Kyllä se vilja näyttää ihan hyvin lähtevän liikenteeseen, mitä tässä kotikylällä liikennettä seurailee. Samoin on luultavasti isossa kuvassakin. Suurimmat myy tasaisesti koko ajan. Varastoa ei ehkä kerry teollisuuteen, mutta ei ole uhkakuvaa loppumisestakaan.

Jos ensi kesä on heikko niin syksyn hinnat pomppaa reilusti. Kyllä tämä tuppaa aina vaan kulminoitumaan varastotilaan, että sitä pitäisi olla reilusti käytössä, jotta myynnit voi keskittää piikkeihin.

Yaran apulantakauppa sulkeutui pitkästä aikaa. Kai aika yllättäenkin, kun myyjän mukaan heidän liikkeelläänkin oli vielä avointa kiintiötä jäljellä. Joulukuun toimituksia myivät. Kysyin arviota toimitetuista eristä ja karkeasti 70% on ostanut ja aika pitkälle ne, jotka apulantaa aikovat ensi keväänä kylvää. Moni on sitten ilmoittanut, että he eivät osta apulantaa lainkaan vaan sumplivat viljelyksensä jotenkin muuten.

Yhteenvetona, ensi kauden hankinnat on tehty ja jos jollain olisi pääsyä myyntimääriin, niin siitä voisi tehdä laskelmia millaisilla lannoitemäärillä porukka meinaa pellot lannoittaa. Ite olettaisin, että viherrys tulee eteen sivukulmien pientiloilla ja niillä joilla on muualla työt ja maatalous pyörii 20-35ha harrastuksen merkeissä. Kuulemma viime kesälle oli jo aika paljon sitä ilmiötä, että naapuri käytännössä viljeli. Vaikuttaisi siltä, että rakennekehitys ottaa loikan eteenpäin tulevana kautena. Ensisyksyn kokonaissadossa luulisi kyllä näkyvän alemmat lannoitetasot, vielä jos viljanhinta ei keväälläkään tee minkäänlaista pomppua vaan ennemmin lipeää lähemmäksi 200e/t. Tulevia vuosia silmällä pitäen tulee olemaan tosi vaikeaa, kun apulanta maksaa paljon ja vilja on halpaa. Lannoitekustannus voi nousta sietämättömäksi.

Vuokrapeltoon sai jättää tarjouksia... Ei riittänyt 250e

Ei mikään yllätys Sama peltokaupoissa. Yhtään ei hinnat ole joustanu.

Sama homma itsellä että ei oikeastaan mitään myyty. Mut jostakin täytyisi alkaa keventämään ettei tapahdu sitä kaikki munat samassa korissa ilmiötä.. kun tietäis vaan mistä 

Mites ne naapurit onko ne myyneet? Mietin vaan et kuinka paljon tavaraa on teollisuuteen jo virrannut kun hinnat ovat kuitenkin etupäässä laskeneet pikkuisen..

Kyllä sitä on myyty pitkin syksyä. Rahaa ei ole ja pankkikin haluaisi omiaan pois. Sama peli muuallakin. Kävin Liedossa ja kysyin pienviljelijältä, mitä tehdään. Sanoi, ettei ole mitään käsitystä kuinka hintojen käy. Koko ajan myyty tasaisesti sielläkin. Sellainen käsitys minulla on isojen poikien jutuista, että kotimaan viljatase on viime kesän jäljiltä hyvin tasapainossa ja ensi syksyyn selvitään näillä eväillä. Mutta nämä on näitä.

Mitään ei ole myyty. Kattellaan...

Tässä hetki sitten oli Valtran A-sarjalainen etukuormaajalla yli 100ke. Laittaa teholtaan samankokoiset mallit rinnakkain ja varustelee Valtran niin pitkälle samoilla varusteilla kuin saa ja pyytää sitten molemmista tarjoukset. Voi käydä niin, että Fendt on yllättävän lähellä, eikä olekkaan lopulta niin kallis kuin kuviteltiin. Traktorien hinnat on vaan kovia ja nousuja on ollut tiheään tahtiin viimeisen vuoden aikanakin.

