3 m suojakaistat ja valtiontien pientareet ovat myös hyviä ohdakkeen siemenlähteitä.

Niin, kyllä sillä luomupellolla olikin laiminlyöty

Mitä tässä olen kierrellyt, niin sen havainnon olen tehnyt, että suorakylväjien ja joustopiikki-sänkiäestäjien pellot rehottavat nyt. On voikukkaa, ohdaketta, isoa saunakukkaa jne jne. En tiedä, onko se rikkatorjunnan laiminlyöntiä, jos nuo em. rikat tulivat syyssateilla viime vuonna peltoon, ja sinne myös jäivät, kun aika harva viitsi rämpiä kuravellissä glyfopytyn kanssa. Viime syksynä oli tasan kaksi kelvollista ruiskutuspäivää ja jos silloin ei pystynyt ajamaan niin... Mutta se on jo laiminlyöntiä, jos ne nyt päästää siementämään tai kasvattamaan metrin mittaiset juuret!

Meillä on ollut nyt tänäkin vuonna aika puhtaan näköiset pellot. Usein on ruiskutettu ihan viimeisenä, kun muut ovat jo ruutanneet paljasta maata viikkoja aikaisemmin. Siktikin, vaikka ohdakkeenkin pitäisi olla hyvin pientä ruiskutushetkellä... Aika harva kauppavalmiste muuten tuhoaa ohdakkeen tai valvatin juuria. Siksi ne tuppaavat nousemaan vuosi toisensa jälkeen samoihin paikkoihin, vaikka maanpälliset osat kuolevatkin.

Mutta kyllä se vähän karvastelee, että luomuilijat huutelevat herjoja rikkatorjunnan laiminlyömisestä. Kyllä ne vaan on niin pirun karsean näköisiä nuo luomuviljelijöiden pellot, ainakin tällä puolella Suomea.

Suorakylvöpellot tai talven sängellä olevat tarvitsevat glyfoa, jos ei syksyllä niin sitten keväällä. Jos näin ei ole toimittu niin ei ihme että on kiire ruuttaamaan. Syksyllä kevyestikkin muokatuissa en havainnut tätä ongelmaa omina tavis vuosina vaan niissä rikat pysyi pieninä sinne viljan korrenkasvun aikoihin jolloin voi käydä sitten ajamassa rikka-aineet.

Ei tässä ole tarkoitus ketään arvostella. Ihmettelen vain kun täällä kysellään et voiko mennä ruuttaamaan rikkoja kun vasta pieni piikki pinnassa viljalla. Jos asiasta vaikka oppisi niin ensi vuonna tilanne olisi toinen. Mun mielipide on siis se et sängellä talven yli vaatii sen käsittelyn keväällä. Pelkkä muokkaus ei riitä Jos ei se muokkaus sitten ole kevätkyntö. Siitä en tiedä kun Savia nyt ei kannata keväällä kyntää.

Ohdakkeeseen ja valvattiin tehoaa parhaiten ihan MCPA myöhään ajettuna. No itse olen viivästyttänyt ruiskutuksia ja terästänyt Arianea MCPA:lla. Ihan kohtuulliseen tulokseen olen päässyt.
Kukkiva valvatti viljapellossa on hätäisen ruiskuttajan merkki. Kukkimisen estää melkein mikä aina vaan, mutta ei viljan 2 lehtivaiheessa ajettuna.

Juuri tätä tarkoitin tuossa kun kirjoitin hätäilijästä. Syy voi myös olla ss:n mainitsemassa gramma-aineiden käytössä. Itse ainakin huomasin et glyfo syksyllä tai keväällä ja suorakylvö kevätviljalla niin viljan korrenkasvun aikaan valvatti ja ohdakke oli monesti vielä aika pientä jolloin itse ainakin sain ihan hyviä tuloksia toolerillakin. Mut mcpa oli halpaa niin sitä kannatti laittaa mukaan varmistamaan asia..

Kannattaa lukea se MKH:n alkuperäinen viesti. Siitä saa sellaisen käsityksen, että on käynyt niin kuin jokusella meidänkin kylällä kävi: eli osa jyvistä iti vasta sateitten jälkeen ja kasvusto voi olla nyt kovin eri asteinen. Niin tai näin, itse ainakin ruiskutan aina vain tarpeen mukaan. Ja jos rikat kasvavat viljan ohi, silloin on tarve. Aika usein on tullut ruiskutettua pensastumisvaiheen lopulla, korrenkasvun alkaessa. Viime vuosina, kun on ollut kuivaa, eivätkä rikat ole itäneet, jopa tähkän jo pilkistäessä. Mutta kunnon kasvustohan on jo pensastumisvaiheen lopussa niin paksua takkua, että silloin on jo pakko ruiskuttaa, jos mielii liemen menevän sinne, minne sen pitää mennä.

