Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 31

Viestit - agricult

Mutta jos itse nyt olisin kultivaattoria ostamassa kohdistuisi katse kyllä noihin kolme rivisiin (horssi, kverne, lemken), joissa saisi syvempää kultivointia tehtyä kapealla kärjellä tai pienemmällä siipiterällä.


Myös Dalbolla ja He-Valla on kolmerivisiä nostolaitekultivaattoreita, joten merkistä ei jääne kiinni. Suomi-bondella vaan on usein mieltymys noihin värkkeihin, joiden nimestä löytyy mahdollisimman paljon umlauteja, se lisää peltouskottavuutta se  ;D ;) 
Noiden ladattavien hybrideiden parhaat puolet ovat ehkä sittenkin muualla kuin normaaliajon kulutuksessa. Esim C-sarjan Mersun 350 e –pistokehybridin normikulutukseksi ilmoitetaan 2,1 litraa sadalla, mutta normaali kulutus on toki kolminkertainen. Sähköllä sillä ei voi ajaa kuin 30 kilometriä. Siitä eteenpäin autoa kyydittää bensiinimoottori.

Tekisin kyllä nästä PHEV:eistä täysin päinvastaisen huomion kuin sinä. Jos esimerkiksi suomalaisen keskivertojampan työmatka on siinä 15 kilometrin tienoilla/siivu, niin enemmän se akkuajo on se "normi" kuin joku yksittäinen Lapin matka.

Toinen asia sitten on se, että jos yhdeksän kertaa kymmenestä ajetaan pelkällä akkuajolla, niin onko tarkoituksenmukaista, että "lisänä" on tehokas otto- tai diesel-moottori kaikkine apulaitteineen, muuttuvine venttiilinajoituksineen, VGT-turboineen ja piezo-sähköisine suoraruiskutusjärjestelmineen? Ääärettömän monimutkaisesta automaattilaatikosta puhumattakaan.



http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015090720308736_ul.shtml

.... ja jättävät naiset ja lapset kärsimään miesten pakenemisista johtuviin raipan iskuihin yms yms. Melkoisia halveksittavia luusereita! Eikö niiden miesten pitäisi hommata mieluummin naisensa ja lapsensa turvaan... Hei haloo ???
On tää ihmeellistä.....

Oletko varma, että niillä kaikilla on "naisia ja lapsia".
Oletko varma, ettei joku ole ottanut mukaansa naisiaan ja lapsiaan.
Oletko varma, että eivät lähde siksi, etteivät halua jakaa teloituksia ja raipaniskuja miehille, naisille ja lapsille.

Tuos ylempänä jo mainitsin, ettei kaikilla tietty ole perhettä, mutta kun olen noita ihmisten tarinoita lukenut, niin tämän tästä tulee eteen tapaus, jossa vaimo ja lapset on jätetty Isisin jalkoihin ja itse on lähdetty turvaan. Yksikin tällainen tapaus on pöyristyttävää, vai mitä Jänis ?

Onko naisen ihmisarvo muuten miehen vastaavaa korkeampi?  ??? Ja ei, en lähde hamekangasta ostamaan. Tuntuma nyt vaan sattuu olemaan, että nimenomaan 15-30 v. miesten - rintamalla tahi muuten - tapattamisen kultti on se kaikkein vahvin juonne maailmanhistoriassa.
Osta mersun Citan, se on lujaa saksanlaatua. Vaan älä erehy ostamaan rellun Kangoota, rapea ranskalainen.

Taannoin KV:n esittelyssä Citanista kerrottiin, että Mesen inssit olisivat Rellun tehtaalla käyneet konsultaatiolla mm. ruostesuojauksen suhteen, että miten hoidetaan kuntoon MB:n vaatimalle tasolle.

