Se jatkuva kyntäminen teki maat pöyhöiseksi ja varastoi veden lilluvaan massaan. Ne raiteet oli ihan mahdottomia ja vieri vieressä. Tämä siitä huolimatta, että koneet olivat tosi köykäisiä nykyisen mittapuun mukaan. Ja huonosti ne meni märässä. Kultivointi alkoi tehdä maita kantavammaksi ja sillä tiellä ollaan oltu.

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 02.07.25 - klo:21:01

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 02.07.25 - klo:18:45

Tänään tuli tehtyä laajempaa peltokierrosta omilla pelloilla ja kylhän tilanne on surkea. Vähäiset syyskasvit on ok. No ruis nyt jäi taas kerran harvaksi. En ilmeisesti vain osaa..

Mut mitä kevätkasveihin tulee niin täysin hukkuneita alueita on varmaan joku 20% koko alasta. Huonoja alueita on ehkä 60% ja ok alueita loput. Ihan huippuja voi nyt joku promille olla. Sadollisesti tietää jo nyt et tästä vuodesta tulee luomu uran pohjanoteeraus. Hyvät et saa ne siemenet takaisin.

Voi hitto et mä vihaan näitä märkiä vuosia. 2017 homma meni pieleen vasta syksyllä. Nyt se meni jo tässä vaiheessa. 2020 meni myös osalta alasta homma pieleen kun tuli joku 200mm kolmeen päivään muistaakseni..

No tämä vuosi jää taas yhtenä epäonnistumisena historian kirjoihin. Onneksi kuivat vuodet yleistyvät mä pärjään paljon paremmin niiden kanssa..

Virkistäpä taas huonoa muistiani: olitko Salpausselän etelä- vai pohjoispuolelta? Kuulin juttua, että Anjalankosken suunnalla satoi juhannuksen jälkeen 200mm. Entä mikä oli se sun mittariin kertynyt vesimäärä?

Eteläpuolella eli siellä anjalankosken puolella. Tai no anjalankoskea ei enää ole, koska tuo oli keksitty kaupungin nimi ja nykyään entinen anjalankosken alue kuuluu kouvolaan.

Mä en onnistunut mittariin poimimaan noin paljon mut epäilen edelleen et mittari vuotaa jostakin. Pitäisi tietysti hankkia uusi mut eipä sille enää tälle kasvukaudelle ole väliä. Märkää on sitä se ei muuta. Olisiko joku 100mm ollut kesäkuun määrä ja siitä valtaosa tullut juhannus viikon keskiviikosta viikko eteenpäin.

Tuossa muutama kolleega jutteli et oli juhannuksen aika saanut 150mm mittariin . Jollain oli 130mm jne. Eli jonkin verran vaihtelua on. Mut yleisesti kyl tätä etelä kouvolaa on vaivannut liika vesi. Vähäiset syysviljat mitä täällä on niin ovat kyllä hyvän näköisiä. Niihin liika vesi ei ole purenut. Ja kenties nyt ne pääsiäisen aikaan märkään maahan tehdytkin ovat pärjänneet paremmin kuin toukokuun lopulla tehdyt. Kuivuutta kun ei ole kärsitty koko keväänä/alku kesänä niin se märkäkään maa ei näemmä ole ongelma.

Ja tietysti ne joilla on maalaji lotossa tulleet pehmeämmät multasemmat maat niin ei siellä ole sellaista ongelmaa. Itselläkin nuo urakoinnit on sellaisilla lohkoilla niin paremmin ne on pärjäänneet. Ne on vielä ihan ok. Ei hyviä mut ei huonojakaan. Onhan noissa tietysti sitäkin et ojitusta pitäisi uusia ja pinnanmuotoilua harjoittaa. Mut on niitä äskettäin ojitettujakin on hukkunut.

Sitten kenties sellainen juttu jonka joku fiksumpi osaa vahvistaa mut itsellä kun luomua ja lannoitus on joko nolla tai karjanlantaa niin tuntuvat kärsivän hieman enemmän kuin reilusti typpeä saaneet kasvustot?

Tämä on kenties nyt eka vuosi ja oikeastaan melkein on mun luomu uralla kun vettä on tullut yli tarpeen jo tähän mennessä niin luomu kärsii tästä enemmän kuin tavikset. Kuivana vuonna ero ei ole noin merkittävä...

Tässä seurailin sen yhden yli 20mm antaneen sadealueen liikkeitä, niin se käyttäytyi kuin tuulimyllyn siipi. Pyöri läpi Varsinais-Suomen siirtyen Pirkanmaalle ja kääntyi siitä viistosti Kymenlaakson suuntaan. Ei pahemmin Salpausselkä estänyt vaan painoi Suomenlahdelle asti. En yhtään ihmettele, että sinnepäinkin on vettä riittänyt.

