Onkohan tässä pankeilla ollut paikallisia eroja?

Meillä pienen tiekunnan oma tili on ollut kauan (>20 vuotta) normaalia yksityishenkilön tiliä vastaava, tilinhaltijan nimi on vaan ollut tyyliin "Kuoppatien tiekunta".

Nythän pankki sitten meni muuttamaan sen yhdistyksen tiliksi josta seurasi muutama byrokraattinen turha kiemura kun tiekunnan piti tunnistautua pankille ja tietenkin henkilöiden käyttöoikeudet luoda uudelleen.

Schweizer Bauerin keskusteluosiossa kerrotaan näitä olevan jo Arabiemiraateissa. Öljylähde takapihalla...

Mukava sivubusiness... äitiii, miksei meillä ole ?!?

Kovasti tuota ruokohelpeä pelotellaan. Olikos sulla mehtäjussi se kivennäis vai turvemaalla?

Alapää oli turvetta  sinne minne Mara yletti, syvälle, yläpää tiukkaa kittisavea.
Suurin osa kyllä savea. Ojat tietysti syvimmällä tuolla alapäässä.

Joissain paikoissa kasvaa sitkeästi pieniä alueita järviruokoa, sekin taitaa osata mennä jonkin verran syvälle? Ovat kyllä savikolla, jos vaikka vähän rei'ittäisivät muuten tiukkaa jankkoa :-)  Joku oli sitä mieltä että sillä linjalla on joskus menneisyydessä ollut vesiraja.
Se vaikuttaa olevan kanssa aika sitkeä sissi... ei lisäänny mutta ei häviäkään.

Minua aikanaan peloteltiin samasta asiasta ruokohelven kanssa. Mitään katastrofaalista ei tapahtunut yli 10 vuoden aikana jonka tuo helpi oli samalla lohkolla.
Mulla salaojat ovat kyllä hyvin syvällä kun jatkoväyläkin on ainakin 3-4 m syvä. Ei tarvinnut alkaa kikkailemaan ojituksen kanssa sen vuoksi, laskuaukot taitavat olla niin syvällä mitä Maralla pääsi ja silti ovat 99% ajasta kuivilla.

...
Ei missään muualla yritysmaailmassa osteta varastoon miltei vuotta ennen.

Kyllä mä tiedän yrityksiä joissa ostetaan varastoon jopa vuosien tarpeeseen. Syystä että saatavuus on toisinaan epävarmaa ja toimitusajatkin voivat olla pitkiä.
Kyseessä ei tietenkään ole mikään perusbulkkitavara joksi nyt lannoitteet lasken eikä myöskään vanhentuva tai vanhanaikaiseksi jäävä tavara. Hinnakasta kyllä.

Kuulin tässä isohkosta firmasta joka kokeili tuotannossaan JOT-periaatetta (JustOnTime) eli omat varastot pidettiin minimissään.
Sitten kun tulikin laajempi toimitushäiriö eikä tavaraa saatukaan mistään niin tuotannon porukka pyöritteli peukaloitaan ja totesi JosOlisTavaraa...

Tämä löytyy ihan googlella. Yksinkertainen osa sorvilla?
https://www.lantmannenagro.fi/siteassets/palvelut-ja-innovaatiot/koneet-ja-varaosat/kayttoohjeet-ja-varaosakirjat/kongskilde/varaosakirjat/niittokone-ja-niittomurskain/gms-3200-ts.pdf

Ääni tälle - jos vaan ystäväpiiriin kuuluu sorvihenkilö.

Ei ole kauaa kun tein kaverille muoviholkkeja. Tosin PA:sta (polyasetaali), on huomattavasti mukavampaa työstää kuin nylon ellei erityisesti tarvita nylonin omi[nai/tui]suuksia..

Lainaus

esim. kiekkopuhelin.

Saati sellainen normaali L&M Ericson missä on kampi kyljessä, jollain pienemmillä paikkakunnilla oli käsivälitteinen keskus vielä aika myöhään 70-80 luvulle.

