Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Ihmettelen noita viljankuivaamon palomääräyksiä, että miten ihmeessä 80&90-luvun peltikoppi-uunihuoneet täyttivät EI30/EI60 vaatimuksen, mitä näissä ohjeissa vaaditaan:
http://www.arskametalli.fi/sites/default/files/pictures/pdf/ohjekirjat/paloturvallisuus_pohjola.pdfhttps://www.pohjola.fi/loso/1295011.pdfVai onko niistä ajoista määräykset muuttuneet? Joutuuko itse-tehden-uunihuoneen siis tekemään nykyään harkoista tai tiilestä muuraamalla, jos palomääräyksiä aattelisi noudattaa?
"Lämpölaitteen sijoitustilan rajoittuessa vain yhdeltä seinältään muuhun kuivaamorakennukseen, pitää kuivaamoa vasten olevan seinän olla EI60-luokkaa ja ulkoilmaan päin
olevat rakennusosat voivat olla EI30 luokkaa. Jos lämpölaitteen sijoitustilan kuivaamoa vasten oleva seinä on vähintään 1000 mm etäisyydellä kuivaamorakennuksesta, saa
seinä olla EI30-luokkaa."
Mikä lienee halvin ja sopivin aine jääntirapsin- ja rypsin torjuntaan syksyllä? Täytyy ne itämäänkin saada ensin jollain pitelemisellä, vaikka olkiäkeellä tai jollain.
Tykkääkö tuo Sisukiisselin 420drs ecu kyttyrää, jos kierrosluvun ohjausta vaihtaa ihan vaihtokytkimellä potikalta toiselle? Tarvisko jotain konkkaa väliin tms?
Onko paha rasti? Joku 80-lukulainen 50-t Tilus-Antti kyseessä.
Mites tuo puupelletti mahtaisi siirtyä siiloon viljankuivurin elevaattorilla ja tyhjentyä kanttisiilion pohjaventtiilistä 160 mm putkea myöden 45° valumalla? Kellään kokemuksia? Jotain vaihtoehtoja tulevaisuuden kuivauslämpöratkaisuista pyörii mielessä. Paljonko nuo pelletti/viljapoltin-palopäät parhaimmillaan antaa kilowatteja? Semmoinen johonkin lämminilmakehittimen kylkeen kiinni niin voisi poltella esipuhdistinjätteellä tai energiaviljalla terästettyä pellettiä. 200-300 kW haarukkaan pitäisi tähdätä. Luulisi pääsevän kevyemmällä investoinnilla kuin hakeratkaisut. Toimiiko vanha rehusiilo pellettisiilona? Jotan tämmöstä mielessä tänään...
Onko muilla samaa ongelmaa, että Mavin maksamista tukisuorituksista ja verottajan palautuseristä ei tule kaikkia tositteita ?! Kävin juuri tammi-syyskuun läpi ja esim. MAVI:lta tullut 4 pikkuerää, joista ei ole mitään lappua tullut postissa tai netpostissa. Miten noita kirjanpidossa muka tiliöi ilman tositteita? Kelpaako verotarkastuksessa jos käytän tällaisissa vain tiliotetta tositteena?
Mikä on sopiva liima ja liimaustapa laakerinkaulan kohdalta lievästi väljistyneen epäkeskoakselin laakerin liimaamiseksi paikalleen akselille? Laakerikaula akselilla laakerin kohdalla jotain 0,3...0,5 välyksellä. Akselin vaihto ei ole vaihtoehto.
Akselin ja laakerin sisäpinnan pesu asetonilla, pätkä 0,3...0,4 peltiluiskaa akselille ja laakeri paikalleen samalla liimaa akselille tököttäen?
Toimisko ihan 2-komponentti-epoksi tilapäisratkaisuna?
Irtikin tuo täytyisi joskus ehkä saada, että lämmöllä irtoava aine mielummin.
