Niin, tarkkuudestahan ei missään nimessä ole kyse. Kalleinkaan Patek Philippe tuskin pääsee lähellekään Bangkokin lentokentältä repäistyn 5:n euron kvartsiaikaraudan tarkkuutta.
Mutta pointtihan ei ollutkaan siinä. Mekaaniset, erityisesti sveitsiläiset kellot ovat enemmänkin taidetta, teollisuushistoriaa ja käsityöperinnettä kuin tarkkaa ajanpitoa. Näistä tekijöistä juontuva statusarvo ja omistajalle koituva mielihyvä lienevät ne tärkeimmät ostopäätöstä sanelevat seikat.
Ja eikös näin ole ihan hyvä? Kellot on tehty tarkasti ja laadukkaista materiaaleista ja ovat pitkäikäisiä. Kuitenkin kelloihin menee jalostusarvoon nähden naurettavan vähän luonnonvaroja. Suurin osa hinnasta muodostuu käsityöstä ja sen mukanaan tuomasta fiiliksestä, eli eikös arvokellon osto tällöin ole suurelta osin sitä ns. aineetonta kuluttamista, johon maailmassa ylipäätään pitäisi suuntautua? Mekaaniset kellot edustavat näin ainakin jollain tavalla vastavoimaa yhä lisääntyvälle kertakäyttökrääsälle. Ja tosiaan, hyvin suunnitellussa ja pidetyssä kellokoneistossa kuluminen on aika olematonta, jousta lukuunottamatta. Eli kyllä esimerkiksi ne Apollo-ohjelman Omega Speedmasterit edelleen tikittävät.
Oma valintani on em. seikoista huolimatta: