Talveen lähtö käynnistyi uudelleen ja tämä on mielestäni ainoa oikea tapa, että ensin pidetään pakkasia ja vasta paljon myöhemmin lunta. Tiet ja pellot jäätyivät jo pinnasta ihan kantaviksi. Hanneksen takia tulee nyt myös paljon kulkua metsässä ja siellä ei lyhyt pakkasjakso ehdi auttaa tarpeeksi. On myös muistettava, että savimaiden toimivuuden kannalta jäätyminen ja routaantuminen on ihan ensiarvoista. Aika karsea kevät olisi ollut, jos ei maa olisi käynyt lainkaan jäässä. Syysviljan säilymiseen vaikuttaa niin moni asia, että ei sitä jaksa surra. Yksi mielenkiintoisempia havaintoja oli, kun kerran pakkanen tuli siinä vaiheessa, kun oli vielä vesilätäköt pellolla. Kävin kävelemässä niiden päällä ja jääkannen alla näkyi jäätyneet oraat. Luulin, että lost, mutta käytännössä se jäätikkö kesti koko talven ja keväällä oli täydet oraat, myös näissä vaatimattomissa paikoissa.

Helle ja kuivuus valkaisevat kaurat, ja sitten kun heinäkuun lopulla tulee sadekuuro, syntyy toinen röyhykerros, joka kypsyy syyskuun kylminä öinä kahujyväksi. Lajikkeilla on valtava ero: Jacky tuotti tasaista ja painavaa satoa, Matty kipuili kesän helteessä ja jälkiversoi, ruman raakaa tavaraa puidessa, ja huomattavasti vähemmän satoa. Niklas tuli kauranviljelyn pitkän tauon jälkeen 2020 kylvöön, se oli heikkolaatuista ja kevyttä, sitten tuli Meeri, joka oli hyvää ja hiukan painavampaa, mutta eipä se mikään sadokas ollut. Taika- kaura ei kestänyt stressiä ollenkaan, oman kauranviljelyn ennätys, 44 kg hlp (ennen kuivurikierrätystä 40.6 kg).

2025 Jacky-kaurat sentään menivät rehusoppariin, don ei ollut ongelma, 0.2 mg/kg, ja hlp normaali, väri hieman tumma.

Vaikuttaisi siltä, että Jacky makupala on myöhäisten kaurojen uusi standardi. Katselin Raision laatutaulukkoa vastaanotetuista viljoista ja 100% näytteistä oli hyväksyttyjä. Aika poikkeuksellinen lajike, jos suoritus jää tulevinakin vuosina tuolle tasolle. Minulla oli Proxya ja se oli Avenueen verrattuna selvästi parempi. Jälkimmäinen on ihmeen versomisherkkä kuivalla savella. Proxy suorittaa jotenkin määrätietoisemmin. Kun heinäkuun helteet alkoivat, niin Belinda alkoi niiata heti. Nestori kesti hieman paremmin, mutta Proxy oli paras. Voisi sanoa, että se kesti helteet notkahtamatta, jota pidän kovana suorituksena. Kaikesta huolimatta, jos valintoja pitää tehdä uudesta lajikkeesta, niin kyllä se Jacky kannattaa ottaa.

Olen ollut ihan tyytyväinen kultivoituun perustetun syysvehnän kestävyyteen viimeaikaisten sateiden keskellä. Tilanne voi huonontua nopeasti, mutta jotenkin näyttää siltä, että maassa on lähtenyt vesitalous toimimaan. Märkyyttä on ollut niin pitkään, että se on sulattanut kanavat auki syvemmälle pohjamaahan ja vedet vaan häipyvät jonnekkin. Jännä talvi menossa. Jää tosi lyhyeksi, jos tulee minkäänlaista pakkasjaksoa. Sen arvaa, että toukokuussa alkaa pakkasta ja räntää löytymään, kun pitäisi pellolle päästä.

Kannattaako todellakin hakea sieltä yhtään mitään nyt, kun tämä rikkakananhirssi ym. ovat lyömässä läpi oikein kunnolla.

Lainaus käyttäjältä: Paalimies - 22.11.25 - klo:23:00

Lainaus käyttäjältä: Perussuomalainen porvari - 22.11.25 - klo:21:20

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 22.11.25 - klo:19:07

Niin tuommoinen 4 m nostolaite-Tume liikkuisi vielä pienemmälläkin traktorilla. 8 km/h ja kolme hehtaaria täytöllä. Niin aika joutuisa saattaisi olla pientilan kylvöihin.


