Määon funtsinu , että mites vois tuota sähköauton voimareserviä käyttää varavirtalähteenä. Tai on liene joku käyttänytkin. Sähköpätkäysten aikaan siinä olisi ainakin kahvinkeittimelle virtaa.

Aika monessa autossa saa nykyisin jo suoraan 1-vaihetöpselivirtaa 2-3,7 kW. Eli autossa on pistorasia jo olemassa. Tai sitten tarvitaan adapteri jossa tuo pistorasia on.
Tekoäy väittä että ainakin Hyundai/Kia/Genesis group (e.g., Ioniq 5, EV6), MG ja jotkin Volkswagen ID:t tarjoavat tätä. Tätä kutsutaan V2L eli Vehicle To Load.

V2H (Vehicle To Home) voisi teholtaan varmaan ylläpitää koko talon sähköjä ja toimia näin isona varavirtalähteenä. Vaatii 2-suuntaisen latausaseman ja verkonvaihtokytkimen jolla valtakunnan verkko saadaan turvallisesti eroon. Kuten aggregaatin tapauksessakin.

V2H tehoista tekoäly kertoo seuraavaa:
"
V2H (Vehicle-to-Home) -latausjärjestelmien maksimiteho vaihtelee tyypillisesti 3–19,2 kW välillä.
Yleisimmät omakotitalokäyttöön tarkoitetut laitteet tarjoavat n. 10–11,5 kW tehon, kun taas tehokkaimmat järjestelmät voivat yltää jopa 19,2 kW tehoon.
Pienemmät CHAdeMO-pohjaiset järjestelmät voivat olla n. 5,5 kW.

Keskeiset tehotasot:Tyypillinen V2H: 9,6–11,5 kW (esim. Ford, monet muut).
Korkea teho: Jopa ~19,2 kW (tietyt GM Ultium -ratkaisut).
Pienempi teho: 3–5,5 kW (esim. V2L-pohjaiset ratkaisut tai pienemmät V2H-laitteet).
AC-pohjainen: Jotkin laturit voivat yltää jopa 22 kW:iin, mutta auton ja laitteen yhteensopivuus ratkaisee.Järjestelmät tuottavat yleensä 40–50 ampeerin jatkuvan virran, mikä riittää kattamaan useimpien talouksien tarpeet sähkökatkon aikana.
"

Energiaahan akussa on 'valtavasti'. Joku 60 kWh akku täydestä lähdettäessä antaisi teoriassa 2 kW tehoa lähes 30 tuntia (häviöt...).

Tuossa vähän kaupallista tietoa:
https://nordicplug.fi/blogs/sahkoautot-ja-lataaminen-blogi/kaksisuuntainen-lataus-v2g

Painavimpia nostolaitekoneita taitavat olla isot ruiskut, nostolaitemallin lautasmuokkarit ja runsaasti varustellut paluuaurat.
Ja ison luokan heinäkoneet (perhoset, leveät pöyhimet ja sellaiset). Joskus suunnittelin ajaa vajaan 9 m pöyhintä pienemmällä koneella mutta 1. nosto pihalla sai vaihtamaan veturia pykälää tukevampaan....

Kylvökoneet ja äkeet ovat muuttuneet jo järjestään hinattaviksi. 70-luvulla se 2,5 metrin sininen Juko-yhdistelmäkone asennutti apusylintereitä moneen koneeseen. Tai siinähän oli lisävarusteena sellainen sen oma apusysteemi.

Nyt keväällä toimitetut liettualaiset - ei niin ensimmäistäkään kökkärettä. Lienevät melko suoraan tehtaalta, ei siis varastointiaikaa.

"Nytkin tiputti viime viikonloppuna n. 20mm.. ja su/ma akselille luvattu 15mm."

Voi vitsi, kyllä syysviljatkin olisi tykännyt. Siksi tässä on kuivan tuntuista, kun tuo sade oli millin verran. Toivottavasti sataisi.

Ei täälläkään tullut kuin ehkä 4 mm, eikä välimatkaa tuonne ja101:n maisemiin oli kovin paljoa. Eli paikallista vaihtelua on.
Vähiin näyttävät jatkon sateet käyvän, mutta enimmäkseen suorakylväjänä en ole mitenkään suuremmin huolissani.

Australiassa on meneillään hiirivitsaus... syövät ja pilaavat viljan jo pellolla.
https://thefarmingforum.co.uk/index.php?threads/australian-mouse-plague-threatens-3-billion-in-crop-exports.437653/

Monta on muuttujaa tässäkin yhtälössä.

