Vaihtelevia tulva/luonnonniittyjä pitäisi niittää. Sen verran riskiä kivistä, että kelamurskainta en mielellään laita. Kevyt (3500 kg) traktori, hidas vauhti, maaston epätasaisuudesta johtuen pari pyörät niittäessä. Koneen pitäisi niittää traktorin vierestä, ei takaa.

Ja tiedän, ketjumurskain heinässä on lähes toivoton. Niittokoneen terälaput ketjun päässä auttavat jonkun verran, näin kokemuksesta tiedän. Ja halpa uusia kovemman kivikosketuksen jälkeen.

Ammattikäyttöön tarkoitetut ovat kalustolleni raskaahkoja, tietysti hintaakin on aika lailla. Onko raadilla suositella kevyempiä vaihtoehtoja?

Vaihteeksi remppaamassa vanhaa hinattavaa Lilla-Harriet lautasäestä.  Siinä lautasakselit laakeroitu pukkilaakereilla   runkoon,  SKF jotain 70-80-luvulta.  6 mm kierteellä oleva rasvanippa on pieni, 8 mm ei mene reikään. Onko välikokoja,  tuumaisia? 7 mm voisi olla lähellä, mutta ei oikein tunnu uskottavalta...

Vanhaa Wibergin kultivaattoria herättelen taas henkiin. Siinä on tukipyörinä "peräkärrynnavat" 4 x 4.5″ pulttijaolla eli millimetreinä.   4 x 114.3 mm. Kaupaavat uusintaa.  Eipä näytä tuollaisia tarvikkeena mistään löytyvän ja tuli jo romiksessa käytyä kohtalainen vararengasvalikoima tuollaisia renkaita... En nopeasti etsimällä ole löytänyt peräkärrynapoja kuin 4 x 100. Pitääkö vain alkaa ehjään uuteen napaan poraamaan uusia reikiä, vai onko raadilla kikkakolmosia asian hoitamiseen? En viitsisi raahata niitä huolellisesti valikoituja (5€/kpl) renkaitakaan takaisin...

Tilusjärjestelytapauksessa saa hakea 5 ha asti uutta, ennestään korvauskelvotonta pinta-alaa ympäristö- ja luonnonhaittakorvauksen piiriin. Onkos kellään kokemuksia, pitääkö ko. alalla olla millainen viljelyhistoria, jotta korjauskelpoisuus voidaan myöntää? Itselle olisi vaihdossa tulossa pieni korvauskelvoton "pelto" -statuksella ollut palanen, mutta myös toinen, entinen pelto, joka on viime vuodet ollut luonnonlaitumena. Eli pitäisi vaihtaa status "luonnonlaidun" -> "pelto". Onko tällä aiemmalla historialla merkitystä ko. korvauskelpoisuuden saamisessa?

Olisi pienessä työhuoneessa raakaponttilaudasta tehty lattia. Ei mitään pintakäsittelyä, sahapinnalla siis. Kuuraamalla ja tärkeillä kuivaamalla han tuo onnistuu, mutta kone voima houkuttelee tässäkin. Kotitalousrintamalta tulee mieleen ikkunapesurit ja tekstiilipesurit. Onko noista apua! Onko jotain muuta? Vai uutta juuri harjaa vain?

Pitäisi nyt pohtia hiiliviljelyn vaihtoehtoja ja kuten tunnettua, kaikkea pitäisi välttää. Erityisesti maanmuokkausta. Millaisia kokemuksia viljan suorakylvöstä nurmen jälkeen. Siis ei kynnetä tai muuten muokata nurmea, tapetaan nurmi kemiallisesti ja siihen sitten lähdetään viljan kanssa. Onnistuuko; hyvä puolet ja ongelmat?

Menee ehkä perinneosastolle, mutta onkohan kellään kokemuksia otsikon karhottimesta? Youtubessa https://www.youtube.com/watch?v=7YYPyQ9K1mw. Ilmeisesti ei rumpujen alla ole mitään pyöriä, vaan "laahataan" kevyesti maan pinnalla? 

Olisi projektia varten tarjolla muovipinnoitettua kattopeltiä. Vääränväristä, "vähän käytettyä". Jos tuollaiseen haluaisi uutta väriä, niin onko toivotonta vai mahdollista?