Kuva: Tume CK 4000

-SS-

Eli tuolla syysvehnän siemenet maahan ja syksyllä ei siis lannoittaisi ollenkaan, edes pientä määrää fosforia talvehtimista turvaamaan? Ja vasta siis keväällä / kevättalvella lannoitus? Ja tietty prot lannoittaa vielä sen jälkeenkin ..jaettu lannoitus nääs...

Kyllä noita vielä joku aika sitten oli tehtaan pihassa

Ja Tampereelle oli näyttelyssä esillä CK.

Eihän näissä ole muuta ongelmaa kuin hinta. Ei viitsi ostaa pelkästään syysviljan kylvöille omaa kylvinkonetta.

Jo tuli paniikki, kun kaivoi vientikortin esiin.

Vihdin isäntä lupasi viedä itse laivallisen vehnää ensi syksynä, joten repikää siitä.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 21.11.25 - klo:07:56

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 20.11.25 - klo:12:47

Hankkija kyllä teki keväällä  kiinnityssopimuksia ohrasta, mutta alempaan hintaan.

Kevät on auttamatta liian myöhäinen ajankohta. Tammikuussa ohran sai 208e kiinni, mikä oli ja on erittäin hyvä hinta tähän markkinaan. Nyt täytyisi ViljaTavastian saada ehdottomasti kerättyä laivallinen ohraa ulkomaan vientiin. Nostaisi kotimaan hintatasoa helposti 20e.

Mikä on mielestäsi se hintaso mistä vientiä lähdetään miettimään? Jokainen tavastian jäsen tietää millä hintaa siellä ohraa ostetaan ja silläkään hinnalla ei tunnu löytyvän. Euroopan hinta on 185-190€ chatgpt:n mukaan. Joku voi todistaa hintatason korkeammaksi. Tähän kun lasketaan rahtikulu niin mun mielestä mahdoton tehtävä... 

Hinta on aina neuvottelukysymys. Taulukkohinnat on samanlaisia kuin täälläkin, että hinta on tämä, mutta tavara ei sillä käytännössä liiku. Siksi täytyy käydä kaikki ostajat läpi ja neuvotella hinta jokaisen kanssa erikseen. Mielestäni kannattaisi yrittää jo 180e kerätä jonkinlainen erä, koska jo pelkkä tieto laivauksen suunnittelusta nostaa hintaa. Tämä on yhdenlaista poliittista bluffia, mutta niinhän tämä markkina meillä toimii. Voitais kerätä erää kasaan ja katsotaan mitä sillä sitten tehdään. Ostaja voi olla kotimaastakin, jos hinta on hyvä. Näin on tehty aikaisemminkin.

Hankkija kyllä teki keväällä  kiinnityssopimuksia ohrasta, mutta alempaan hintaan.

Kevät on auttamatta liian myöhäinen ajankohta. Tammikuussa ohran sai 208e kiinni, mikä oli ja on erittäin hyvä hinta tähän markkinaan. Nyt täytyisi ViljaTavastian saada ehdottomasti kerättyä laivallinen ohraa ulkomaan vientiin. Nostaisi kotimaan hintatasoa helposti 20e.

Alkaa pahin morkkis markkinoilla olla ohi ohran hinnassa. Hankkija lupaa keväälle Turkuun 179e, mikä on vallitsevaan tilanteeseen nähden oikeinkin kelpo hinta. Tuosta jää jo parempi mieli kevätkylvöille ja sitä tarvitaan, jos meinataan pitää ohranviljelyala edes nykyisellään. Ennen niin yleinen ja mukava kasvi on kokenut valtavan inflaation ja hyljeksinnän, ansaitusti. Nyt olisi jopa saumaa uida vastavirtaan ja lisätä ohranviljelyä. Kyllähän ne käytännössä otti aivan ilmaiseksi ohraa sisään maakuntien vastaanottopisteisiin, hyödyntäen isäntien puutteellisia varastotiloja. Ohran kohdalla jonkinlainen takuuhinta tai hinnan sitominen näyttää olevan ihan perusedellytys. Hinta romautetaan aivan pohjille heti kun mahdollista. Se on tiedostettava koko ajan.

Raisio oli nostanut kauran hinnan jo 180 euroon. Vilja ei liiku. On autoilijoita, joilla on ollut viljarekka parikin viikkoa parkissa. Tavaraa olisi, mutta ei isäntien myyntilupaa. Markkina joutuu antamaan hieman siimaa.

