mahdollista. Aina ei kasva prosenttimääriä, vaikka olisi kuinka kylvänyt ja välillä kasvaa liikaakin. Helpointa on kylvää 20 % typensidontakasvia paperilla, niin se on ehkä se tärkein seikka pyrokratian hampaissa.

Mitä noita tukiohjeita tavasin, niin ymmärsin kyllä, että vln ei ole mahdollista perustaa suojaviljaan. Korjatkaa, mikäli olen väärässä tulkintani kanssa.

Ja kai sitä rehunurmea nyt vielä uskaltaa ilmoittaa...

Eiköpä viherlannoitusnurmen yhä saa perustaa suojaviljan kanssa. Siis ekana vuonna se on vilja ja tulevina vln. Hämmennetään lisää ... olikos kerääjäkasvissa joku maksimi typensitoja määrä nykyää ? Voiko siis perustaa vihantaviljan kerääjäkasvilla ( vln:n perustaminen) . Vihantaviljan alle ainakin saa normi kerääjäkasvin kylvää, luultavasti kun en ole linnassa. Mutta mahdollista toista satoa ei sitten saa lannoittaa.

Eiköpä viherlannoitusnurmen yhä saa perustaa suojaviljan kanssa. Siis ekana vuonna se on vilja ja tulevina vln.

Tokihan  noin saa, kun tuossahan eka vuosi on viljaa tukipapereissa, mutta suoja(vihanta)vilja+vln ekavuonna on se ongelma..

Olen apila "rehunurmia" perustanut kylvämällä keväällä syysvilja( vanhat rukiit) + apilaseos. Murskausvaiheessa heinäkuussa nippanappa tähkää näkyvillä eli sateliitille näkyy varmasti heinänurmena..
Kun taas tuollainen pelkkä vln nurmiseos yksinään kylvettynä keväällä on maa mustana+rikkaisena pikälle kesään..

Viljojen sekaan en ala mitään nurmia/kerääjiä kylvää kun sitten kasvisuojelu ja puinti vaikeutuu... ja taitaapi se kasvusto olla sitten kosteampaa muutenkin eli donit ja homeet viihtyy...

Mutta jos ei ole kyse jostakin 1000 ha:n kokoluokan tilan kahdestasadasta hömppäheinähehtaarista, eikö voisi ajatella, että ihan vaan kesantona merkkaisi. Silloin voisi rauhassa laittaa vaikka mitä vihreää kasvamaan, niitellä silloin kun haluaa ja päättääkin vapaasti. Tuet eivät ainakaan ole kesannolla liian suuret, että sellainen hömppä olisi ehkä kollegoiden ja naapurien hyväksyttävissä.

Koska rehunurmen viljely pelkästään tukien takia on rakennemuutosisännille kauhistus.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 17.02.25 - klo:18:27

Eiköpä viherlannoitusnurmen yhä saa perustaa suojaviljan kanssa. Siis ekana vuonna se on vilja ja tulevina vln.

Tokihan  noin saa, kun tuossahan eka vuosi on viljaa tukipapereissa, mutta suoja(vihanta)vilja+vln ekavuonna on se ongelma..

Olen apila "rehunurmia" perustanut kylvämällä keväällä syysvilja( vanhat rukiit) + apilaseos. Murskausvaiheessa heinäkuussa nippanappa tähkää näkyvillä eli sateliitille näkyy varmasti heinänurmena..
Kun taas tuollainen pelkkä vln nurmiseos yksinään kylvettynä keväällä on maa mustana+rikkaisena pikälle kesään..

Viljojen sekaan en ala mitään nurmia/kerääjiä kylvää kun sitten kasvisuojelu ja puinti vaikeutuu... ja taitaapi se kasvusto olla sitten kosteampaa muutenkin eli donit ja homeet viihtyy...

Taisin ymmärtää väärin. Ajattelin ,että kyse olisi "hömpästä". Eli ekana vuonna olisi vihantavilja ja juuressa kerääjäkasvi. Nämä murskataan maahan. Mutta en tiedä onko tuo sallittua ? Seuraavana vln.

