Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Mitä helevettiä te niillä pytyillä teette jos kerran tiedätte että hinta nousee? Ostakaa suoraan futuuria tai sertifikaattia kun kerran asia on selvä ja "perustamiskustannus" jää murto-osaan tuosta 30-40 tuhannesta. Eihän futuuri tokikaan näy pikitielle asti että sekö nyt on se tärkein juttu kumminki?
Ei kai suomihinnoille mitään futuureja ole?
Eipä taida suomihinnoille olla muuta vaihtoehtoa kuin etukäteen kiinnitys, kaupanteko- tai toimistuspäivän hinta. Mutta ei sillä ole mitään merkitystä, jos.... siis tietenkin kun ollaan.... selvillä tulevasta hintakehityksestä ja ostetaan sopivia futuureja (tai mitä ne nyt ovatkaan...). Sillä pyöreän pytyn hinnalla saa ihan mukavan kasan tavaraa arvo-osuustilille, joka sitten tyhjennetään sopivalla hetkellä. Eihän se tili tosiaan maantielle näy, mutta tielle ja naapuriin näkyy kyllä esim. voitolla ostettu, kylän suurin traktori.
Ne, jotka suunnittelevat tai ovat jo ostaneet futuureja, ovat toivottavasti myös ymmärtäneet että rahansa voi niissä kaupoissa menettää. Kyse on periaatteessa vedonlyömisestä viljanhinnalla tiettynä ajankohtana eikä mistään muusta.
Eli miten on viljojen lako suomen maassa?
Itellä ohrat ottaa lepoa ja kaurat osittain uneen menossa.
Apulantaviljelyn haittoja, varto pari luomuvuotta ni siellä on vahva pujokasvusto tukemassa sitä helvetin harvaa ja lyhyttä ohraa
Ei kuule tuu niitä seuraavia vuosia..... Kyl tähän loppuu pelleily.
Ihan uteliaisuuttani toisen ketjun sisältöä muistellen.... ryhdytkös sää kauran tehotuottajaksi kun palaat kemikaalien pariin?
Putkien halkaisija saattaa nykyään erota hieman siitä mitä joskus on ollut. Kannattaa soittaa suoraan tehtaalle ja kysyä sieltä ensimmäiseksi. Agrin kanssa ei ainakaan pari kolme vuotta sitten tarvinnut asioida, paitsi että lasku tuli agrin kautta. Jos tuo tuskaa yhtään helpottaa....
Kaikkea muuta voidaan kokeilla, mutta ei kyntämistä. Vie liikaa aikaa ja kuivana vuonna todellinen pommi orastumiselle.
Muistan joskus lukeneeni et sull aon ollut vehnässä 9% valkuaiset? Millä ihmeellä???
En aio kyntää minäkään, jos syysviljaa kylvän. Ainoa hyöty kyntämisestä olisi, että oljet päätyvät kunnolla maan alle. Kuivumisriskin lisäksi kynnetyn ja kuivaamaan päässeen savimaan hienontaminen on ollut liian usein niin vaivalloista ettei siinä ole mieltä. Rypsin ja muiden ei-viljojen sänkin kultivaattorilla tai lautasmuokkaimella kumoon, äestys ja sitten kylvö
Valkuiaiset jäävät alas jos/kun tulee hyvä sato lajikkeella joka mieluimmin jyviä kuin valkuaista ja lohko on kivennäis- tai savimaata, josta ylimääräistä typpeä ei kovin paljoa kasville irtoa. Ellei esikasvina ei ole ollut hyvä kasvuinen apila tai sontaa levitetty reippaasti arviomitalla tms.
Valkuiaspitoisuus riippuu enemmän aika monesta muusta ravinteesta kuin fosforista.
Asiat pitää tehdä myös helpoksi, joten fosforit syksyllä ja pelkkää typpeä seuraavana vuonna. Lannoittaminen menisi turhan hankalaksi varsinkin luokassa tyydyttävä, jos osan syysviljojen fosforista haluaisi antaa seuraavana vuonna ja syksyllä kylväessä haluaisi antaa typpeä sen mitä voi sekä osan fosforista. Välttävässä voi huvin, harrastuksen ja kokeilemisen vuoksi antaa lisää fosforia keväällä. Mulla semmoinen muistikuva, että fosforista saatava hyöty pintalannoittamalla olisi paljon huonompi kuin sijoittamallta tai multaamalla.
