Se joka kehuu kvernejä ei ole savia kyntänyt... 
Täysin susi aurat oli lisäpakkoja tai mitä tahansa kikkailuja .

Mutta kun kasitonnarilaaksossa Kverneland on ainoa oikea aura. Paikallinen työkonemyyjä suri virheellistä vaihtokonehyvitystä Överumeista, joka ei sitten paikallisia kiinnostanut. Jonnekin Pohjanmaalle piti myydä halvalla, jottei kaupan pihasta tule romuvarastoa. Kyntö kuulemma silkkaa kissanoksennusta. Mutta Kverneland, siinä oli kaikki kohdallaan.

Reilussa viikossa syysvehnää hyökännyt ihan älyttömästi. Koko ajan märkää, mutta ei liian märkää ja ilma on kohtuullisen lämmin. Pinnalle nopeasti ja siitä eteenpäin oraat jo turhan pitkällä minun makuuni. Suosittelisin voimakasta juurtumista, sillä maa oli niin kilsiäistä tehdessä, että työsyvyyttä ei saanut järkevästi. Ylösroutiminen keväällä on varteenotettava vaihtoehto. Mutta kannatti nuo tehdä, ilman muuta.

En usko, että Överum enää palaa markkinoille. Kysyntää ei vaan ole ja valmistajia on liikaa. Jostain on tullut sellainen käsitys, että ei Kvernelandikaan ole pitkään aikaan ollut mitenkään hyvässä hapessa. Markkina on vaan niin kilpailtu. Nytkin kun tässä Pirkanmaalla on katsellut maisemia, niin sänkeä, sänkeä ja sänkeä. Tosi vähän on vielä kyntöjä nähtävissä.

Kyllähän 2t ohran kuivaaminen on raskas prosessi, jos vielä sattuu jälkiversontaa kasvustoon, mitä usein tapahtuu. Ohra rakastaa kuivurissa pyörimistä yli kaiken. Kauran ainoa ongelma on ollut hehtopainojen katoaminen. Homeongelmat eivät ole olleet ratkaisevia. Kaurassa plussaa vaatimattomuus lannoituksen suhteen, erinomainen puitavuus kosteissakin olosuhteissa ja hyvä kuivaminen kuivurissa. Tilantarve voi olla sietämätön, mutta positiiviset puolet kuittaa negatiiviset. Kauran jälkeen tulee vehnät ja sitten jossain kilometrin päässä tuo koppava ja nättinokkainen mielensäpahoittaja, ohra. Jota ei pohjimmiltaan kaipaa kukaan.

Hieno analyysi äSSä:ltä. En pysty tässä vaiheessa esittämään parempia, kun vehnää on vieläkin pystyssä. Tänään oli ensimmäinen puintipäivä viikkoon, jos olisi ollut kauraa, olisin puinut, mutta koska oli vehnää ja ensi viikolla sään pitäisi selkeytyä, ainakin tilapäisesti. Päätin lykätä sinne asti. Jyvät näytti vielä hyviltä vaikkakin pehmeiltä. Parista ekasta kuivaussatsista Winxiä, hehtopaino on ollut 86kg, mikä on ihan oman viljelyn ennätystasolla. Typpitaso oli maltillinen 115kiloa, mutta osalle lohkosta ajoin 20 kiloa lisää typpeä ja se riitti tuomaan lakolaikkuja. Ei vaikuta ihan liian lujalta, Winxin korsi. Satotaso ei tule olemaan edes neljää tonnia. Tänä vuonna water wei grainin, samoin helle ja tietty ne sänget plus oma osaamattomuus tehdä oikeita valintoja, mutta se on jokavuotista.

Jos tästä pitäisi hintaa vielä tiputtaa, niin alkaa ohranviljelysektorilla olla aika hiljaista, kun nytkin jo on ihmiset vähentäneet sen viljelyä hyvin selkeästi.

Kierteestä pääsee karkuun antaumalla monitahoiselle ohralle tai muulle erittäin aikaiselle kevätkylvöiselle.

Minulla on ollut tällainen tilanne jo pitkään, ei ole kertakaikkiaan resurssit riittäneet. Nyt, sattuneesta syystä, homma hiukan tehostui ja vaikutuksen näki heti. Kerkisi tekeen pikkuisen paremmin hommia.

Monitahoiselle ohralle antautuminen on just noin. Ei sellaista paskaa kukaan halua tontilleen ottaa, joka on kertaalleen uinut kauppakelvottomuuden suossa. Monitahoinen ei vaan ole vaihtoehto, on se niin surkea ollut liian monella kasvukaudella. Voi sanoa, että jos joku pettää, niin se on just se monitahoinen. Kyllä vaihtoehto on oltava joku muu. Niitä löytyy esim. Hankkijan konekuvastosta.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 16.09.25 - klo:07:57

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 16.09.25 - klo:06:55

Onkohan joozeppi tullut kipeäksi? 

