Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
tuo säädin saattaa jopa liikkua mutta yleensä ei jos ei toimi muutenkaan. se tais olla jotain 1,2 maks.. ja ei kannata kovin paljon kääntää kerrallaan, voipi moottori kärähtää nopsaan. naapuri poltti silleen jo muutamia vuosia sitten moisen... voipi olla jotain muutakin vikaa jo..
Tuo maks voi olla noin. Siinä mun ylimääräisessä se max oli varmaan 1,5, mutta eri oli moottorikin, vaikka sama käyttö. Kyllähän se tietenkin jotakin kertoo, jos vuosikymmeniä on ollut samalla säädöllä ja sitten pitääkin säätää uudestaan. Ittellä on tuo moottori siis varalla, joten helpompi oli vaan säätää , kuin vaihtaa koko paskat. Tyhjöpumpunkin lämpörelettä joskus säädin, kun yleensä aina lomittajien aikana pomppas päältä. Rele oli sijoitettu jonkun toisen koteloon ja napit ei siis osunut "laukaisimeen" joten piti avata koko kansi. Tuon säädöstä on aikaa varmaan lähes 10v. Voihan olla, että se oli jäänytkin alarajalle.
Vanha lämpörele voi myös vanhuuttaan 'herkistyä' niin että ne asteikon numerot eivät pidä enää paikkaansa. Oikeastaan ainoa varma keino on tällöin mitata moottorin virta ja tehdä sitä johtopäätös: ottaako liikaa virtaa (moottorissa tai pumpussa vikaa) vai onko se lämpörele aikojen saatossa muuttunut yliherkäksi (laukeaa jo 0,8 A vaikka säätö on 1,0 A).
Tai sitten uusia se rele ja katsoa katosiko vika... itse tykkään aina oikeasti selvittää mikä on rikki ja mikä on syy ennen kuin alan vaihtaa osia. Nykyaikaisilla pihtimittareilla tuo virran mittaaminen on niin helppoa ja nopeaa.
onhan se jotain kehitystäkin tuo kun pitää vetellä johtoja takakonttiin akkua varten. aika hauskaa!! entäs jos se entinen malli oiskii sittenkin parempi?
Voi tietysti valita sellaisen menopelin joka on jo valmiiksi suunniteltu Pohjolan oloihin. Isokaan akku ei tosin auta pitkälle jos lyhyessä pätkäajossa käytetään enemmän virta kuin ladataan... mikä on monen nykyauton ongelma taajama-ajossa.
Oliko jossain Bemuissa akku takakontin pohjalla ihan alunperin...? Ainakin niitä taisi tyypillisesti palaa kun johdotus otti johonkin kipeää.
Kokemusta Ardic, Webasto ja viimeisimpänä Binar.
Kaikilla yhteistä että kun mennään oikeeseen pakkaseen,-25 ja alle,ei ole niin taattua syttyykö tulille,
Akusta toki kiinni myös mutta akuissakin tuon suhteen eroja miten kylmällä voltit piisaa lämmittimelle.
Koomista sinällään,akussa virtaa niin että auto kyllä käynnistyy mutta lämmitin ei.
Ja paljon parjattu Ardic näistä se lämmitin oli,ei tarvinnu miettiä käynnistykö,mouhusi sen verran että sohvalle kuului,
ja sitä lämmintä kyllä tuli verraten näihin muihin.
Toki käytin auki ja mm. polttokammion pohja hitsattiin ja muuta pientä,joku anturi muunmuassa.
Binarin erikoisuutena on aivojumi,pitää säännöllisesti nollata,kolmesti sulake irti oliko 20sek.tauko välissä,noin kerran kuukaudessa tämä.
Niistä volteista se tavallisesti on kiinni (jos talvilaatuinen polttoaine virtaa). Vähän turhan tiukiksi vedetty se alijännitteen raja, lämmitin ei ilmeisesti halua huomioida sitä että kovalla pakkasella terveen ja täyden akunkin jännite laskee.
Jos on mahdollista laittaa akku samalla lataukseen niin silloin polttoainelämmittimetkin pelaavat melko varmasti. Niissä on kuitenkin sitä tehoa sitte ihan eri lailla kuin perinteisessä sähköllä toimivassa lohkolämppärissä jota saa pitää puoli vuorokautta päällä jos isomman koneen meinaa saada edes haaleaksi. Eli jos kunnon kylmässä on vähän pikainen lämmitystarve niin mä viritän sen laturin ja sitten Eeberi tulille. Siinä on kuitenkin pieni ero onko tehoa 1 kW vai 4-6 kW. Onhan noita isompiakin jos katsoo tarvitsevansa.