Moi.
15 mm toukokuussa , kaikki kylvöjen jälkeen. Kesäkuussa 53 mm toistaiseksi. Alue etelä- Satakunta. Hyviltä näyttävät kasvustot. Täytyy varmaan Meddax Maxia ruiskuttaa...kun nyt saisi rikkaruiskutuksetkin ensin tehtyä. Märkää on.

Ei ohdakkeeseen ja valvattiin auta monivuotisesti kuin klopyralidi eli matrigon. Viitseliäimmät vetävät reppuruiskulla pesäkkeet. Tehoaine löytyy viljan aineista Ariane S/Kinvara ja öljykasveilla Galerasta. Toki voi puhtaana Matrigoninakin ajaa kummalle vaan. Arvokasta vähän on ja lämpöä oltava kunnolla.

Vettä sataa joka armas päivä mut jotenki ruiskutuksetki etenee väleissä. Tänään osu järkyttävä raekuuro onneks pari kilometriä viereen. Joka päivä riski saada kunnon pommi niskaan. Kevätviljat ja jurtit ei oo vuosiin ollu näin tuuheita. Jarrua ajettu jo toistaki reisua ensimmäisiin kylvöihin. Vapun jälkeen kylvetyt kaurat on bbch37 eli lippulehden ulostyöntymisvaihe. Ohjeen mukaan viimeinen hetki kauralla trineksapakki-etyylille eli moddukselle.

Ariane S on ollut monena vuotena käytössä. On kyllä todella hyvä aine ohdakkeeseen ja valvattiin. Joskus on tullut ohdakepensaan kohdalle pysähdyttyä puoleksi sekunniksi, että saisi vielä vähän enemmän ainetta. Ainoa haitta tuossa Arianessa on, että ei tehoa talvehtineeseen saunakukkaan ollenkaan. Ja sitä on taas tänä vuonna. Keväällä olisi tietysti voinut glyfottaa, mutta kevät oli taas sellainen, ettei olisi ehtinyt vaikuttamaan. Pelto kuivui parissa päivässä. Toisaalta saunakukan ja voikukan ym moskien torjuntateho sängellä oli lautasmuokkaus+piikkiäestys-yhdistelmällä yli 95%. Tähän voi kai olla tyytyväinen?

Kannattaa lukea se MKH:n alkuperäinen viesti. Siitä saa sellaisen käsityksen, että on käynyt niin kuin jokusella meidänkin kylällä kävi: eli osa jyvistä iti vasta sateitten jälkeen ja kasvusto voi olla nyt kovin eri asteinen. Niin tai näin, itse ainakin ruiskutan aina vain tarpeen mukaan. Ja jos rikat kasvavat viljan ohi, silloin on tarve. Aika usein on tullut ruiskutettua pensastumisvaiheen lopulla, korrenkasvun alkaessa. Viime vuosina, kun on ollut kuivaa, eivätkä rikat ole itäneet, jopa tähkän jo pilkistäessä. Mutta kunnon kasvustohan on jo pensastumisvaiheen lopussa niin paksua takkua, että silloin on jo pakko ruiskuttaa, jos mielii liemen menevän sinne, minne sen pitää mennä.

Niin sitä epätasaisuutta on muuallakin. Se ei poista sitä et jos aikaisempien vuosien torjuntoja on tehty ja se syksyn/kevään glyfo niin miten voi rikat oikeasti olla isoja?

Mutta olkoon nyt miten vain.   
Kannattaa tulevaisuudessa pelata niin et on mahdollisimman iso ikkuna ruiskutella..

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 12.06.24 - klo:21:57

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 11.06.24 - klo:22:31

Toissa aamuna 2mm.. yhteensä 17mm.. 

Mistä laskien?

Toukokuun alusta. Sama määrä tullut jyville vaikka ne meni peltoon siinä toukokuun puolen välin paikkeilla...

Ja tänä aamuna tuli 4mm lisää.. yhteensä siis 21mm

Jep. Nyt pari päivää myöhemmin täällä JO 19.25mm vapusta lähtien. Viime päivinä tullut pieniä kuuroja, tänäänkin 0.25mm Kahtapuolen mennyt ohi tämän päivänkin sateet, eilen aikalailla sama mutta kuitenkin tuli kymmenen kertaa tämän päivän määrä. Linnuntietä 4km:n päässä naapurin sääasema pelloilla ja siellä tuli eilen 20mm hetkessä. Luojan lykky itellä peltoa siinä hyvin lähellä 50ha, meni ns. talteen se sade Pari tuntia myöhemmin ei vettä ollut enää missään, pellot imaisi tuon hetkessä ja pinta kastui pari senttiä märäksi, sen alla vasta kuivempaa maata. Kotona maat edelleen aikalailla pölykuivaa pinnan alla, mutta ihmeesti jaksavat näillä sateilla sekä kevätkosteudella. Tuota on kaikki hämmästelleet tämän kevään ilmiönä, toki kellastuneita oraita joillakin mutta se syy löytyy peilistä eli ihan turhasta pellon kuivattamisesta ja kylvön viivyttelystä. Enemmän toivoisi sateitaj, jospa se osuisi edes yksi sopiva 25mm pitkäsateinen kuuro.

