Suurien tehojen siirtäminen sähköllä ei sinänsä ole ongelma mutta puimuriin se ei välttämättä sovi hirmuisen hyvin. Suuret sähkökoneet ovat isokokoisia ja painavia.
Nykyään saadaan pölliauto, kaivosdumpperi, veturi ja ruotsinlaiva kyllä liikkumaan sähköllä mutta se ei enää ole pientä ja näppärää.
Tätä mä just mietin että niistä kertyy painoa. Ja niitä laitteita on jäähdytettävä eikä puimuri ole ympäristönä kovinkaan kiitollinen millekään ylimääräistä lämpöä tuottavalle, isossa maailmassa muutenkin ongelmia kuivan pölyn paloturvallisuuden kanssa.
Näinkin. Sähkövehkeet saadaan kyllä pienemmiksikin ja kevyemmiksi mutta sitten niistä tulee monimutkaisempia. Esimerkkinä vaikka sähköautojen sähkömoottorit; 200 kW moottori on yllättävän pieni pötikkä mutta sitten aletaan tarvita nestejäähdytyksiä jym hienouksia. Perinteinen oikosulkumoottori taas on isossa luokassa todella painava ja suurikokoinen.
Hydraulimoottorit ovat tehoonsa nähden pieniä, ympäristösietoisia ja koko järjestelmän jäähdytys hoituu keskitetyllä öljyn jäähdytyksellä. Pienimmät järjestelmät tulevat toimeen ilman erityistä lauhdutinta. Kaikki häviöt muuttuvat kuitenkin lämmöksi.
Mäntätyyppisillä h-pumpuilla ja -moottoreilla kokonaishyötysuhde on lähelle 90%. Eli pumppu-moottori-parin hyötysuhde on siinä 0,8 ja päälle putkien, letkujen ja venttiilien virtaushäviöt.
Hammastyyppisten laitteiden hyötysuhde on huonompi, 200 bar luokassa noin 0,8 joten kokonaisuus putoaa 60% luokkaan. Näillä häviöt vähenevät paljon jos painetta voidaan pitää alhaisempana. 50-100 bar alueella hammas-, siipi- ja mäntäkoneiden välinen hyötysuhde-ero on vielä pieni.
Ruuvipumput ovat tässä suhteessa huonoja kaikilla painealueilla.
Ja laadukkaat mäntäkoneet toimivat hyvällä hyötysuhteella vielä 350-400 bar alueella.
