Pientä nousua on tulossa, mitä pidän hieman yllättävänä, kun Maaseudussa on käppyrät osoittaneet alaspäin. Pieni nousu tarkoittaa minun mielestäni 10-15e lisää.

Nyt kuului sellaista tarinaa, että lannoitteiden hinnat olisi vihdoin nytkähtäneet alaspäin tarjouksissa. Kannattaa kysäistä ja muistakaa kertoa täälläkin, että tiedetään, missä mennään.

Olen käynyt kaikki kokouskuvat läpi, mitä olen mediasta löytänyt ja en löytänyt yhtään tuttua täältä meidän suunnasta vaikka ollaan melkein vieressä. Yksi kaveri kysyi, että meinaanko lähteä, mutta tyrmäsin ajatuksen. Ylen haastatteluun pääsi yksi uusmaalainen kaveri, sillä perusteella, kun toimittaja etsi nuorta viljelijää ja kaveri on nuorekas, mutta kuitenkin yli viiskymppinen. Se on luonteeltaan sellainen, että on aina mukana kaikenlaisissa yhteisöissä ja yhteisissä jutuissa. En ollut yllättynyt, että se oli siellä. Mutta kuten jo aiemmin kirjoitin. Tämä oli Varsinais-Suomalaisten juttu. Kuvista päätellen, paikallisia oli paljon, sellaisia joilla maatalous ei ole kannattanut kertaakaan vuoden -95 jälkeen. Yksi sellainen isäntä oli ollut äänessä, että sillä on 700ha peltoa ja on tosi pahoillaan, kun luuli, että kun on paljon peltoa, niin sillä pärjää. Käytännössä olisi parempi, että olisi vaan 100ha peltoa, kun silloin tappiot olisi paljon pienempiä, mitä tulee nyt, kun on näin iso tila ja tappiot sen mukaisia. Tämä korostaa sitä mitä jo aiemmin kirjoitin. Isot viljatilat ei ole enää kannattavia, koska peltoa ei saa, ellei maksa kovia vuokria. Isoilla pinta-aloilla tukileikkuri 150 ja 300 hehtaarin kohdalla tiputtaa yhteensä 40 euroa pelistä pois. Jos on 700ha peltoa, niin 19000e häviää tukileikkuriin. Vuokrasopimukset ei välttämättä mene tukikausien mukaan ja kun 100e on hävinnyt niin voi olla, että osassa pinta-alaa tuet ei enää riitä kattamaan vuokraa vaan pitää ottaa viljatilistäkin. Isossa kokoluokassa on myös helposti palkattua työvoimaa mukana ja yksikin renki haukkaa jo ison siivun tilan menoista. Tämä on vähän niinkuin legendaarinen SAS sanoi, että pieni tila pärjää omillaan ja suuri tila tarvitsee paljon tukia. Viitti nyt noita ihmisiä alkaa nimellä osoitella, mutta kyllä järjestäjistä monen kohdalla toteutuu tuo mitä edellä kirjoitin.

Nyt näyttäisi siltä, että elintarvikemarkkinalakiin tulee muutokset, joista on vuosia jahkattu. En jaksa uskoa, että tästäkään tulee mitään sateentekijää viljanviljelyyn. Kotieläintuotteita jalostava teollisuus todennäköisesti hyötyy eniten, mutta jos karjapuolella menisi paremmin, niin saataisiin rehuviljalle pidettyä menekkikanava auki. Sekin on jo jotain.

Jaskasataykkösellä on paljon hyviä pointteja, joita en jaksa pitkistä vuodatuksista erikseen kaivella esille. Vapaasti tulkiten, halutaan tehdä niinkuin aina ennenkin. Se on hirmuisen ymmärrettävää, koska pellolla on vaikea keksiä mitään uusi järkeviä käyttömuotoja kuin tuttujen ja turvallisten kaura,ohra,vehnä kasvien viljelyä. Tästä kaavasta jos poiketaan, otetaan jo riskejä ja haasteita, jotka myös valitettavan usein konkretisoituvat. Kyllä ilmastonmuutos on sillä tavoin tosiasia, että viljely on vaikeampaa, kuin takavuosina. Erikoisemmat kasvit eivät ole hankalien sääolosuhteiden ulkopuolella, melkein päinvastoin.

