Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sähköautopelko. Uusia bensa-autoja ei oikein enää saa. Kaikki on jotain hybrideitä tai muuten vaan ihmeellisiä virityksiä. Kansa pelkää muutoksia. Vanha bensarosvo on vaan niin rakas, kun se toimii aina. Pitää vaan käyttää remontissa säännöllisesti, mutta kyllä se sitten taas toimii luotettavasti seuraavaan remppaan asti.
Minulla on niitä ihan kiitettävästi. Ollut jo monta viikkoa. Lajit vaan vaihtuu. Nyt ilmeisesti tätä valkoposkipaskiaista. Suurin ihme on, että syysvehnän ovat jättäneet rauhaan. Tosin sitä onkin kuritettu jo niin kauheasti, että en tiedä.
Sateet arpoo kuin humalainen intiaanien poppamies, mutta jos pahimmat skennaariot toteutuu ja tuosta lappaa 20mm kylvöjen päälle, niin sieltä ampuu ihan tajuttomat lähdöt oraille. Hernettä on tullut jo pintaan ja kaurakin on itänyt vajaassa viikossa yllättävän hyvin. Jännä hetki....
Täällä on ihan täysi rähinä päällä. Ei meinaa sekaan mahtua. Suorakylvömiehetkin on jo hyökänneet pellolle. Kieltämättä aika mureita nuo sänget onkin. Maanantaiksi taikoi ennuste jonkun sateentapaisen. Saa nähdä mitä oikeasti tulee. Onhan tämä selkeästi toukoaika, ennusmerkit on jo kaikki näkyvissä. Västäräkki, valkovuokko ja koivu hiirenkorvalla. Eikun vetoja...
Vanhat suviyöt kaikki oli pakkasella ja niin nämä uudetkin… Eikös ne kaikki vienyt vuorollaan viljat, marjat ja jotain muutakin…
Katovuosi on viljanviljelyn paras kriisituki.
Plussiin kuuluu sekin, että tautiaineita ei tarvitse käyttää.
En muista tällaista tuulisuutta huhtikuun lopulla pitkältä aikaväliltä. Onneksi keskuudessamme on kansakunnan yhteinen muisti mr. SS, joka tulee kertomaan, että tämä toistui 2019-20, 1974-75 ja 1901-02, joten aivan tavanomaisesta ilmiöstä on kysymys pitkällä aikavälillä.
Skagen on jotenkin harventunut ja muuttunut kituvan oloiseksi. Toinen lohko vielä sinänsä ok, mutta toinen on kellertävä ja nuutunut. Sanoisin, että vesi auttaisi. Se ero noissa on, että parempi on perustettu kauransänkeen ja huonomman esikasvi oli syysvehnä. Peräkkäisyys ei ole hyvästä. Nyt sataa lunta ja kertymä on varmaan milli. Tulisiko siitä jotain kosteutta. Muokatut on kyllä kuivia. Viikonlopusta kun selvitään, niin ensi viikolla ihmiset alkaa tehdä tosissaan toukoja.
Tuntui siltä, että pakko on aloittaa. Muokatut on kuivia ja luvatut sateet olemattomia. Epätasainen kultivointi ehtinee tasoittua kosteusolosuhteiltaan mainioksi ennen kylvöä, joka tapahtuu sitten joskus. Jos oikeasti antaa lunta ja viileää, niin toukokuun puolelle menee kylvön aloittaminen. Ei liene ongelma, koska ei pellossakaan mitään tapahdu vaikka jyvät olisi siellä.
Kotieläinporukka on levitellyt lantoja ja äestelee nyt lietteet sekaisin. Tasauksia tehty siellä täällä. Ihan tosissaan on jotkut jo äestämässä ja kylvinkonekin ollut jo hommissa. kevättyöt on lähteny liikkeelle, mutta aikaista on. Haluaisin nähdä selkeää lämpenemistä ennenkuin innostun. Tasaukset kiinnostaisi, mutta harmaan alla tuppaa musta jäämään vielä kiinteäksi. En oikein tykkää. Pitäisi hajota käsissä. Jokaöinen kylmyys nostaa märkää syvemmästä. Ei niin vain kuivu.