Metsägroup jäi kaikissa puutavaralajeissa altavastaajaksi. Vaikka laski erilaisilla tukkisaannoilla, keskihintakin jäi leimikolle selvästi alemmaksi. Sen myös huomaa, että Kuutio.fi ei kuitenkaan taida olla ole ihan kattava foorumi ottaa kontaktia metsäalan toimijoihin, joko sitä ei viitsitä katsoa tai sitten se ei anna riittäviä tietoja, jotta sen perusteella voisi tehdä metsänomistajalle tarjouksen.

-SS-

Metsäliitto on sellainen ostaja, että sinne pitäisi myydä pari ensimmäistä puuerää epäitsekkäästi halvalla sisään, jotta saa kertymää bonusjärjestelmään. Sitten kun pohjalla plussaa, niin puukaupat alkavatkin nousta kilpailukykyiseksi ja nopeasti ollaankin siinä tilanteessa, että taas on bonuksia sisällä ja vaikka kilpailijan tarjous on aika hyvä, niin ne bonukset täytyisi hyödyntää ja kannattaakin hyödyntää, niin sitten hinta onkin hyvä. Eli tasaisesti puuta myyvälle hyvä ratkaisu, harvoin kauppoja tekevälle ei niinkään. Myös alueilla on eroa. Liitto kun toimii koko maassa, niin joillain alueilla se saattaa olla hyvinkin ylivoimainen ostaja, kun taas kireän kilpailun alueilla, ei ollenkaan hyvä ostaja. En päässyt itsekään aikanaan tuohon bonuskelkkaan mukaan, kun taisi alkuaikoina olla kuuden ostajan joukossa kaikkein huonoin hinta. Lopullisesti käpy paloi johonkin ensiharvennusleimikkoon tarjousta pyytäessäni, kun koivukuitu oli 6e/motti. Sitten lopetin vuosikymmeneksi niiden kanssa turaamisen. Nyt suhdetta lämmitelty hieman uudelleen, kun on kuitua tullut tehtyä hankintana ja olen kyllästynyt MHY:n touhuun. Jonkun kanssa näistä harvennuksista on kauppaa käytävä, kun hakelämmitystäkään en ole saanut aikaiseksi.

Sängen aukaisu keväällä osoittautui alkuvaikeuksien jälkeen ihan toimivaksi menetelmäksi. Tasasi mukavasti työhuippua ja säilöi kosteutta. Mutta ei se sänkikään juhannukseen asti pysy kosteana vaan osaa kuivahtaa yllättävänkin nopeasti. Usein on ollut niin, että kun aamupäivällä ajoi lautasmuokkaajalla pellon auki, niin iltapäivällä saattoi lähteä jo huoletta kylvämään. Oli juuri sopivaa ja ennemmin hieman kuivan puolella. Olen järkeillyt tämän niin, että talven jälkeen tiivis maa johtaa kosteutta ja haihduttaa sitä suhteellisen tehokkaasti. Kevään pitkittyessä saattaisi olla paikallaan ajaa sänki rikki, jotta pinnalle muodostuisi murukerrosta suojaksi. Näin tämä näytti toimivan monta vuotta, mutta sitten joku jossain keksi nämä märät toukokuut, enkä olisi lainkaan yllättynyt vaikka ensi kevät olisi taas kylmä, kolea ja märkä. Jatkon suhteen en siis sano, että sänki olisi hyvä valinta, mutta itse olen jättänyt sitä jonkin verran. Toimii jonkinlaisena vakuutena, jos tuleekin kuiva kevät.

Kuusitukki siinä 74e, ei oikein 75e pystyisi maksamaan ja paineita olisi päästä hinnassa alaspäin.

Suorakylvöurakoitsijat ovat jostakin syystä vähentyneet, 20 vuotta sitten leikkivät monet tässä lähellä suorakylvökoneella. Tämä omakin palsta on ainakin kaksi kertaa kylvetty suorakylvökoneella, vuosituhannen vaihteessa. Nyt tämä aukea on lähes kokonaan kynnetty tai kevytmuokattu, syysviljaa tietenkin paljon, ja kevytmuokatunkin  keltaorasvuoden jälkeen seuraavaksi vuodeksi ilmestyy kynnös syysvehnän alle. Joku siinä vaan on, että hyvänä syysviljavuotena jostakin syystä pettyvät ja vaihtavat menetelmää.

