https://www.youtube.com/watch?v=0vtgih2CvgE

Melkoinen kone. Sen perässä sitten vielä yksi kone.

Eikö noita (kerääviä) kaatokoneita amerikkalaiset ja kanukit käytä vieläkin. Yleensä nykyään rakennettu kaivurityylin tela-alustalle. Feller-buncher... terälaite tavallisesti nykyään erilainen, järeä jyrsin-/pyöröterä, katkaisee työntämällä koura tyvelle.. Esim.

https://www.youtube.com/watch?v=Ppd-bnOqbHA

Joskus oli Metkossa pyöräalustainen Deeren vastaava ihme näytillä. Mulle ei ole oikein selvinnyt mikä tuollaisen etu on meidän tavaralajimenetelmäämme ja kouraharvesteriin nähden.

Yleensä letku räjähtää kun joutuu piukille

Juu :-)

Hydrauliikan tapauksessa näissä ilmaushommissa paineen nousu on yleensä sen verran hidas että lämpö ehtii poistua sitä ilmaa ympäröivään massaan. Varsinkin jos sitä ilmaa on enemmän niin se joustaa kuin jousi eikä paine nouse silmänräpäyksessä. Tilanne on vähän toinen jos vaikka pumpun imupuolella on pieni ilmavuoto (tai kavitaatio tai öljy pääsee säiliössä vaahtoamaan tms) ja öljyyn päätyy pienen pieniä ilmakuplia. Niiden kohdalla paineen nousu voikin olla hyvin nopea kun menevät täyttä painetta vääntävän 2000 rpm pyörivän pumpun läpi... ja mikroskooppinen kerros sitä kuplaa ympäröivästä öllöstä kärsii silloin liiasta lämmöstä. Tätä kun toistetaan riittävän pitkään niin koko öljy alkaa olla pilalla.

Vertailun vuoksi tyypillisen dieselin puristuspaineet taitavat olla siellä 20-30 bar ja siinäkin lämmössä sumumainen polttoaine syttyy hyvin...

eikö se voi jopa räjähtää   

Hydrauliöljyn tapauksessa taitaa olla hyvin epätodennäköistä.

Mutta öljyä se voi pilata ja/tai polttaa tiivisteitä. Nimittäin kun ilma puristetaan kertalaakilla sinne 200 bar paineeseen niin se kuumenee hyvin kuumaksi.

En jaksa itse laskea tuota ideaalikaasun tilayhtälöä mutta tekoäly kertoo. Noin kuuma kuumentaa myös sen kanssa tekemisissä olevan öljyn pinnan liian kuumaksi hyvin ohuelti:

"
Kun ilmaa puristetaan nopeasti (adiabaattisesti) 1 baarin alkupaineesta 200 baarin loppupaineeseen, sen lämpötila nousee erittäin korkeaksi.
Teoreettinen lämpötila: Jos puristus tapahtuu niin nopeasti, ettei lämpöä ehdi siirtyä ympäristöön, teoreettinen loppulämpötila voi nousta yli 800–900 celsiusasteeseen (lähtölämpötilan ollessa +20 °C).

Käytännön tilanteet: Käytännön kompressoreissa tapahtuu lämpöhäviöitä, mutta lämpötila nousee silti yleensä helposti yli 200–300 celsiusasteeseen.
"

Eli jos systeemissä tietää olevan ilmaa kannattaa esim kippiä nostaa ja laskea ensin tyhjänä muutama kerta jolloin paine ei nouse kovinkaan  korkeaksi. Ei niin että päällä on heti se 20 t murskekuorma.

onkohan realisoitumassa se aikasemmalla ketjulla:   solitaarisuutta jättää viljelemättä...      luulisin että kohta alkais jopa vaikiúttaa hintoihin kun koko eurooppa samaa kaaosta..

Vaikuttaahan se - polttoaineiden ja lannoitteiden hintoihin 

Moro

Kyseisestä vaihteistosta alkaa jo käyttäjä kokemuksia löytymään lisää, saa kertoa...

Jotain tyyppivikoja löytynyt, mites pikavaihde automatikka onko toimiva, eli tiellä osaako vaihtaa isommalle turhaan moottoria huudattamatta tms.?

Aluevaihde, "synkropakan" kesto

Mulla oli isompi lootaremppa, valmistusvirhe laatikon väliseinässä olevan painelaakerin pesän työstössä (väljä) Onneksi se väliseinä on vaihdettava osa eikä koko laatikon runko... Kone oli poikki toisenkin kerran , syynä laatikon etupään akselitiiviste joka pullahti pois paikoiltaan . Tästä saattoi osin syyttää edellisen rempan tekijää, tiiviste ei ollut alkuperäinen ja epäilimme että sen mitat eivät täysin vastanneet alkuperäistä. Kumpikaan ei siis tyyppivika.