Meinasin nauruun tikahtua siinä kirjastossa istuessani. Herra varjele, viime vuosikymmenten pahin ruostepesä (ehkä Mazdan ohella) ojentaa 2000-luvulla ruostesuojauksen käytännössä parhaiten hoitanutta valmistajaa?? ;D Voisivat sakut kyllä muutenkin jättää tavara-autojen valmistuksen ranuille.
Meil konehallissa aluskate on sitä jotain huopamaista ainetta mikä on ruiskutettu tehtaalla siihen pellin alapintaan valmiiksi, toimii. Vaihtoehto konesaumakatolle on ruukin classic C pelti. ruuvit tulee piilon paitsi harjalla ja päädyissä.. ja on vielä konesaumakaton näköinen, helppo asentaa jos vain räystäs on suora. Ja alkuperäiseen kysymykseen luottaisin vanhojen mestareiden kokemukseen eli lauta pelaa kylmässä hallissa ainakin..

Miksi ihmeessä laittaa noita konesaumaa jäljitteleviä classicceja yms?? Kun aito konesauma on kiistatta tiiviimpi ja vieläpä edullisempi. Miksi maksaa Ladasta Mersua enemmän?

Onko suurikin hintaero prosentuaalisesti?

Lonkalta heitän, että Classic on n. 20% kalliimpi kuin aito konesauma.

Tarkkaa arviota ei ole täälläkään, mut jos tollaiseen hintaeroon päätyy, niin on varmaan sit nimenomaan Ruukin Classic ja joku tosi edukas peltiseppä.

Tän maailman panukailat haukkui Classicin maanrakoon, kun se tuli markkinoille (15 v. sitten?) vedenpitävyyteen ja kokemuksen & asennettujen kohteiden puutteeseen vedoten. Ei tainnut lukkosaumakatteesta mitään fiaskoa tulla kuitenkaan à la lateksimaalit tai muovikelmutetetut pellit - näiden besswerwisserien harmiksi  ;D Maailmalta lukkosaumakatteista on todella pitkätkin kokemukset.

Syitä valita "Lada" "Mesen" sijaan voi olla monia, mutta eiköhän kaksi ole yli muiden, eli 1.) potentiaalisesti edullisempi katto lukkosaumalla (yksinkertaisella katolla) vs konesauma ja 2.) lukkosaumakaton parempi ja nopeampi saatavuus (soveltuu itseasennukseenkin) vs. konesauma. Varsinkin tohon toiseen kohtaan rakennusalan hiljaisuus on voinut tosin tuoda helpotusta.

Konesauma ja savitiili ovat todella kattojen aatelia, mutta ei lukkosaumallakaan metsään mene, etenkään kun ei liene mitään hyvää syytä ottaa Ruukin Classicia jonkun pienemmän ja halvemman firman tuotteen sijaan. Lukkosaumakatteen prässääjiä taitaa Suomessakin olla jo varmaan toistakymmentä, ellei enemmän? Maalina kaikissa joko Pural tai Nova ja muutamilta saa myös sinkittynä. Ei se lukkosauma sen pahempi kopio ole kuin pellistä prässätty tiilijälitelmä, joka ainakin meikäläisen silmään todella irvokkaan näköinen.  :-[

Laita se aluskate kuitenkin  ;)

Ajamisessa ei monta päivää mene,vaikka tämä on vuoristo seutua omat metsät aika tasasia.
Kerro toki että montako päivää siihen menee. :)

Ei toi märkäkorva tiedä, eihän se oikeesti ole edes metsää nähny ku Kandassa sukulaisissa. Siellä se on kuullu puhuttavan sahoista ja kiintokuutioista. ;D

Muuten, sulla ei kuulemma ole metsää-kään ollenkaan?

Ei olekka, mistäs tiesit? :-[

Tiedän sinusta enemmän kuin uskotkaan. 8)

No sinun antisi tälle palstalle menee reilusti pakkasen puolelle. Pelkkää puskista ampumista ja shaibaa ilman substanssia.  ;D ;D

Skänän suunsoitossakin joku roti vrt. toi rikkinäinen levari -meininki.  :o
_________________________________________________________________________________________

Topikkiin liittyen Oleo Mac on ollut mökki-isäntälinjan välimaastossa ainakin monelle todella positiivinen kokemus. Liekö hinta erityisen kilpailukykyinen?
Jossain vaiheessa tulee kuitenkin kärrynvedossa esiin myös rungon kestävyys, ei välttämättä ole mitoitettu vahvemman vaihteiston vääntöä varten.