Ei minultakaan löydy tilanteeseen viisasten kiveä, mutta kaikesta huolimatta en koe, että olisi vielä varsinainen kriisi päällä. Sen mitä joitakin Varsinais-Suomen isäntiä olen viikon sisällä haastatellut, niin yllättävän tukiriippuvaista ja tukikeskeistä on se ajattelumalli. Jotenkin ajattelisi tai ainakin itse olen koko ajan elänyt sen mukaan, että tuet laskevat aina jokaisen tukikauden alussa ja sille ei voi mitään. En ole edes tiedostanut, että 100e on hävinnyt jonnekin, ennenkuin kellokkaat nostivat sen esille. Sen pohjalta tutkin vipupalvelussa maksettuja tukia viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Paljastui, että jonkinlainen tukihuippu oli siinä 21-22 kieppeissä ja siitä on tultu alaspäin, mutta vain sille tasolle, mitä oli ennen tuota vuosiparia. Kokonaisuutena tuissa on vuosittaisia heittoja monestakin syystä. Kasvipeitteisyys, pinta-alamuutokset, erikoiskasvit, kerääjäkasvit, kesannot jne. Olen joskus ajatellut, että 400e ha olisi sellainen raja-arvo, että sen alle kun mennään niin sitten ei ole enää oikein hyvä juttu. Nyt on kahden viimeisen vuoden hehtaarituet olleet noin 420e ja 450e. Olin ilahtunut, että noinkin hyvin.  Tähän vuoteen asti viljasta on maksettu ihan hyvin, nytkin on kiinnitystä vielä yli 200e hinnalle ja siemenviljelyksistä tulee lisien kanssa vielä yli 200e tältäkin kesältä. Näitä tämän hetken markkinahintaan meneviä jyviä ei ole sitten kuitenkaan niin paljoa kokonaisuudessa. Tältä pohjalta vuodesta tulee kuitenkin sellainen, että en kokenut tarvetta lähtee Somerolle viettämään aikaani.

Mutta koska aiheena on viljakriisi niin täytyy sitten jotain murhetta kehittää ja kyllähän niitä löytyy. Ostin kesällä Y10 hintaan 545e. En olisi halunnut maksaa näin paljon, mutta vaihtoehtoja ei annettu. Ota tai jätä.  Minulla on yleensä lähtökohtana, että 100kiloa typpee menee lajiin kuin lajiin. Tältä pohjalta lannoituskustannus on ensi kesänä 226e hehtaari ja kun nyrkkisääntönä on, että tonnin jyviä hinta pitäisi vastata lannoituskustannusta, niin eihän se enää toteudu. Mikä sitten olisi lannoituksen hinta tällä hetkellä? Junnilan hinnastossa on järein fosforilanta 470e. Sillä laskien kustannus olisi 213e hehtaari. Entä sitten Cemagro? Siellä olisi Y3:sta vastaava 23-3 tällä hetkellä 545e eli sama kuin hallissani oleva Y10. Tiivistettynä tilanne on se, että lannoitteita ei halvalla saa nyt mistään, ei mistään. Kuinka todennäköisenä pidätte, että maaliskuussa Y10:ä saisi alle 500e tai jopa 470e tms. Pidän laskua talven aikana mahdollisena, mutta merkittävää pudotusta lannoituskauden aikana ei ole nähty, ties koska. Tältä pohjalta sanoisin, että merkittävin kustannuserä on aika lailla lukkoon lyöty.

Mites sitten tulopuolelle pitäisi euroja ilmaantua? Hirmuisesti helpottaisi huippuvuosi viljoista, että satotasot olisi järjestäen viidessä tonnissa kiinnilyödyillä hinnoilla, jopa takuuhinnalla. Tämä viiden tonnin vuosi on vaan kiertänyt meikäläistä nyt tosi pitkään. Kai sellainen vielä joskus tulee, pitäisin sitä oikeudenmukaisena. Todennäköistä kuitenkin, että 3500-4000 on se tuttu ja turvallinen perustaso ja sillä pitää pärjätä ja suunnitelmat sen mukaan. Mitään tämän fiksumpaa ratkaisua on vaikea keksiä.

