Ne kaksi muuta lupasivat kaarreajon, joka käytännössä opasti niin hitaasti, että sitä ei voinut käyttää.  Myös opastus"ledit" näytön yläreunassa päivittyivät liian hitaasti ja välillä sammuivat kokonaan.  Lisäksi epävakautta ja hankalakäyttöisyyttä.

Kiitokset lisätiedoista. Kuvittelisin että en pystyisi ohjaamaan kaarrelinjoja pelkällä opastimella mutta ei se sitten ainakaan onnistu jos näyttö päivittyy liian hitaasti.

Koneviestissä testailivat kolmea tablettiajo-opastinta.  Ei huippuja mikään, mutta onTrak on ainoa, joka tekee sen minkä lupaa, koska ei lupaa paljoa.

Mitähän ne muut lupailivat ja mitkä opastimet olisi "huippuja", en viitsi lehteä/lukuaikaa ostaa kun omassa käytössä automaattiohjaus RTK:lla.

Tarkkuudeltaan varmaan kaikki sitä mitä ulkoisella antennilla saa pelkkää EGNOS-korjausta käyttäen. Olettaisin että kaikki osaavat myös kaarevat ajolinjat eivätkä pelkästään suoria A-B linjoja kuten jotkut kännykkäsovellukset. Sen jälkeen varmaan käytettävyys riippuu valikoiden ja tietojen näytön toteutuksesta vai oliko koneviestillä jotain oleellista sanottavaa laitteiden keskinäisestä erosta ja vertailusta muihin opastimiin?

Ei näitä täysverisiin automaattiohjauslaitteisiin pidäkään vertailla.

Kyllä nuo ipadi ja androidi sovellukset voivat olla ihan hyviäkin, jos niissä voi määrittää kaikki akselit ja nivelet kohdalleen. Onhan rimplen teeämäksäkin android-laite.

Jos esim. joku open source vääntäjä saisi tehtyä yksinkertaiset ohjauselementit ruiskuihin yms., niin kyllähän sitä voi oman tukiaseman viedä aina pellon laitaan johonkin ennalta määritettyyn kohtaan.

Vai onko joku vääntäjä jo tehnyt niin.

Ei se OS toteutuksesta tee hyvää tai huonoa, molempia on tarjolla eri käyttöjärjestelmille.

Open source softaa on hyvinkin tarjolla jo, parhaat tekevät juttuja joita ei isolla rahalla saa alan isoilta merkeiltä. Tässä esimerkki softasta, raudalle on rakennusohjeita, harmi että mikään pieni tai isompi paja ole tehnyt kaupallista rautaa tälle:
https://github.com/farmerbriantee/AgOpenGPS

Homohommia semmoset opastimet jos liikutaan alle 15 metrin työleveyksissä.

Suomalaisilla tilkuilla taitaa todellisuudessa olla vähän tarvetta moisille laitteille....

Mut ku mä haluun.... 🤣🤣🤣

Threadin otsikossa ei kyselty opastimen tarpeellisuudesta, ei myöskään siitä onko tavallinen huiska huono ja pneuma hyvä mutta jatkan off-topicia: 3 metrin koneella haukia ja päälleajoa syntyy viisi kertaa useammin kuin 15 metrin koneella :-) Voi ne virheet jäädä pienemmiksi kerralla mutta yhteensä varmaan samaa luokkaa. Voisi sanoa että yhtä tarpeellinen se opastin tai automaattiohjaus työkoneen leveydestä riippumatta.

Kännykkäyhteydellä se tarkennussignaalikin kulkee... periaattessa

Riippuu korjaussignaalista. Esim. EGNOS tulee normaalisti suoraan geostationäärisestä satelliitista. Korjaussignaali voi tulla myös radiomodeemilla kännykän sijasta.

Oli miten oli, tämähän ei liity keskusteltavaan tuotteeseen kun siinä purkissa on se EGNOS-korjausta tukeva GPS-vastaanotin kuten yllä mainittiin.

Laitteen nettisaitilta:
The onTrak Pass-to-Pass accuracy is industry standard 20-30cm. The onTrak device contains a high quality GPS module, which takes advantage of all the freely available correction systems available including, EGNOS, WASS and GLONAS.