Meneillään on yksi mittaushistorian kuivimmista keväistä, täällä etelä-suomessa on pellot olleet ilman lumipeitettä jo yli kuukauden, maastopalovaroituksia on annettu ja te vaan valitatte peltojen märkyyttä. No ei ihme kun ne on vuosien viljanviljelyn seurauksena tintattu piloille. Sitten normaalikin sade pilaa kylvökset, kun pelllot ei ime vettä. Kyllä itse aion alkuviikosta jo aloittaa kylvöt. En pelkää muutaman päivän tilapäistä viilenemistä. Jos jää jatkuvasti odottamaan optimaalisia täydellisiä kylvökelejä, ei niitä välttämättä edes tule. Välillä on kylvetty täydellisissä olosuhteissa, ja sitten on tullut päälle 40 mm ukkoskuuro, joka kuoretti kaikki kylvetyt pellot. Kaikissa kylvöajoissa on omat riskinsä.
Sanoisin, että vehnä ja kaura on ihan hyvä aloittaa, ne kyllä kestävät kylmää. Länsi-Uudellamaalla Lene -ohraa lienee kylvetty. Se tulee pintaan muutamassa päivässä, niin kuin Verttikin. Pohjanmaalla pakkaskausi kai on suursadon ehto. Täällä päin tuntuu yöpakkanen valkaisevan ohran kasvupistettä myöten. Ja sitten hakemaan uutta siementä.
Jos olisi siilontäysi TOS viljaa, voisi riskeerata. Sertisiemen kun on ostettu määrältä, riskinotto tuo lisäongelmia kylvömahdollisuuksiin. Lene valmistuu, vaikka olisi kylvetty juhannuksena.
Toki tasausäestystä ja kyntöä tehdään jo valmiiksi ja valmistaudutaan kylvämään yhdessä jaksossa, ettei näyki puoltatoista kuukautta niitä kylvöjä, kylvölannoittimen vantaat vapun lumipyryssä ruosteenpunaisina.
-SS-
Täysin erimieltä vehnän osalta. Vaatii lämpimän maan tai näivettyy ituvaiheessa maan alle. Näin on käynyt pariin kertaan. Kylmä ja märkä on huono yhdistelmä vehnälle. Toinen niistä epäonnistumisista oli tämän tyyppinen, että keli oli jo toukoon sopiva, mutta keskeytyi räntäsateilla ja viileydellä, jotka kaivoivat maan syvyyksistä märkää esille, mikä lietti kylvöpohjan. Nyt olisi hyvät edellytykset vastaavalle ilmiölle, jos aikoo takatalvea pitää. Laitan vehnät suorakylvönä, joten maassa kosteutta riittää myöhemminkin ja toisaalta käsittelemätön maa on vielä herkempi nostamaan kylmää pohjamaasta kuin muokattu.
Hankala juttu. Tänne on eksynyt jo västäräkkikin. Rupee oleen toukoaika.
Ojamaita levittelin eilen, jäätä löytyi kasan pohjilta. Tuli myös maanparannusaineita ja jäätiin 10 vuoden tauon jälkeen nupilla kiinni kääntöpaikalle. Onneksi on tuo kaivinkone, niin tilanne selkeni nopeasti. Jonkinlainen yllätys oli peltotien kantavuuden sieto. Sekin oli turhan pehmeä. Täytyi ottaa loput selkeämpään kippauspaikkaan. Pakko sanoa, että kylvöinnostus hieman haaleni näillä kokemuksilla. Onneksi loppuviikosta on Mansen Mörinät, jossa taitaa mennä toista päivää. Katkaisee mukavasti tämän valmisteluhässäkän.
Epätasainen kultivaattorin jälki kuivaa huimaa vauhtia keväisessä tuulessa. En keksi mitään perustetta, miksei tuota kohta tasailla jollain karhilla. Myös sänkitöyryt kuivavat vauhdikkaasti. Viime vuodesta tuli sellainen opetus, että jos alkaa sateita olla näkyvissä, niin sänget on syytä ajaa auki. Kuivaminen nopeutuu, kun on mustaa pinnassa. Yksi vanha isäntä on tätä kolme vuotta havainnoinut ja on varma asiastaan. Joku siitä tälläkin palstalla kirjoitti ja oli tyytyväinen ratkaisuunsa. Tai sitten kylvetään suoraan sateen alle. Senttiin, kun vetää, niin kyllä se siitä nousee.
Muutama vuosi sitten seurasin herneen viljelyyn liittyvän webinaarin, siinä suositeltiin ruotsalaisten kokemusten pohjalta vielä pidempää, 6-7 vuoden viljelykiertoa.
