Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Kuivaa on täällä pohjoisella uudellamaallakin. Viljoista tulee ehkä keskinkertaista huonompi sato, mut tänään juttelin naapurin lehmänviljelijän kanssa ja hän oli huolissaan, että millä lehmät ruokitaan. Ensimmäinen tuorerehusato korjattiin kesäkuun alkupäivinä ja sekin jäi kuivuudesta johtuen kehnoksi. Nyt kahden kuukauden kuluttua pellolla on vaaksan mittainen harva heinä joka alkaa kulottua ruskeaksi. Eikä kolmannesta sadosta ei oo toivoa jollei pikapuoliin ala sataa ja paljon.
Jo on vaihtelevaa.... Eiköhän tuohon paras apu ole ilmoitus lehteen ja ostaa kohtuu läheltä säilörehua. Kovin paljoa esim. lännemmäs ei tarvitse mennä kun vettä on tullut enemmän kuin riittävästi.
Siemenviljelijät pakkaamoista puhumattakaan ovat kyllä sen sortin mestareita, että melkein mitä tahansa seoksia saadaan silloin tällöin aikaiseksi. Ja ihan pyytämättä sekä yllättäen...
Se pitää myöntää, ettei normaalista kaurasta syysviljan seassa ole mitään haittaa. Mutta kertoo paljon toiminnan tason laadusta. Kun muita viljoja on niin paljon seassa, että se selvästi näkyy kylvökoneen laatikossa tai tähkivä pelto näyttää sekaviljalta, laatutaso on silloin "kunhan nyt vähän sinne päin ja nippa nappa kriteerin yli". Tuommoista toimintaa voi kutsua sertifioduksi huijakseksi ja korkeaa hintatasoa puhallukseksi
Varovasti on viety kujetuspyörillä säiliöt täynnä mettälohkollekkin, vaikka käyttöohjeissa kielletäänkin.
Yhden sortin saavutus tuokin. Itselle ei tulisi mieleen kokeillakkaan. Kolmen metrin sivupyöräkone on tosiaan sen verran leveä, että siltoja voi joutua leventämään ja mahdollisilla metsä- sekä muilla kinttupoluilla joutuu vetämään kuljetusasennossa.
Kyllä runko kestää ihan hyvin.
Todennäköisesti luonto. Taimi istutettu huonoon kohtaan tai huonosti ja kallistunut sivulle. Jokin maassa ollut risu siirtynyt taimen päälle esim. hirven kulkiessa ohi ja se painanut taimen vinoon.
Angstia potevan nettikirjoittelijan lisäksi asialla on voinut olla joku ympäristötaiteilija, joka on päättänyt tehdä luontotaidetta siltä varalta, jos paikkakunta pääsisi tulevaisuudessa vaikka kylttyyripääkaupungiksi. Vaatinut kyllä hieman enemmän vaivaa kuin Turun suunalla toisten pihoille liljoja istutteleva kukkaiskeiju
Tai joku perinteisiin liiaksi hurahtanut on päättänyt kasvattaa toisten mailla sopivia erikoispuita esim. reenjalaksen tms. aihioksi.
Voi huoletta lyhentää. Ellei ketju ole muutenkin jo niin kulunut, että uusiminen kannattaa.
Lyhentäminen voi olla hyvin helppo tehdä. Ketjun liitoskohdassa on joskus jatkopala, joka lähtee helposti pois. Jos jatkopalaa ei ole, kannattaa etukäteen tarkistaa pystyykö ketjun liittämään yhteen jos lyhentää kaksi silmukkaa vai pitääkö hankkia sopivan sorttinen jatkopala, jolla voi lyhentää vain yhden lenkin verran.
Jos päädyt uusimaan, kannattaa ainakin kysyä tarvikeketjun hinta. Muualta kuin bonustelukaupasta....
Noita omia kapealla Hardilla ruiskutettuja vehniä katsoessa alkaa kaduttaa vajaat annokset. 0,9kg Acanto primaa/ha ja isolle osalle 0,33l Amistar+ 0,25l Tilt. Senverran pahasti on tautia, vaikka ero 0-ruutuun näkyykin selvästi.