Liika öljy tunnetusti lämmittää palkkia liikaa. Millaisia lämpöjä pitäisitte vielä normaalina ja mistä pitäisi huolestua?

Kesän paalaussesonki käynnistettiin syksyisten pehkujen talteenotolla... Ongelmaksi nousi verkotuksen aloitus. Paaliporttihan täytyy nostaa loppuun asti, jotta ylhäällä oleva 'säätökaari' lipsahtaa 'mittaustelan' taakse. Koskaan ei ole aiemmin tätä säädetty, mutta nyt ei tahdo nousta loppuun asti, jolloin verkotus ei vaan käynnisty. Ohje kehottaa säätämään jousikuormitteista sylinteriä. Pari kierrosta ei vaikuttanut mitään; onko kokemusta, paljonko pitää ruuvata ja kumpaan suuntaan?

Tuli Tumen hinattava HKL kylvökone, "sisäänajettuna", pihaan. Kuvittelin ensin, että vanhasta Simultasta saisi varaosia, mutta ehkä turha toivo. Keveitä, osin raiviovaiheessa olevia maita eli kiekkovantaat viljapuolella. Tumelaiset vantaat näyttävät aika keveitä Simultaan verrattuna, mutta jälkimmäisten modifiointi tumelaiseen taitaa mennä näpräyksen puolelle. Näin viikonloppuna vaikea kysyä myyjältä; muistaako täällä joku, mitä tumelaisen kiekkovantaat kustantaa?

rakennusprojektia pukkaa. Hiesumoreenimaalle, (isoja) kiviä on. Ja kallio "ei ihan hirveän kaukana, voi olla lähelläkin". Noiden kivien takia kairaamalla tehty pohjatutkimus voi olla aika vaikea, mutta onko olemassa jotain tutkia, jotka löytäisivät tuon maannoksen ja kallion rajan? Maanteitäkin nykyään skannataan, onko vastaavia laitteita (=palveluntarjoajia) rakennuspaikalle? Tietty voi ajatella, että kaivaa kuopan ja alkaa ihmettelemään, mutta kun kaivuri ei ole oma, niin ei viitsisi seisottaa sitä kallionräjäyttäjää odotellessa...

Tähän asti kevätmuotoisen ruisvehnän siemenkauppa on ollut ymmärtääkseni aika paljon Bernerin myymän Nagano-lajikkeen varassa. Joka onkin vihermassatuotannossa "kova sana" lehtevyytensä ja pitkän kasvuaikansa vuoksi. Nyt näyttää Lantmännenin Viljelyoppaassa olevan peräti kolme lajiketta; Mamut, Mazur ja Puzon.

Oma tavoite on tuottaa paaliin vihreää, seoksena vihantaherneen kanssa. Onko raadilla kokemusta näistä Lantmännenin lajikkeista?

Vanha  Varmo 90-luvun lopusta on "mekaanisella" ohjauksella, eli se ketju ohjausakselin jatkeena. Uudemmissa taitaa olla hydrauliohjaus. Onko kokemuksia, jos haluaisi vanhan muuntaa hydrauliseksi?

Tuli ostettua äes, nelipuolikas hinattava. Noin 600 km kotoa, eli ei haeta traktorilla. Eikä oikein nappaa vuokrata 2,5-metristä peräkärryä ja lähteä vanhalla avolavalla etelän retkelle. Äkeen ohjekirjan mukaan kuljetusleveys 3 metriä, pituussuunnassa mittaa varmaan vielä enemmän.

Kuinka näitä yleensä kuljetellaan? Ovatko ne  rakennussarjoina ja paikallinen hankkijan konttori ruuvaa osia paikoilleen, vai onko näillä alan kuljetuksia harjoittavilla krooninen lupa lieviin ylileveyksiin?  Ihan jäniksen selässä ei olla - kevätaurinko ei vielä paista täällä Perämeren pohjukassa - mutta ehkä näin väljällä aikataululla voisi saada sen vähän edullisemmin kuin pikana. Jos raadilla on antaa suosituksia sopivista toimijoista, niin otetaan vastaan.