A-rehun takuuhinta on ehdottomasti paras tarjous tällä hetkellä ensi kesän sadolle. Sen kanssa pitää muistaa, että päätökset olisi hyvä tehdä melko pian, sillä ne on aika tarkkoja, koska heillä alkaa olla omasta mielestään riittävästi sopimuksia. Sitten yksi aamu takuuhintasarakkeessa ei olekkaan muuta kuin valkoista. Näin on toimittu aiemmin ja toimitaan nytkin. Sanoisin, että tammikuussa on jo myöhäistä.

olipa siellä Somerollakin yksi neljäkymmentä vuotta viljakaupassa  mukana ollut viljameklari, joka totesi, että viljelijöitä lukuun ottamatta kellekään vilja-alan toimijalle ei ole ensisijaisesti eduksi vienti, vaan sitä ehkä huomaamatta vältellään, koska arvoketjussa viljaa käyttävä teollisuus ja eri kotimaan sektorit näkevät tarvitsevansa edullista kotimaista viljaa, ja sitä pystyy suuri viljaliike parhaiten toimittamaan, jos paikallisesti tavaraa on yltäkylläisesti. Miksi kenenkään kannattaisi keikuttaa venettä ja ajaa kotimaan leppoisat ympyrät kaaokseen ?

Tässä varmaan homman pihvi. Aika kattavasti oli MT:ssä ostajapuolen edustajien näkemyksiä tilanteesta. Niissä oli hyviä hyviä ideoita. Esim. tämä satamien kehittäminen ja ainakin yksi satama sellaiseksi, että lastaus onnistuu läpi vuorokauden. Helppoa uskoa, että vienti on välikäsille välttämätön paha ja omalla tavallaan sen ymmärtää, koska riskitkin on melkoisia. Jos vienti olisi helppoa, niin kaikkihan sitä tekisi.

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 27.10.25 - klo:08:29

Ihan hyvää tekstiä kansainvälisen viljakaupan AMMATTILAISELTA.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/af873fcd-b0b1-41ad-a9b0-adc00b006def

Tosin jotkut tämän palstan EMÄNNÄT JA  I SS ÄNNÄT  tuntuvat tietävän nämä kansainvälisen viljalaupan kiemurat AMMATTIMIESTÄ parenmin.

Ihmettelin tuossa tuota kommenttia et vilja-alan pienentäminen ei ole ratkaisu. Joo on totta et yksittäisen tilan kohdalla se voi aiheuttaa ongelmia mut kokonaisuudessa väitän sen kyllä helpottavan tilannetta. Tuleekin väkisin mieleen et berneri kun elää viljan viennistä ja muutenkin välityksestä ilman omaa viljankäyttöä niin onko pelkona et viljan vähentyessä se on pois heidän volyymista?

Viljelijälle annetaan kyllä vaihtoehtoja mikäli pellon ottaa pois viljan viljelystä. Ne jotka selittää et ei voi niin joko heillä on se 8t sato joka tulee 2t sadon panoksilla tai pellosta on maksettu tai maksetaan liikaa. Tai sit joku muu syy.
Itsellä tietysti luomu pakottaa jo pistämään osan viherlannoitukselle mut taviksessakin jos ei sitä isoa satoa tule varmasti niin vln on ihan hyvä vaihtoehto..

Mitä näiden eräiden henkilöiden kommentointiin tulee niin mun mielestä ihan asiaahan ne on kirjoittaneet. Toki asian olisi voinut taas ilmaista ihan pirun paljon yksinkertaisemminkin. Kuten se nyt vain sattuu olemaan niin et suomen hyvä sato aiheuttaa paineen vientiin jossa sitten määrää maailman markkinahinnat. Suomen hintataso ei ole maailman hintoihin nähden vielä riittävän alhaalla jotta vientikulut tulisi katettua. Siinä se yksinkertaisesti on. Siihen voi pyöritellä mitä tahansa salaliittoteorioita mut ei niitä oikeasti missään ole. Viljamarkkina kyllä toimii markkinalähtöisesti vaikka viljelijät muuta väittävät..

Pakkohan tässä on sitäkin ymmärtää, että jonkun päätyö on viljan eteenpäin kauppaaminen, joten kuka sitä nyt alkaisi omaa oksaansa sahaamaan. Muutenhan MT teki hyvän peliliikkeen, kun haastatteli merkittävimmät viljanostajat läpi. Saatiin kokonaiskuvaa kohdalleen, missä saattaisi olla petraamisen varaa.

-21 kevät alkoi suht normaalina, kylvöjä aloitettiin äitienpäivän alla muokattuun. Sänget oli siinä vaiheessa vielä todella märkiä ja niitä olisi pitänyt odottaa. Sitten loppukuun aikana satoi ihan hemmetisti ja seuraava hyvä kylvökeli oli kesäkuussa. Päälle tuli todella kuiva ja kuuma kesä.
Yhteensummattuna muokatusta minkä pääsi kylvämään ajoissa ja kesäkuussa kylvetyistä tuli ihan kohtalainen sato, kaikki siinä välissä puoliväkisin tehty oli ihan surkeaa.