Ei ohdakkeeseen ja valvattiin auta monivuotisesti kuin klopyralidi eli matrigon. Viitseliäimmät vetävät reppuruiskulla pesäkkeet. Tehoaine löytyy viljan aineista Ariane S/Kinvara ja öljykasveilla Galerasta. Toki voi puhtaana Matrigoninakin ajaa kummalle vaan. Arvokasta vähän on ja lämpöä oltava kunnolla.

Vettä sataa joka armas päivä mut jotenki ruiskutuksetki etenee väleissä. Tänään osu järkyttävä raekuuro onneks pari kilometriä viereen. Joka päivä riski saada kunnon pommi niskaan. Kevätviljat ja jurtit ei oo vuosiin ollu näin tuuheita. Jarrua ajettu jo toistaki reisua ensimmäisiin kylvöihin. Vapun jälkeen kylvetyt kaurat on bbch37 eli lippulehden ulostyöntymisvaihe. Ohjeen mukaan viimeinen hetki kauralla trineksapakki-etyylille eli moddukselle.

Ei Klopyraldikaan auta kuin käsittelyvuonna. MCPA lippulehdelle on tehokkain pitkäaikaisvaikutus. Varsinaisella rikkaruiskutuksella ei saisi kuitenkaan kurittaa ohdaketta. Harmony ei tunnu tehoavan ollenkaan ohdakkeeseen, joten se saattaisi olla hyvä rikkatorjuntaan ennen tuota myöhäistä MCPA:ta.
Itse olen ajanut Arianea MCPA:lla terästettynä ihan pensomisvaiheen lopulla. Tällä saa ohdaketta vähenemään. Vielä en ole kevätviljollie ajanut rikka-aineita.

Reilu 100mm kylvöjen päälle tullut vettä. 80mm kahden viime viikon sisään, josta yli 50mm viime viikonvaihteessa. Vähän liian äkkiä taisi tulla tämä. Painanteissa näkyy jo kellastuneita oraita. On se mukavaa, kun mennään laidasta laitaan, eikä voi tulla tasaisesti esim. 20mm/vk .

On tää ny vithumainen kevät, kuukausi sitten kylvetyistä kauroista n. 50% itänyt, rypseistä 5% kevätvehnistä. 70-80%.
 Sadealueet menny ohi joka ilmansuunnista, kylvöjen jälkeen satanut yht. 10 mm, niistä suurimmassa sateessa 4 mm, loput 6 mm pikku kuuroissa. Katovuosi, ei voi muuta todeta.

On tää ny vithumainen kevät, kuukausi sitten kylvetyistä kauroista n. 50% itänyt, rypseistä 5% kevätvehnistä. 70-80%.
 Sadealueet menny ohi joka ilmansuunnista, kylvöjen jälkeen satanut yht. 10 mm, niistä suurimmassa sateessa 4 mm, loput 6 mm pikku kuuroissa. Katovuosi, ei voi muuta todeta.