Kuminan voi kyllä kylvää vuotta aikaisemmin myös suojaviljaan, varsinkin jos ei ole kovin varjostava pääkasvi. Herne ainakin toimii hyvin siinä.
Paljon riippuu myös asennustyön laadusta. Reilun paksuiset kaapelit.
Ei turhia liitoksia, jos kuitenkin sellaisia tarvitaan niin laadukkaat liittimet ja kosteudelta suojaten jne.
Eeberi ainakin on tarkka siitä että kun se sytyttäessään ja hehkuttaessaan ottaa enemmän virtaa niin voltit eivät saa tippua liian paljon. Jo pitkä liian ohut syöttökaapeli saa aikaan sen että käynnistys epäonnistuu vaikka liitokset olisivat muuten aivan OK. Voi olla myös niin hilkulla että lämpimämmällä toimii mutta kun akun voltit kovalla pakkasella laskevat hieman niin sitten se huono syöttökaapeli onkin jo se viimeinen pisara.
Miten olis kumina ihan maanparannuskasvina? Ruokavirasto sen hyväksyy maanparannuskasviksi, mut mikä on siemenkustannus ja myydäänkö sitä maatalouskaupoissa tai esim. Naturcomissa vain maanparannustarkoitukseen? Tarkoitus vain 1 vuotiseen käyttöön, ei siis tarkoituskaan ottaa satoa. Olisko sen siemenkustannus halvempi kuin apilan? Ei viitsis apilaa kylvää, kun ei oo murskainta enkä siksi halua mitään valtavaa biomassaa riesaksi.
1-vuotisviljelyssä ehkä vähän huono kun ei kylvövuonna ehdi kasvaa kovinkaan kummoiseksi eikä siis myöskään kilpaile rikkojen kanssa.. Niittelemällä toki saa pidettyä roinaa aisoissa. Myrkyn voi tietysti ajaa ennen taimelle tuloa (joka kestää piiitkään) jos haluaa.
Kustannukset olisi voinut minimoida antamalla jonkun muun puida se pois... luulisin että halukkaita olisi löytynyt kun noin hieno kasvusto.
Tietysti jos haluaa osoittaa mieltä eikä kestä ajatusta että joku muu hyötyisi...
itellä tumen 2,5 metrin kylvölannotin. se lahos kyllä aika äkkiä kun ei maaleja paljon ollu pellillä.. ja net muoviset syöttökehtot ei kestänny yhtään kovempaa paakkua.. vaikka verkon läpi oli paska laitettu..
Täällä Tume 250 kylvölannoitin oli aktiivikäytössä nelisenkymmentä vuotta. Ihan hyvin siinä maalit ja säädöt pysyi ja kone muutenkin ihan ok loppuun saakka ja vieläkin on varastossa. Vaihtui sitten uudempaan Tumeen kun haluttiin suuremmat siemen ja lannoitesäiliöt.
Onkohan Tumella ollut joku erä jossa on ollut noissa ongelmia. Mulla on ollut pelkkä sijoittava lannoituskone (70-lukua?), 2 hinattavaa (joista uudempi pallopyöräinen HSC2500 tms), JC 3000 Laser ja nyt nelonen Nova Combi. Yhdessäkään ei ole ollut ongelmia syöttörihlojen tai maalauksen kanssa - tosin en ole niitä kuusen alla säilyttänyt.
Papujakin on toisinaan rouskuteltu. Yhtään rihlaa en ole vaihatnut. Hiiret kuulemma joltain jyrsineet rihloja sileiksi jos laatikkoon jäänyt mieluista siementä.
Pohjaläppien akseleiden kanssa on ollut ongelmia niissä koneissa joissa se on ollut mustaa rautaa. Ruostuu, hilseilee ja turpoaa juuttuen 'laakereihinsa' ja halkaisee läpistä kiinnityskohtia. Myös syöttöakseleita juttunut sinne käyttävän pään kuusioholkkiin jossa sen pitäisi luistaa syöttöä säädettäessä. Ajoissa tehty herkistely, puhdistus ja rasvaus auttavat tähän.