En jaksa enää tilannetta seurata. Poutaantuu, jos poutaantuu. Jos oikeasti vetää syksyn läpikin tällaista keliä, niin marraskuun lopussa on vettä väkisin varastossa aika mukavasti.

Kyllä Okra paras on ja sellaisena säilyy. Vuokrat halpoja ja helppo tuoda tavaraa näytille. Tällä on iso merkitys monelle pienelle ja keskisuurelle toimijalle. Esim. Helsingin näyttelyn ständien hinnat on todella suolaisia. Saa pienempi toimija myydä jo paljon tavaraa, että saa näyttelyn hinnan takaisin.

On tämä poikkeuksellinen kasvukausi! Ensimmäistä kertaa vuosiin olen nähnyt erinomaisen härkäpapukasvuston. Ei ole tullut liikaa vettä ja asiat on muutenkin hyvin. Neljä tonnia oli alustava arvio kukintojen perusteella. Toivottavasti saavat puitua.

Miltä vaikutti ja mitä jäi mieleen. Meni tämä päivä ruiskutuksissa ja huomennakin on pikkuisen muuta hommaa, mutta loppuviikosta varmaan sitten paikalla. Oliko jotain, mitä suosittelette, voin käydä vilkaisemassa.

Jos ei tänään enää sada niin kesäkuu 98mm. Ihan ok.

En jaksa edelleenkään keksiä mitään perustetta sille, että ostaisin jotain muuta kuin Yaran apulantaa. Nyt oli pari vuotta Beferttiä ja sekin on hyvää. Jonkin verran pölyisempää kuin Yara, mutta kasvattaa kyllä viljan ja on ihan hyvää laatua ollut. Yaran tuotemerkki tuo Befertkin, ei siinä mitään.

Eihän sille mitään mahda jos loppuasiakas ei halua jotain lajiketta ottaa vastaan, oli se agraarisilta ominaisuuksiltaan kuinka hyvä tahansa. Vertailun vuoksi tulee mieleen Kontu härkäpapu. Se oli ainoa, joka toimi ja johon moni oli suhteellisen tyytyväinen. Sitä ei vaan haluttu viljellyttää vaan lykättiin kaikenlaista Sampo ym. tilalle, jotka kituivat kuoliaaksi alta aikayksikön. Tämä kesä lienee sellainen, että härkäpapu on aivan kaamea, jos sattuu olemaan läpäisevällä tai hyvin muokatulla maalla. Paikallaan seisovasta vedestä papukaan ei pidä.

2017 mainittu. Vilkaisin sääaseman ennustetta, niin ei se lämpene. Alla 20 asteen lämpötilat tuovat mukavasti kasvua, mutta eivät oikein valmista. Luulen, että tässä käy vielä niin, että kun on viileä kesä, niin merikin vihdoin viilenee ja talvi tulee aikaisin. Jopa siinä lokakuun lopussa. Vielä on kyllä aikaa. Heinäkuun lopussa voi sanoa, tuleeko tästä yhtään mitään.

Kylällä pyörähdin pikaisesti. Oli pahannäköistä kasvustoa monessa paikassa. Aikaisimmat on lippulehdellä ja niitä on ruiskutettu hiljattain. Varmaan kasvunsääteitäkin koitettu antaa, mutta ei auta. Niin armottoman tiheää, että varmasti kaatuu jos ei ole orasvaiheessa vedetty jo ensimmäistä kierrosta. Sen verran tunnen paikallista kulttuuria, että säädepurkille ei kovin helposti mennä. Nyt olisi pitänyt. Nostan kyllä itekin kättä pystyyn, että on suurin osa alasta ilman mitään sääteitä. En ole ihan huolestunut, koska laitoin tälle kesää varsin varovaisesti siementä. Toivoisin, että se suojaa. Versomista ei jostain syystä juurikaan tapahtunut. Lieneekö sitten liian myöhäinen kylvö vai jotain muuta.

Tämä taitaa olla sellainen vuosi, että nyt täytyisi kauran kukintaan laittaa jotain tautiainetta homeita vastaan. 2017 niitä ainakin oli mukavasti liikkeellä. Kai nytkin.

Tuli joskus taannoin siivottua nurkkia turhan kovakouraisesti ja siinä yhteydessä lähti vanhoja kone-esitteitäkin nippu roskiin. Muistelen, että olisi ollut magnumistakin jotain. Potilaa en ole niin tarkkaan seurannut, mutta kannattaako jotain magnumia enää lähteä hankkimaan edes hintansa puolesta, kun uudempaa Master sarjaa on ihan hyvin saatavilla. Mitä vanhempaan äkeeseen mennään, niin sen tukkoisempia rakenteita alkaa tulla vastaan. Sänkiviljely on koko ajan yleistynyt matkan varrella ja äkeitä on kehitetty avarammaksi. Sen mitä Multivaa olen seurannut, niin vaikkapa Optiman runkoa ja piikkijärjestystä on muutettu matkan varrella ja mitä uudempi, sen läpäisevämpi. Potilassa varmaan sama. Jos Multivaa katsoo käytettynä, kannattaa valita sellainen malli, jossa työsyvyys säädetään sylinterin varteen lisättävillä paloilla. On ylivoimaisen tarkka ja kätevä systeemi.