Keneltä löytyy perusteet sille Loimaan vanhan paloaseman pihassa seisovan uuden 130000€ TC5050 hankinnalle? Alkaa 68s näyttää kivikautiselta. Ruoholeikkurissakin on jo hydro...
Kaikki perusteet ovat tarpeeksi hyvät silloin kun omaa taloutta ei sotketa. Mutta kapean Hardin vaihtaminen leveämmäksi olisi järkevämpi vaihtoehto kuin 68s:n vaihtaminen uuteen jos Clasissa ei ole mitään varsinaista vikaa.
Luomu on kaikin puolin kannatettavaa,ainoa ongelma on,että mistä saadaan ruoka.
Pieni puute olisi hyvästä, hä?
Eikös ylipaino ole aika suuri uhka kansanterveydelle? Kun tarpeeksi vähän olisi syötävää, niin vähintään puolipakkodietille kansa. Ja liikuntaharrastus lisääntyisi, kun marjojen ja sienten poiminen alkaisi kummasti kiinnostaa yhä useampaa
Piti vielä lisätä listaan se, että omalla siemenelläkin on arvo, eli se hinta minkä olisit saanut jyvistä, kun myyt ne kauppaan. Joskus laskin, että sertisiemen maksaisi koko viljelyalalle viisi tonnia ja omista siemenistä kylväessä, siemenviljan arvo oli parin tonnin luokkaa. Erotus ei siis ole vallan mahdoton, kun laskee kunnollisen määrän peittausainetta mukaan. Plus nämä muut kulut.
5000-2000=3000. Ei ole mahdoton ero...
Eihän tuo, jos sen pieneksi mieltää. Mutta minäkin jakaisin tuon ns. pikkurahan mielelläni verottajan kanssa
Yhden vuoden erotuksella saa jo ihan oikeasti toimivan peittauslaitteen, parin-kolmen vuoden summalla saa jo valita aika vapaasti minkä haluaa (poislukien siemenpakkamolaitteet). Niitä muita kuluja....
Äkkiä tulee mieleen säkit. Jos serfioituja siemeniä on käyttänyt, niin nurkkiin pitäisi olla kertynyt uudelleen käytettäviä säkkejä. Eikä uudetkaan, monta kertaa käytettävät säkit maltaita maksa. Peittauslaite vie vähän sähköä ja sen säilyttäminen maksaa sekä pääomakulut, mutta niitä miettikööt ken haluaa. Kyllä itse peittaamalla kohtuu tuntipalkan saa. Ja pystyy tietyissä rajoissa vapaammin muuttamaan kylvösuunnitelmia myöhemmin kuin ostosiemenellä.
Kuivurissa ei voi peitata, koska peitattua viljaa saataa sekaantua myyntiviljan joukkoon ja siten peitattua viljaa ei voi siirrellä kuivurin putkistoissa ja siiloissa juuri tämän sekaantumisvaaran takia.
Mitään betonimyllypeittausta en ala puuhastelemaan, se on hidasta, vaivalloista ja epäterveellistä.
jos sitä jää yli, ei sekään ole hyvä, joutuu pussittelemaan, pusseja säilyttämään ladon nurkissa, hiiret ja rotat syö...yms. hankaluuksia peitatun siemenen kanssa puljaamisessa.
Lajittelijoita piisaa, niin kuin edellä jo todettiin. Eikä se lajittelijan ikä ratkaise, vaan kunto.
Kyllä kuivurissa voi peitata, jos tilaa riittävästi. Peitattua tavaraa ei tietenkään siirretä puhtaan viljan putkistoilla tai puhtaan viljan siiloihin, vaan esim. kierukalla suursäkkeihin. Neljän tuuman kierukka riittää oikein hyvin. Niitäkin on pilvin pimein ylimääräisinä Suomen maassa eivätkä maksa paljoa. Jos vahingossa onnistuu sotkemaan peitatut ja puhtaat jyvät, on kyllä aika soppakoura...
Siinä olen samaa mieltä, että ei betonimyllyä. Jokin nestepeittain.
Jää sertifioidustakin siemenestä ylimääräisiä siemeniä säilytettäväksi. Aivan samoin kuin itse peitaten. Maalis-huhtikuussa kun peittaa, niin hiirualiset eivät kovin suuria ehdi saamaan aikaan.
