Lainaus käyttäjältä: +200 - 12.11.08 - klo:19:28

Lainaus käyttäjältä: juumassi - 12.11.08 - klo:12:09

Lainaus käyttäjältä: +200 - 12.11.08 - klo:10:53

Eiköhän sampois ole parasta Claassin navat.
Itte verrannut claassia ja sukulaispojan sampoa suunnilleen samoilla puinti aloilla ja tunneilla->sampeliin tehtiin huomattavasti enemmän remonttia.
Oliko 1170 murheita?

kyllä on koneiden painossakin eroa:

sampo 2035 6000kg
claas 130   8230kg

Eikö 2035 vastaa lähinnä 48 claassia
Eikös 2035 ylimeno johdu enemmänkin kohlimista?
Kävin tänään istuskelemassa 1450 jonnes ja hain esitteitä ko koneesta,lupas myyjä tarjouksenkin käydä tekemäs.

juu taitaa sieltäki yli tursua
http://www.konedata.net/sampo2045-96.htm
sieltäpä katteletta 2035 arvoja, sama puimakoneikko ku suuremmis muttei sitten ookkaa samat seulat/kohlimet. kohlimet näköjään lyhemmät. tuolla meidän 2065 saa päästellä pystyä kauraa 7-8km/h, eikä peltoon tule juuri mitään.

kyllä minä sinuna ottaisin vakavasti myös sampon 3000-sarjan. kyllä ne eri koneita ku nää 2000-sarja.

Niin, onhan se hiukan pätkäisty versio. Sitä vaan, kun aika iso tuo seulasto silti on tuon kokoiseen puimuriin... ehkä mitoituksessa muuten häikkää.

Lainaus käyttäjältä: juumassi - 12.11.08 - klo:12:09

Lainaus käyttäjältä: +200 - 12.11.08 - klo:10:53

Eiköhän sampois ole parasta Claassin navat.
Itte verrannut claassia ja sukulaispojan sampoa suunnilleen samoilla puinti aloilla ja tunneilla->sampeliin tehtiin huomattavasti enemmän remonttia.
Oliko 1170 murheita?

kyllä on koneiden painossakin eroa:

sampo 2035 6000kg
claas 130   8230kg

ja tuo 2035 muutenkin kurja malli sampolta, puinti koneisto tehokas muttei seulat. pui yli heti. ja jos vuosimallikin vielä jotein 90 luvun alkupuolta niin remontit sata varmoja. kun vm.00 jälkeen alettiin sampos käyttämään milliä vahvempia peltejä, painavatkin enemmän. ei toki kaikki pellit oo vahvistettuja, mutta tärkeimmät paikat. vanhas 2055 ja tuos uudes 2065 on pelliis selevä ero.

Miksi seulasto on noin tehoton?

Lainaus käyttäjältä: Ana - 11.11.08 - klo:21:26

onko nuita csä missään päin käytössä.miten lie tuo csx vetääkö vertoja etes isolle sampolle.

tälle suunnalle tuli yks cs6050 ja csx7060, jälkimmäinen tuontikoneita ja tuollaasta ei taira suomen tuontiohjelmas ollakkaan, hiukan alko tuntumaan turhauttavalta puira naksutella sampo 2085 tuon csx:n kans vierekkäisillä pelloilla

CS 540RS, CS 6050RS ja CSX 7050RS käytännössä sama kone,mallinumero muuttunut vuosien saatossa mutta tekniset muutokset käytännössä pieniä. Ainakin paperilla. CSX 7060RS puintikoneistoltaan kuusikohliminen eli leveämpi kuin tämä pienempi,pitääkin olla turhauttavaa puida sampolla tuon rinnalla kun toinen "saattaa" olla hiukan tehokkaampi

Agritek puhuu palturia ainakin asiakaslehdessään, varmaan myöskin sulle ovat... CSX ei njuuhollantilla korvannut CS:ää, vaan se se esiteltiin sen ja CX:n väliin toissa vuonna. CSX:ssä Harvestar eli käytännössä sama puimakone peltien alla kuin TX:ssä - neljä kelaa. Mutta ei toisaalta kuitenkaan rajaisten erillistä puintia kuten TX:ssä, se vasta CX:ssä. Vrt. CS:n joko normaali puintikela/olkikela tai kaksoiskela RS-malleissa, eli sama puima kuin TC:ssä. Myös elektroniikkaa tuohon CSX:ään tais ainakin alussa saada enemmän kuin CS:ään, em. satokartoitusta yms.