Rajaisruuviin oli hernepuinnin jäjiltä jäänyt piilottelemaan melkoinen määrä savea talven yli ja nyt se on liimannut ruuvin ja sen putken lähes yhdeksi puuksi! Milläs tuota oikein avaisi ja puhdistaisi? Vedellä ei laakereiden takia viitsisi liotella. Toimisko vaikka ruokaöljy?
Onkos kellään kokemuksia näiden 433 Mhz taajuutta käyttävien langattomien hälytinanturien käytöstä? Toimivatko eri valmistajien laitteet keskenään ja saako esim. erillisenä ostetun palohälytinparin toimimaan yhdessä hälytinjärjestelmän kanssa, joka käyttää samaa taajuutta?
Löytyykö mistään kuvaa millaiset ilmanohjainpellit kuuluu tulla viljankuivaamon pohjakartioon asennettavaan puhaltimen viereen kartion sisäpuolelle? Siis ettei puhallin imaise syöttäjän pudottelemia jyviä.
Yleensä sitä varoitusvalojen kanssa vielä uskaltaa hetken ajoa jatkaa, mutta nyt tarjos 6400 -05 moottorin öljynpainevaloa ja hommat piti keskeyttää siihen. Mutta kas kummaa, mittaristossa vilkkuukin ensin polttoaineen loppumisen valo ja sitten vilkkureleen säestyksellä se öljynpaine- ja stop-valo muutaman naksauksen, sitten tauko ja taas polttoainevalo aloittaa saman sinfonian painekellon jatkamana. Käynnistin pari kertaa uudestaan eikä poistunut. Tuntuisi sähkövialta? Tankki vajaa puolillaan.
Kertokaas kokemuksianne metsähakkeen käsittelystä maatalouskalustolla.
Hakkeen kuljettelu haketuspaikalta hakevarastoon viljaperävaunulla: tyhjeneekö helposti kipatessa? Saako korokelaitojen tukiketjut olla paikallaan?
Onnistuuko varastoon lastaus niin, että kippaa oven eteen betonilaatalle ja lykkii siitä etukuormaajalla lumikauhalla varastoon sisälle? Tuppaako kiviä kulkeutumaan stokeriin, kun joutuu stokerille lastatessa ajelemaan pihan poikki?
Onko kellään tällaista käytössä varaston täytössä? Näyttää ruuvilta jonka perään pultattu lietso.
http://heizomat.co.uk/heizotrans
Menee jatkossa kylvölogistiikka hieman uusiksi, ja tuli vaihtoehtoja pohtiessa mieleen mahdollisuus laittaa kiinteä vanha autonosturi apulantavaraston seinälle. Sillä sitten pistelisi säkkejä suoraan kylvimeen hydraulikoneikon puksuttaessa. Raja-arvona on ulottuvuus (ehkä myös käytettävissä oleva sisäkorkeus). Ei ole ihan helppoa pakata noin säkkejä niin, että yhdestä nostopisteestä ylettyisi joka paikkaan.
Joku tämäntyyppinen tai pykälää keposempi...
http://www.nettikone.com/palfinger/pk-7000-ch/1232557Onko jollain kokemusta tällaisesta ratkaisusta?
Ei ollut sitten hyvä ajatus pitää nahkapenkin päällä arsenlämmittimenä solumuovista vihreää retkipatjaa. Penkinlämmitin oli unohtunut päälle, ja solumuovi suli yhtestä kohdasta kiinni nahkaan
Milläs ihmeellä tuon putsaan tuhoamatta nahkapenkin pintaa? Odotanko pakkasia, jos vaikka irtoaisi jäätyneessä tilassa yhtenä möykkynä??
Tyhmiä kysymyksiähän ei ole, joten here goes
:
Onko kellunta-asentoisessa 2-toimisessa hydrauliikkalohkossa molemmat työlinjat yhteydessä tankkilinjaan, kun laitetaan kellunnalle? Liittyy siihen, että meinaan lisätä kippikärryyn hydrauliikkaa, ja haluisin siirtää kippiletkun kelluvaan kolmoslohkoon, mutta kun se on 2-toiminen....
