Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 31

Viestit - andypoge

Suorakylvössä itsellä juolavehnä vähentynyt koko ajan. Glyfoannos 2-3 l/ha/vuosi + pesäkekäsittelyä.
Sensijaan peltokorte laajentaa reviiriään.

Ihmeellistä kun hingutaan lisää muokkaamaan, vaikka juuri sitä pitäisi hiilen kerryttämisen, fossiilienergian säästämisen ja kustannusten säästämisen takia edelleen vähentää.
Kasvintuotanto / Vs: Rapsi
: 10.06.21 - klo:09:18
Kevätrypsiä meni kylvöön tänä keväänä haarukassa 6-8 kg/ha. Viimeksi lukemani ohjeet ovat puhuneet 6 kg tavoitearvosta. Tai siis uudet ohjeet on jo käännetty siihen kylvöyksikkö-laskutapaan, mutta minun päätäni eivät ole vielä onnistuneet kääntämään. Sivuversoistahan eniten kuulemma satoa tulee, sanovat.

2 kirpparuiskutusta takana viikon sisään. Nyt (9.6.) alkaa näkyä ensimmäisiä rapsikuoriaisia. Ei vakuuta Buteo-peittauksen teho täälläkään. Onneksi rypsit on lähilohkoilla. Laikukkaita ovat kasvustot, paikkuukylvölle vielä ehkä kun saa ensin viimeiset viljat kylvettyä ja kylvimen laarin tyhjäksi?
Kasvintuotanto / Vs: Kirppahälytys!
: 06.06.21 - klo:10:19
Decis Mega meni. Normaalisti olisin vielä odotellut pelkkien kirppojen kanssa, mutta helle ja Galeran viotus rasittaa taimia jo muutenkin, niin ajattelin että paras torjua nyt. Olen pitänyt MMP-suojakaistoja siinä toivossa, että petohyönteisetkin ehkä siinä talvehtisivat. Miten lienee. Kirppoja tuhansia ja yhden ainoan leppiksen näin. Voisko niille hyönteisfarmareille tehdä tilauksia :)
Kasvintuotanto / Kirppahälytys!
: 05.06.21 - klo:21:00
Kirpat kevätrypsin kimpussa 5.6. . 3-5 järsijää per taimi. Hyllyssä on Avaunt, Mospilan ja Decis Mega.
Resistenssiohje sanoo, että pitäisi ajaa yo. järjestyksessä, mutta myyntipäällus lupaa kirppatehoa vain Decikselle.
Onko kokemuksia onko Avauntilla ja Mospilanilla kirppatehoa?
Kiehuvaa vettä tai kuumaa höyryä? KV:ssa oli juuri tuohon tarkoitettu höyrynkehitin joskus testissä.
Tässä C210:ssa en ole päässyt selvyyteen automaattisytytyksen toiminnasta, mutta pienellä kikkailulla sytytys on aina lopulta onnistunut. Tänään sitten taas yllätti niin päin, että sytytys ei lopu! Olin jo kytkenyt hehkun pois siitä Unitronicsin etusivulta ja liekki paloi hienosti ja liekinvartija antoi hyviä prosentteja että tehoajolla mennään. Nyt kuitenkin sytytyspuhallus ja vastus lähtivät siitä huolimatta yhä uudelleen ajamaan sytytyssykliä. Otin hetkeksi logiikasta ja UPSsista sähköt pois, ei vaikutusta. Kaikenlaista kokeilin, mutta lopulta oli katsottava kaaviosta sytytyspuhaltimen ja vastuksen releet ja nypättävä ne irti. Merkillistä.
Itsellä erimerkkisessä jyräkombissa oli samantyyppinen tapaus, ei selvinnyt mutta olin luullakseni pitänyt hydrauliikkavivusta kiinni kun kone heilahti töyssyyn ajaessa. Tuon jälkeen vaihdoin kylvimen siihen hydrauliikkalohkoon, jossa on kellunta työnnettäessä ääriasentoon eikä ole sen jälkeen käynyt: Päisteestä lähdettäessä "kahva täysin eteen".
Kasvintuotanto / Vs: Herne
: 25.03.21 - klo:12:33
millasella koneella kylvätte hernettä. Mulla tumen vantaiden putket menee tukkoon kun vantaiden päät ovat niin ahtaat. Pitäis ajaa todella hittaasti. Kylvääkö joku lannoitevantailla  olis väljempi ja sais siemenen syvempään helposti

VM SK:lla mennyt ainakin Hulda ja Astronaute ilman syöttöhäiriöitä, 250-280 kg/ha ja ajonopeus jotain 9 km/h luokkaa.
Vapaa sana / Vs: Koronarokote
: 17.03.21 - klo:08:24
Vaihtoehtoinen teoria: Itänaapurin trollitehtaalla kilistellään?
Appelassa hankittiin juurikin tuollainen lämpöpumppu öljylämmityksen kylkeen, öljyä menee ehkä 10-15% takavuosista. Järjestelmä 60-luvulta, eli tuskin varaajia.

