Joskus vaatii vähän mielikuvitusta ja/tai murrekorvaa mutta mä olen kyllä yleensä ymmärtänyt mielestäni ihan hyvin Oksan jutut,
vaikka ne eivät useimpia kielioppisääntöjä noudatakaan. Joskus joutuu vähän miettimään mutta se tekee vain hyvää etteivät aivot homehdu.

Voisi olla eri juttu jos joku harrastaisi kunnolla vaikka Rauman murretta... suomenkieli on rikas kieli :-)

https://preiveiraumald.wordpress.com

Kauan kauan sitten olin vetäjänä eräällä viljelijöiden ATK-kurssilla, en ihan kotonurkilla. Elettiin vielä DOS-aikakautta. Oli pikku pikku ylläri kun osa porukasta olikin svenskspråkig. Vaan siitäkin selvittiin.
Onneksi sentään jollain tasolla suomeakin osasivat - kuten minäkin ruotsia. Alan sanasto vaati multa vähän jatko-opintoja...
I dag installerar vi en skrivardrivrutin på datorn.

Eli kauppias laskuttaa tavaroiden suhteessa, josta kumpikin saa erillisen ALV-laskun vai tekeekö junailija läpikulkuerä-laskuja alveineen omaan piikkiin. Tiliotteella kannattanee kuitenkin tulleet rahansiirrot merkitä jotenkin, koska pankkitilitapahtumat täsmäytyvät  jossakin vaiheessa laskuihin.

Eli voihan sen niinkin tehdä, että yksi väsymätön jokapaikanhöylä tilaa omiin nimiinsä koko apulantakasan, ottaa ennakkomaksut sisään, sitten maksaa lannoitekaupan laskun ja isännät saavat omat laskunsa toimituksen yhteydessä  ja etumaksun kuittauksen siinä samalla. Aivan kuin jossakin Agroyssa oli. Ja näin on syntynyt uusi maataloustarvikekaupan bisnes.

-SS-

Varmaan voi tehdä niin tai näin. Meillä toinen ottaa koko läjän nimiinsä ja kun lasku tulee niin tekee sen perusteella sille toiselle laskun hänen osuudestaan. Ja toinen maksaa saamansa laskun ennen koko erän eräpäivää. Ei kovin vaikeaa. Kaikille jää tiliotteelle ja kirjanpitoon selvät tiedot ja kukaan ei rahoita toistaan. Ellei niin ole so***** :-)

Yhteistilauksissa porukalla pitää olla paalua, ettei muutamilta ala kassa kesken pettää maksujen osalta. Onhan se puuhamiehellä hävettävää todeta semmoinen tilanne kauppiaan kanssa.  Tässähän on melkein naapurissa tavallaan lannoitteiden yhteistilauksia järjestävä isäntä; 24 tonnia kertaa n  ja puoliperästä purku. Mutta oli melko kitkerä puheissaan tuossa talvella, kun tohelletaan apulantaa niin kuin olis jo, mutta maksun kanssa ei olekaan kiire.

-SS-

Mulla on naapurin kanssa ollut juuri vastaava kuvio. Meillä homma on toiminut kun olemme puheväleissä, voi vaikka sopia että tilausta ei tehdä jollei laskun hoitaja ole saanut toisen osuutta etukäteen tililleen. Olemme välillä vaihtaneet myös viljaa, heinää, urakointia ja muuta joten aina rahaa ei ole edes paljoa liikuteltu...

Oletko varma ettei järviruokosi ole ruokohelpeä?En ole tänä kesänä nähnyt yhtään saunakukkaa,valvattia ei täällä myöskään lähellä ole ja uskoisin myös ettei hukkakaurakaan suurempi ongelma ole.

Tunnen kyllä helven kun olen sitä jossain viljellytkin. Tämä on kyllä järviruokoa, kasvaa piiriojassa ja sitten sellaisena kapeana vyökykkeenä pellon poikki.
Helpi on enemmän heinämäinen, ruoko on paksu- ja lujakortisempi, lehdet leveämmät ja kovemmat ja kukinto tietysti täysin erilainen.
Ruoko ei pellolla kasva niin pitkäksi kuin jossain rantavedessä mutta juuret ovat tosi tanakkaa tavaraa, kuin 6 mm² sähköjohtoa. Kultivaattorissa tuntuu kuin seinään ajaisi jos tuota on runsaasti :-/

Kummallista kyllä mulla ei helvestä tullut ihmeempää ongelmaa kun lopetin sen viljelyn. No kasvaahan sitä pari tupsua jossain tienposkessa navetan nurkalla mutta ei se siellä mitään haittaa ja kotimainen luonnonkasvihan se kuitenkin on. Pellolta kyllä katosi helposti. Yksi lohko oli >10 vuotta helvellä, kevätkorjuun jälkeen suorakylvin siihen kuminan. Kumina tulee hitaasti taimelle joten odottelin rauhassa helpin kasvuunlähdön (oli vihreää jo ennen kuminan kylvöä) ja viime hetkillä ajoin reilun glyfon. Oli muuten puhtain kuminapelto mitä mulla on koskaan ollut. Kolmannen kuminavuoden lopussa uusi glyfosaattiruiskutus ja seuraavana keväänä suorakylvönä taas olikohan rypsi jolle sai tehokkaan juola-/ heinämyrkyn. Kynnettyä sitä ei tullut moneen moneen vuoteen helpin lopetuksesta, juurakot lahosivat täysin paikalleen eivätkä nekään kiusanneet missään vaiheessa.