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 28.06.25 - klo:15:02

Oma analyysini on: Tämän vuoden paras kylvöaika oli jo 10.9.2024. Täysinäisen näköisiä syysvehnälaihoja näkyy. Onko kuitenkin niin, että huippusatoihin ei uskota, kun juuri kukaan ei ajanut korrenvahvistajaa varsinaisena käsittelynä. Joku CCC 0,3 l/ha korrenkasvun alussa ei kuitenkaan pitäne kasitonnaria pystyssä, jos vielä on kosteaa odotettavissa ennen puintia?

Tässä tulee esille Ceylonin kenttäkelpoisuus. Ceylonin satopotentiaali loppuu ennen kuin korrenlujuus. Varsinkin kun Ceylonilla tarvitaan Broadway-tyyppinen rikkaohjelma, jottei niittynurmikka tai luoho kasva yli. Broadway lyhentää ennestään lyhyttä Ceylonin kortta noin 10 cm.

Selvistäkään triplalannoitusruuduista ei Ceylonissa löydy sateeseen sortunutta yksilöä. Tällaisena kesänä Skagen tarvitsee alkaen kaksi kasvunsäädekäsittelyä ja täyden tautitorjunnan sekä oraalle että tähkälle. On sääli joutua luopumaan Ceylonista leipävehnätuotannossa. Mylläri ei nähtävästi halua sitä lajiketta ollenkaan. Kuitenkin on sellainen lajike, joka toimii vähillä kemikaaleilla. Mutta kun ei kelpaa, niin ei kelpaa.

Aspekti ja muutamat muut erikoisleipävehnät ovat syysviljanviljelyn Quarna-vehniä. Kaipa niitä sitten pitää koettaa lisätä, Ceylon on osaamattoman vehnä, nämä toiset vaativat kemiallisen kasvuohjelma²:n, ja yleisilme on heinäkuulla taas kirkkaankeltaisen, kuin vanhaan hyvään aikaan Urho-pelloilla.

-SS-

Voin ihan avoimesti tunnustaa, että skagen sai keväällä rikkaruiskutuksen ilman sääteitä ja eilen tautiaineen tähkälle. Nyt on ensimmäistä kertaa aika lähellä, että kippaa pahasti. En muista koska olisi ollut vastaava tilanne, että korsi on oikeasti pitkä ja kasvusto tiheämmän puoleinen. Keväällä ajelin jyrällä orasvaiheessa ja tuntui, että ei mitään apua. Ei ehkä ollutkaan, mutta runsas vesimäärä sai skageninkin sekoamaan pahanlaisesti. Katsotaan miten käy, en kadu mitään. Ala ei ole kovin iso, mutta ainahan se harmittaa lakoa puida, ei siinä mitään.

Siis puhelintilaus ja suullinen tilaus lannoitekaupassa eivät oikein ole mikään takuu siitä, että tilaus etenee yhtään minnekään. Kirjallinen tilaus, mahdollisesti asiamiehen viemänä, siihen vastaanottokuittaus ja sitten kirjallinen tilausvahvistus.
-SS-

Näin se menee. Jopa kaikkein terävin eturivi, johon itsekin kuulun, on altis virhemahdollisuudelle, niin älyttömäksi on touhu mennyt. Laitoin tilauksen maanantaina ja tilausvahvistus tippui meiliin eilen hieman ennen viittä. Tänään soittelin muissa asioissa ja myyjä sanoi, että tulosteli kaikki tilaukset, jotka olivat ennakkoon tulleet, valmiiksi pöydälleen. Sitten, kun sota alkoi, niin sitä paperia vaan alkoi kertyä pöydälle ja tilauksia meinasi hautautua muiden alle. Minun tilaukseni vietiin järjestelmään joskus klo. 1400 kieppeillä ja klo. 1430 järjestelmä sulkeutui.

Noniin, sitä sopii räknäillä, kannattiko toteutuneen neljänkympin kasvipeitekorvauksen takia laiskotella syysmuokkausten kanssa, ja vaihtaa kylvöikkunassa kylvetyt tuuheat puskamaiset orakset tukehtuviin pahnaputuoraisiin.