Siihen olen nyt itse pyrkinyt, muokkasin viljelykiertoa sen mukaisesti, tavoite tällä hetkellä on että hernettä olisi tasaisesti joka vuosi kylvössä.
Ei se käsitys ole siitä muuksi muuttunut. Pitkästi tulisi pitää välivuosia. Ja eikö ole niin, että rypsirapsi toimii tauteja ylläpitävänä kasvina, että ne välivuodet käsittää myös muut palkokasvit. Tästä on kovin vähän puhetta, kun jatkuvasti hehkutetaan palkokasvien lisäystä. Meillä, jotka niitä ovat viljelleet jo pitkään eri muodoissa, viljelykierto tulee nopeasti rajoittavaksi tekijäksi. Mitä meille sitten olisi tarjolla viljan vaihtoehtona. Siinäpä kysymys.
Myös herne yllätti 196g teejiipeellä. 70 neliöllä tiheydellä, menee hehtaarille maltilliset 153kg. Siementä riittää nyt niin hyvin, että lisään pinta-alaa ja noukin erikoiskasvipalkkiota isommalta alalta, jolloin siemenkustannus laskee merkittävästi. Taloudellinen jättipotti on lähellä, jos saa jonkinmoisen sadon puitua.
Siis missä mielessä jättipotti ? Onko herneen satopotentiaali todellakin niin vahva ? keskisadot näkyvät viime vuodelta olevan 2,1 t/ha, A-rehun takuuhinta 230 € . Toki valkuaiskasvituki ja kerääjäkasvituki yhdessä tukituottaa ehkä paremmin kuin monimuoto tai saneeraus ?
-SS-
Kyllä herneestä sen kolme tonnia saa tekemättä kylvön lisäksi mitään muuta ihmeellistä. Alhainen keskisato on helposti tienattu, kun roiskii siemenet tiukoille saville keväisen lautasmuokkauksen alustamana. Herne on vesiarka, ei niinkään kuivuudelle. Pidän syksyistä perusmuokkausta erittäin olennaisena herneelle. A-rehun mukaan kylvösyvyys 10cm toimii jopa lakoa ehkäisevänä toimenpiteenä. Sopii varmaan heidän mailleen, mutta savissa +6cm on varmaan riittävä. Jyräys olisi hyvä kylvön päälle. Ässälle herne sopisi hyvin, kun maat on muutenkin etupäässä kynnetty. Silloin on vesitilaa mahdollisia sateita vastaan ja herne saa helpommin upotettua juuristoaan syvemmälle, joka tuo hyvän kuivuuden kestävyyden. Palkokasviksi varsin huoleton kasvinsuojelu tekee osaltaan sitä hyvää tulosta viivan alle. Juolavehnää ja jääntiviljaa torjun siementuotannon vuoksi valikoivilla aineilla. Kun tällaista ei ole mukana normaalissa viljelyssä, niin en ajaisi mitään kasvinsuojeluaineita. Ero rypsi/rapsin kirppasirkukseen on huikea. Nämä vaatii myös viljan tasoisen lannoituksen, mikä on huono juttu kustannusten kannalta. Herneelle riittää se 10 kiloa typpeä, ei enempää. Fosforia ja kaliumia olisi hyvä järjestää sen mitä pystyy antamaan. Varsinkin kalium on A-rehun mukaan tärkeää. Heillä on ne kalium köyhät maat, siitä juontanee tämä ohje, mutta voi siitä etelän savellakin olla selvää etua. Sain kalium vapaalla starttifosforilla sen kolme tonnia, kun hernettä oli viimeksi. Puinti, siinä se akilleen kantapää. Se voi jäädä tekemättä.
Taisi viime vuonna jäädä Loimaan saviseudulla kevätvehnä pieneksi, moni sellaista jutellut nyt siemenkunnostuksen aikaan. Hain siemenpakkaajalta kokeiluun Troyta, pieneksi yllätykseksi tsp vain 36 g, ei tuota tarvitsekaan siis 300 kg/ha kylvää.
Samasta asiasta tein havainnon. Myös herne yllätti 196g teejiipeellä. 70 neliöllä tiheydellä, menee hehtaarille maltilliset 153kg. Siementä riittää nyt niin hyvin, että lisään pinta-alaa ja noukin erikoiskasvipalkkiota isommalta alalta, jolloin siemenkustannus laskee merkittävästi. Taloudellinen jättipotti on lähellä, jos saa jonkinmoisen sadon puitua.