... sekä sähköä tietenkin 20 - 30% pumpulla saavutettavasta lämpötehosta (vai miten se nyt lasketaan) sinne johonkin -10...-15°C asti josta kylmempään mennessä COP-arvo laskee ja sähkön kulutus kasvaa melko reippaasti (voi olla osittain vanhaa tietoa).
Kasvintuotanto / Vs: Herne
: 10.03.21 - klo:10:47
Jos on alueella paljon riistaa, varaudu siihen että käyvät syömässä ja sotkemassa kasvustoa aika rankasti. Joku oli täällä nähnyt eilen aamulla suden jäljet tuoreella lumella. Pitäiskö vähän peuroja kurissa, toivottavasti.
Kasin kanssa on pärjäilty. Ei ole tekniikan tai ergonomian viimeistä huutoa, mutta toisaalta on helppo kampe korjata ja varaosat yleisiä ja Nakkilasta tulee nopeasti. Teejet 844E-ohjain on sopinut omaan käyttöön hyvin. Kat3-vetovarsilla säiliö menee ehkä tarpeettoman kauas, joten nokkapainatusta 1300L-säiliön kanssa tarvii olla, toki muutenkin. Imuletkun kytkentä polvillaan maassa kontaten (kemikaalitäyttölaitteen kanssa) tai pumpun irrotus öljynvaihtoa varten eivät ole oikein tältä vuosisadalta. Omilla virityksillä tuollaiset seikat saa toki paranneltua, jos intoa on.
Meidän 6650 pitää myös kylmällä öljynpainevaloa päällä kunnes on hetken käynyt paikoillaan. Sitten syttyy uudestaan kun lähtee liikkeelle ja kierrokset nousee. Lakkaa palamasta kunhan ehtii lämmetä. Oon aina liikkunut rauhassa ja pitänyt kierrokset sen verran alhaalla ettei valo pala.

Kaappaan ketjua sen verran että voiko tuolle 6650 automaattihehkulle tehdä mitään? Se piru lähtee hyvin käyntiin kunhan se hehkuttaa (selvästi alle nollan kelit), mutta lämpöisemmillä  (-5 - +5) se ei hehkuta ja sitten sitä saa sahata hetken aikaa. Lykkää niin komeaa valkoista savua siinä kohtaa ja kunhan käynnistyy niin aloittaa hehkuttamisen. Ohjekirjassa vielä oikein kehutaan että se automaattihehku vähentää valkoista savua käynnistyksen yhteydessä :)

Huoltomieheltä tuota kysytty, mutta se meinas että ei voi mitään. Onko se siis ominaisuus vai onko jossain anturissa vikaa? Toinen valtra missä ei ole tälläisiä virityksiä lähtee aina kerrasta käyntiin kun vähän hehkua käyttää.

Voisiko tuohon olla osasyynä hieman matala polttoaineen syöttöpaine?
https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=45915.msg784864#msg784864
Pitäisi nyt pohtia hiiliviljelyn vaihtoehtoja ja kuten tunnettua, kaikkea pitäisi välttää. Erityisesti maanmuokkausta. Millaisia kokemuksia viljan suorakylvöstä nurmen jälkeen. Siis ei kynnetä tai muuten muokata nurmea, tapetaan nurmi kemiallisesti ja siihen sitten lähdetään viljan kanssa. Onnistuuko; hyvä puolet ja ongelmat?

Kyllä onnistuu ainakin VM SK:lla, mutta heinän lopetus vaatii tarkkuutta. Alasniitto tai murskaus syksyllä ja glyfosaatti syksyllä tai keväällä. Keväällä ruiskutuksen ajoituksen kanssa ei kannata hätäillä - liian aikaisin ruiskutettuna teho jää vajaaksi. Kylvösyvyyden säädössä kannattaa olla tarkkana. Paakut helposti nostavat vannaspyörää ylös, jolloin kylvö voi jäädä liian pintaan.
Tehtaalaisissa umpikumipyörissä on se puute, että kostealla savella alkaa kerätä palletta ulkokehälle ja nostaa vannasta ylemmäs. Normaalikeväänä odotellaan, että maan pinta kuivaa ja lakkaa keräämästä. Sateisena keväänä tuli mieleen, että hitsaisi kannatuspyörän runkoon kaapimen, joka estäisi paksun savikerroksen kertymisen kehälle. Siinä vaan sitten voi lakata pyöriminenkin...
Sivuja: [1] 2 3 ... 31