Tuli syksyllä kokeiltua mahdotonta. Eli kylvin viime syksynä suursäkillisen Sequenz-ruisvehnää. Nurmen perään, suoraan kynnökseen, kun ei sateiden vuoksi voinut enää äestää. Talvehti kehnohkosti, mutta jätin puolet kuitenkin kasvuun.

Vieressä on Niklas-kauraa, kylvö 29.5. Niklas olisi kohta jo puintikunnossa (tuoresäilöntään), mutta ruisvehnä yhä aika taikinaa. Onko ruisvehnän kasvuaika todella näin pitkä, syyskylvöstä huolimatta? Täällä myöhäisen kevään (Perämeren pohjukka) alueella syyskylvö olisi työnkäytöllisesti huippujuttu, mutta kun normi kesänä kaurakin on jo riskirajoilla,  myöhäisyys tappaa tämän, vaikka talvesta saisikin yli?

Karhottimessa on roottorin kallistussäätö hydraulisylinterillä. Aivan ok varuste, mutta on niin nopea, että oikean säädön hakeminen on käytännössä lähes mahdoton temppu. Näin maallikkona tulee mieleen, että joku kuristus tuohon väliin voisi olla paikoillaan. Onko tuollaisia jossain valmiina saatavilla vai miten ongelma pitäisi ratkaista?

Nyt toista vuotta Tumen HKL kylvökoneella (hinauksessa) kylvävänä olen muuten tyytyväinen, mutta siemenputkiloiden irtoilu alkaa köydä hermoon. Ylhäältä "suppilon" ja teleskoopin kiitos, alhaalla se suppilo tykkää irtoilla vantaasta. Onko muilla samaa ja millaisia kikkakolmosia näihin voisi soveltaa? Tämä on vähän yllättänyt, aiemmassa sinappi-Simultassa käytetty viistetty muoviletku isoon metallisuppiloon tuntuu näihin putkiloihin verrattuna tosi älykkäältä - välillä tulee mieleen, jotta pitäisi tehdä joku risteytys näistä vehkeistä...

Leveämpää rengasta pitäisi saada, vanteet menevät samalla uusiksi. Hintahaarukkaa tuntuu olevan aika lailla... Esmes 540/65R38 suositus on 16 tuuman vanne, 18-tuumainen vaihtoehtona. Kuinka tarkkoja nuo ovat käytännössä, onko 15-tuumaiselle sovitus jo riskialtis?

Pitäisi oman NZI:n piikkejä laittaa uusiksi, varaosiksikin voisi ottaa joitakin. Paikallisen Hankkijan tarjouksen kappalehinta nostatti kulmakarvoja. Oman mittauksen mukaan alkuperäisen korkeus on noin 540 mm.

Tuossa viestin loppuosassa on nopealla nettihaulla vaihtoehtoja. Mielellään tietty laittaisi aivan samanlaisia, mutta onko Hankkijan tiskin lähes kaksinkertainen hinta jonkinlainen/minkäänlainen laatutae?

https://www.lakkapaa.com/fi/maatalous-ja-konekauppa/s-piikki-agrilla-super-sis400523-(v)-20106471gp-gopart/p/20106471GP/?gclid=Cj0KCQjwg_iTBhDrARIsAD3Ib5jJBKPUe5IZU2zBzqNleFnSZays5OHu9IxlKQABdKrIgmdmJIgsmlMaAmLJEALw_wcB

https://www.ikh.fi/fi/s-piikki-10x45-karki-6mm-agrilla-super-t0792

https://mvagent.com/tuote/vaderstad-agrilla-super/

Tähän asti itsellä vilja-ala on pyörinyt 15 ha tietämissä, joka on riittävä määrä omille elukoille väkirehuksi. Suurin osa on säkitetty kaasutiiviisti suursäkkiin (lammas ei tarvitse litistystä tai jauhamista), muutama kärryllinen on ajettu 18 km päässä kuivaksi kesäajan (vähäiseen) tarpeeseen ja siemeneksi. Koneyhtymän  430 cm leikkuupöydällä varustettu puimuri on saanut tällä kuviolla ajaa täysiä päiviä meillä käydessään. Ja vielä: viljan viljelyn pohjoisrannikolla ollaan, 3tn/ha satotaso on ihan ok, aikaista ohraa/kauraa luomumenetelmin.

Nyt on ala lisääntymässä 30-40 ha huitteille. Tuoreviljamarkkinoita ei oikein ole eli pitäisi saada 20 ha sato kuivaksi. Se 18 km vuokra(vaunu)kuivuriin on aika paljon, siellä ei ole siiloja käytössä. 8 km huonon tien päässä olisi hyväkuntoinen pakettikuivuri 80-luvun lopulta, joka on toimivana on jäänyt käyttämättä joku 15 vuotta sitten. Eli valmiit vaihtoehdot ovat aika matkan päässä.

Omalle tontille olisi ehkä saatava jotain. Vaunukuivureita liikkuu markkinoilla, öljy ei oikein houkuttele, joku pelletti/etupesä voisi auttaa ? Sen pakettikuivurin saisi ostaa erittäin edullisesti, mutta ne 8000 pulttia... Kylmäilmakuivaus on alkanut kiehtomaan, pariin merikonttiin saisi ehkä kohtuudella kapasiteettia rakennettua?

Kaikenlaisia näkökulmia otetaan vastaan, tarve realisoitunee syksyksi 2023 eli aikaa on vielä fundeerata.

Otsikossa se kysymykseni; meneekö vieläkään kerätty muovi materiana missään hyötyyn vaiko yh polttoon kaikkialla?

Tällainen pientilallisen karvalakkikarhotin on haussa. Tuollainen otsikon kaksiropelinen olisi nyt ostettavissa, jos...