Tosi kurja ja veemäinen tilanne. Ymmärrän masennuksen aivan täysin. Ei tässäkään ole tullut kylvöjen päälle kuin 40-50mm väliin. Huomenna lupaa 10-15mm sadetta, mutta sitten näkee toteutuuko. Jos ei olisi saatu pari viikkoa sitten yhtä 14mm kuuroo voimakkaassa ukkoskuurossa niin tilanne olisi peräti surkea. En ole maailmalla käynyt, mutta kirjoituksista tulkitsen, että kasitonnariporukka on herutellut sateet ja kylmikselle on sitten jäänyt ns. kuivat. Viikko sitten lähti viimeinen rekkakuorma Sampolaan ja viljakuski sanoi, ettei tällä seutukunnalla ole näkynyt oikein kunnon oraita kuin parissa paikkaa. En tiedä mikä täällä teki homman niin vaikeaksi. Ensimmäiset on tällä hetkellä parhaat ja luultavasti ihan viimeiset tulee takaa siihen malliin, että niistä voi tulla parhaat viljat. Sivutilalla on nyt tullut parina päivänä parikymmentämilliä ja siellä oli viikko sitten ohrat tulossa jo hyvällä mallilla, on potentiaalia. Tässä päätilalla ihan viimeinen lohko, joka vedettiin suorakylvönä kovaan vehnänsänkeen on tasaisin ja kovimmassa kasvussa. Pahiten meni vikaan toukojen puolivälin kylvöt, menin avaamaan ja kylvämään tiistaina yhden lohkon liian märkään. Torstaina avattu lohko olikin sitten jo liian kuiva. Siinä oli sitä hellettä ja kovaa tuulta, joka kuivatti paikat niin ettei kissaa ehtinyt sanoa. Noi ensimmäiset kylvöt on hyvyydestään huolimatta harvoja. Kaurat ei siinä helteessä pensoneet, ohra pärjäsi sen sijaan yllättävän hyvin ja vaikka kirpat söi sen keltaiseksi ja se oli muutenkin hyvin kärsinyttä helteissä, niin sateet virkisti sen ja käsittämätöntä kyllä, se on versonnut. Siitä voisi tulla ihan ok sato. Sen verran on kyllä vettä tullut, että viime päivinä viimeisetkin paikat on alkanut itää ja kirjavaa puintia riittää. Ei ole kuitenkaan tavattoman myöhäistä ja niitä kerkiää syksyllä vielä odotella. Nythän onkin ollut perinteisempää kesäkuun keliä ja sopivan vaihtelevaa. Tästä vilja tykkää. Mitään helleaaltoja ei silti tarvita, ei sitä vettä ole todellakaan varastossa ja moninpaikoin kuivuus on todella lähellä. Kaivinkoneella pöyhinyt peltoa viimeiset pari viikkoa, niin parhaalla lohkollani ekat 30cm oli ihan koppuraa. Vettä mahtuisi, jos sitä suostuisi satamaan.

On tää ny vithumainen kevät, kuukausi sitten kylvetyistä kauroista n. 50% itänyt, rypseistä 5% kevätvehnistä. 70-80%.
 Sadealueet menny ohi joka ilmansuunnista, kylvöjen jälkeen satanut yht. 10 mm, niistä suurimmassa sateessa 4 mm, loput 6 mm pikku kuuroissa. Katovuosi, ei voi muuta todeta.

Valitettavasti se katovuosi ei ole kuin sinulla ja ehkä minulla. Muu osa maata saanut vettä niin että tavaraa taitaa olla taas syksyllä ihan riittämiin.. 

Nyt kun vielä myydään kalliit lannat isännille ja viljan hinta tiputetaan sinne alle 150e tonnilta syksyllä ja tuetkin jätetään maksamatta tältä vuodelta niin olisikohan vihdoinkin isänniltä rahat loppu ja tähän tulisi jokin järki... 

On tää ny vithumainen kevät, kuukausi sitten kylvetyistä kauroista n. 50% itänyt, rypseistä 5% kevätvehnistä. 70-80%.
 Sadealueet menny ohi joka ilmansuunnista, kylvöjen jälkeen satanut yht. 10 mm, niistä suurimmassa sateessa 4 mm, loput 6 mm pikku kuuroissa. Katovuosi, ei voi muuta todeta.

Nyt Rakkinekin ehkä voinee vilpittömämmin empatiseerata tätä meikäläisen ainaisen kuivuudestakitisijän lounaiskolkkaa, tuo kuvattu tilanne on ollut täällä normaali ja vallitseva vuoden 2018 jälkeen, jopa Suomen ennätyssatovuosi 2022 jäi tällä paikalla sadekuurojen ohittamaksi.

Nyt kun tässä kasvusto on tummanvihreää naattia, valkoisen kuivan savituhkan päältä pilkistävän kellertävänlyhyen haipun sijasta, osaan todella olla kiitollinen tähän osuneista 40 mm sattumasateista. 40 mm riittää lähes koko kesäksi, 100 mm on jo niin paljon, että ei tiedä, mitä sillä tekisi.

Enkä siis mielestäni valittele vähästä, ymmärrän kyllä sateisien alueiden ongelmia, mutta täällä vettynyt maaperä on aiheuttanut ongelmia viimeksi vuonna 1981, joten sen kanssa pystyn elämään, todennäköisyydet ovat sen verran pienet.

-SS-

Meidän kohtaalla satakunnassa on tullut nyt noin 80mm ja sekin aika tasaisesti eli odotukset korkealla. Rikkojen torjunna yhteydessä annoin jo minimi annokset korrenvahvistajaa ja revxytreksiä 0,80 l/ha sekä hiveniä myös. Kasvuston perusteella odotellaa yli 6 tonnin satoja, jos pysyy pystyssä. Kylvöt aloitin 5.5 ja maat hiekkapitoisia suurin osa. Aikainen kylvö oli oikea päätös, sai hyvän alun ja ovat tasaisia suurin osa viljoista.