Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Kun herneen kanssa on lähes jokavuotinen ongelma, että ryhdikäskin kasvusto lysähtää loppusuoralla täysin maata vasten, niin pitäisikö seosviljelyä harkita uudestaan? Oliko wanha tapa viljellä hernettä tukikasvin kanssa sittenkään niin huono konsti, että siitä piti käytännössä luopua, jos tuotetaan markkinoille hernettä rehutehtaiden raaka-aineeksi? Kun rehutehtaat kuitenkin ostavat sekä hernettä että vehnää, niin miksei niitä voisi ostaa samassa rekkakuormassa? Toimitetusta erästä sitten vaan analyysi, jossa määritettäisiin vehnä / herne suhde, ja molemmista komponenteista maksettaisiin sama hinta kuin puhtaanakin. Jos tehdas haluaisi nuo erilleen, niin varmasti vastaanottoon löytyisi sen mittakaavan lajittelukoneita, joilla ne saisi lajiteltua. Turha sitä lajittelua olisi tehdä maakunnissa tuhannella pikkukoneella.
Näin pohdin itsekin. Sadontuoton ja viljelyvarmuuden kannalta 10-20% seosviljaa - kaura tai vehnä - on iso juttu eikä vielä leikkaa hernesatoa merkittävästi, kuten isompi viljaosuus. Tietty kun ei itse viljele keskusliikkeen renkinä sitä viljaa, vaan "omaan käyttöön" syötettäväksi, niin analyysi ei paljoa maksa, ruokintasuunnitelmaohjelmaa pyöräyttää kerran ja ruokinnassa rokkaa. Joskohan tuo teollisuuskin joskus kykenisi prosessejaan kehittämään? Olisko tässä vaikkapa näillä tuottajaorganisaatiolla pelinavauksen paikka?
Onko oikeasti niin, että Borealin lajikkeista ei löydy kuin Botnicaa? Arktika voisi olla kuitenkin ensisijainen, Turanus näyttää sekin olevan vielä lisäyksessä?
Usein syysvilja kerryttää lämpösummaa kun kevätvilja on vielä pussissa.
Jotain Gunboa lukuun ottamatta puintikin osuu samalla paikalla samaan aikaan eri lajikkeilla. Enemmän on vaikutusta sillä, kuinka järjettömästi voimaa on laitettu, ja kuinka paljon tauti- ja laontorjuntaan on panostettu. Ennätysvehnät kosteilla sumujen saarilla ovat niitä, jotka joudutaan keskeyttämään kemiallisesti, koska ne eivät kunnolla käsiteltynä lopeta viherkasvuansa ollenkaan.
-SS-
Tuo Maken pointti on täällä myöhäisen kevään alueella juuri se, mikä laittaa (epätoivoiseen?) yrittämään syysviljoja. Multavilla mailla luomutilalla mennään täällä useimmiten nurmen esikasviarvolla ja kun ei Valttia levitellä kasvustoon, niin taudit huolehtivat siitä, ettei kasvu jatku vihantana ikuisesti...
Minkämoinen lämpösummavaade sitten on pohjoiseen liikaa? 900 kipurajana?
900 olisi hyvä kipuraja. Niklasta (kauraa) viljellään, siinä 927. Tavoitteena olisi saada tämä puitua ennen kauraa. Ohraakin on vähän, mutta ohran riskinä ovat kurjet... Urho 888, Turanus 897, Botnica 914, Magnifik 922, noin noita aikaisempia lueteltuna taulukoista.
Nyt polttelee kokeilla syysvehnää rehuksi täällä Perämeren pohjukassa. Tuossa vastarannalla (Öjeby) on pari talvea mennyt hyvin. Oma ruisvehnäkokeilu talvehti kohtalaisesti, mutta lämpösummavaatimus on turhan korkea ja tähkäidäntä vaivaa. Viljelytapa luomu, maat keveähköjä runsasmultaisia, nurmikiertoon.
Lyhyellä katselulla lajikeluettelon aikaisimpia Urhoa ja Turanusta ei näytä olevan kellään julkisessa myynnissä. Botnicaa saa - jopa luomuna - mutta sen lämpösummavaatimus on jo selvästi edellisiä korkeampi. Kuten myös Magnifik'in, jonka talvehtiminen taas näyttää lajikekokeiden mukaan hyvältä.
Tärkeintä on siis 1) talvehtiminen, 2) talvehtiminen ja 3) aikaisuus. Kasitonnareita ei tavoitella, mutta kevätviljojen kanssa samaa suuruusluokkaa olevaa satoa. Mieluummin pitkä ja varjostava kuin korkean typpitason kestävä lyhyt korsi. Riskilaji, mutta jos kiihkeästä kevätkylvökaudesta saa päivän tai pari siirrettyä syksyyn, niin "kaikki kotiinpäin".
Pohdintoja?
Komissio on nimittänyt amerikkalaisen professorin eu:n kilpailuviraston pääekonomistiksi. Kyseinen leidi on neuvonut mm. niitä suuria jenkkiyhtiöitä, joita hänen pitäisi valvoa komissiossa. Aika mekkala nousi. Von Leyen kusee epäilijöiden päälle.
Johtajalehden artikkeli https://www.manager-magazin.de/politik/fiona-scott-morton-franzosen-gehen-gegen-us-oekonomin-auf-die-barrikaden-a-a86618f3-4ae4-4908-a97d-76efd1ab0f7e
Ainakin hänellä olisi kompetenssia hoitaa virkansa - jos voidaan olla varmoja, että viranhoidosta maksettava palkka riittää eikä ota sivubisneksiä entisiltä toimeksiantajiltaan...
