Pullopistoolimallisella halpis-soodapuhaltimella ja lähes samankokoisella kompressorilla talvella puhaltelin museotraktorin ruosteisia osia. Maalit ja irtoruoste lähti, rupiruosteeseen ei riittänyt puhti.

Sillä tarkastajalla olikin idea että pelto viljellään reunoja myöten, toki eihän ne mitään tuota. Mutta jos joka vuosi jättää vaikka puolimetriä reunaan varoiksi pientareeksi. kymmenessä vuodessa pelto onkin kaventunut 10 metriä. Mulla loppuisi pellot isänyyteni aikana ja olisin ruvennut lepikon kasvattajaksi

Offtopic. Yhtenä tarkastusvuonna edellisellä tukikaudella sain huomautuksen kun olin tehnyt kiemurareunaisen lohkon syrjiin monimuotoisuuspientareen, joka oli oli kiemuran syvimmistä kohdista sen vaaditun 3 metriä ja matalimmista kapeampi (älkää kysykö miten sen kylvin), eli oikaisin päisteitä suoraksi. Oli vähän aikaa niin kätevä kylvää ja ruiskuttaa pääkasvi, kun ei tarvinnut mutkitella reunaa ajaessa. Eipä kelvannut tarkastajalle, vaan olisi pientareen olla tasalevyinen 3 metriä 

Jos tekisi IBC-kontin kylkiin isoja reikiä, huputtaa kontin salaojasuodatinkankaalla, imuputki tiiviisti täyttöreikään ja sitten laskee kontin lampeen?

kuin paljon pinnasta pitää olla kuivaa kun suorakylvää?   tuo itelle jääny arvotukseksi kun ei ole koskaan ite tarvinna...   mut ois kiva kokeilla.   maat htmr ja eri kaltevuuksilla...

Tähän vaikuttaa myös vannastyyppi ja vannasvaon sulkupyörän (tai muun sulkuhärpäkkeen) tyyppi. Ainakin savilla. Jos sulkupyörä on suoraan vantaan perässä, niin helposti vantaan ylös heittämä märkä aines alkaa kerääntyy sulkupyörän kehälle. Niinpä syvyyttä voi laittaa vain "puolikuivaan" maahan asti.

Trico:n levitys mäntytaimikkoon ei ollut tänä syksynä herkkua, tukki reppuruiskun suutinta aika herkästi. Uutterasti yritin sekoittaa. Viimevuotista tavaraa, oli säilössä pannuhuoneen nurkassa. Ensi kerralla pensselillä ämpäristä?

Pitää parin pelti-kanttisiilon kansirakenteita tuunata ja osa työstä on tehtävä siilon sisältä.
Tulee mieleen, että laitanpa siiloon sen verran kauraa, että viljapatjan päältä on sopiva työskentelykorkeus kannelle ja sitten sopiva levy lattiaksi kauran päälle.  Onko kokemusta toimiiko, ja kuinka iso levyn pitäisi jalan alla olla? Kattotyövaljaat päälle ja köysi niistä kattotuoliin, luonnollisesti.

Uusilla T-2 H-2 toksiinien summapitoisuudella on onnistuttu käännyttämään joitain kuormia kaikilla kolmella ostajalla 

Aika kallis muuten tuo T-2 ja HT-2-toksiinin analysointi itse maksettuna. Esim. Viljavalla noin 65€.

Mikä olis hyvä nyrkkisääntö muokkausretikan sopivasta niittoajankohdasta (jotta ei tee siementä ja ala rikkakasviksi...)?

Fenix-ruiskutteen varoajaksi peltoherneellä mainitsee myyntipakkaus niinkin pitkän kuin 70 vrk. Mahtaako tuo päteä palon sisukseen asti vai enemmänkin kokorehukäyttöön? 

Mitä rikka-aineita kaura kestäisi vielä lippulehtivaiheessa?

Herneaineissa vesimääräsuositukset taitaa olla kautta linjan >200 litraa. Olen ajanut 250-300 välillä.
Kokeilen pohjavesilohkolla tänä vuonna Lentagran WP 0,5 kg + Fenix 0,5 L.

Sama haaste herneen kanssa taas tänäkin vuonna: Rikat melko pieniä, mutta herneen pitkälle edenneen kasvuvaiheen takia "pakko" ruiskuttaa nyt. Toisaalta Lentagranin ohje nimenomaan sanoo, että teho paras pienille rikkataimille. Herne tarttis jonkun jarrun, jolla alkukehitystä voisi hidastaa, jotta rikat ehtis paremmin mukaan.

TOS-lisäyslohkolla kokeilussa aitosuorakylvö 'vain' 4 senttiin ja reilu 350 kg siemenmäärä sekundasiemenellä.

btw,   hyväksyykö avokesannon tänä vuonna?      itellä yks lohko jota ei kait sa kylvettyä kun on nyt tuhkaa ja muuta ei ole näkyvissä..   siis eipä paljon kiinnosta näillä helteillä lähteä touhuamaan tuohon pölyyn...

Itse valitsin yhdelle kasvulohkolle "viljelemätön", ja se kelpasi, mutta oli pakko kirjoittaa tarkennusteksti viereiseen luukkuun. Sanailin siihen sitten lyhyen runon siitä miksi on pois viljelystä ja koska palautuu viljelyyn.

Näyttää muuten retikat kelpaavat kirpoille, oli aika reikäjuustoa kun kävin katsomassa pinnalle ehtineitä. Kannattaa pitää silmällä. Ruiskutushan on sallittu.

Eikö sulla pyörät käänny kuin yhteen suuntaan? Vai mikä on ongelma kääntymisessä? Toki meneehän siinä enemmän aikaa. Paras jos pellot olisi ympyröitä joissa olisi viljelemätön keskusta… Ei tarttis kuin ajaa

Kipeä olkapää vaikeuttaa rattia vasemmalle veivaamista Ympyrän kylvämisessä rattia taas pitäisi kääntää hiukan koko ajan jos kylvää spiraalia Loppuvaiheessa alkaa tiukka kääntökulma rasittamaan kylvövantaiden puslia ja laakereita ja täytyy laittaa kuski turvavöihin, ettei tipu ulkokaarteessa penkiltä. Keskellä sitten tulee pieni alue, joka on kumminkin ajettava erikseen kääntelemällä. Polttoainetta per hehtaari säästyisi kyllä jonkin verran.  Ehkä keskittymisen herpaantumisen kannalta haasteellista, sopisi robotille paremmin.

Toinen testattava idea voisi olla ajaa kuten työtehoseuran puintisuositus, eli lohkoa ulkokehältä ympäri sisäänpäin ja työkone koko ajan alhaalla. Nurkkiin jää pienet kylvämättömät kaistat alueet, jotka voisi ajaa täyteen nurkasta nurkkaan pienemällä syötöllä.

Eilisen parin sadan päistekäännöksen jälkeen päätin, että seuraavaksi kaudeksi lasken melkein-neliönmuotoiselle peruslohkolle ympyräviljelmän katelaskelman.  Pääsee hieman vähemmillä käännöksillä. Nurkkiin huiskalla heinää
https://en.wikipedia.org/wiki/Center-pivot_irrigation