Tosiaan laatikko pitää päällä keskimmäistä powershift-vaihdetta (D) ja suostuu vaihtamaan vain aluevaihteita kunnes öljy on lämmennyt -5° C lämpimämmäksi.
Laatikko tykkää kuormasta, tyhjänä ja kylmänä ajellessa se on vähän äkkinäinen, kalibroinnista huolimatta. Mun hommat ovat vähän sellaisia että tuosta ei ole ollut suurempaa haittaa, vaihtelevaa tieajoa kun on hyvin vähän. Olen oppinut myötäämään kaasulla... ja automaattiasentoa en juurikaan käytä. Sen vaihtorajat ovat mun hommiini vähän turhan korkeilla kierroksilla.

Koneesta muuta:

Ruiskutuspumpusta (Bosch) joku sähköohjattu venttili hajosi, piti käyttä pumppu osaajalla. Typerä rakenne kun on vesipumpun kanssa sama käyttö eli pitää laskea jäähdytinliemet pois että saa ruiskupumpun irrotettua. Toisaalta sitten vesipumppu pyörii jakopään rattailla, eipä pysähdy hihnan katkeamiseen...
Muuta mainittavaa en kyllä muista - no oven sisäpuolella oleva avauslirpake tietysti katkesi (muovia). Nyt siinä on pikakorjauksena 4" naula hiukan muotoiltuna :-)
Ja kytkinpolkimen BOC-sähkökytkin luovutti.

Perässä olevat hydrauliliittimet ovat muuten kestäviä mutta niiden suojaläpät vanhemmiten surkeita. Niiden jousi lipsahtaa pois jännityksestään ja sitten ne läpät alkavat jäävät puoliksi auki.

Pidempänä hellepäivänä ilmastointi jäätää kennonsa mutta niin tekee ainakin joku valtrakin. Ilmastoinnin teho on kiitettävän riittävä.

Perkinssi perinteisesti tietysti vähän huono lähtemään kylmänä. Toisaalta kevyemmissä hommissa kiitettävän pieniruokainen. Ja kyllähän sitä laiskaksi voi sanoa, matalavireinen kun on. Riippuu tietysti vertailukohdasta, jos naapurilla on 8,3 l Cummins johon on vaihdettu isommat suuttimet, pumpusta ruuvattu  joku 60 hv lisää ja muuta niin kyllähän se vakio-Perkins laiskalta tuntuu :-) Sellaista raakaa voimaa ei ole, mutta eihän sitä ole luvattukaan.

En sinänsä ole mikään merkkifani mutta jotenkin se on vaan mulle käteenkäyvä. Kai se on mihin tottuu... ihmeen eriluonteisia eri merkit osaavat olla. Paljon enemmän fiiliseroja kuin autopuolella - jos nyt pysytään tavallisissa perhepirsseissä. Useimpia merkkejä olen ajanut, JD  ja Fendt on kyllä jääneet koeajoasteelle kun ei sellaisia kellään riittävän tutulla ole.

Vaikka jonkinlainen nörtti olenkin niin jotenkin mä vaan vierastan sellaista konetta jossa vehjettä tuntematon ei hämärän tullen saa nappulasta työvaloja päälle lukematta käyttöohjetta... Graafinen valikko ensin täältä ja vielä nappula tuolta .. näinkin mulle on käynyt (Valtra SmartTouch) . Onhan se hyvä kun voi valita mitkä valot palavat  - kun sen vaan tietää. Toki vaikkapa portaattomien ominaisuuksien valinta on ymmärrettävästi vähän sellainen juttu että kovin yksinkertaista siitä ei millään saa.

Miksei kaikki ostaneet vaan nyt kolme viikkoa myöhemmin haikaillaan löpöön hinnan alennusta?

Mun tapauksessa oli rahaliikenne järjestelty niin että tilin pohjan huoltomaalaus osui sopivasti juuri noihin hetkiin kun olisi siis pitänyt toimia.
Jos olisi riittävän ajoissa tiennyt niin olisi toki voinut  muuttaa strategiaa:-)
No taitaa sitä vanhaa mpöötä sentään kevättöihin vielä olla, luulisin.

mutta hullua kuin täällä korjataan satoja kuiteskin vaikka etelässä savikoilla ei sit saakaan jos kuivaa tahi märkää...  ei kasva tahi ei voi korjata satoa..    ja kivet pitää syksyisinkin maan lämpimänä pitkään..   ei hallaa..