Vieläkö Binaria saa - taitaa olla russische teknik?
tuo ihan pätevä laite kuhan ensin on niitä pakkasia. mutta kuin moni vepasto onkaan ollu käyttämättömänä viime talvina? paikallinen sähkymiäs nuita aina joutuna sen vuoksi korjaamaan , sinä ensimmäisenä pakkaspäivänä.
Kyllä nyt talvella käytetään mutta kesällä harvemmin. Ja niin se syksyn ensikäynnistys on aina vähän sellainen jännä paikka. Oma vanha Eberi on tainnut ronata pari kertaa kesän jälkeen.
Mitäs noita - aikoinaan JF sivupuimuri. Tai oli sinä hyvääkin, oppi nuorena kossina monenlaisen remontin tekoon.
Ketjuharava. Kesti kyllä (Farendløse) mutta käyttöominaisuudet...
Esa-Tume (tms) äes jota vedettiin leveän etuladan varassa. Iso tehontarve ja sai kannatella puolet ajasta.
Samaan kategoriaan Kongskilden ja Antti-Sampon nostolaiteäkeet. Kevyitä mutta jälki ei kummoinen.
Joku Hakin metsäkuormain - oliko 29H. Oli vaan liian pieni mulle, kesti rääkkiä kuitenkin melko hyvin.
Jukon sininen kylvölannoitin. Ei toiminut multaisemmalla ja roinaisemmalla maalla ollenkaan vaan muuttui haravakoneeksi.
Weckmanin 85 Tuhti punainen telikärry. Surkea maalaus irtoilee laattoina ja kovin hento rakenne muuhun kuin viljan ajoon. Plussaa vastaavasti keveys ja halpuus aikoinaan.
Nyt 40 vuoden aikana olen oppinut ostamaan koneita jotka periaatteessa kelpaavat itselle.Käytetyissä nyt voi tietysti aina olla jotain piilovikaa mutta se on eri juttu.
Monesti on valittu väärä kone käyttömäärään tai tehokkuusvaatimukseen nähden. Eräs kollega kyseli Elholta varaosaa Super Luokoon tms. Ihmettelivät tehtaalla että miten se osa on voinut kulua, kysyivät sitten paljonko sillä oli ajettu. Kuultuaan hehtaarit oli toisessa päässä ollut pitkään hiljaista ja sitten oli vastattu että 'ei sitä ole kyllä suunniteltu lähellekään tuollaisille käyttömäärille... vieläkö se on ylipäätään kasassa?'
El Ninosta en tiedä, mutta Pekka Poudan pitkän aikavälin ennustuksilla ja paikkansapitävyydellä on vain viihdearvo.
No ihan samaa mietin että ihan sama mitä joku ennustaa talvesta, tai edes viikon päähän.
Onhan se mukavaa elää luulossa ja toivossa... eikä pelätä pahinta.
Pojat se jos energiaveron palautus tulee tänä vuonna tuplana ja teillä onkin tankeissa tilaa. Jätätte ilmaista rahaa ottamatta. Se on helpointa tukirahaa se kun soittaa omamyyjälle ja pyytää täyttämään tankit
Tankeissa olisi tilaa mutta niin on tililläkin tilaa .... kuitenkin yli kympin lasku jos 5-6000 l tilaa. Luulen ja toivon että kevääksi hinta vähän muuttuisi. Tietysti muutos se on nousukin :-)
Kyllähän sitä puis, jos vaan joku kerkiääs ajamaan jyviä 
Isompaa kärrykalustoa niin ei tarvitse ajella niin montaa. Tai aamulla jono kärryjä valmiiksi pellon reunaan. Ajeleehan noita sitten kun kaste on jo lopettanut puinnin.
Täysperäyhdistelmään saa huonommalla rosmalla jo vähän aikaa nylkyttää...
Meillä jonkinverran lainaillaan kärryjä tarvittaessa naapureilta, aina kun ei jokainen tarvitse kaikkia samaan aikaan kun on eri lajit ja murheet ja osa on jo puinut kaikki.
mutta eiks puurakennuksia säilytetä nykyään pitempään kuin petoniteoksia? ja kuka muistaa enää nuiten hiilipäästöjä..?
Mulla ei ole mitään hiili-ideologiaa tai muuta maailmanpelastussuunnitelmaa, kunhan nyt jäin miettimään.
Mikähän osuus puun käytöstä jää noihin pitkäaikaisiin käyttökohteisiin? Puolet? AI varmaan kertoisi kun viitsisi kysyä - ja sitten vielä jaksaisi tarkistaa vastauksen paikkansapitävyyden.