Tuosta järviruo'osta ei niin vaan tunnu pääsevän eroon.  Ei se nyt lisäänny mutta ei häviäkään -)

Kuminapelloilla todellakin näkee runsaasti saunakukkaa. Ehkä kuminaa ei kovin pohjoisessa viljellä?

Kuminalle kun ei satovuosille ole myrkkyä ja kumina 2-3 vuotisena ehtii sitä hyvin lisäysviljellä.. eikä kumina oikein kilpaile eikä varjosta. Saunakukan kanssa nyt ei muutenkaan taida pärjätä kuin hamppu ehkä?

Näkee myös syysviljapeltoja jotka on asiallisesti ruiskutettu keväällä mutta nyt alkaa nousta nuorta saunakukkapolvea. Vähän vielä viljaa matalampaa mutta tuskin kauaa.

Joo, ei ollut tarkoitus mitenkään vinoilla, tuntuu välillä että tämä kasvintuhooja-sovellus ympin lisätoimenpiteenä on pelkkää kyykytämistä, tyyliin että pitäähän "helppoon" kasvinviljelyyn saada jotain lisähommia viljelijöille. Toisaalta, turhaan kai valitan, ei muutaman kuvan nappaaminen kesän aikana ole iso homma. Mut koen että kasvintuhooja-sovellus on hyödyllisin silloin, kun kuvataan ja julkaistaan tieto jostain harvinaisemmasta rikkakasvista tai tuhoeläimestä.

Juu kyllä mä ymmärsin että kritiikki kohdistui systeemiin eikä sen ihmettelijään :-)

Kai se on vaan kiltisti ilmoiteltava jotain vaikkei mitään oikeasti harvinaisia ja seurattavia juttuja olekaan. Ehkä se on parempikin niin 

Jos tuota ilmoitussysteemiä haluaisi vähän kehittää, niin olisi fiksua jos samaan sijaintiin voisi ruksia useampiakin kiusoja samaan lähetykseen.

Saunakukka voi olla ongelma lähinnä syysviljamailla ja sitten kuminalla ja herneellä. Mulla on yksi suorakylvetty saunio-herne-viljelmä. Oli tarkoitus vetää glyfo ennen herneen taimettumista mutta säät tekivätkin sen mahdottomaksi tehdä ajallaan. Pahimpiin kohtiin vetelin Basagrania mutta eipä se enää oikein tehonnut kun saunakukat olivat jo liian suuria.

Ei sitä saunakukkaa juuri näy tavallisilla tehomyrkytetyillä kevätviljapelloilla.

[
Saunakukka on niin yleinen perusrikkakasvi, ettei monikaan viitsi siitä ilmoitella mihinkään sovelluksiin, sitähän on kaikkialla.  Ja en minä kyllä ymmärrä, että miksi pitäisikään ilmoitella saunakukkahavainnoista.  Pitäiskö ilmoitella juolavehnä, valvatti  tai voikukkahavainnoista?

Unohdit ohdakkeen, savikan, mataran ja pillikkeen.

Samaa minäkin olen kummastellut että ei oikein viitsisi ilmoitella noita joita nyt on kaikilla ja kaikkialla. Tuhoeläimissä on ehkä enemmän hyötyä tuossa ilmoittelussa ja seurannassa, ne kun leviävät osin rintamana tuulten ym. mukana. Joskus oli gammayökkönen hurjana esiintymänä, toukat söivät rintamana lohkoa reunasta 20 m päivässä kaljuksi.
Samoin nämä kanahirssit sun muut viherpantaheinät.

Mulla tahtoo joillain lohkoilla esiintyä järviruokoa, rutikuivalla savella. Lienee jokin muinaishistorian vesiraja siinä. Tuota ei vaan ollut siellä lajiluettelossa että olisi voinut sen valita. Ei näy häviävän perus glyfomäärällä eikä kyntökään oikein näy tepsivän. Yllättävän tiukkaa kyntää sellainen kohta jossa sitä on runsaasti...

Tuossa ilmoittelin Luke KasKas:iin havaintoja. Katselin sitten niitä havaintokarttoja ja jäin kummastelemaan että eikö saunakukkaa tosiaan ole Keski-Suomen pohjoispuolella ja tuolla Mikkelin pohjoispuolella? Vai eikö siellä vaan ole sovelluksen käyttäjiä / ilmoittajia?