Muokkarissa lautasen kulmaa voi valita vapaammin, kun ei ole yhden jäykän akselin rajoitteita. Ainakin alkuaikojen koneissa osassa oli kulma "ottavampi" kuin lautasäkeissä.
Minulla on yksi pelto kokeilussa tänä keväänä yksinään kylvetyllä valkomesikällä, mokoma juroi kevään viileät kelit ja muutenkin on hidastellut kovasti päästäen rikkaruohot valloilleen. On vielä hyvin vaihtelevan korkuistakin, kuinkakohan rajua puhdistusniittoa voisi tuolle kasville harkita?
Sinimailaselle noin 10 cm niittokorkeus näyttää toimivan, voisi päteä mesikällekin?
Viljojen hinnat kovassa pudotuksessa taas, tällä viikolla esim. Hankkija pudottanut hintoja useamman kerran.
Sitä se sade teettää.
Niin näkyy tehneen. Ja ens viikolla tippuu varmaan lisää kun koko eteläsuomikin sai pääpiirteittäin vettä.
Kylhän tilanne on syksyllä se et varastoissa jo tarpeeksi tavaraa ja lisää ostetaan halvalla niistä joiden on pakko myydä eri syistä heti puinneilta. SS on oikeassa siinä et ens talvi taitaa olla taputeltu. Ei tule riittävää katovuotta jotta hinta reagoisi riittävästi.
Pari viikkoa sitten olin pellon pientareella kollegoiden kanssa kuuntelemassa Hankkijan miehiä. 2 pointtia kotiin vietäväksi. 1) aina kannattaa ruiskuttaa 2) Suomen sadoilla ei juuri ole vaikutusta pörssihintoihin.
Täällä Perämeren pohjukassa on viimeisen parin vuoden hintaturbulenssi (ja lopettaneita tiloilta vapautuva pelto) saanut karjatilat harkitsemaan viljanviljelyn uudelleen aloittamista. Valinta on tasaisen kurjuuden (oma viljely) ja vuoristoradan (ostoväkirehu) välillä. Tuossa omassa viljelyssä on täällä nurmivyöhykkeellä kyllä muitakin pointteja, mutta siitä toisissa ketjuissa.
Itse ketjun aiheeseen: omassa sademittarissa 24 mm kylvöjen jälkeen, mutta kuurot tekevät mitä tekevät. Omalla pihalla 4 päivää ukkosjyrinää ja 3 mm mittariin...
Ne Junkkarin/Simultan putket, päästään viistetyt kasteluletkun pätkät, toimivat luotettavasti, eivät ruttaannu ja irtoile päistään.
Vastaavasti vanhoja elevaattoreita löytyy kohtuu edullisesti lähes joka kylältä. Tehoiltaan hakkaavat nuo tuollaiset 4 tuuman rällätin ruuvit.
Täällä pohjoisessa ei ole ihan "joka kylällä"... Kuinka modulirakenteisia nuo elevaattorit ovat eli JOS innostun Etelä-reissulle "jollekin kylälle", niin millaisista paloista nuo on kasattu - mietin lähinnä, saisiko omalla 2x4 lavettikärryllä kuljetettua mitään? Ja onko tuollaisen vanhan ostaminen kuinka hasarditouhua; onko odotettavissa normiyllärit käytettyjen kanssa vai suurempaa hasardia?
Kummankin koneen kiekossa olake eli kiilajyrävannas. Tumen putket ovat ne kovamuoviset teleskoopit; en ole onnistunut vielä tykästymään...
Nyt on ollut aikaa kierrellä viljakasvustoja. Muutama vuosi sitten käytettynä ostettu Tumen HKL kylvi nyt viimeisen keväänä, aivan kasvustoista päätellen. Hinattavuus ja syöttökoneisto Ok, vantaisto (kiekko) jostain, missä päivä ei paista.
Lannoitepuolen riisuin pois jo oston yhteydessä, luomutilallisena se on tarpeeton. Näin sai myös siemenille vähän lisää tilaa.
Keveitä multavia maita, kiekkovannas ehdoton. Vuosittain 40-50 ha kylvöjä, eli niukkasbudjetilla on pärjättävä.
Jätin silloin Junkkarin Simultan pois käytöstä nostolaitekiinnitteisyyden vuoksi. Muuten se oli ihan ok, varaosakonekin on pihassa.
Pari "kehityslinjaa" on käynyt mielessä. Ensimmäisenä tuli mieleen siirtää Simultan vantaat ja siemenputket/letkut) Tumeen. Vaihtoehto nro. 2 olisi modata Simulta hinattavaksi.
Onko jollakulla kokemuksia jommastakummasta vaihtoehdosta? Vai samassa budjettiraamissa pyörivästä vaihtoehdosta nr 3?
745 vielä D-arvo, optimialoitus Jussina tarjoaa rankkaa sadetta...
Näkkyy muuttelevan vielä ennustetta,mutta joku taatusti noista sateista osuu,jos ei muu niin ukkonen.Tänään jo ukkonen vähän aloittela ja juu satoi myös vähän.
Itse seuraan tässä rajalla asuvana Suomen ja Ruotsin ennusteita. Juuri nyt yhteensopivuus heikko. Ruotsalainen tarjoaa vielä säker - ganska säker - osäker -skaalalla ennusteen luotettavuutta. Eilisaamuna antoi jo. päivälle ja seuraavalle "ganska säker", siitä eteenpäin "osäker". Taitaa pirtin ikkuna olla lähipäivinä se paras...
Norjassa samaa lammaslaidunnuksessa luonnonlaitumilla. Väärälle puolelle joutuneet eläimet ovat vielä ongelma; lauman säikähtäessä juoksevat helpommin väärälle puolelle vrt. oikea aita ja takaisin tulossa tarvittaisiin älyä pantaan.