Nojuu, joku järki tietty siinä, että minkälaisesta aihiosta lähtee rakentelemaan. Esim X300 ja X500 Peuroissa kuitenkin on kaikissa samanvahvuinen runko ja erot tulevat moottorista, vaihteistosta yms. hienouksista, mm. siksi näitä K66/K72 -päivityksiä Rapakon toisella puolella on tarjolla noihin vaihteiston puolesta heiveröisempiin: http://www.rjrtractor.com

Toki tuollaisen levyrungon nyt vahvistaa helposti parilla pulttikiinnitteisellä L/U-profiililla rungon yläpuolelle päästä päähän.
kyllä noita laka löytyä jo tonnin parin hintaluokissa.  ite enää en koske noihinhalpoiin kun ei niillä teyhtään mitän, ja käytettynä löytyy oikein sopivia...                 mikä lie leetu pro-luokass`?

Nä kuluttajaluokan nurmikoneiden hydrot ei ole mitään salatiedettä, valmistajia on pääsääntöisesti vain kaksi, Kanzakin (mm. Yanmar) TuffTorq ja Danfossin alainen Hydro-Gear. Malleittain valmistaja kyllä voi vaihdella jopa samalla mallimerkinnällä vähän riippuen siitä, mistä on halvimmalla sillä hetkellä saatu.

Hydro-Gearista en niin tiedä, mutta TuffTorq:lla kestävyys paranee olennaisesti K5x alkuisissa malleissa, K66 lienee jo tarkoitettu jonkin pienen peruna-auran vetoon ja K7x sitten jo puoli-ammattimaiseen käyttöön.

Valitettavasti Electrolux (Husku) ja GPH (Stiga) istuttavat traktorimalleihinsa pääsääntöisesti K46-luokan hydroja, jotka eivät nekään ihan paskoja ole, mutta paremmin tasamaan vehkeitä. Isommissa tulisivat lisäksi kunnon vaihtoproput, suodattimet jne. Halvempaa kuitenkin laittaa vain nokalle isompaa veekakkosta ja leveämpää pöytää, koska niistä kuluttajat tajuavat enemmän.

Jossain kaikkein halvimmissa voi olla jotain T40 tms. malleja, joita ei edes myydä kuin isoille valmistajille hinnat alk. -malleihin, näitä kannattanee välttää.

http://www.ebay.com/itm/JOHN-DEERE-AM133221-TUFF-TORQ-K71C-HYDROSTATIC-TRANSAXLE-GX255-GX335-GX345-GX355-/331530083406?pt=LH_DefaultDomain_0&hash=item4d30bb9c4e

Tossa ois soiva peli, jos itse haluaisi säveltää tai päivittää pihatraktorin voimansiirron, lukkoperä ja kaikki.  ???

Mielenkiintoista tietoa, näissä huskuissa lienee tuo Tuff-Torq, mitenhän lienee noissa John Deeren puutarhatraktoreissa, mitä lukenut niin väittävät laadukkaaksi peliksi, meinasin Jontikkaan välillä vaihtaa mutta vielä Huskulla ajetaan..

Käyköhän tuo vaihteisto ns. heittämällä jos rupeaa päivittämään konetta.?

Jontikoissa on kaikissa nykyään TuffTorq. Eluxin koneissa sen sijaan voi olla Hydro-Geariakin. Laadusta en tiedä, mut täytyy sit muistaa verrata Huskulta/Partnerilta/Jonseredilta/Craftsmanilta yms. sitten myös sitä reilun kolmen tonnin mallia Deeren parempiin X-sarjoihin eikä eluxin karvalakkia johonkin viiden tonnin Deereen.

100-varmasti ei mene K71 Hydro-Gearin tai K46:n paikalle heittämällä, mutta kun kyseessä on itsenäisesti toimiva palikka, jonka liitännät muuhun koneeseen ovat muutama pultti, siivapyörä ja pumpun säätövivusto, niin mahdoton tuo homma ei voi osaavalle sepälle olla. Ahdasta siellä voi tulla, koska ulkomitat tuossa kasvavat pienempiin nähden melkoisesti.