Suorakylvö on pakkiin yksi työkalu lisää. Se ei ehkä ole hyvä ratkaisu joka vuosi ja koko ajan, mutta tietyissä tilanteissa ja tietyissä olosuhteissa se on toimiva systeemi. Vaikka vaikeeta on, niin koko ajan se on pikku hiljaa lisääntymässä, suoraan verrannollisesti lisääntyvien hehtaarien myötä. Ei vaan kerkiä ja maat kuivaa, pakko tehdä jotain keventäviä ratkaisuja.

Yksi hyvä esimerkki oli tuolla sivutilalla, kun on niin mahdottoman multaisia notkoja joka pellolla. Luulin, että ne on aina pakko kyntää, sitten Rapid upposi sinne multaan ja alkoi lautata maamassaa lautasten välissä eteenpäin. Kylvö meni sellaiseksi ripottelemiseksi, kun konetta täytyi kannatella. Kokeilin siirtymistä kultivoituun, lautasmuokattuun, kaikissa tuli eteen se liiallinen multaisuus. Kiusallista, kun hyvää maata, mutta kylväminen vaikeeta. Menneenä kesäkuuna suorakylvin, kun aika oli loppumassa käsiin. Yllättäen ei ollutkaan mitään vaikeuksia. Maa oli tiivis talven jäljiltä, kone kantoi hyvin, vantaat toimi hyvin, kaikki oli hyvin. Niissä notkoissa oli hyvä viljat jne. Summasummarum, tehty liikaa töitä, täytyy mennä jatkossa helpointa tietä eteenpäin.

Näitä vastaavia esimerkkejä on muitakin, mutta suorakylvöä kannattaa kokeilla eri lohkoilla ja erilaisissa olosuhteissa. Mielestäni siinä syntyy jonkinlaisia säästöjä, vähintään työajan puitteissa.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 31.10.22 - klo:19:24

Mielestäni ei ole muita vaihtoehtoja kuin glyfosaattia keväällä, kun ruoho on lähtenyt kunnolla kasvuun. Sitten suorakylvö. Yksi kollega menetteli näin menneenä keväänä aika kovaan rehunurmeen. Kylvö venyi kuun lopulle, mutta ei siitä ongelmia tullut. Suorakylvössä tiheään sänkeen, kosteutta riitti ja kaura kasvoi hyvin. Pitää vaan olla kunnollinen suorakylvinkone, joka jaksaa painaa syvemmälle. Heinämaa voi päästä kuivahtamaan kevään edetessä ja sitten on kovaa.

Kysyjällä ei välttämättä ole pääsyä suorakylvökoneelle. Nyt voisi miettiä, mikä perinteinen muokkausväline tehoaisi vanhaan nurmeen. Jos nurmi on lyhyeksi niitetty, voisi ajatella perinteistä kultivaattoria siipiterillä. Ensin muutaman sentin syvyyteen ja sitten syvempään viistosti ristiin. Sitten kun pelto kuivahtaa, lautasmuokkarilla kokkareiden pieniminen ja juurten pilkkominen.

Voisi harkita glyfosaatilla puhdistetun pellon hajakylvöä ja vanhalla lapiorullaäkeellä pariin kertaan ristiin sekoittamista. Lopuksi jyräys. Varmasti kasvaa paremmin kuin kevätkyntämällä. Kaura voisi parhaiten toimia sillä tavalla.

Jos talossa on lautasäes, voisi ajaa ensin pintaturpeet rikki, ja jatkaa siipiteräkultivaattorilla muutaman kuivan päivän aikana. Joka tapauksessa kyseisen lohkon kylvö menee viimeiseksi, käyttää sitten mitä tahansa menetelmää. Paksu vaaleaksi kulottunut nurmikuntta hidastaa mullan kuivumista yllättävästi, vaikka pelto muuten pitäisikin pyörän alla.