Olisiko mielipidettä Y-terä vastaan vasaraterä? Jälki,pa.kulutus jne..?

Minusta Y-terä menee kevyemmin mutta jälki ei ole yhtä 'täydellinen' kuin vasaraterällä. Ja jos ajetaan jotain vesakoita niin painava vasara toimii paremmin. Vasara myös taitaa nostaa kasvustoa vähän paremmin.
Moniosainen Y on mahdollisille kiville hieman vähemmän 'raju'.

Taidan siirtyä levä... siis laajaperäiseen viljelyyn

Tositäppäreillä on tietysti 6 tai 8 m tasomurskat, sellainen kyllä vähän haukkaa...

Kunnollisella niittokonella voisi ajaa ehkä tuplavauhtia. Mutta tuossa kyllä hyvä jälki.
Mä oon ajanut 4 m Y-teräisellä, sellainen pitkä vastalakoinen apila kyllä kesyttää reilu sataheppaisen jos vähänkin yrittää vauhtia lisätä.

Ajatuksena laittaa laitumelle pumppu pumppaan vettä lehmille. Eli auringosta virta pumpulle.

Imukorkeus 2m ja matka 3m
Painepuolella matkaa 200 metriä ja korkeuseroa 5-10 metriä
Tuottona riittää 500 litraa tuntiin silloin tällöin kun on riittävän iso vesiastia missä on puskuria
Onnistuu tietysti mutta millaisilla laitteilla ja hinnalla

500 kg ja noin 10 m tietää noin 50 000 J.
Tämä tunnissa eli per 3600 s tarkoittaisi noin 14 W tehoa. Jos moottorin ja pumpun hyötysuhteeksi arvaisi 30% niin tarvittava teho olisi karkeasti luokkaa 50 W.
Imu- ja painehäviöt matkalla eivät liene kovin suuret kun virtaus on noin pieni ellei linjat ole tehty ihan mehupillistä. Noin 1,5 dl sekunnissa.

Se on sitten aika vaikea arvata millainen paneeli, sähkövarasto ja pumppu tuossa tarvitaan. Kuinka usein on 'silloin tällöin', miten selvitään pilvisistä tai sateisista  päivistä, yöstä,...kesäkuu vai syyskuu...

Teoriassa ajattelisin että optimioloissa aurinkoisina päivinä 200  W paneeli ja 6 h auringonpaistetta kykenisi varmasti nostamaan 2-3000 litraa jos pumppu ja sen moottori ovat jotenkin järkeviä. Pumpun tyyppikin on ehkä kysymysmerkki, pyörivä vai kalvo/mäntä..?

Omalle kotikylälleni ei saa valokuitua, vaikka olisi valmis vähän maksamaankin, ja kaapelireitinkin voisin sallia pellolle. Pitäisi olla riittävästi tilaajia, mutta muut naapurit eivät kertomansa mukaan moista hömpötystä kaipaa. Noh, eivätpä niistä kaikki talot varmaan tarvitse enää vettä ja sähköäkään, kunhan aika vielä vierii eteenpäin.

En ota minäkään vaikka kiva olisikin. Järkevän hintaiseen kuituliittymään kun ei näiltä liittymän tarjoajilta tunnu saavan mm kiinteää IP-osoitetta. Yritysliittymään saisi mutta €€€...
Nykyiseen 5g-liittymään sai inhimillisellä hinnalla ja vauhtikin ( noin 100 Mb/s)  riittää käytännössä kaikkiin hyötyjuttuihin. Sehän oli entinen toimistojen lähiverkkonopeus ennen kuin noustiin gigan verkkoihin. 

Kerran Tampesterissa korkeakoululla kokeilin 10-gigaista verkkoa, koneessa oli tuohon kykenevä verkkosovitin ja muutenkin riittävää rautaa. Täytyy sanoa että oli aika nopea. Joku neljän gigan DVD-image ei kauaa matkalla viihtynyt. Toisessa päässä moni palvelu ei kyennyt samaan vauhtiin.
4 gigatavua on kehystettynä noin 40 gigabittiä, teoriassa kymppigigaisen verkon yli neljän gigan DVD:n siirto kestää noin 4 s.. tiedostolle ei ehtinyt  kirjoitaa uutta nimeä kun se oli jo perillä.

Tuohon ei pääse marketin tarjousläppärillä, käytössä oli kunnon palvelinrautaa, nopea levyjärjestelmä ja paljon muistia.
Esim tuo mun kotipalvelin ei tuohon pystyisi vaikka siinä muuten onkin reilusti resursseja (48 ydintä, 256 GB RAM)

Voit olla vakuuttunut, että aivan varmasti on maakunnassa jyviä säästelty tähän viimeiseen hetkeen, että saadaan tukittua varastoja juuri uuden puintikauden kynnyksellä.

On niitä joku muukin porras säästellyt, tavara jonka piti ostajan ekan puheen mukaan lähteä huhtikuussa lähti pari viikkoa sitten..