Kannattaa myös huomioida, että noista isommista saa myös työhydrauliikkaa ulos ohjausta, leikkurin nostoa tms. varten.
kyllä noita laka löytyä jo tonnin parin hintaluokissa.  ite enää en koske noihinhalpoiin kun ei niillä teyhtään mitän, ja käytettynä löytyy oikein sopivia...                 mikä lie leetu pro-luokass`?

Nä kuluttajaluokan nurmikoneiden hydrot ei ole mitään salatiedettä, valmistajia on pääsääntöisesti vain kaksi, Kanzakin (mm. Yanmar) TuffTorq ja Danfossin alainen Hydro-Gear. Malleittain valmistaja kyllä voi vaihdella jopa samalla mallimerkinnällä vähän riippuen siitä, mistä on halvimmalla sillä hetkellä saatu.

Hydro-Gearista en niin tiedä, mutta TuffTorq:lla kestävyys paranee olennaisesti K5x alkuisissa malleissa, K66 lienee jo tarkoitettu jonkin pienen peruna-auran vetoon ja K7x sitten jo puoli-ammattimaiseen käyttöön.

Valitettavasti Electrolux (Husku) ja GPH (Stiga) istuttavat traktorimalleihinsa pääsääntöisesti K46-luokan hydroja, jotka eivät nekään ihan paskoja ole, mutta paremmin tasamaan vehkeitä. Isommissa tulisivat lisäksi kunnon vaihtoproput, suodattimet jne. Halvempaa kuitenkin laittaa vain nokalle isompaa veekakkosta ja leveämpää pöytää, koska niistä kuluttajat tajuavat enemmän.

Jossain kaikkein halvimmissa voi olla jotain T40 tms. malleja, joita ei edes myydä kuin isoille valmistajille hinnat alk. -malleihin, näitä kannattanee välttää.

http://www.ebay.com/itm/JOHN-DEERE-AM133221-TUFF-TORQ-K71C-HYDROSTATIC-TRANSAXLE-GX255-GX335-GX345-GX355-/331530083406?pt=LH_DefaultDomain_0&hash=item4d30bb9c4e

Tossa ois soiva peli, jos itse haluaisi säveltää tai päivittää pihatraktorin voimansiirron, lukkoperä ja kaikki.  ???
Silloin aikoinaan kun tuolla Potillaalla ajettiin tuppas kuivalla kelillä nousemaan toinen reuna kultivaattorista pintaan.

Pomppii se raskaskin kultimaattori kun iso kone vetää.

https://www.youtube.com/watch?v=mjxlG3BF7dk

-SS-

olis ollu kiva verrata potilaan jälkee samoissa olosuhteissa saman veturin perässä samaan työsyvyyteen ajettaessa.

Syvälle menee, tehdään vesitilaa syysviljalle, epäilen, että aika monella kumipyörävetoisella jäisi syvyys matalammaksi. Kun piikkien jousia ja koko äjeksen tutinaa katsoi, näkyy vaihtoehdot olevan, että joko maa, piikin jousi tai itse äes antaa periksi. Ceissi ei.

-SS-

Jossakin haastattelussa Niko mainitsi että 25 cm syvyyttä on syysviljalla tavoitteena. Kultivaattori on totisen paikan edessä kun Case vie eikä vikise .. ei taida meno ryytyä vaikka tulisi vähän tiukempikin paikka. Heikommasta perävärkistä saattaisi illalla olla enää pelkkä aisa perässä :-)

Brittien ja ranskalaisten laitteisiin verrattuna nuo Lemkenit ovat kyllä hentoja. Väkisin tulee mieleen, että jollain Sumo Quattrolla, G-B Discordonilla tms. pääsisi iisimmin ko. työsyvyyteen. Noilla varmaan saa myös Quadtracin huokaamaan.  Toki noissa sitten piikkeinä usein jankkurin terät.

https://www.youtube.com/watch?v=2w42t1YCDXA

https://www.youtube.com/watch?v=5N1X1v0xT2Q
Meidän 1988-1989 kootussa Arskassa on valurautakäyrät, ilmeisesti niiden teko on sitten myöhemmin loppunut?

http://www.arskametalli.fi/lisavarusteet

Näyttäisipä 160 mm:n putkiin olevan saatavissa edelleenkin, sellaiset varmaan sullakin? Isompaa 200 millistä ei ehkä sitten ole koskaan valurautaisena Arskalta saanutkaan.