Sitten jos aiot lannoittaa jossain vaiheessa syysviljaa lannalla tai jollakin mädätemössöllä, tilanne voi olla vallan eri.
Kaura 156 vehnä 172..
Yara yli 500euroo tonni +tautiaineet...
Valkuaisesta 15e....
Suuri osa vehnistä on lannoitettu viime vuonna ostetuilla lannoitteilla. Siltä osin laskemasi menee metsään.
Tämä kasvukausi on ainakin täällä keskimääräistä kosteampi ja kasvustot rehevämpiä. Siksi tautipaine on suurempi ja tautiruiskutus peruteltu. Vehnä on erittäin hyvä rehuvilja sioille ja siiipikarjalle. Eikä rehuviljakaan homeista saa olla. Mutta rehuviljan valkuaispitoisuutta voi pitää sivuseikkana, koska vilja on ehuseoksen energianlähde, jonka valkuainen otetaan huomioon seosta suunniteltaessa.
Heinämäen neuvot käyttöön heti. Ja niitto vielä toisen kerran myöhemmin, jos rikkakasvit näyttävät kasvavan niin suuriksi että saattavat tuottaa siemeniä.
Jos ensi vuonnakin näyttää enemmän rikkaruohikolta kuin niityltä, niin sitten joko myrkytys tai kyntö ennen kesäkuun loppua ja loppukesän aikana jokin muokkaus aina kun rikat ovat noin kymmensenttisiä. Seuraavana keväänä uusi yritys kylvää niitty.
Ja jos taas menee pieleen, niin viimeistään sitten suunnitelmat uusiksi ja pellonpläntistä suuri puutarha, jossa kylvettävien syötävien lisäksi omenapuita ja marjapensaita.
Jos pelto on ollut hyväkasvuista, niin niittyä siitä ei kovin helposti saa. Niittykasvit käsittääkseni vaativat joko jatkuvaa niittoa tai laidunnusta tai karuhkon maan.
Typensitojakasvina apila päihittää kilpailussa muut, jos apilat selviävät talvesta ja mahdollisesta märkäna tallomisesta. Ja ensi vuonna vehnää lannoituksesta tinkimättä. Voisi saada leipävehnäkelpoista ilman lisätyppeä.
mut en kyl käsitä jos jollain ei oo mitään tautia kasvustoissa ilman mitään torjuntaa. ku meikällä on ainakin syysvehnässä jo kovat paineet alalehdillä ja leviää vauhdilla tällä kelillä. kuukausi vielä puitiin ja jos taudit olis turjumatta ni näillä näkymin menetykset olis tonnitolkulla hehtaari vaikka esikasvit/siemenet ym. kunnossa.
sit jopa täällä saviseudun kapisilla mailla on ohrat ihan maissa niillä jotka ei ole lakoa torjunut. mut jos satoa on tulossa kolme tonnia ni sitten sano mitään sinne sopii vähän tuulta ja vettä väliinkin ei tuu lakoo ja tautii.
Jokaisella on aina vähän tauteja. Viljelijästä riippuu, kuinka paljon tauteja pitää olla ennen kuin torjutaan. SS naapurifoorumilla totesi, että 12 m ruiskulla ilman ajouria tallaustappiot = keskimääräisen sadonlisän arvo. Joten hyödyn pitää siinä tapauksessa tulla laadun parantumisen kautta. Tai soitetaan urakoitsijalle, jolla on vähintään 30 m pruutta.
Tänä vuonna lakoon menevät myös korrenvahvistajaa saaneet, jos säät eivät pian muutu. Toukokuun loppupuolen sateet tietyillä alueilla varmistivat, että kaikki itämiskykyiset siemenet itivät ja tulivat pintaan. Ja kun kosteutta riitti eikä ollut mitenkään erityisen lämmintä yhtä viikkoa lukuunottamatta kesäkuun alussa, kasvustoista tuli hieman turhan tiheitä. Nyt kun sattuu kohdalle rankka ukkossade tuulen kera, niin taatusti on laossa vaikka mitä olisi tehnyt.
