Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Itsellä ei maitoa, mutta yleiskommenttina siihen, että ei kannata investoida/laajentaa: ehkä ei lyhyellä tähtäimellä, mutta jos pitkään jättää investoinnit kannattamattomina tekemättä, niin se on loppu sitten. Ei taida enää 90-luvun keskiarvokarjalla saada tarvittavaa liikevaihtoa... perusohje lienee, että on pysyttävä vähintäänkin (suhteessa toimintaympäristöön) samankokoisena, jos aikoo pitää tilaa jatkossakin
Totta tuokin, mutta aloituksessa ei mainittu paljonko alkuperäinen lehmäluku on.
Jos lehmämäärä ei paljon kasva, ei kasva tulotkaan. Robotti on kallis ja kaikki muukin maksaa; paljonko uusi lehmäpaikka maksaa?
Paljon on kiinni alueen pelto tilanteesta. Voiko sitä yhtä robottia pidemmälle vielä laajentaa myöhemmin, jolloin ehkä kannattaakin investoida.
Ensinnäkin tuki muutos ja luopujat . Maidontuottajia luopuu nyt maidontuotannosta "vapaaehtoisesti " . Päättäjät alkavat pikkuhiljaa ymmärtää ettei pohjoisen tuille ole enää perusteita . Tarkemmin sanottuna Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi . Tämä parantaa A-B ja C-1 ja C-2 alueen tuottajien mahdollisuuksia selvitä . Asiasta on käyty keskustelua viimeksi minuutti sitten .
Sun kanssa on aina yhtä hyödyllistä "keskustella" näistä asioista.
Pohjoisen tuen loppuminen parantaa ab-alueen hintaa miten?
Makekin tuossa jo kyllä teki tyhjäksi tuonkin päättömän päätelmäsi.
Kovasti haiskahtaa siltä että asenteena on ollut ottaa heppatytöltä rahat pois.
Sitä en tiedä sitten voiko tuossa muuta kuin maksella oppirahat ja unohtaa kyseisen urakoitsijan palvelut.
Kannattaa ihan tosissaan miettiä jääkö siitä yhdestä robotillisesta niin paljon enemmän rahaa käteen kuin peltohommista että kannattaa investoida.
Totta . Tilanne voi muuttua mutta ei kovin äkkiä .
Kerrotko mikä aiheuttaa positiivisia näkymiä maidontuotannolle?
Minä kun en niitä näe. Kilpailuetu viennissä on menetetty 2014 eikä se ole tulossa takaisin. Jatkossa eletään eurooppalaisten kanssa samalla hinnalla, eikä täällä paljon pysty muiden maiden kanssa tehokkuudessa kilpailemaan.
Kannattaa ihan tosissaan miettiä jääkö siitä yhdestä robotillisesta niin paljon enemmän rahaa käteen kuin peltohommista että kannattaa investoida.
Eli kovin monella tilallisella näyttää olevan joutilasta rahaa, jota voi sijoittaa osakkeisiin ja/tai rahastoihin.
Laskettaiskohan tuohon noiden raisioiden ja mettäliittojen lisäksi vaikkapa meijerin osuudet?
Se et omistaa jotain osakkeita ei tarkoita varsinkaan tänä päivänä et pitäisi olla jotenkin poikkeuksellisen rikas ja hyvätuloinen
LE joskus kokeilin. On niin sitkeää, etti tahdo mennä nipasta sisään. Vaatteista, käsistä eikä penkeistä saa millään pois.
Sehä just on hyvän vaseliinin merkki
Kendallin shp:tä menee melkein joka paikkaan. Se "alumiini" tuubi on vaan välillä vähän *****mainen jos ei aukea oikein.
Rasvareihin skf.
Esiaurat ja puukot ei tosiaan toimi kevyillä maalajeilla. Turvepelloilla aivan toivotonta edes yrittää. Maa on liian kevyttä, ja puukot vain nostattaa maata siiven yli.
Hieta ja savimailla pelaa kyllä erittäin hyvin.