Meillä oli ollut kuulemma yhteinen linjakin naapurin kanssa. Yksi soitto tai kaksi soittoa; sitä tiesi kummalle puhelu oli tulossa että kumpi vastaa...
Tämä ilmeisesti aika paljon aikaisemmin kyllä, 40-lukua?

Silloin kun vielä puimakoneella puitiin... ja kuivatut jyvät varastoitiin riihen alakerrokseen. Osuuskaupan pieni 2-akselinen kuorma-auto + apumies tuli sitten aikanaan niitä hakemaan, mukanaan oma ruuvikuljetin jolla vetivät sieltä jyväloosista autoon. Ruuvin pitkän sähköjohdon päässä oli 3 koukkua jotka nostivat rimalla puimalalle tulevan avolinjan langoille... ruuvin suunnanvaihtokin oli helppoa jos sattui lähtemään väärään suuntaan..

Ei tehty futuurikauppaa eikä mittailtu hometoksiineja :-|
Jäänyt kuitenkin mielikuva että homma oli silloin paljon kannattavampaa kuin nykyisin vaikka määrätkin olivat lähinnä kökkönökkösiä. Sillä muutaman tonnin erällä sai kuitenkin jotain muuta ihan ostettuakin. Viljaahan ei varsinaisesti paljoa myyty vaan suurin osa päätyi jauhoksi ja omien lemmujen suuruksiin.

Tornator tuli juuri tuohon naapuriin hakkuulle. Onneksi taitaa olla melko kantava palsta... ja omiaanhan pilaavat :-/

Vettähän on maisemassa kohta riittävästi ja lisää vaan tulee.

nyt on auroilla kokoa 

https://www.youtube.com/watch?v=xU_fshxE3Gk

"Paljonko tuossa on vääntöä?"

"Kaikki".

Nykyään saattaisi kaivata hiukkassuodattimen :-)

Täälläpäin niille sähkömoottorielle oli oma koppi puimalan ulkopuolella. Meillä oli tuo öljyvastusmoottori 4*5 m hirsimökissä 10 m päässä puimalasta.. Kuvittelen siinä mökissä olleen alkujaan höytykoneen. Puimakonetta ei enää minun aikanani siellä ollut, mutta sähkömoottori oli vielä mökissään. Kuulemma höyrykoneen kanssa oli oma operaationsa kun puimalan pärekatto piti puintipäivänä kastella. Höyrykoneen piipusta tuppasi tulemaan kipinöitä.

Äitemuori kertoi nuoruudessaan heillä olleen puimakoneen pyörittäjänä lokomobiili (=pyörillä oleva höyrykone). Sen hoitaja oli sairastunut ja hommaan oli ryhtynyt joku tietämätön ja taitamaton.
Seuraavana päivänä se oli sitten räjähtänyt, onneksi kylki oli revennyt suuntaan jossa ei ketään ollut lähelläkään. Elivät jännittäviä aikoja silloin...
Vantaankoskessa oli ollut pieni yksityinen voimalaitoskin (sekä viilatehdas). Sieltä saatu sähkö oli niin heikkoa ja huonolaatuista että siitä ei oikein ollut raskaampiin hommiin. Pienemmätkin puimakoneet oli jaettu omiin puintivuoroihinsa; sähköä kun ei riittänyt useammalle moottorille samaan aikaan. Hätäisimmät yrittivät oman vuoronsa ulkopuolellakin ja siitähän ei seurannut mitään hyvää, sitten ei puimakone pyörinyt kenelläkään.
Kun mainittu laitos lopulta oli palanut ja lopetti toimintansa kaikki olivat tyytyväisiä kun saivat paremmat sähköt muuta kautta.

Pitäisiköhän näille muinaismuisteloille olla oma ketju - nyt nämä aina putkahtavat minne minnekin off-topic?

Tarkkaa vuotta tämän torpan sähköistyksestä en minäkään tiedä, mutta 1919 on Kymenlaakson sähkön verkossa tähänkin kuntaan elektrisiteetti alkanut virrata.
Omasta suvusta ei tämän paikan tietoa löydy kun ovat tulleet tilalle vasta myöhemmin.