Liekö kuumeessa vai ottanut peukkua.  Jotenkin en jaksa uskoa, että sitä jyvää taas olisi niitä määriä siiloissa, mitä luullaan. Ei siellä kasitonnarilaaksossakaan kaikkien tavisten viljat nyt niin rähähtäviä olleet. Esim. ohraa tuskin on mitenkään ylenmäärin markkinoilla. Eihän sitä enää edes viljellä niin paljon ja satotasot oli monessa paikkaa heikkoja, kun sateet nimenomaan purivat siihen. Yleistilannetta heikentää Euroopan hyvä sato vehnästä ja kaurasta, mutta tämä on ohimenevä ilmiö. Seuraava kasvukausi on taas liian kuuma ja mitä lie. Ei sitä jyvää joka vuosi tule hyvin. Nyt on vähän tasaisempi vaihe, joskus vielä näinkin.

Ihmettelen uutisointia, että syysviljojen kylvö ei innosta. Mielestäni syysvehnä on sellainen laji, että nyrkkisääntö pitää olla, että aina maihin, kun on mahdollista. Satopotentiaali on niin omassa luokassaan, että jos jostain tulee niin siitä. Vaikka hinnat olisivat huonoja, silti siitä vehnästä jää hyvin käteen. Pidän ihmeellisenä, jos oikeasti on lamaannus tapahtunut syyskylvöissä.

Ikävä tuottaa pettymys, mutta täällä nauta-Suomessa on paikat turvoksissa ohraa, vaikka helle vei parhaan terän. Parhailla puolentoista vuoden tarve siilossa. 

Nyt voi olla, mutta ne suulin lattialle kipatut on jouluun mennessä aika vähissä rottien jäljiltä. Tämä on vaan niin nähty tilanne. Viljaa on ja sitten ei oikein ollutkaan ja jostain ihme syystä viljanhinta nousee. No, ei minulla ole mitään sitä vastaan, että toiset ovat onnistuneet. Olisin itsekin karjamiehenä oikein tyytyväinen tilanteeseen.

En vähennä vilja-alaa yhtään. Melkein päinvastoin. Tämä on siinä mielessä hieno laji, että nyt kun tehdään päätös ensi kesästä tämän hetken hinnoilla, niin ensi syksynä hintataso voi olla jotain muuta. Siinähän revit jyviä irti hömpästä. Hömppä olisi tarvinnut olla tänä kesänä jne. Isossa kuvassa voisi tietysti olla hyvä saada peltoa pois viljalta, mutta jos hinnat nousisi vaikka 300:aan niin lienee selvä, että taas revitään kaikki kynnelle kykenevä kauralle ja vehnälle ja sitten kun buumi menee ohi, niin taas on liikaa. Tämä on niin päivänselvää juttua, että en lähde näihin vedätyksiin mukaan. Te voitte kesannoida, jos haluatte.

Meinaako ne ruveta vähentämään ostomiehiä? Ostoonhan lisättiin porukkaa monta vuotta. En tiedä, onko järkevää. Kyllä se tehokasta on ollut. Puuta on saatu irti ihan hyvin, kun on ollut resursseja.

Onkohan joozeppi tullut kipeäksi? 

Liekö kuumeessa vai ottanut peukkua.  Jotenkin en jaksa uskoa, että sitä jyvää taas olisi niitä määriä siiloissa, mitä luullaan. Ei siellä kasitonnarilaaksossakaan kaikkien tavisten viljat nyt niin rähähtäviä olleet. Esim. ohraa tuskin on mitenkään ylenmäärin markkinoilla. Eihän sitä enää edes viljellä niin paljon ja satotasot oli monessa paikkaa heikkoja, kun sateet nimenomaan purivat siihen. Yleistilannetta heikentää Euroopan hyvä sato vehnästä ja kaurasta, mutta tämä on ohimenevä ilmiö. Seuraava kasvukausi on taas liian kuuma ja mitä lie. Ei sitä jyvää joka vuosi tule hyvin. Nyt on vähän tasaisempi vaihe, joskus vielä näinkin.

Ihmettelen uutisointia, että syysviljojen kylvö ei innosta. Mielestäni syysvehnä on sellainen laji, että nyrkkisääntö pitää olla, että aina maihin, kun on mahdollista. Satopotentiaali on niin omassa luokassaan, että jos jostain tulee niin siitä. Vaikka hinnat olisivat huonoja, silti siitä vehnästä jää hyvin käteen. Pidän ihmeellisenä, jos oikeasti on lamaannus tapahtunut syyskylvöissä.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 15.09.25 - klo:08:20

Nyt oli niin raskaat kokemukset tästä koko alan sänkisyydestä, että pakko muokkailla puolet siihen kuntoon, että keväällä pääsee jostain päästä varmasti alkamaan ajoissa.