No nyt tuli uutta tietoa. Mielestäni meillä aika keveitä maita - ei toki puhtaita turvemaita vaan multaisimmillaankin viljavuusanalyysissä mm, mutta ongelmat alkavat vasta, jos on jotenkin esimuokannut kynnettävää tai sitten juolavehnä/ruokohelpi on totaalisesti ottanut vallan... Ja itsellä Fiskars Agrolux, sarka-aura, kiekot ja kuorimet Kuusakoskella ja neljättä vuotta puukot+esiaurat.
Sellainen tarttuva rapamaa mikä ei mene Kvernen terässiipi+kiekkoleikkurilla menee muovi+puukko yhdistelmällä. Nurmen kyntö on kyllä kiekoilla varminta.
Juu kyllä sellainen tarraava multamaa menee paremmin puukoilla ja esiauroilla.
Mut ne ei tosiaan toimi sitten vanhalla nurmella kuivalla turvepellolla
Tarkoitatko JD 6630 tuolla "nostovarsi työntövarsi " suhteella niiden kulmaa suhteessa auroihin? Siihen en kovin paljon kiinnittänyt huomiota, koska olivat likimain kuten ennenkin. Täytyypä tarkastaa.
Joo, siis niiden pitäisi "kohdata" toisensa suunnilleen traktorin keulassa. Muistaakseni kuhnin ohjekirjassa on sekin hyvin selostettu. Ainakin se kevensi selvästi kyntämistä kevyellä traktorilla kun katsoi kohdilleen.
Esiaurat ja puukot ei tosiaan toimi kevyillä maalajeilla. Turvepelloilla aivan toivotonta edes yrittää. Maa on liian kevyttä, ja puukot vain nostattaa maata siiven yli.
Hieta ja savimailla pelaa kyllä erittäin hyvin.
Ei toimi ainakaan Casessa karjatalous käytössä vaikka lähtee aina lämpimästä liikkeelle. Tälläkin hetkellä lakossa odottelemassa huoltomiestä
Millään traktori merkillä ei taida olla saman tyyppistä kunnollista dpf polttoa kuten maansiirtokoneissa?
Eiköhän tuollaisen normi vaihto operaation suorita kuka vaan huoltohommia tekevä. Voi jopa vielä löytyä joku joka kehtaa tehdäkkin kun on talvi aikaa puuhata joutoajalla.
Eikö tosiaan tälläisiä rasvanippa linjoja ole valmiina saatavana , Kaikki tarvitsisi moneen paikkaan .
Löytyy jopa valmiiksi rasvalla täytettynä.
Ja on muuten käteviä.
Tuollaista kalustoa löytyy ainakin rasvareiden asentajilta ja monesti myös kaivureiden huoltomiehiltä.
Ittellä ei oo multimasterien kanssa ollut ongelmaa sen jälkeen, kun vetokartun nostovarsi-työntövarsi suhteen sääti oikeaksi kunhan vaan säätää ekan viilun maalajiin sopivaksi. Ootko kokeillu toimiiko paremmin 16" jos syvyys on 20cm?
Mun mielestä kuhnit on kyllä kevyet vetää maassa, raskaat vasta ylös nostettaessa.
Mitä se haittaa ? Maito tuotetaan alueilla missä tuet ovat suurimmat , Lappi pois lukien . Pohjoispohjanmaa on suurin maidontuottaja ja ylitarjonta pudottaa tuottajahintaa . Kyllä se haittaa . C-alueen tuet tasatuiksi , 9 senttiä litra . Haittaaks se ?
Sullekkin on monta kertaa sanottu että se tuotanto nousee Oulusta alaspäin p-pohjanmaata, eli C2 alueella. 9 senttiä litra se taitaa sillä seudulla olla jo valmiiksi.
Mutta ei mulla oo mitään sitä vastaan kunhan etelä antaa ne muhkeat peltotukensa vaihdossa. Aikalailla saman rahan sais sitten ilman lehmiä ja työtä ois 1/3 nykyisestä. Talvet vois sitten nauttia mallasjuomaa ja naureskella apulannan nousevalle hinnalle.
Hernettä/härkäpapua/vehnää on aika paljon käytetty. Plussana tuossa hyvä heinän uudelleen kasvuun lähtö kerätyn typen ansiosta.