Oletan jotain 20-30 lukua, ainakin talosta löytyneet vanhat punosjohtoasennukset sekä mm isoon marmorilevyyn rakennettu päätaulu sopisivat tuohon ajanjaksoon. Oli muuten mielenkiintoinen rakennelma... tuollaisestakaan en löytänyt kuvaa :-(

Nuo lyhyet matkat ovat varmaan silloin turmiollisimpia kun matka on sellainen että se polttomoottori käynnistyy 3 kertaa joka päivä kylmänä puoleksi minuutiksi eikä sitten muuta.
Jos ajetan kokonaan sähköllä niin ei kai sillä silloin ole hätää. Sama kuin seisoisi parkissa.

Nykyään muutamat plugarit taitavat jo silloin tällöin automaattisesti pakottaa ajamaan myös polttomoottorin kunnolla lämpimäksi jos sitä ei muuten tapahdu.
Onhan noita ollut muutamia kuvia kun esim venttiilikoneisto on kunnolla ruosteessa, pelkästään lyhyistä kylmänä käynneistä. Ääritapauksia toki.

Meillä sään lämpötilat liikkuvat laajemmalla haarukalla; noita kondenssivesiongelmia tuskin on yhtä paljon siellä missä on tasainen +20 C.

Kaupallisen tahon tarinoissa pitää muistaa mistä on kyse, mutta sen verran mä kuitenkin noihin tarinoihin uskon että nuo bemarin hybridit kierrän kaukaa.
Kivoja kyllä ajaa mutta ei omistaa. Tämä on tietysti vaan köyhän kitinää, massimies/-nainen ostaa yksinkertaisesti uuden kun takuu päättyy  :-)

Lainaus käyttäjältä: metsajussi ìlink=topic=103783.msg1781799#msg1781799 date=1761397783

Paljon ajetun hybridin ostamista harkitsisin hieman pidempään....

mulla tosiaan 300tkm ajettu outlander phev ykkösautona. Akulla pääsee sen 30 km nykyisin. Akku puolella ei ole ollut mitään ongelmaa, paitsi 12v akku pitänyt vaihtaa. Että en tiedä miten pitkään tuommoinen sitten toimii. Jarruja ja pyörän laakereita siihen ainakin saa olla kokoajan laittamassa.

Voi muuten olla että Outlander kuuluu niihin jotka toimivat. Se ei ole liian edistyksellinen :-)
Nämä eurooppalaisten premium-merkkien rakennelmat ovat suuremmalla riskillä.

Plugarin pieni akku joutuu paljon kovemmille kuin täyssähkön.
Sähköllä ajettaessa lataussyklejä tyhjästä täyteen tulee paljon enemmän samaan ajomäärään. Voi olla luokka x10.
Pientä akkua puretaan suhteessa paljon suuremmilla virroilla, mahdollisesti ladataankin rajusti jarrutuksissa.
Akuissa tämä on pyritty ottamaan rakenteessa huomioon ja siksi ovat suhteettoman kalliita varaosana.
Lisäksi kaikki hybridit ovat kovin monimutkaisia kun samassa autossa on niin polttomoottori- kuin sähkötekniikkakin. Vikaantumismahdollisuuksia on vaan yksinkertaisesti enemmän.

Jos plugarilla ajetaan lähinnä vain sellaista lyhyttä matkaa johon pelkkä sähkö riittää niin silloin polttomoottori kärsii kun se harvoin lämpenee kunnolla. Öljyyn kertyy polttoainetta ja vettä joista kumpikaan ei tee hyvää.

Tämä ei tarkoita että jokainen plugari on huono ja/tai hajoaa ennen aikojaan, riski on vaan hieman suurempi. Riski lienee vielä vahvasti merkki- ja mallipainotteinen.
Minä en ole mikään asiantuntija näissä, kunhan keräilen maailmalla olevaa tietoa. Tässä yksi lähde, Kokkolan autohuolto:

https://youtu.be/ni6VYYK-6f8?t=170

Paljon ajetun hybridin ostamista harkitsisin hieman pidempään....