-SS-

Ok. Luomuviljelijät ovat käyttäneet kultivaattoria juurikin noin, että ensimmäinen kierros hyvin pintaan, vain sen verran maata irti, että kasvusto on irrallaan. Sitten täytyy odotella, että ruohot kulottuvat ja sen jälkeen seuraava kierros syvemmästä. Pitäisi olla kohtuullisen toimiva konsti, mutta keväällä hieman haastava, jos ollaan poutivalla seudulla. Lautasmuokkain saattaa myös toimia, mutta maan ei pidä kuivahtaa liikaa ja koneessa tulee olla painoa, muuten voi mennä pintaviiltelyksi.

Se että lähdetään kelkkomaan paskaa helssinkiin ja örvelletään sitten muutenkin, niin polttoaineen hinnat ei tule laskemaan. Ei auta mikään keino.

Täytyy vaan kiristää vyötä ja sopeutua, pitkä matka on vielä siihen että energiaa saa halvalla tai muutakaan. Tuohon vielä koronnousut päälle ni ollaan tilanteessa että tulee monella tilalla vilu ja nälkä.

Ehkä se on osa sitä vuosikaupalla höpötettyä rakennemuutosta.. 🤷‍♂️

Ei sinne kukaan nyt enää toista kertaa jaksa lähtee. Just oltiin maatalousnäyttelyissä ja iltaviihteellä kaupungilla. Pää kipee, ***** kipee. Luojan kiitos pääsi hengissä kotiin. Nyt saa helsinkiläiset pysyä siellä. No, jotain kriisitukea voisivat kyllä lähettää, sille löytyy aina käyttöä. Mutta niin, löpöä voi ostaa, ei se hinta varmaan hetkeen ole painumassa edes euroon asti.

Mielestäni ei ole muita vaihtoehtoja kuin glyfosaattia keväällä, kun ruoho on lähtenyt kunnolla kasvuun. Sitten suorakylvö. Yksi kollega menetteli näin menneenä keväänä aika kovaan rehunurmeen. Kylvö venyi kuun lopulle, mutta ei siitä ongelmia tullut. Suorakylvössä tiheään sänkeen, kosteutta riitti ja kaura kasvoi hyvin. Pitää vaan olla kunnollinen suorakylvinkone, joka jaksaa painaa syvemmälle. Heinämaa voi päästä kuivahtamaan kevään edetessä ja sitten on kovaa.

Suonentiedon Maatalousneuvoksella olen nyt tehnyt viideltä vuodelta verokirjanpidon. Tykkään kovasti ohjelmasta. Jotenkin selkeä käyttää ja käyttöliittymä hyvännäköinen. Ei isompia tenkkapoo kysymyksiä. Kerran muistan kysyneeni jotain asiaa. Tuntuu luotettavalta ja tässä pysyn.

Saman firman peltopuolen Agrineuvos on sitten taas jotenkin sekavan oloinen ja en ole siihen päässyt jyvälle. En vaan tykkää siitä. Suuri syy voi olla, että Webwisu/Minun maatilani, jota olen käyttänyt toistakymmentä vuotta. Sen logiikka ja toiminta on nykyisellään niin yksinkertainen ja nopeaa tehdä, että se painaa mielessä, kun koittaa jotain muuta opetella. Mielestäni Minun Maatilani on yksinkertainen ja selkeä, aika pitkälle wat juu sii is wat juu get. Ei ole tullut ongelmatilanteita. En jaksa viljelysuunnitelmia pahemmin hieroa ja lohkokortit täytetään aina minimiperustaisesti eli vain olennaisimmat jutut, mistä voi jäädä kiinni, laitetaan talteen. Yksi hyväpuoli Minun Maatilassani on selkeät lohkokortit, kun otetaan tulosteita talteen. Tärkeä ominaisuus, että näyttää hyvältä ja on mukava katsella. Agrineuvos tekee lohkokorteista jotenkin pitkää liirumlaarumia, jotka ei oikein edes näytä kunnollisilta lohkokorteilta. En tykkää niidenkään ulkoasusta. Plussaa Agrineuvokselle tulisi kyllä asiallisesta hinnoittelusta. Minun Maatilani  on tätä nykyä aika helkkarin kallis, en tykkää, mutta kun ei vaihtoehdot oikein nappaa.