Tosiaan jos tavoite on täyttää omaa sähköntarvetta maksimaalisesti ja tuo tarve on kellonaikoihin sidottu niin siinä on vielä yksi muuttuja lisää.
Joku vesivaarajan lämmitys tai auton lataus ei ole kelloon niin sidottu.

Puskuriakku olisi tekninen ratkaisu mutta ei välttämättä taloudellinen.
Eräälle ok-asujalle oli onnistuttu myymään melkoisen hintava paneeli+akku paketti. Ei taida ikinä maksaa itseään takaisin...

Kai  isompikin paneelikenttä olisi mahdollista toteuttaa aurinkoa seuraavana ilman varjostusongelmaa, siinä pitäisi vaan olla pituussuunnassa uesempi paneeli aina kiinteästi yhdessä. Silloin ryhmän kääntyessä jäisi riittävästi väliä seuraavaan ryhmään niin että eivät varjostaisi toisiaan kuin vasta auringon ollessa hyvin matalalla. Vaatii tietenkin enemmän tilaa rivien välissä sitten.

Heikompaa valoa voisi vähän keskittää peilisysteemillä, noiden höyryvoimaloiden tapaan? Vai onko peili yhtä kallis kuin paneeli...?

Tuosta aurinkoa seuraavasta on joku laskenut että jos sen tekee itse harrasteena niin kannattaa, kaupallisena tahtoo olla turhan kallis ratkaisu.
Jotain kertonee sekin että noissa isoissa paneelikentissä hyvin harvoin on suuntausta.
Kivahan tuo olisi muuten totetuttaa, kestävä ja toimiva mekaniikka lienee suurin haaste, varsinkin isommassa mittakaavassa. Tuuli- ja muut kuormat huomioiden.
Kaapeloinnissakin pitäisi ottaa liike huomioon.

Mä ajattelin joskus sellaista että ei käänny vuorokaudenajan mukaan mutta vaakakorkeutta horisonttiin nähden voisi säätää ihan mekaanisesti ja manuaalisesti. Voisi vuodenajan mukaan säätää. Ei olisi kallis toteuttaa eikä karkeaportaista säätöä tarvitsisi tehdä kuin 2-3 kertaa vuodessa.

Jos itselle paneeleita tulisi niin ehdottomasti maatelineisiin. Ei kiusaa sitten kattoa tai sen huoltoa / remonttia.

No juu, ei kai se aurinkosähkösystemi  ole sinänsä sen kummempaa kuin mikä tahansa muukaan sähköjärjestelmä.

Tietysti mitä enemmän liitosta, kytkintä, kaapelia, invertteriä jne on niin todennäköisyys vialle aina kasvaa. Voi olla laitevikoja, asennusvirheitä ja ulkopuolisen syyn aiheuttamia vikoja.
Yhtä hyvin se kauppa voi palaa lämmityksen, kylmälaitteiden, valaistuksen, hiirien syömän kaapelin tai vaikka päälle jäänen kahvinkeittimen vuoksi. Jossain näin kerran uutisen että palo alkoi paloilmoitinkeskuksesta :-) Siinä oli jo kohtalon ivaa.

Läheltä piti -vikoja olen nähnyt kaikenlaisissa sähköjärjestelmissä. Aina kännyn laturista uuden viljankuivurin pääkeskukseen... onneksi vain 'läheltä piti'. Savua muttei tulta...

Osa pientaloihin aurinkosähköä asentavista firmoista on kai ollut vähän huolimattomia ja ammattitaidottomia. Suuremmat kohteet lienevät paremmin hanskassa (isommat tekijät). Tästähän oli kerran joku tarkastusraportti että puolessa asennuksista oli jotain sanomista.

Kettuilu ja **ttuilu on välittämistä...

Tai sitten sinua kuvastaa sama diagnoosi, kuin Aleksis Kivikin aikanaan lääkäriltä sai. Tiedätkö, mikä se oli?🤔🤔🤔

Tähän juttuun ei kyllä pitäisi ollenkaan sekaantua mutta jostain syystä mulle tuli tästä mieleen Aleksis-veljen seitsemän kivestä...

ja hyä kun pelastaa maapallon moisella..    ihan kuin kaasu/sähky rekat tiellä ja kylmäkoneet paahtaa riiselillä konttia kylmäks..     oikein pallon pelastusta..