Saattoi olla se vuosi, kun kylvin kesäkuun ensimmäisellä viikolla helmi-vehnää ja siitä tuli kylän paras vehnä. Masensi eräänkin vanhan isännän aivan täysin. -Se poika meni kylvään kevätvehnää kesäkuussa.

Ilmeisesti niin ei olisi saanut mennä tekemään. Olihan siitä se huono puoli, että sen jälkeen on oppinut luottamaan siihen, että kesäkuun viljatkin vielä puidaan. Tänä vuonna Avenueta kylvettiin 6. kesäkuuta ja siitä tuli ihan laadukasta 58kg tavaraa, mutta jyviä ei tullut paljon. Liikaa vettä ja sitten helleaalto. Kaikesta huolimatta olin siihen ihan tyytyväinen. Viherlannoituksen perustamisessa olisi myös ollut oma hommansa.

Olen ollut käsittämättömän viisas 2012 . Peräti merkillistä, miksen enää toimi näin. Nyt on 30% muokattu ja 70% on jotain muuta ja tällä lähdetään ensi kesään. Jos menee vaikeaksi, niin sitten muokattujen osuutta lisätään jatkossa 50%, mutta ei siitä enää pidemmälle.

Kasvun oli hyvä rauhoittua, oli se niin villiä touhua. Nyt alkaa erilaisia kellertävän värisävyjä ilmaantua, mutta jotenkin se vaan kuuluu asiaan. Juuristoa kasvatellaan jouluun asti sen mukaan kuinka kelejä riittää ja niitähän riittää.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 15.10.25 - klo:19:03

maastullissa oli että net jotain kiinnitti ni niillä jopa menöö hyin..   miten sit oikeesti?

Siis jos tämän vuoden sadon kiinnitti 2024 tai 2025 alkukeväästä. Kiinnittäjille oli dynaamiset hintamarkkinat, eli kiinnityskaupatkin elävät tunnista toiseen, ei siellä samaa hintaa ole koko Suomen sadolle, kaikki viljaspekulaatiotoimet ovat  suoraviivaisia ja helppoja, jos lukijan päässä kaksi aivosolua kilpailee kakkossijasta.

Talvella 2024-2025  on melkoisella varmuudella ollut hinta A ensimmäiselle x-tuhannelle kaupalle, hinta B seuraavalle y-tuhannelle ja niin edes päin C...D...., A>B>C>D>...

Nyt kiinnittäjille on 2026 syksylle tarjolla kauralle 164 euroa, mallasohrasta 170 euroa, kevätvehnästä 180,  syys- eli rehuvehnästä noin 160 euroa, olisiko rukiista ja rehuherneestä parisataa.

-SS-

Ohrasta sai 208e, johon tartuin, mutta kaurasta olisi saanut 212e, jonka päästin käsistäni. Hieman myöhemmin oli vielä 208-210e siitäkin tarjolla. Ei siihenkään tullut lähdettyä mukaan. Lääkäriaika varattuna, jossa koitetaan selvittää, mitä oikein ajattelin, jättäessäni tarjoukset pöydälle. Tilapäinen mielenhäiriö vai joku muu, en vielä tiedä. En osaa sijoittaa näitä A,B,C,D-ketjuun, että mikähän liittyisi mihinkäkin, mutta sen tiedän, että pätkän vertaa ei kiinnosta mitä muut ovat saaneet, miten he sijoittuvat rankingissa tai edes se, että onko koko Suomen viljelijöillä mahdollisuus kiinnittää satonsa johonkin hintaan. Olennaista on se, että kun soittaa viljan ostajalle ja kysyy, mikä on sen hetkinen kiinnitystaso, niin sieltä ilmoitetaan silloinen hinta. Se riittää ja sen pohjalta voi tehdä ja hyvin usein kannattaisi tehdä päätökset. Nyt on sitten suhdanne edennyt alamäkeen huippuvuosista ja pitäisi päättää onko hintataso pitävällä pohjalla vai voidaanko mennä vielä enemmän alamäkeen. Jotain kertonee A-rehun paluu takuuhinnoilla takaisin julkisuuteen vuosien tauon jälkeen. Tuo on hyvä malli ja varsinkin ohralle hintataso on ihan asiallinen. Jos viljelisin ohraa, voisin tuohon tarttua.