Kyllä täällä vähän naureskeltiin -SS-:n kevätkynnöille. Vaan jospa olisi ollut joku kristallipallo pellon päisteessä toukokuun puolivälissä, josta olisi voinut katsoa tätä lähestyvien saderintamien sumaa, olisin varmaan kyntöaurat hakenut pusikosta minäkin.

Ei tämä isossa kuvassa muuta mitään. En ole unohtanut seitsemän vuoden kuivuutta minnekkään. Tällä hetkellä pahoinvoi lähinnä suorakylvetty ohra, lautasella avattu ohralohko on kakkosena. Kaikki loput ovat hyvässä vedossa. Suorakylvetyt kaurat ja vehnät ovat moitteettomia elleivät ole mustan saven lohkolla, sitten on tullut jonkun verran takkiin, mutta olisi voinut tulla muutenkin.

Tietty voi harmitella tehtyjä ratkaisuja, mutta muistan viime syksyn surkeat muokkauskelitkin. Kyllä täällä yleisesti muokkailtiin siinä vaiheessa, kun pakkaspiikki jäädytti sänget. Tuo on sellainen ratkaisu, että siinäkin voi olla tinttausriski, mutta viime syksynä se kannatti. Aika hyvää tuuriakin oli monella muokkaajalla matkassa, mutta se heille suotakoon.

Kyllä keltaisuus aika pitkälti osuu yksiin myöhäiseksi menneen kylvön kanssa. Mitä isompaa kasvusto oli sateiden tullessa, sitä vähemmän mitään kuihtumisen oireita näkyy.

-SS-

Allekirjoitan täysin. Toukoaika loppui 23.5 sateisiin ja mitä kauempana kylvö oli tuosta hetkestä taaksepäin, sen parempi.

Y10 545e ja Y2 520e verottomana. Jos tältä tasolta aletaan lisäillä kymppej jokaiseen myyntiportaaseen, niin onhan tämä aivan liian kallista viljan tämän hetkiseen hintaan nähden. Ei tästä ole enää niin pitkä matka siihen 735e hintahuippuun muutaman vuoden takaa ja muistaakseni lupailin, että en enää sellaisia hintoja maksa. Toisaalta luulen, että aika vaatimattomilla lannoitusmäärillä porukka tulee toimimaan ja veikkaan lannoitteen jakamisen yleistyvän ripeästi jo ensi kaudelle.

Näkee, että paljon nuorta väkeä on ihmettelemässä tätä viileää alkukesää. Suomalainen kesä oli normaalisti tällainen, tällä hetkellä lämpösumma Varsinais-Suomessa toukokuun toiselta viikolta, eli täällä yleisen kylvöajan alusta on noin 330 astetta, eli hyvinkin normaali,, kun esimerkiksi 2015 ja 2017 oltiin vain noin kolmessasadassa asteessa, eivätkä ne olleet edes kovin kylmiä vuosia.

Erillinen ongelma tosiaan on se, että monin paikoin viljelyteknisin päätöksin vaikutettiin siihen, että kylvöt saatiin päätökseen vasta toukokuun lopulla ja siitähän on kertynyt lämpösummaa vasta 230 astetta. Luottamus siihen, että joka vuosi päästään 500 asteeseen jo juhannukseksi, on ehkä liian optimistinen.

Ilmastonmuutos ei välttämättä tuo tropiikkia joka vuonna. Tärkeää olisikin, että sukupolvinen tieto ihan todellisista tapahtuneista kosteankylmistä kesistä ei häviäisi kokonaan.

Vettä tippuvia heiniä itsekin on seivästetty ja kesäsateissa mustuneita heinäseipäitä tyhjennetty traktorinkuormiin. MT:ssa oli ilmoituskin joskus: " Heinälimaa suoraan pellolta. Omaan astiaan"

-SS-

Kyllä tämä säätyyppi muistetaan ihan hyvin, mutta fakta on se, että tämä on 2017 jälkeen ensimmäinen kesä, kun vettä tulee riittävästi ja lämpimiä päiviä, joina pidän yli 20 asteen lukemia, on tässä kohtaa peräti kolme takana. Aika karua oli tämä touhu viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Ainainen kuivuudessa riutuminen ja sateiden turha odottelu. Kyllä se väkisin on vaikuttanut viljelypäätöksiin ja sellaisiin ratkaisuihin, joilla edistetään kosteuden säilymistä pellolla. Nythän olisi ollut fiksuinta, että mitään sänkiä ei olisi ollut ollenkaan vaan kaikki olisi minimissään kevytmuokattu, mutta kun tästä säästä ei ennakkotietoa ole annettu, niin tällä mennään. Mitään muuta vahinkoa ei toistaiseksi ole ollut kuin, että ohrat on kovilla, mutta ne nyt on vähän jokaisena kesänä kovilla muutenkin, kuten on tullut huomattua.