Kyllähän ne usein kasvavia maita ovat, ei siinä mitään. Varjopuolena sitten se mekaaninen puoli kivisyydestä johtuen.

Mulla on kunnia ollut tutustua lähemmin Etelä-Savolaiseen pieneen marjatilaan; sellaiseen ne kiviset kumpareet olivat hyviä. Lämpimiä, aikaisia, liian veden läpäiseviä, järvi alhaalla mahdollisti kastelun ja hallantorjunnan. Herukka-, vadelma- ja mansikkaviljelmiä kun ei onneksi tarvinnut joka vuosi millään tonkia ja säätää niiden loputtomien kivien kanssa..
Nykyaikainen viljanviljely tai tehokas rehunkorjuu olisivat olleet kyllä aika lailla no-no. Tai ainakin olisi tar***** yksi kiviurakoija ajamaan kaikki läpi joka kevät. Ja yksi ympärihyörivä puuhaamaan niiden isompien sattumien kanssa. Jotain kuvasi se että kun lahjoitin heille vanhat aurat niin ensimmäinen homma siellä oli poistaa niistä leikkurit.

Nyt niitä samoja peltoja on tietääkseni metsitetty...

 Kateus vie kalatkin savolaista vesistä.

😎😎😎

Sillekään eivät taida ne kivet kelvata...

Ei lahoa, eikä murene tuollainen graniittiseinä. Tuulensuojalevykin taitaa olla tarpeeton. 

Seinämaalikauppiaskin joutuu laittamaan vyötä yhden reiän tiukemmalle.

Uustuotantonahan tuommoinen olisi varmaan niin kallis että siihen ei taitaisi olla varaa kuin niillä joiden ei tarvitse hintaa kysyä...

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 21.03.26 - klo:18:43

onko joku katellu miten ennen vanhaan onkaa rakennettu?   alaosa on leviämpi kuin katonreunus..   ja kun ei nuita louhimoja ole savossa joka nurkalla ni onkii tety sillä mikä läheltä löytyy...     ohan tuo olavinlinnakin rakennettu peltokivistä...   mut ökypitäjissä kraniitista pitäny läävätkii...    ja miks miun pitäs nuita asuntoja moisesta tehä?   eihän etes valmiit kerrostalot käy kaupaks...

No kyllä mä 5 kertaa mieluummin harkitsisin tuollaista kuin jotain grynderiprojektina hutiloiden tehtyä ylihintaista vuokratontilla olevaa ja  liian lähellä toista samanlaista olevaa pinohimaa josta ei edes omaa parkkipaikkaa löydy kuin 100 000 euron lisärahalla.... Tietysti sijaintikin merkitsee jotain, niin positiivisessa kuin negatiivisessa mielessäkin. Ja nämä ovat vain mun henk.koht. mielipiteitäni...

Niin tämä eräältä foorumilta lainattu teksti on valitettavasti jossakin määrin totta - ja nimenomaan kerrostalorakentamisessa. Niin kärjistetty tarina kuin onkin.
Kiitos tuntemattomalle alkuperäiselle kirjoittajalle.

"
Tämä on ollut rakentamisessa ongelma jo pitkään. Kukaan ei valvo eikä kukaan ole vastuussa.
Urakka on jaettu puolelle miljoonalle aliurakoitsijalle, joista jossakin työskentelee rakennusmiehenä kroatialainen kokki.
Hänellä ei ole hajuakaan siitä mitä pitäisi tehdä. Hänellä ei ole alan koulutusta.
Hän sai kuitenkin hyväpalkkaisen duunin Suomesta rakennusmiehenä, latvialaisessa firmassa.
Hänet määrätään laatoittamaan kylpyhuoneen lattiaa. Tehtyään kerrostaloon noin 10 kylpyhuoneen lattiaa hän saa kuulla, että alle pitäisi laittaa vesieriste ja tasoite. Seinät on jo kuitenkin laatoitettu, joten vesieriste menee väärään paikkaan.
Eipä tuon väliä, Johan noita meni 10 ihan ilman. 16. kylpyhuoneen lattian jälkeen hän saa kuulla puolalaiselta sähkäriltä toisesta virolaisesta firmasta, että lattiassa pitäisi olla myös kaadot ja miten ne tehdään - tai no ainakin sinnepäin.
Nythän lattian tekeminen jo alkaa kestää ja pomoa ottaa pattiin. Ennen niin nopea mies on alkanut laiskottelemaan!
Pomo on kuuluisa äkkipikaisuudestaan rakennusmiehiä kohtaan. Hän on kuitenkin filosofian maisteri Valko-Venäjältä.
Pääaineenaan hän opiskeli suuria venäläisiä kirjailijoita. Sivuaineena hänellä oli hallinnonala ja siellä johtaminen.
Hän ei kestä niskottelua. Nyt jo homman jotenkuten osaava mies vaihdetaan Syyriasta paenneeseen kurdiin, joka ei koskaan ole laattalattiaa nähnytkään.
"