Tampereella kun joutuu asioimaan, niin moovy-sovellus on ollut otettava käyttöön. Onhan siinä asentamista, mutta sitten, kun on toiminnassa, niin kätevä on käyttää ja hyvä kun on kylässä jossain, niin voi kämpiltä muuttaa parkkiaikaa. Pysäköintitalossa käynnistyy ja katkaisee laskennan itsekseen. Miksei voisi tehdä perinteisemminkin, mutta kyllä tälläkin jo onnistuu fiksusti.

Pirkkahallin pysäköinnit on epäonnistunut esitys. Eihän turistit osaa, eikä voisi oikein edes edellyttää, että olisi selvillä näistä koukeroista ja sitten oikein varta vasten hyökätään kimppuun, niin onhan se jotenkin sellaista, että ei ole edes tarkoitus auttaa ihmisiä onnistumaan vaan rankaisu ja rahastus on ensisijainen pointti. Ei tämä tällä tavalla saisi mennä.

Joku on muuttunut, vuosikausia suorakylvössä olleet ny mustana. Mitä hel..,...ä

Olihan ne märkiä ja todennäköisesti tuli huonosti jyviä. Oli kertakaikkiaan tappava yhdistelmä ensin puoli kesää märkää ja märkään tehty keväällä ja sitten heittää kovat helteet päälle. Maat kuivahti sementiksi. Oli siinä viljalla selviämistä. Toisaalta tuli ihmeen hyvin vaativiin olosuhteisiin nähden. Syysmuokatut selvisi paremmin niinkuin on näki jo keväällä.

Kultivoin itekin 30% pinta-alasta, mutta syysviljan lisäksi, loput jää kylmästi sängelle. Kaikki kultivoituna tietää armotonta äestämistä keväällä ja mikä pahinta, kuivumisen riski on melkoinen ja se on tullut todennettua moneen kertaan.  En kesä vielä näin. Katsotaan sitten, pitääkö tehdä muutoksia. Tänä vuonna lähinnä ohra oli se pommi ratkaisu. Ensi keväänä ohra menee syysmuokatulle maalle ja kaura pääsee sängelle. Siellä se toimii hyvin huonoissakin olosuhteissa.

9.9.2025 kultivoituun kauramaahan kylvetty on ihan 100. Yksi päiste on huonompi, mutta se on vanhaa rakennusten tonttia ja tiivistynyt ollut aina. Ei sellaisia lasketa mukaan. Ehti olla kultivoituna niin pitkään, että jääntivilja lykkäsi jo oraalle ts. oli tarpeeksi kuivaa tehdessä. Eikä tässä todennäköisesti ole nähty mitään liian kovia sateita.

Kokonaisuutena syysvilja-ala vaikuttaisi olevan kohtuullinen, sanoisin jopa melko vaatimaton siihen nähden, että tämän vuotiset syysviljat oli hyviä ja jyvää tuli. Olisi voinut olettaa, että niitä laitetaan uudestaan enemmänkin. Tappiomieliala ja melankolisuus jyllää. Ei ole motivaatiota.

Onko noissa jurteissa eri lajikkeita, kun näkyy sellaista, että pelto korjattu, auma valmis, mutta koneita ei näy enää missään. Sitten kuitenkin ojan takana on naapurilla iso lohko korjaamatta. Eikö ne kannattaisi tehdä kaikki samalla kertaa. Joku selitys kai tällekin on.

Onko jollain kokemusta että onko eri säätöseuloilla/suomuseuloilla/lamelliseuloilla etuja viljan puinnissa? Niitähän myydään hiukan erimalleja mutta ainakin itsestä tuntuu että tulee aika paljon olkea kun joutuu ajamaan seulat suht auki (eli ihan ohjekirjansuositusten ylärajalla ja vähän yli) että ei mene peltoon. Kun seulaa lyö kiinni niin oljen pätkät kyllä häviää mutta tuntuu syksyn mittaan että sitten taas menee liikaa yli jos seulaa iskee kiinni. Itellä on CZ2 (~22mm) seulat yläseulana ja CZ1 alhalla (10mm). En sitten tiedä saako jostain tällaiseen ei-Sampo merkkiseen nokkalamelliseuloja jos ei ole edes syntynyt niiden keksijä kun tämä puimuri on tehty.

Pystytkö todentamaan, että yli menee nimenomaan seuloilta. Omien havaintojen mukaan tappioita tulee etupäässä kohlimilta, kun kyseessä pelkästään puintikelan ja olkikelan omaava kone. Seuloja on voinut pitää hyvinkin pienellä ja tuulta hyvinkin kovalla ilman seulastotappioita. Jos tankissa on pahnavapaata tavaraa, niin säädöissä on ihan oikeita ratkaisuja ollut käytössä.