Mielenkiintoinen keskustelu. Harvoin olen käyttänyt renkaita tasapainotuksessa, mutta jos ratissa tuntuu tärinää niin sitten. Renkaat kiristän käsituntumalla, ilman jatkovartta. Ei siinä kannata hirveästi ylimääräistä voimaa alkaa käyttää. Kuitenkin viidellä pultilla kiinni on pitävä kokonaisuus. HHS:ää ruiskin kierteille, voipi olla etua kierteen kestävyydelle.

Pientä nousua on tulossa, mitä pidän hieman yllättävänä, kun Maaseudussa on käppyrät osoittaneet alaspäin. Pieni nousu tarkoittaa minun mielestäni 10-15e lisää.

Nyt kuului sellaista tarinaa, että lannoitteiden hinnat olisi vihdoin nytkähtäneet alaspäin tarjouksissa. Kannattaa kysäistä ja muistakaa kertoa täälläkin, että tiedetään, missä mennään.

Olen käynyt kaikki kokouskuvat läpi, mitä olen mediasta löytänyt ja en löytänyt yhtään tuttua täältä meidän suunnasta vaikka ollaan melkein vieressä. Yksi kaveri kysyi, että meinaanko lähteä, mutta tyrmäsin ajatuksen. Ylen haastatteluun pääsi yksi uusmaalainen kaveri, sillä perusteella, kun toimittaja etsi nuorta viljelijää ja kaveri on nuorekas, mutta kuitenkin yli viiskymppinen. Se on luonteeltaan sellainen, että on aina mukana kaikenlaisissa yhteisöissä ja yhteisissä jutuissa. En ollut yllättynyt, että se oli siellä. Mutta kuten jo aiemmin kirjoitin. Tämä oli Varsinais-Suomalaisten juttu. Kuvista päätellen, paikallisia oli paljon, sellaisia joilla maatalous ei ole kannattanut kertaakaan vuoden -95 jälkeen. Yksi sellainen isäntä oli ollut äänessä, että sillä on 700ha peltoa ja on tosi pahoillaan, kun luuli, että kun on paljon peltoa, niin sillä pärjää. Käytännössä olisi parempi, että olisi vaan 100ha peltoa, kun silloin tappiot olisi paljon pienempiä, mitä tulee nyt, kun on näin iso tila ja tappiot sen mukaisia. Tämä korostaa sitä mitä jo aiemmin kirjoitin. Isot viljatilat ei ole enää kannattavia, koska peltoa ei saa, ellei maksa kovia vuokria. Isoilla pinta-aloilla tukileikkuri 150 ja 300 hehtaarin kohdalla tiputtaa yhteensä 40 euroa pelistä pois. Jos on 700ha peltoa, niin 19000e häviää tukileikkuriin. Vuokrasopimukset ei välttämättä mene tukikausien mukaan ja kun 100e on hävinnyt niin voi olla, että osassa pinta-alaa tuet ei enää riitä kattamaan vuokraa vaan pitää ottaa viljatilistäkin. Isossa kokoluokassa on myös helposti palkattua työvoimaa mukana ja yksikin renki haukkaa jo ison siivun tilan menoista. Tämä on vähän niinkuin legendaarinen SAS sanoi, että pieni tila pärjää omillaan ja suuri tila tarvitsee paljon tukia. Viitti nyt noita ihmisiä alkaa nimellä osoitella, mutta kyllä järjestäjistä monen kohdalla toteutuu tuo mitä edellä kirjoitin.

Nyt näyttäisi siltä, että elintarvikemarkkinalakiin tulee muutokset, joista on vuosia jahkattu. En jaksa uskoa, että tästäkään tulee mitään sateentekijää viljanviljelyyn. Kotieläintuotteita jalostava teollisuus todennäköisesti hyötyy eniten, mutta jos karjapuolella menisi paremmin, niin saataisiin rehuviljalle pidettyä menekkikanava auki. Sekin on jo jotain.

Jaskasataykkösellä on paljon hyviä pointteja, joita en jaksa pitkistä vuodatuksista erikseen kaivella esille. Vapaasti tulkiten, halutaan tehdä niinkuin aina ennenkin. Se on hirmuisen ymmärrettävää, koska pellolla on vaikea keksiä mitään uusi järkeviä käyttömuotoja kuin tuttujen ja turvallisten kaura,ohra,vehnä kasvien viljelyä. Tästä kaavasta jos poiketaan, otetaan jo riskejä ja haasteita, jotka myös valitettavan usein konkretisoituvat. Kyllä ilmastonmuutos on sillä tavoin tosiasia, että viljely on vaikeampaa, kuin takavuosina. Erikoisemmat kasvit eivät ole hankalien sääolosuhteiden ulkopuolella, melkein päinvastoin.