onko joku katellu miten ennen vanhaan onkaa rakennettu?   alaosa on leviämpi kuin katonreunus..   ja kun ei nuita louhimoja ole savossa joka nurkalla ni onkii tety sillä mikä läheltä löytyy...     ohan tuo olavinlinnakin rakennettu peltokivistä...   mut ökypitäjissä kraniitista pitäny läävätkii...    ja miks miun pitäs nuita asuntoja moisesta tehä?   eihän etes valmiit kerrostalot käy kaupaks...

No kyllä mä 5 kertaa mieluummin harkitsisin tuollaista kuin jotain grynderiprojektina hutiloiden tehtyä ylihintaista vuokratontilla olevaa ja  liian lähellä toista samanlaista olevaa pinohimaa josta ei edes omaa parkkipaikkaa löydy kuin 100 000 euron lisärahalla.... Tietysti sijaintikin merkitsee jotain, niin positiivisessa kuin negatiivisessa mielessäkin. Ja nämä ovat vain mun henk.koht. mielipiteitäni...

niiiinpä'.   tartteis olla vaan se tietäjä joka moisen syyn löytää.   j osaa jopa korjata.    maahantuoja on jo nostannu kätet pystyyn,   kun on jo niiiin vanhakin moinen..    mutta ois kiva jos joku osais kertoa mikä oikein on vika..   kun toimii toisinaan viikon ja pari ihan hyin ja sit toisin päivin osaa herjata kunnolla...

Ettei olisi vaan piirikortin juotosvika.. tai sitten joku liitin. Noin harvoin esiintyvä vika on testitilanteessa hankala saada 'päälle' jotta sitä voi tutkia.
Jos tuota välimatkaa olisi vähemmän niin olisin voinut ottaa projektin mutta nyt en taida...

Antaako se jotain tunnistettavaa virhekoodia vai ottaako vaan ja sekoaa?

ja sit suomesa vaatitaan hankalan maaston lisätukea!     oispa nuita suomesaki ni ymmärtäis jopa emppua...

Se LFA taitaa määritelmänä kattaa myös lyhyen kasvukauden. Less Favoured Areas vaikka sitä joskus onkin kutsuttu vuoristotueksi.

ja tuo punavanne kiinnosti kun oli lämmin selkeä koppi ja etukuormain tehokasta mallia varusteineen ja kun tuossa on hyäksi toteamani nostolaitteen hallinta reilulla nostolla niin päätin kokeilla..  tuossa vain joku mystinen syy miksi ei tietokone saa sähkyä tarpeeksi kylmänä.     monta on yrittänny korjata mutta eipä ole löytyny syytä.     muuten toimii kuin tarvihtooki.   pikkuhäikkä mikä sotkee.        nooo, eipä tuo naapurinkaan n-sarjan vallu ihan kivuton ole ollut..   ja varusteita on pitäny ostaa reilummalla hinnalla..      ja tuo 11300 euroa lisää väliin oli semmonen että ei hirveesti innostannu..

No kunnollinen virransyöttö nyt ei luulisi olevan mahdoton rakentaa jos vika tosiaan on siinä. Mutta ei ehkä välttämättä ole (siinä).
Skoopillahan sen syötön laadun voi todeta jos vaan pääse ao.purkin liittimeen/johtoon käsiksi.

Voi se olla siinä itse purkissakin, siinä on kuitenkin sisällä omia regulaattoreita / hakkureita / tiesmitä jännitettä mulkkaavia osia. Juuri mikään digi  ei toimi 12 voltilla vaan paljon pienemmillä, yleensä 5 / 3,3 / 2,x / jopa 1,1 V luokassa. 3,3 V varmaan yleisin.

Heinää korjaamaan https://www.youtube.com/watch?v=_wLzXFitfXU (min 6.20 kuorma lähtee alamäkeen)

Melkosta, sano.