Jos Arska tosiaan hintakilpailukyvyltään on niin hyvä, kuin tässäkin ketjussa annetaan ymmärtää, niin eikös noi 200 millin valumutkat vois ottaa tarvikkeena esim kilpailijan valikoimista kuntarajan takaa.  :o
Kyllähän turbiinikytkin hieman huonontaa hyötysuhdetta tuon luiston takia, jota ei voi kokonaan eliminoida.

Mut etkai sotke turbiinia momentinmuuntimeen ? niissä on toki lukituksia käytetty, mut turbiinilimppujen lukoista en ole kuullut.

Mitään periaatteellista estettä turbiinikytkimen lukolle ei ole, mutta yleisesti se on katsottu kustannuskysymyksenä tarpeettomaksi turbiinikytkimen momentinmuunninta melkoisesti pienemmän luiston tähden. Peltoveturissa (ja myöskin kärryveturissa) ko. kytkin puoltaisi kyllä paikkaansa myös turbiinin yhteydessä.

Viljelijä puhuu Fendt Favoritien Turbomatik-E momentinmuuntimesta, jossa oli sähköisesti ohjattu lukitus ja saattoi olla myös kuljettajan säädettävissä oleva kytkentäkierrosluku? Tätä en varmaksi muista. Toiminta muistuttaa joka tapauksessa automaattista pikavaihdetta ja oli käytössä myös peltotyönopeuksilla. Myös Turbomatik-E:n jatkeena oli sama ZF:n 21+9. Mielenkiintoista olisi tietää, onko Fendt 615 ls:n (185 din hv) vaihteisto tyypiltään ja sisuskaluiltaan sama kuin 1455:n vai onko niissä eroja.

Hyviä ransiksia saa vain nakkarilta.  ::)

Ehheh, tokihan joo ilmasto-spesifit huohotinongelmat on kertaluokkaa vakavampia kuin katastrofaaliset jakopää- & askivauriot à la VW-konserni.

 ;D
159 on hieno auto, mutta sen kunnossapito saattaa olla haasteellista.

Millä lailla? :o

Tuskin millään lailla. Edeltäjään (156) verrattuna aika paljon "aikuisempi" ja tukevampi auto  ja sen sataviiskutosenkin kanssa kuulemma ihan hyvin tulee toimeen. 159 tais jäädä pohjalevynsä ainoaksi edustajaksi, kun GM katsoi yhdessä Fiatin kanssa kehitetyn rakenteen turhan hyväksi ja hintavaksi Ooppeliin tms. etuveto-Caddyyn.
En muuten ole ikinä ajanut semmosella autolla missä olis ollu toiminnassa luistonesto tai ajonvakautus :-[

On ne vaan mahtavia värkkejä hätätilanteessa.  Tuossa omassa kulkineessa mukavasti toimiva luistonesto vrt. edellinen mersu, jossa leikkasi tehoa liikaakin. Lisäksi vieläpä kolme asentoinen, keskimmäinen asento toimii pöpperökeleillä ym. leikeissä kun antaa soppelisti siimaa muttei päästä autoa totaalisesti pois käsistä. Kolmas asento onkin herran haltuun kokemattomissa käsissä.

Näin.

Hienoa ajonvakautuksessa on se, että vaikka järjestelmät on kehittyneet huimasti alkuajoista, niin kehitys on ollut nimenomaan sitä, että toiminta on muuttunut hienovaraisemmaksi ja vähemmän kulmikkaaksi. Toisin sanoen turvallisuudeltaan vanhemmankin sukupolven laitteet on edelleen ajanmukaisia vaikkakin vähemmän sivistyneitä.
Sivuja: [1] 2 3 ... 31