Nyt sitten Agritek dumppas noi CS:t tuontiohjelmasta ilmeisesti uusien TC:eitten tieltä, ja mainostaa tota jonkinlaisena päivityksenä CS:ään. Jokainen sitten itse päättää minkä arvoinen se erillinen olkilkela siellä jossain välissä on...

kuningas claysoni ei muka kiinnosta . jos lujaa konetta kattelet niin nyykkä sitte. sampokin on hyvä tarkalla käytöllä, ja sillä että tuntee koneen hyvin . meillä ei muuta ole ollutkaan kuin sampoja, 680 oli ainut susi malli meillä tähän mennes.

Tainnut viimeisen vuoskymmenen olla pikemminkin Claassi kunkku, ainakin hinta Lexionissa omaa luokkaansa, esim CX:ään verrattuna. Liekö Ijasjalla päivän lukuja?

Lainaus käyttäjältä: juumassi - 09.11.08 - klo:19:29

Lainaus käyttäjältä: Maalaispoika - 09.11.08 - klo:18:56

Lainaus käyttäjältä: JIIWEE - 09.11.08 - klo:14:52

Lainaus käyttäjältä: HILLS - 08.11.08 - klo:20:47

Vaihdoin JD 6520 NH 7030, en ole katunut. NH ketterämpi parempi käteen. Ongelmia ei ole vielä ollut 400h mittarissa.

No sehän sanomatta selvää et Nyykkari hakkaa Jonteeringin 6-0 

Ei nyt oikein ole vertailukelpoisia keskenään, kahden eri luokan koneita.

ei ne niin eriluokan koneita ole jotta niitä ei voisi verrata.

Eli sama kuin vertaisi 6000 sarjan nyykkäriä 7000 sarjan jontikkaan.

No 7530 vs. T7030 tuottanee ihan saman loppututuloksen ku 6530 vs. T7030, jos samalla laatikolla. Hinta teholuokassa sen ratkaisee mitä kannattaa verrata ja mitä ei.

Tällä hetkellä n. 120 heppaa näyttäis olevan useimmilla valmistajilla sellainen raja, että tuon ylittäviin koneisiin saa lähes kaikki ominaisuudet mitä saman merkin 300+ -heppaiseen veturiinkin.

JOS sinulla ei ole omaa öljylähdettä ja JOS tarvitset töissäsi useimmiten yli sadan heposen tehoja, heitä helevettiin se nelonen.
Kun mennään reilusti yli sadan hevon tehontarpeen, huutaa nelonen solmu punaisena ja vastaavasti kuutonen hörisee "pintakaasuvaiheessa" ja löpön kulutus on sen mukaista kun puhutaan SAMAN AIKAKAUDEN verrokeista.

Toinen huomionarvoinen jutska nelonen/kuutonen on alarekisterin vääntö.
Kuorma, jonka nelonen ottaa liikkeelle jostakin pehmeästä pellon nurkasta pakat savuten kaasupoljin liki lattiaa, selvittää kuutonen yleensä lähes tyhjäkäynnillä. Monessakin hommassa vääntö on nimellistehoa tärkeämpi tekijä.

Jos ajattelet viritysasteita tehot liki sataviiskymmentä hp nelonen/kutonen, siitä nelosesta on kiusattu jo lähes kaikki ulos ja se kuutonen on vielä liki katepillariviritystä.

Siinäpä joitakin tekijöitä, joita ainakin itse vertailen nelosen ja kuutosen välillä kokemuksella joka on kertynyt 24 vuoden ajalta molempia moottorityypin edustajia rinnatusten omistaen.