Onkos jollakulla tuollaisesta kokemusta? Tavoitteena on tehdä vahvasti esikuivattua, jopa (säilö)heinää, jos vain säät antavat myöten. 280 niittomurskan karhoja pitäisi saada vähintään kaksi yhteen: pystyykö tällä ajamaan tallomatta karhoja ja silti samalla saada ne yhdistettyä? Omat lohkot suht. pieniä, siksi nyt käytössä oleva 9-pyöräinen sivulle haravoiva "aurinkoharava" on kyllä isoilla lohkoilla murhaavan tehokas ja tykkään sen yksinkertaisuudesta, mutta parin ha avo-ojitetuille lohkoille sen ketteryys ei riitä...

"Kaverin puolesta kyselen", eli: valmistaako kukaan Suomessa grillihiiliä?

Tuosta Väylän länsipuolelta olisi varsin houkutteleva vaihtoehto lämmitettävän verstaan oveksi:
https://shop.prido.com/wp-content/uploads/2017/10/Lager-4x4-glas.pdf
Eli 4x4 taitto-ovi, ikkuna jokaisessa, 1760 alv. 0% Ruotsissa valmistajalla. Tuohon rajan taakse on vain 20 km, eli voin hyvin noutaa...  Vaikka kylläpä Turner näitä myy Suomessakin.

"Teknisissä tiedoissa" vaan kevyesti mietityttää U-arvo, joka on 1,81. Nykyisissä rakennusmääräyksissä "lämpimän tilan ovi" arvoksi vaaditaan 1,0, puolilämpimälle tilalla 1,4.

Mesvac'in ovielementin U-arvoksi annetaan 0,58 , Championdoor 0,71, AssaAbloy 1,1. Eli selkeästi parempia.   Ainahan voi tietysti mennä kyläpajalle ja pyytää seppää tekemään kopion hänen oman verstaansa ovista - mikä sen U-arvo sitten lieneekin...

Kerääkös Suomessa kukaan (vieläkään) paalimuoveja muuten kuin poltettavaksi? Eli kun on näpitty verkot pois, niin jatkanko käytäntöä? Edellyttää, että jollekulle ostajalle muoveilla on muutakin kuin energia-arvoa.

Vanhaan Suomi-koppiin (siis härmäläinen Belaruksen koppi, tyyliä 05-Valtrojen koppi) tekisi mieli vaihtaa alkuperäisen keskipakopuhaltimen sijaan joku standardi aksiaalipuhallin eli arkisesti potkurityyppinen. Näissähän ilmamäärää on helposti aika paljon, mutta ymmärtääkseni keskipakopuhallin kestää paremmin vastapaineita eli myös suodatusta. Alunperin tässä onkin se paperinen haitari. JOS, kuten pelkään, uusi puhallin ei jaksa henkäillä tällaisen läpi, tuli mieleeni vaihtaa johonkin polyesterivanuun, tyyliin toppatakin täyte. Suodatusteho heikompi, mutta virtausvastuskin pienempi.

Näin talvella tai nurmikaudella suodatus varmaan riittää, mutta onko kellään kokemusta, kuinka kevättöiden aikaan tuollainen suodatin toimii? Vai jääkö siihen, että sääsket pysyvät ulkopuolella?  Se härmäläisen kopin puhaltimen moottorin vaihto oli sen verran "taivasosuutta kaventava" kokemus, että toiseen pitäisi keksiä jotain helpompaa...

Belkkuun etsin parempia (etu)kumeja. Näyttää mm. Sampoon sopivia 420/65R20 kumeja olevan jotenkin järkihintaan, vanteen kanssa. Valmiissa vanteessa pulttijako 5x160, mutta traktori huutaisi 5x175 jakoa. Ajattelenko liian suoraviivaisesti, kun poltattaisin keskireikää vähän isommaksi ja 36 astetta pyöräyttäen poraisin (ja kartiot reikiin, tietty) reiät uusiin paikkoihin? Vai olisiko kuitenkin fiksumpaa poltattaa vähän isompi reikä siihen keskelle ja hitsata vanhasta keskilevy uuteen vanteeseen? Millaisia kokemuksia raadilla tällaisista modauksista?

Tuollainen vihreä perinnekapine löysi tiensä halliimme. Käsikäyttöinen. Pitäisi saada sähköllä pyörimään, sen verran on polvi pojasta pehmennyt. Millaisia sähköistyksiä arvon kollegoilla tuohon on?  Voimaahan tarvitaan tosi vähän, mutta ehkei taida ihan riittää tuulilasinpyyhkijän moottori, vaikka kierrosluku täsmäisikin...

Niittonurmia pitäisi eka sadon jälkeen rikkoa keskikesän kesannolla.   Tavoitteena kerran kierrossa kurittaa kestorikkakasveja. Varsinaiseen kuritukseen kultivaattori,  mutta jos sillä vetäisee suoraan nurmen, on tuloksena jälki, jossa ajaessa turvavyö olisi tarpeen, ihan jakkaralla pysymisen vuoksi. Maalajit multavia,  kevyehköjä, vähäkivisiä vaan ei kivettömiä.
Nostolaitesovitteinen lapiorullaäes vaatii (liian) monta alakertaa.  Kevyehkö hinattava lautasäes samoin. Onko lautasmuokkareiden "ottavampi" lautaskulma käytännössä merkittävästi parempi kuin lautasäes? Vai pitääkö lähteä hakemaan maailmalta vetojyrsintä eli Dyna-Drive? Vetotehoa ja -massaa on noin 100 hv, vajaat 4 tonnia matalapaineisesti rengastettuna. Käytännön vertailevia kokemuksia arvostaisin, kun nuo em. kevyemmät vaihtoehdot  on nyt jo koettu.