Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Eikös matara kiusaa syöttöruuvia enemmänkin. Kertyy niiden sormien ympärille semmoinen pallo.
Pellavan kanssa on tuo sama. Sen puintiin joku neuvoi ottamaan osan syöttösormista pois. Sitä voi kokeilla. Ja nostaa ruuvia ylemmäs jos säätö löytyy.
Kuivuuden ja helteen painaessa päälle paniikissa ruiskutin MetroWG+Fenix liian aikaisin ja liian kuivalla kelillä kesäkuun alkupäivinä ja nythän se näkyy: Mataraa on herneen joukossa todella pahasti. Jopa niin pahasti, että mietityttää miten leikkuupöytä tuon sotkun selvittää, jos kasvusto puintikuntoon valmistuu.
Onko muilla vastaavaa ja onko mitään lääkkeitä enää tässä vaiheessa? Naapurin muistan joskus laittaneen kaatokelan akseleihin muoviset sähköputket estämään rikkojen kietoutumista.
Meillä 5-vuotta käytössä on ollut Puolalainen Agro masz 3m nostolaitekone putkipakkerilla.
Ei pahaa sanottavaa. Vuodessa ajettu n.30 ha, jälki siisti vaihtelevillakin maalajeilla.
Laite itsessään siististi tehty, hitsisaumat siistit, ja sulatettu oikeaoppisesti mollemmin puolin kappaleita.
Ei hitsiroiskeita pitin runkoa, ja maalaus asiallinen, jopa putkipakkerissa on vielä maalit tallella.
Saisi Suomalaiset konevalmistajat ottaa mallia polakeista monelta osin.
Ei huonoa sanottavaa kyseisestä vehkeestä, mikään ei ole vielä mennyt rikki.
Kuulostaa asialliselta. Äkeellä ajatte sitten läpitte vielä vai pystyisikö kylvämään suoraan?
Itse kylvän keväisin VM SK:lla suoraan Amazone Catros-lautasmuokkaimen jälkeen (hammaslautaset ja putkipakkeri). Ei ongelmia siinä, ainakaan maltillisella muokkaussyvyydellä ja puolimultavilla savimaalla.
Kyllä jaettu lannoitus toimii, kunhan on hikevät maat ja vesi plitkuu aamulla lannoituskoneen jäljissä.
Tulee mieleen, että voisko nestelannoituksella saada jaetussa lannoituksella paremman vasteen? Ehkä sillä ei pysty sellaisia typpimääriä järkevästi ajamaan (ruiskulla), että olisi vertailukelpoista?
Mää haluaisin laittaa sellaisen riistaseoksen, joka karkottaisi riistaa
Ehdotuksia? Onko joku kuminakaan riittävän pahanhajuinen?
Ei varmaan teillä päin ole sepelkyyhkyparvet olleet joukolla sotkemassa hernemaita ? Sama homma hernekääriäisellä, kun aukealla on ollut useamman vuoden hernettä, tuntuu joka palko sisältävät matoja, eli ruiskulla lienee käytävä myös herneen osalta.
-SS-
Onko joku joskus saanut sakkoa rehuherneen laadusta matoisuudesta?
Herneen kanssa tuppaa täällä päin olemaan niin, että puitavaa satoa EI saa noin joka neljäs tai viides vuosi, useimmiten syynä huonot puintikelit. Tällä kannattavuuskertoimella itse lasken
Kuinkahan moni on hoksannut, että vanhalla siemenseoksella kylvettyä 2022 perustettua viherlannoitusnurmea et saa ilmoittaa nyt VLN etkä edes täydennyskylvää uuden määritelmän mukaiselle 4 lajin siemenseoksella tai lisäsiemenellä vaan kasvusto on ensin lopetettava!!! Voikohan tuon VLN ilmoittaa sitten vaikka laitumena?
Ilmota vaan rehunurmena.
On se kyllä yks saatana kun vln pilattu tuolla 4 kasvin vaatimuksella
Tässäkin olisi 4 kasvilajia :apila+peruna+kaura+mänty .. kunhan vain apilaa on >=20% seoksen painosta.. 
Viime kaudella oma 1.vuoden VLN oli kyllä semmoinen viidakko , että en ole pitkään aikaan nähnyt. Lievästi liiotellen yhdellä reissulla saattoi nähdä paksun apilikon lisäksi kurjen, merikotkan, rusakon, ketun, kauriin, peuran ja kyyhkysparin telmimässä siellä. Onko se nyt sitten ympäristöteko myllätä tuo ympäri ja laittaa jotain "rahakauraa" siihen harmaaseen saveen kitumaan. EU-byrokraatit, kertokaa se meille!!
Kuinkahan moni on hoksannut, että vanhalla siemenseoksella kylvettyä 2022 perustettua viherlannoitusnurmea et saa ilmoittaa nyt VLN etkä edes täydennyskylvää uuden määritelmän mukaiselle 4 lajin siemenseoksella tai lisäsiemenellä vaan kasvusto on ensin lopetettava!!! Voikohan tuon VLN ilmoittaa sitten vaikka laitumena?
Maatilakorjaamolla on ruiskun täyttöä varten välikausina harvoin käytetty isohalkaisijainen jatkovesiletku. Se on useimmiten kytkettynä painepesuriin ja toinen pää kylmävesisyöttöön. Talvella korjaamon lämpötila on +8-15, kesällä enemmän. Toisinaan painepesuria käynnistäessä veden haju on aika karmea. Mahtaako tuollaisessakin olla legionellariski kun pesurilla sumutetaan seisonutta vettä ilmaan sumuksi?
Onko tietoa löytyykö uudempia ilmakuvia jostain, kuin mitä Vipussa tai Karttapaikassa?
Eikös nää satelliitit millä ne peltoja kyttää kuvaa aika tiheään, taitaa vaan olla aika huono laatusia kuvia.
Mutta nehän piti olla kaikkien katsottavissa kaiketi.
Missä niin on sanottu et olis kaikkien katsottavissa? Mulle jäi jostain mieleen et nimenomaan näitä ei pääsis edes viljelijä katsomaan. Eli ettei olis liian helppo syyskuussa ilmoittaa kasvilohkot oikein vaan nyt on saatava oikealle kohdalle osumaan kartalla kasvulohkot vaikka sillä ei samalla tukitasolla olevilla kasveilla ole v1tunkaan merkitys kuin jollekkin tilastonikkarille joka sit osaa kertoa meille et paljon on mitäkin kasvia kylvetty.. 
No sepä, kun ajantasaisesta kuvasta näkisi viime vuoden kasvulohkot piirtää mutta kun Vipussa ainakin tällä hetkellä näkyy joku vanha karttakuva.
Onko tietoa löytyykö uudempia ilmakuvia jostain, kuin mitä Vipussa tai Karttapaikassa?
Tukikoulutuksessa sanoivat, että kerääjäkasvustossa pitää olla vähintään kahta kasvia. Ruokaviraston ohjesivulta en tätä rajoitusta löydä. Siellä sanotaan vain, että kasvusto ei saa olla pelkästään typensitojakasvia. Miten lienee?