Vielä noista nelosista. Olen aina sanonut tuota ämmää (150) maailman laiskimmaksi lähes sataviiskymmen heppaiseksi, mutta täytyy tunnustaa tietämättömyyteni. Oli se sataneljäykkönen vielä, jos mahdollista, koeajon perusteella vielä laiskempi.

No eipä tämä mitään salatiedettä ole. Vääntö/tehokäyristähän ne moottorin ominaisuudet ja myöskin se salaperäinen "luonne" selviää, eikä siihen vaikuta litrat tai sylinterien määrä. Lämpöopillisesti pienempi moottori on mahdollista saada isoa taloudellisemmaksi, eikä näitten mallien juuret missään hölynpölyssä ole.

Saadaan tällekin keskustelulle loppu, kun Perkinsiltä tulee se uusi 175 hevosvoimainen tuplaturbonelonen

Koneistamossa kuulemma jyrsimen koko riittää seiskan lohkon käsittelyyn sellaisenaan. Melko puntti oli kampiakselin päässä värähtelyjä vaimentamassa. Tuo seiskahan on enemmän tehty 3 ja 4 syl osista kuin 6 syl (kannet suoraan pienemmistä) Ensimmäiset koneet menevät Kanadaan Hesstonin 11 m puimureihin. Väittivät että kukaan (MF-Valtra-Fendt) ei ole vielä tehnyt riittävän väännönkestävää (1800 Nm) voimansiirtoa.

Eli Massikan puimureihin. Ja Gleaneriin. Challengeriin tuon voisi upottaa, mutta taitaa Catin kanssa olla sopimus hamaan tulevaisuuteen... ja tulevaisuuteen.

Lainaus käyttäjältä: lappalainen - 21.10.08 - klo:20:13

Lainaus käyttäjältä: Wejjo - 21.10.08 - klo:20:04

Lainaus käyttäjältä: handetonttu - 21.10.08 - klo:19:56

Lainaus käyttäjältä: lappalainen - 21.10.08 - klo:19:33

sehän on tuo valtran lippulaivamallisto täysin massikka jonkunlainen nappi viidakko tehty sisälle ja ruma konepeitto  . nuo halppis mallin valtrathan on puoliautomaatteja  jota saa vasta ens kesänä ja ensimmäiset 2 vuotta niitä isäntien rahoilla testataan 

heh heh, testin jälkeen direktiivejä ajetaan suolahdesta massikan väreissä. Sittenhän se sullekin kelpaa.

Noo, menee siinä muutama vuosi kun Agco ajaa vanhentuneen portaattoman kokoonpanon alas käyttämällä ne askit massikoissa

miksi ne  valtran huippumallit tulee massikalta? . ei silti varmasti markkinoitten toiseksi paras kone
tuo s-sarja

vois olla toistekin päin jos linja noille isoille olis suolahdessa... siinä ku on niin paljon massikkaa, vaihteisto ventiltä ja moottori suomesta. Perinteistä verkua.

Ei itseasiassa voisi, sillä kyllä tuossa on kyse Ferkun suunnittelemasta koneesta (Kyllä, Agcon sisällä on edelleen omat tuotekehitysosastot, kuten Direct:kin osoittaa) ja se on alusta asti suunniteltu 8600-sarjan Massikaksi ja kasattavaksi nimenomaan Beauvais'ssa.

Ja kyllä, Valmet ja Sisu voimanlähteet ovat perinteistä Verkua, jo parikymmentä vuotta olleet. Fendtin laatikko on tuoreempi tulokas, mutta ei siitä mihinkään pääse, että yhdistelmä hytteineen on suunniteltu MF:llä. Todennäköisesti tuo S:n ulkonäkö ja sisustus ovat sitten ihan oikeasti Valtran suunnittelijoiden käsialaa.

Juttu vaan on niin, että Valtran markkinaosuus tuossa luokassa ei oikeuta omaa mallia. Seuraavassa sukupolvessa voikin sitten olla jo toinen juttu, Agco on näyttänyt, että ymmärrystä erilaisuudelle löytyy.

Eikös se ole tulossa vasta ens vuonna, Casen oma portaaton siis? Sen pitäis laajentaa tehohaarukkaa 225 pyöräkoniin saakka.