Mutta jos ei ole kyse jostakin 1000 ha:n kokoluokan tilan kahdestasadasta hömppäheinähehtaarista, eikö voisi ajatella, että ihan vaan kesantona merkkaisi. Silloin voisi rauhassa laittaa vaikka mitä vihreää kasvamaan, niitellä silloin kun haluaa ja päättääkin vapaasti. Tuet eivät ainakaan ole kesannolla liian suuret, että sellainen hömppä olisi ehkä kollegoiden ja naapurien hyväksyttävissä.

Koska rehunurmen viljely pelkästään tukien takia on rakennemuutosisännille kauhistus.

-SS-

Kesanto vs. VLN ero 90€/ha (c1-alue )  x 200ha=   

Juhannuksen aikaan kun kylvää nurmen niin ei pahemmin paskaruohoja tule.

"Voit ilmoittaa viherlannoitusnurmena tukihakuvuonna tai edellisenä vuonna kylvämäsi tai vuonna 2022 suojakasvin kanssa kylvämäsi kasvuston, jossa on vähintään neljää eri nurmi- ja typensitojakasvin lajia. Kylvä kasvusto viimeistään 30.6."

Tuo sinisellä korostettu tässä hämmentää. Miksi tuo 2022 vuosi on tuossa erikseen mainittu?

On se mukavaa, kun nämä ovat niin yksinkertaisen yksiselitteisiä.

Lähteenä Ruokaviraston tukiehdot v. 2024.

"Voit ilmoittaa viherlannoitusnurmena tukihakuvuonna tai edellisenä vuonna kylvämäsi tai vuonna 2022 suojakasvin kanssa kylvämäsi kasvuston, jossa on vähintään neljää eri nurmi- ja typensitojakasvin lajia. Kylvä kasvusto viimeistään 30.6."

Tuo sinisellä korostettu tässä hämmentää. Miksi tuo 2022 vuosi on tuossa erikseen mainittu?

On se mukavaa, kun nämä ovat niin yksinkertaisen yksiselitteisiä.

Lähteenä Ruokaviraston tukiehdot v. 2024.

Haetaanko tuossa takaa sitä 3 vuoden määräaikaa jonka lohko saa olla viherlannoituksella. Ja 2022 on selkeämpää suomea kuin selittää jostain edellisen edellisestä vuodesta   

Itsekin viime kesäänä kylvin suojaviljaan ja viljan ilmoitin vihantana. Tänä vuonna ilmoitan sit vln nurmena

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 17.02.25 - klo:19:28

Mutta jos ei ole kyse jostakin 1000 ha:n kokoluokan tilan kahdestasadasta hömppäheinähehtaarista, eikö voisi ajatella, että ihan vaan kesantona merkkaisi. Silloin voisi rauhassa laittaa vaikka mitä vihreää kasvamaan, niitellä silloin kun haluaa ja päättääkin vapaasti. Tuet eivät ainakaan ole kesannolla liian suuret, että sellainen hömppä olisi ehkä kollegoiden ja naapurien hyväksyttävissä.

Koska rehunurmen viljely pelkästään tukien takia on rakennemuutosisännille kauhistus.

-SS-

Kesanto vs. VLN ero 90€/ha (c1-alue )  x 200ha=   

Nimenomaan, joku 10 ha ero ei korvaa edes kalliimpaa siementä ja ryhtymistä siemenprosentteja laskeskelemaan, onko nyt sitten kysymyksessä niinkin iso hömppänurmen uudelleenorganisointi kuin tuo mainitsemani 200 ha ? Sitte mnää en enää puhu mittä.

-SS-

Eiköpä viherlannoitusnurmen yhä saa perustaa suojaviljan kanssa. Siis ekana vuonna se on vilja ja tulevina vln. Hämmennetään lisää ... olikos kerääjäkasvissa joku maksimi typensitoja määrä nykyää ? Voiko siis perustaa vihantaviljan kerääjäkasvilla ( vln:n perustaminen) . Vihantaviljan alle ainakin saa normi kerääjäkasvin kylvää, luultavasti kun en ole linnassa. Mutta mahdollista toista satoa ei sitten saa lannoittaa.

Ei saa lannoittaa eikä tartte kun laitat sitä paskaa kyntösyvyyden verran niin kasvaa odelma