Kevymuokkarilla ja "kevyt"muokkarilla on paljon eroa. Kultivaattorin merkkiä et maininnut. Keski-Euroopasta tuodut, raskaat kultivaattorit multaavat parhainten ja vaativat voimakkaan traktorin. Kotimaiset kultivaattorit multaavat huonommin, mutta ovat myös kevyempiä vetää. Mielestäni lautasäes multaa hyvää kultivaattoria huonommin. Edellä mainittu kelajyrsin multaa hyvin.
Suojaimia ei käytännössä ole käytössä kuin nitriilikäsineet nestemäisiä aineitä mitatessa ja tankkiin kaataessa. Enemmänkin saisi suojaimia olla, mutta...
Kuinka kovalla tuulella olet ruiskuttanut vai läikyttänyt ainetta jossain vaiheessa iholle tai vaatteille? Äkkiä kun ei muita syitä tule mieleen. Lähes tyynellä säällä tai kohtuu hyvissä oloissa ruiskun sumu ei tule edes lähellekään hyttiä.
Rehuraisio kauppaa kovasti lannoiteita,millaisia lie tämän puljun tavara.
Vähintään kokeilemisen arvoisia. Keski-Euroopasta tuskin surkeaa tavaraa tulee, vaikka laatu tai ominaisuudet, esim. juoksevuus, varmasti vaihtelee lannoite-erästä ja lajista toiseen, koska niillä on eri valmistajat. Valikoima tällä hetkellä hieman suppea.
http://www.raisio.com/www/page/2381
Siis 13 prosentista 13,3 prosenttiin tai peräti 13,8 prosenttiin. Luulisi että noilla pienillä määrillä ei ole kyllä mitään merkitystä. Jos laskee vielä vioitukset ja tallausvahingot miinuksiksi 
Mutta nyt ei puhuta... tai toivon mukaan ei puhuta... 4000 kg/ha normisadosta, vaan sitä suuremmista sadoista. Lisätypellä ja valkuaispitoisuuden nousulla on lopputulokseen suuri merkitys, jos sillä saadaan valkuaispitoisuus nousemaan leipävehnärajan yli. Viotosriski on olemassa, ja siitä sattaa tulla tappioita. Tallausvahinkoja ei pitäisi tulla kuin hyvin vähän. Pellolla kun pitäisi olla ajourat.
Jos kylväessä uria ei ole tehnyt, ja satokin jää 4000 kg paikkeille, niin sitten olen samaa mieltä: lisätypellä ei ole merkitystä, tai ennemminkin sen levittäminen turhaa leikkimistä vehnän tullessa tähkälle tai sen jälkeen.
Onko viroosia näkynyt? Naapuri sanoi nyt menevän svehnä punaiseksi. Sateet sopivasti vielä lisää ongelmaa. Ei enää odotellut kahta tonnia enempää. Metsän varjoisessa kohdin ei kuulemma ole ongelmaa, eikö siellä syksyllä elukat viihdy? Auringossahan ne kivasti tietysti tykkää pomppia....
Kukapa ei auringossa tykkäisi pomppia tai pötkötellä... Mutta näin myöhään ja myöhäisessä kasvuvaiheessa näkyviin tulevaa viroosia?? Minä kun olen luullut, että se on ennen kaikkea kauran tauti ja tarttuu merkityksellisesti vain oras-asteella. Tänä vuonna ei kuulemma tuomikirvojakaan paljoa ole ollut.
Tuollaisen voisi tehdä kyllä itse. Tekisi sellaiset neliöterät joiden kulmaa voisi hydrauliikalla muutella. Saisi kevytpaluuaurat 
5 tonnilla muokkuuttaa 100-200 ha peltoa joten ei tuon hintaista kannata ostaa..
Meinaatko jotain tän sorttista härveliä?
http://www.harrellag.com/index.php?option=com_content&view=article&id=51&Itemid=60