Ei oo valetta 

http://www.profi.de/cms/

Tässä nyt tätä seiskaa ihmetellään, mutta musta taustat aika selvät. Tuskin on aloite isomman koneen tekemiseen tullut Linnavuoresta. Agco_haluaa_ostomoottorit pois kaikkein suurimmistakin koneista. Seiska taasen tuli edullisemmaksi kuin aloittaa kokonaan puhtaalta pöydältä mitoituksien kanssa. Ja jos se saadaan pelittämään, niin mikäs siinä.

Juu koneet ja laatikot kaikki itse englantilaisella insinööritaidolla. Ei tuu onnistuun

No onhan JCB jo nyt korvannut Perkinsin koneita omilla nelisylinterisillään ja hyvin kuuluu toimivan. Kyllä brittivehkeissä viat on musta ennemmin löytynyt muaalta kuin suunnitteluakselilta, ja JCB:stä ei kait juuri sieltä muualtakaan.

110:iä on siis kahta mallia, molemmat kutosmoottorilla, mutta toinen on pikkukutosten voimansiirrolla (4-port. pikav.) ja toinen nelos-Agrotronien (3-port. pikav.).
Tuo kevyempi 110 on uudempaa aikakautta, joten niissä on Deutzin isompi 6-litrainen motti. Järeämmässä satakympissä ainakin vuoteen 2003 asti on tuo 4,8-litrainen.

Varmaan ihan hyviä koneita nuo Agrotronit, ZF:n standardikomponenttia laatikossa ja Deutz taitaa olla parhaimmasta päästä traktorinmoottoreita ainakin löpötaloudeltaan. Hytti on ainakin tilava ja hyvä näkyvyys sieltä on esim. ek-käyttöä ajatellen.

Sähköistä, hydrauliikasta tai kestävyydestä en mitään sano, kun omia kokemuksia ei ole.

Tuo on kyllä ihan saksalainen, ei mitään Samea muuta kuin omistus.

Lainaus käyttäjältä: oltsik - 01.02.08 - klo:09:08

Lainaus käyttäjältä: juumassi - 31.01.08 - klo:23:14

Lainaus käyttäjältä: Regular Farmer - 31.01.08 - klo:23:10

Lainaus käyttäjältä: juumassi - 31.01.08 - klo:23:02

Lainaus käyttäjältä: Regular Farmer - 31.01.08 - klo:22:59

Kuulemma juu on tappurikauppa käynyt hyvin. Arkimarket on mm. hollolaan saanut myytyä isolletilalle ison T-sarjan tappurin. W- sarjan koneet lähes loppuun myyty, brassikoneet jo lopussa. Sampoja jokunen vielä saatavissa. Kesko myös myynyt Tucanoa hyvin, medionia kuulemma paljon isännät kyselleet mutta sitä ei mielellään myydä.

tuliko hollolan kone 3085:sen tilalle?

loimaan seudulle myyty nyykkäreitä jonkun verran.

Näin on annettu ymmärtää.

no mikäs sampossa vikana?

kaveri väittää et jonteeren puimurit menee helpommin tukkoon kun muut eli niillä ei voi puida hernettä ollenkaan.
pitääkö paikkaansa?

MItäpä ite luulet? Jotenkin vaikea uskoa et näin ois, kuitenkin ameriikassa varmaan eniten myyty...

Amerikan koneet käytännössä ihan eri rautoja mitä täkäläiset, käsittääkseni pääasiassa axial flow koneita.?

Hmm? Samoja koneita noi on ollut jo aika pitkään, Maximizer/Z-sarjan ajoista lähtien samoja komponentteja, nykyään Zweibrückenissa ja Iowassa valmistetuissa samat sarjanumerotkin. Tietty vakioseuloissa yms. voi olla eroja yms. Axial Flow taas on Case, ja rumpupuimureissa JD taisi olla peräti viimeinen.

P-amerikassa taas on aika pitkälti eri vaatimukset viljanpuimureilla kuin kovien satojen Euroopassa, ja toisaalta aussit ja jenkitkin osaa jo arvostaa Lexionin aika korkealla.