Markkinointia voisivat ainakin parantaa. Glonass ei ole "freely available correction system", WAAS ja EGNOS ovat, siellä missä kuuluvat. Glonass-tuella taas ei tee mitään kun GPS+GLONASS antaa huonomman tarkkuuden kuin GPS EGNOS korjaussignaalilla eli sitä GLONASSia ei kannata käyttää. Se vaan on mukana kaikissa nykyajan perusvastaanottimissa ja markkinointi yrittää sitä joka paikassa hyödyntää.

thefarmingforum.co.uk foorumilla useita laitteen käyttäjiä jos haluaa lukea/kysellä lisää.

Tuon nyt kai pitäisi olla jokaisen viljelijän perustietämystä muutenkin. Talvella on viljelysuunnitelmassa laskettu paljonko voi laittaa yhteensä, ja mikä osuus siitä laitetetaan heti keväällä ja paljonko varataan lisälannoitukseen. Sitten voi joko silmämääräisesti arvioida, käyttää väriliuskoja tai lähetellä näytteitä Yara Megalab analyysiin. CropSat:ista voi katsoa vaikka joku hyvin kasvanut alue, huono alue ja keskinkertainen ja tehdä näistä jokaisesta erikseen tarvittavan määrän arviointi ja naputella ne sitten tuonne palveluun vastaaviin kohtiin. Ja sen jälkeen voi sitten tarkistaa menikö kokonaismäärä yli sallitun ja säätää vielä tarvittaessa. Sitten vaan levityskartta koneeseen ja menoksi tai sitten voi ihan silmämääräisesti jättää ajamatta huonommat paikat.

Tuohan on tehty pääasiassa ruotsin markkinoille jossa on aika paljon isommat lohkot ja ehkä fiksummat viljelijät jotka tietää muutenkin millä perusteella lisälannoitetaan.

Kiitokset palstalle tyypillisen ystävällisestä ja asiantuntevasta vastauksesta. Itse en ole viljelijä mutta aiheesta kiinnostunut, näytti vaan tuossa aiemmissa viesteissä tämä aihe arveluttavan myös ammattitaitoisia viljelijöitä.

Ei oikein sovi digiaikaan että silmämääräistä arviointia tehdään jos hyvät mittarit ja mittalaitteet on tarjolla. Hassua myös jos lopulta kuskin pitäisi arvioida jättääkö jonkin kohdan ajamatta, kai se noilla työkaluilla jo etukäteen näkyy.

Kerrotko paljonko sinulla jäi viivan alle tuon kaiken Megalab analyysin ym. jälkeen? Laskitko keskimääräisen tuntipalkan viljelijälle vaiko sivutoimisen keskipalkan? Vertailukohtana voisi olla vaikka ammattiviljelijä joka lisälannoitetta levittäessään osaa arvioida kasvuston vaihtelun ja hoitaa VRA:n omilla aivoillaan.

Olisko tuo kuitenkin järkevä vaihtoehto niille joilla ei ole iPadia, saa sen sitten hankittua verotukseen jos sellaisen padin haluaa.

Kyllästyyköhän tuon latailuun? Kai nokalle voi vetää latausjohdon tarvittaessa.

Pelkällä EGNOS-korjauksella käyttökohteet jää vähiin, kelpaa niittokoneella kaistan avaukseen tms. Ruiskulle tarkkuus riittäisi mutta tämä laite ei tue mitään ruiskun ohjauksia. Upgrade tarkkuudessa olisi hyvä olla ettei se pienikin investointi mene ihan hukkaan. Käyttäjiä ja käyttökohteita on kyllä monenlaisia, menetteleehän tuo joillekin jos manuaaliohjaus ja heikommanpuoleinen tarkkuus riittää.

Jos minimillä ja maksimilla ei ole merkitystä niin kertokaa sitten miten tuon tiedon pohjalta laitetaan lisälannoitus. Jos vaikka pelto on kauttaaltaan samanlainen niin lyödäänkö sinne täysmälli vai eikö laiteta mitään? Millä perusteella jos epätasaisen pellon joihinkin osiin kuitenkin laitetaan lisälannoitetta?

Luulisi Yaran laittavan jotain linkkejä ohjeisiin ellei omissa nimissä uskalla laittaa. Niitäkö kohtia lannoitetaan joissa kasvupotentiaalia ja muiden annetaan mennä pilalle? Missä kohtaa tulee lakoontumisvaara (arviolta). Tähdätäänkö tässä maksimikiloihin vai maksimilaatuun minimipanoksella.

Mistä käy ilmi että kyseessä olisi "Halpis" kone. Ei vaan ole, vaan aivan laatu laite. Noin neljä vuotta vanha 350 ltr: otto, ollut lähes päivittäisessä käytössä viimeistely naulauksessa, hakasia ja dyggert nauloja. Vasta tänä kesänä ilmennyt tuo ns.ylikuumeneminen.