Ei minultakaan löydy tilanteeseen viisasten kiveä, mutta kaikesta huolimatta en koe, että olisi vielä varsinainen kriisi päällä. Sen mitä joitakin Varsinais-Suomen isäntiä olen viikon sisällä haastatellut, niin yllättävän tukiriippuvaista ja tukikeskeistä on se ajattelumalli. Jotenkin ajattelisi tai ainakin itse olen koko ajan elänyt sen mukaan, että tuet laskevat aina jokaisen tukikauden alussa ja sille ei voi mitään. En ole edes tiedostanut, että 100e on hävinnyt jonnekin, ennenkuin kellokkaat nostivat sen esille. Sen pohjalta tutkin vipupalvelussa maksettuja tukia viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Paljastui, että jonkinlainen tukihuippu oli siinä 21-22 kieppeissä ja siitä on tultu alaspäin, mutta vain sille tasolle, mitä oli ennen tuota vuosiparia. Kokonaisuutena tuissa on vuosittaisia heittoja monestakin syystä. Kasvipeitteisyys, pinta-alamuutokset, erikoiskasvit, kerääjäkasvit, kesannot jne. Olen joskus ajatellut, että 400e ha olisi sellainen raja-arvo, että sen alle kun mennään niin sitten ei ole enää oikein hyvä juttu. Nyt on kahden viimeisen vuoden hehtaarituet olleet noin 420e ja 450e. Olin ilahtunut, että noinkin hyvin.  Tähän vuoteen asti viljasta on maksettu ihan hyvin, nytkin on kiinnitystä vielä yli 200e hinnalle ja siemenviljelyksistä tulee lisien kanssa vielä yli 200e tältäkin kesältä. Näitä tämän hetken markkinahintaan meneviä jyviä ei ole sitten kuitenkaan niin paljoa kokonaisuudessa. Tältä pohjalta vuodesta tulee kuitenkin sellainen, että en kokenut tarvetta lähtee Somerolle viettämään aikaani.

Mutta koska aiheena on viljakriisi niin täytyy sitten jotain murhetta kehittää ja kyllähän niitä löytyy. Ostin kesällä Y10 hintaan 545e. En olisi halunnut maksaa näin paljon, mutta vaihtoehtoja ei annettu. Ota tai jätä.  Minulla on yleensä lähtökohtana, että 100kiloa typpee menee lajiin kuin lajiin. Tältä pohjalta lannoituskustannus on ensi kesänä 226e hehtaari ja kun nyrkkisääntönä on, että tonnin jyviä hinta pitäisi vastata lannoituskustannusta, niin eihän se enää toteudu. Mikä sitten olisi lannoituksen hinta tällä hetkellä? Junnilan hinnastossa on järein fosforilanta 470e. Sillä laskien kustannus olisi 213e hehtaari. Entä sitten Cemagro? Siellä olisi Y3:sta vastaava 23-3 tällä hetkellä 545e eli sama kuin hallissani oleva Y10. Tiivistettynä tilanne on se, että lannoitteita ei halvalla saa nyt mistään, ei mistään. Kuinka todennäköisenä pidätte, että maaliskuussa Y10:ä saisi alle 500e tai jopa 470e tms. Pidän laskua talven aikana mahdollisena, mutta merkittävää pudotusta lannoituskauden aikana ei ole nähty, ties koska. Tältä pohjalta sanoisin, että merkittävin kustannuserä on aika lailla lukkoon lyöty.

Mites sitten tulopuolelle pitäisi euroja ilmaantua? Hirmuisesti helpottaisi huippuvuosi viljoista, että satotasot olisi järjestäen viidessä tonnissa kiinnilyödyillä hinnoilla, jopa takuuhinnalla. Tämä viiden tonnin vuosi on vaan kiertänyt meikäläistä nyt tosi pitkään. Kai sellainen vielä joskus tulee, pitäisin sitä oikeudenmukaisena. Todennäköistä kuitenkin, että 3500-4000 on se tuttu ja turvallinen perustaso ja sillä pitää pärjätä ja suunnitelmat sen mukaan. Mitään tämän fiksumpaa ratkaisua on vaikea keksiä.

A-rehun takuuhinta on ehdottomasti paras tarjous tällä hetkellä ensi kesän sadolle. Sen kanssa pitää muistaa, että päätökset olisi hyvä tehdä melko pian, sillä ne on aika tarkkoja, koska heillä alkaa olla omasta mielestään riittävästi sopimuksia. Sitten yksi aamu takuuhintasarakkeessa ei olekkaan muuta kuin valkoista. Näin on toimittu aiemmin ja toimitaan nytkin. Sanoisin, että tammikuussa on jo myöhäistä.