Kyllähän tuosta sen verran pitkät kokemukset näkyvät olevan, että aukean väki alkoi melkein samaan aikaan retro-syysmuokata; tänä syksynäkin pellot näkyy kevytmuokatun heti puimurin jäljiltä, paitsi nuo omat, ajattelin kyntää varovasti  kelien salliessa, vaikka marraskuulla sitten.

Se pakkokasvipeite olisi joko kultivoitua tai lautasäestettyä, en ole  vielä pystynyt päättämään. Sänki on nyt hiukan liian pitkää äestettäväksi, kun yritin saada puimaa menemään mahdollisimman lujaa hapertuneen puintikelanhihnan luistamatta.

Mutta kotipellot yritän keritä kaikki kyntöön, ja sitten keväällä aloittaa ihmisten aikaan, ei vasta kesäkuussa. Kyllä kuukausi keväällä on vähinntään viikko syksyllä, ja kymmenen kiloa vähäisempi hl- paino.

-SS-

Ajan kaikki kauran sänget niittokoneella läpi, muuten ei tule mitään. Juuressa kiinni oleva pitkä pahna tukkii kevytmuokkausvehkeissä ja keväällä äkeessä. Kun pitkä pahna on irtonaista, se pääsee paremmin soljumaan koneista läpi ja sekoittuu äestyksessä. Vaatii kylläkin raskaan saven, multamaassa ei toimi.

Kyl syyskylvöt on kylvetty ja taitaa mädäntyä noiki vähät mitä saatiin tehtyä. Koneiden pesua. Tai minä mitä pese mut ajan pesukadulle kanalan pihaan ja rooman pojat ruikkii.

Vaihtoehtoja lopuille maille on kaksi. Jätät sängelle tai kynnät. Millään muilla vemputtimilla tonne ei kannata enää mennä. Ei edes aamupakkasilla. Tilanne hyvin sama kuin vuosi sitten ja silloin moni valitsi perimätietoon perustuen aivan oikein vaihtoehdon A, talviaikainen kasvipeitteisyys. Uskomattomana yllätyksenä keväällä kuitenkin satoi paljon. Se ei kuitenkaan muuta tehtyä päätöstä vääräksi vaan se on sillä hetkellä ollut oikea

Nyt sitten uusi päätös. Kasvinjätettä on monilla paljon ja paksusti sen voin alustukseksi sanoa.

Oma valintani on sekoitus näitä. Erittäin paljon kuitenkin kyntöä painottaen kun ensi keväänä paukutetaan jurttia ja rypsiä/rapsia sillai et putket prutisee.

Tähän mennessä tullut 15mm kylvöjen päälle. Kestää kyllä. Vuosi sitten oli pahempi tilanne, kun tuli vuorokaudessa niin paljon, että kaikki notkot lainehti. Aika tyhjää niissä sitten oli sen jälkeen.

Ei ole lainkaan niin märkää, etteikö kultivointia kannattaisi tehdä, melkeinpä päinvastoin. Keli on paranemassa, kun maat pehmenee. Aikamoista kilsiäistä oli viikonlopun muokkaukset. Se on selvä, että tilanne huononee, kun syksy etenee, mutta sehän on kultivoinnissa aina ollut niin, että se on tehtävä mahdollisimman nopeasti puintien jälkeen tai muuten menee vaikeaksi. Kahtena edellisenä syksynä tässä meni maat nopeasti liian märiksi kunnolliseen muokkaukseen. Sen takia sänkiala onkin koko ajan kasvanut.

Olen aina ollut erittäin pessimistinen pakkasten aikaan tehtyjä muokkauksia kohtaan. Mielestäni koppurainen pinta ei poista sitä syvemmällä olevaa märkyyttä ja koneet kuitenkin tiivistää syvemmältä märkää maata. Viime syksynä seurasin, kun kollegat sitä harrasti laajemmassa mitassa ja tulokset tälle kesälle olivat dramaattisia. Kaikki näihin maihin tehdyt viljamaat onnistui loistavasti. Meni pohja täysin omilta käsityksiltä.

Mutta kyllä tuosta kevään sadejaksosta ja sänkien epäonnistumisesta tuli kuitenkin uran pahimpia traumoja. Kylmis ei käytännössä masennu ja lamaannu koskaan, mutta tuli sekin päivä eteen. On yksinkertaisesti muokattava hinnalla millä hyvänsä, ei voi mitään.

Viime syksynä kultivoituun perustettu syysvehnä antoi 5500kg ja samalla reseptillä mentiin nytkin. Suorakylvöä olisin tehnyt vielä lisäksi, mutta kelit taitaa mennä siihen vaihtoehtoon. Pitänee alkaa suunnitella kylvinkoneen pesua.

Vehnästä ja kaurasta huippusadot Euroopassa. Voi olla 200e todella tiukassa ensi syksyyn asti. Uskon kyllä jonkinlaiseen hinnannousuun kotimaassa, mutta taso lienee maksimissaan jossain 180e kieppeillä.