Mitä muuta tekemistä voi olla ituniskalla talvisin kun istua kuivurin kopissa ja ootella kun lajittelija syöksee peittaimen kautta säkkiin puhdasta tavaraa........
Jaa juu, olla agrossa ja ylistää sertisiementä ja agrimarkettia.....
Siis räntäsateisina marras-joulukuun päivinä, jotta hyvälaatuiset lajittelujätteet ehtii hyvin sekoittamaan huonoimpaan myytävään viljaerään ja huonot lajittelujätteet polttamaan hakkeen joukossa. Hyvinä talvipäivinä pöristellään moottorisahaa, jotta motolla olisi lähi-tai kaukotulevaisuudessa helppoa hakattavaa.
Sit nuukaillaan 100euron hehtaarikustannuksessa kasvinsuojelussa?
Ratkaisevan tärkeää on myös käyttää sertifioitua siementä. Se tulee jopa vielä halvemmaksi kuin kasvinsuojelukustannus.
Jos on rahaa myrkkyihin, niin miksei myös kunnolliseen siemeneen.
Mikä siinä sertifioidussa siemenessä niin hyvää on? Ittekkin osataan lajitella ja peitata.
Tuota olen itsekin ihmetellyt, kun sertifioitua siementä pidetään ylivoimaisesti parempana kuin itse kunnostettua. Sen käyttämisessä säästää vain lajittelemisen ja peittaamisen vaivan. Sekä sen muistelemisen, kuinka monesti on jo siementä lisännyt. Ei vilja siilossa mihinkään taannu, kun vähätautisena vuonna jättää varastoon useamman vuoden siemenet.
Juuri näin! Jos jotain tekee, yrittää edes tehdä sen kunnolla. Aina ei kuitenkaan lykästä, mut eipä tartte jossitella
Ei sitä kannata tehdä hinnalla millä hyvänsä, koko ajan pitää ola fokus katteessa, mitä tämä tai tämä toimenpide vaikuttaa katteeseen, jos tautiaine tuo sen verran sadonlisää, mitä se maksaa, niin mikä on hyöty?
No eipä tuota tänä vuonna ole tarvinnut paljoa jossitella kun usein jo tieltä näkee onko ruiskutettu vai ei...
Kaikin puolin keskimääräiset vuodet sitten erikseen. Ja sitä pitää myös miettiä, mitä vaikuttaa mahdollinen sadon laadun huononemisen jos jättää ruiskuttamatta.
Annosmäärät eivät ole olleet isoja, kun on tiettyä varovaisuutta kuitenkin noiden myrkkyjen kanssa (vaikka moni ei näitä myrkkyinä pidäkkään).
Kai sentään ohjeen ja kasvuvaiheen mukainen minimiannos? Tyylillä "pikku pluraus tautiainetta mukaan varmuuden vuoksi" jalostaa itselleen tehoaineen kestävän tautikannan. Mieluummin lähes ohjeen mukainen maksimiannos tautiainetta jos oireita on tarpeeksi paljon tai ei ollenkaan.
""Viljelijät valmiit yhdistämään MTK-yhdistyksiä
Melkein joka toinen MTK:n viljelijäjäsen olisi valmis suurentamaan MTK-yhdistykset kattamaan useamman kunnan alue. Mielipiteensä kertovista sitä mieltä on useampi kuin joka toinen.
Maaseudun Tulevaisuuden teettämän kyselyn mukaan joka viides MTK:n viljelijäjäsen kannattaa usean kunnan kokoisia yhdistyksiä. Useampi kuin joka neljäs olisi valmis harkitsemaan jopa maakunnallisia yhdistyksiä."""
Näin MaasTul tänään. Tiettävästi MTK:n jäsenmäärä on romahtanut kepun kannatuksen tavoin.
....mikä sekin on onneksi Isänmaalle.
Mutta haitaksi maatalousyrittäjille!
Onkohan noin? Tällä hetkellä tuntuu siltä, että MTK ei aja perusmaatalousyrittäjän tai metsänomistajan etuja vaan erilaisten matkailuyritysten etuja.