No sen kylmäkoneen kulutus on tosin murto-osa siitä mitä vetäjä ajossa nielee... ja terminaaleissa ym parkeissa niitä kylmäkoneita pidetäänkin usein töpselisähköllä käynnissä.

Hmnnn....    https://www.youtube.com/shorts/fcHPYkOY3qw

Ei nyt ole heti tähän linkkiä mutta vastaava systeemi on nähty ison Fendtin ja 5- tai 6-teräisten paluuaurojen kanssa.
Taisi olla vielä hydraulimoottori ja veto siinä nokkapyörässä. Eli kääntyi sen apupyörän vetämänä.
Siinä yhdistelmässä nyt nokka oli jo muutenkin kevyt kun aurat oli ilmassa.

Tänään taisi olla pitkään aikaan sellainen aamu että vedet eivät olleet jäässä. Ei ole tässä kylvökiima vielä syttynyt...

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 13.04.26 - klo:08:30

ai sori.   teille kun pitää aina artikuloita vain tehtaan hyväksymillä nimikkeillä.   ja puhua tuotteista jopa numeroituina oikein.   mutta miten yleistät nykyälykännyt kun net alkaa olla jo kohta taulutöllöjen kokoisia??    ja miä kun en ole vieläkään löytänny myynnistä puhelinta Jolla soittaa..

No sulle nyt varmaan Jolla sopisikin hyvin. Oot sen verta vastavirtaan pyristelevä heppu, joten erikseen tilattava pienillä valmistusmäärillä tehty puhelin olis ihan ehdoton. Sen käyttöön  agronetistä  tosin ei taida löytyä ohjeita, ainakaan hyitä savolaisia ohjeita. Mutta saishan niistä taas sivutolkulla kirjoitettavaa. Mihin laitetaan simmi ja mistä saa virran päälle. Jatkunee toisessa ketjussa pin koodin kyselystä.

Jolla ja Sailfish ovat kyllä omia polkujaan kulkevan valinta.
Yhdellä kaverilla (IT-guru) tuollainen oli ja joskus sillä leikin.
Luulin että se on kuollut ja kuopattu ja Sailfish myyty Venäjälle - mutta näkyyhän tuota vielä myynnissäkin?

https://commerce.jolla.com/products/jolla-phone-sep-ii-2026

Y-terä- kesantomurskain on aika vähän voimaa vievä. Jälki on hiukan repaleinen, mutta suunnilleen niittokoneen vauhdilla saa nutistettua heinästä ainakin latvat.

Ainakin tuo puolalainen lieriöniittokone on turhan painava ja hiukan kömpelökin, ei mielellään ala remuamaan sitä perään, jollakin sorminiittokoneella ei turpeesta saa ollenkaan selvää, kesantosilppuri on aika tunteeton pellon pinnalle ja huomattavasti kevyempi kuljettaa palstoille.

Nämä "kourateräiset" varmaan ottavat tehoa enemmän...

-SS-

Täytyy olla painava niittokone jos se on raskaampi kuin 3 m kelamurskain... eikö nuo perässä olevat kelamurskaimet paina vähintään tonnin paikkeille?
Nämä piennarversiot ovat kevyempiä, mutta ovat sitten kapeita.

Mulla vajaan 3 metrin lautaskone rataspalkilla painaa muistaakseni 560 kg ja 4 m kesantomurskain kai jossain tonnin ja kahden välillä.
Niittokoneen valitsen ajoon aina kun vaan mahdollista. Puimattomat kasvustot ja vstaavat sitten tuolla murskalla.

Isot vakatasoleikkurit ovat tehokkaita mutta kalliita ellei ajettavaa/urakointia ole oikeasti paljon.
Joku kevytvaakatasoleikkuri oli naapurilla, sillä ei oikein tehnyt mitään. Jos oli vähänkään pidempää heinää niin sillä sai ajaa 2 kertaa ja sittenkään ei kaikki heinät olleet kuin vinossa... joku Topi tjsp. Hyvinhoidetun golfkentän päivittäiseen trimmaukseen olisi ehkä sopinut. Se ei kyllä mitään painanutkaan, ohut peltikansi jonka alla pyöri terä.  Kaatoi alleen muttei enää katkaissut.

Muuten painavin niittomurska johon olen tutustunut on Kuhn Alterna 4000.  Kevyet 3500 kg. Hinattava, tietty...