Google kertoo että Otto 350 olisi voimavirtakone mutta ei kerro onko kaksisylinterinen. Kai tuon kokoinen jo on. Meillä korjattiin takuuaikana alakerran öljyvuoto jolloin huoltomies joutui ottamaan kannen irti. Jonkin aikaa toimi sen jälkeen normaalisti mutta sitten kannentiiviste rikkoutui sylinterien välistä. Teho ihan olematon (riippuu tietenkin tiivisteen paksuudesta ja syntyneen aukon leveydestä). Ulospäin ei tietenkään mitään vuotoja, käyntiääni toki vähän muuttui.

Oli vika mikä tahansa niin ei kai siinä muuta vaihtoehtoa ole kuin purkaa ja selvittää.

Toimiiko myös katkaisimen tehonsäätö - siis eri nopeudet?
Jos toimii niin vika ei ole ainakaan säätöyksikössä, oli se sitten puolijohdesysteemi tai perinteinen etuvastushässäkkä.
Silloin syyllinen alkaisi siirtyä sinne webaston puolelle tai sinne meneviin johtoihin tms.

Olisipa tässä kerrottu edes auton vuosimalli eikä pelkkää merkkiä niin ei tarvitsisi niin paljoa arvailla. Kai Suzukissakin jonkinlaista kehitystä on tapahtunut aikojen saatossa. Kuulosti siltä että tässä on ihan mekaaninen nopeuskytkin, ei mitään CAN-väylää pitkin kulkevaa kytkimen asentotietoa ja nopeuden ohjaussignaalia. Jos kerran nopeussäätökin toimii niin silloinhan se "etuvastus", toteutustavasta riippumatta vaikuttaa olevan kunnossa.

Yleensä webasto ohjaa puhelimen yhdelle hitaalle nopeudelle. Syöttääkö se nyt koko ajan puhallinmoottorille pienen nopeuden virtaa vai jännitettä sille alimman nopeuden etuvastukselle vai miten lie. Aika helposti pitäisi selvitä moottorilta lähteviä johtoja seuraamalla. Jos automalli olisi tiedossa niin googlaamalla todennäköisesti löytyisi sähkökaaviokin, saattaisi sen löytää alldatastakin. Tällä tavalla jännitys pysyy yllä ja jää mukavasti vapaalle sanalle tilaa. :-)

Komppaan SamiT:tä, ei se elektroninen regulaattori liity webastoon vaan se säädin on siellä vaikka webastoa ei olisi. Ellei auto ole joku todella antiikkinen ja tehovastuksilla säädetty nopeus niinkuin metsäjussi kuvaili.

Joissakin säiliöissä on kuulemma myös liian pieni huohotusputki jos auto painaa tavaraa pönttöön vauhdilla.

Onkohan niissä autoissa pienempi asetus pumpun tuotolle kun jotain tonnista öljypolttimon säiliötä täytetään? Niissähän on aika olematon huohotin. Joutuvatko peräti tyhjentämään pienemmällä tuotolla aina tuota uudempaa liitintä käytettäessä? Kuskilta kyllä palaa hermot jos joutuu jotain 10+ kuutiota pumppaamaan jarru päällä.

Vaikka puilosta; liitin+korkki

https://www.puuilo.fi/epages/puuilo.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014011303/Products/10128052

Jostain muualta kaiketi sitten se täyttöhälytin (ottamatta kantaa mikä siihen kuivurin tankkiin vaaditaan). Tilannehan vain pahenee jos farmarisäiliöön laittaa uuden liittimen ilman täyttöhälytintä.

Pelkän täyttöliittimen voisi tehdä adapteriksi vanhaan kytkettäväksi mutta öljykuski viskaisisi sen pusikkoon ensimmäiseksi jos se täyttöhälytin puuttuu.

Kuulemma vielä 2 vuotta tehdään Valtran nimellä

Foorumin kirjoittelutyyliin mukautuakseni: veikkaan että nimeksi tulee John Deere. Ainakin Valtra-liikkeiden pihoilla näkyy paljon tuota brandia. Saattaa kyllä olla että ovat vaihtokoneita, jostain syystä vaihtaneet jonnikasta valtraan ;-)

PS. meillä JD ja pari muuta merkkiä ajossa, kaikissa omat hyvät ja huonot puolensa.