Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Eikös ne hapot olleet tuohon aikaan ytympää happoa kuin mitä muurahaishappo on?
Jos et halua harrastuksen vuoksi säilyttää vanhoja astioita tai lahjoittaa esim. museolle, niin helpoimmat vaihtoehdot taitavat olla tuo siilon pintaan kaataminen (jos uskallus riittää....
) tai ongelmajätteeksi vieminen.
Joissakin (esim. MF 399) traktoreissa kierroslukumittarin "anturina" on laturi. Laturiin voi tulla sellainen pikkuvika, että akku kyllä latautuu mutta kierroslukumittari ei näytä mitään.
Ei siihen tarvita kepulikonsteja, normaalit konstit riittää, kelkkailu pitää saada luvallisille reiteille, pois muiden mailta.
Matkailun ja maaseudun kehittäminen tarvitsee reitistöä.
Onko joku tosiaan niin helkkarin sinisilmäinen ja typerä, että kuvittelee kelkkojen pysyvän reitillä? Ja kelkkojen perässä oman väylän vaativat mönkijät, ratsastajat, hevosella kärryjä vetävät, koiravaljakot jne. Samalle väylällehän nuo eivät suostu mahtumaan. Sitten kun jokaiselle pikkuporukalle on julkisilla varoilla tehty reitti, metsät ja pellot ovatkin pelkää reittiä ja maanomistajalle rasitetta.
On se kyllä kumma, että maaseudun kehittäminen nähdään pelkkänä matkailuna tai lähes yhden tekevien projektien keksimisenä ja toteuttamisena. Kelkkareitit kehittävät maaseutua kohti aluetta, jossa saa vapaasti rällästää moottoriajoneuvoilla. Siitä paikailliselle koituva hyöty on olematon haittoihin verrattuna. Täysin vapaehtoisuuteen kelkkareitien tekeminen pitää perustua. Mootorikelkat yms. käyttäminen hupiajoon voisi minun puolestani vaikka kieltää. Se ei kovin suurta pysyvää lovea matkailuun toisi.Tai ajo olisi sallittua vain suljetulla ja aidatulla hyvin lyhyellä radalla. Nykyisin kun ollaan vielä niiiiiiin ympäristötietoisiakin, että moottoriajoneuvoihin perustuvan huvittelun kieltämistä voisi joku jopa pitää kilpailuvalttina ja alueen vetovoimaa lisävänä matkailijoiden mielissä. Herra Heinämäen yritysajatus on oikein loistava ja sopii oikein hyvin kelkkailun henkeen: hyödyt pikkuporukalle ja mielellään eniten itselle, haitat ja kustannukset muille.
Lisää kirppoja muita ötököitä tulee pellolle pientareilta, naapurin puolelta ja oikein sopivalla tuullella naapurimaista asti. Semmoista myrkkyä ei olekaan, joka karkoittaisi niin tehokkaasti kirppoja ettei niitä lisää tulisi jos lähistöllä on runsaasti kirppoja.
Rapsikuoriaisia tosiaan on jo aikaisin kylvetyissä ja hyvin kehittyneissä kevätrypsikasvustossa.
Tuo korvaus on suoranaista v*ittuilua ja laillista maan varastamista MTK:n siunauksella. Simonkadun sakkilta voisi vaatia ihan vakavissaan korvauksia vaikka oikeudessa. Reitti tehdään yhteiskunnan varoin täysin huvittelutarkoitukseen, ei valtiolla ja kunnilla mitään rahapulaa ole vaikka mitä surkean ja vakavan näköisenä seliteltäisiin. Jos oikeasti pulaa olisi, niin tälläiset turhuudet jäisivät ensimmäisinä tekemättä. Muutenkin kumma, että taajaman ulkopuolella asumista hankaloitetaan, mutta samalla ollaan muuttamassa maita ja metsiä alueiksi, jolla kukin saa tehdä melkein mitä tahansa välittämättä siitä kuka alueen omistaa ja millaista haittaa siitä syntyy.
Oikean tien ja moottorikelkkareitin tekemistä ei voi keskenään verrata. Ainakin sillä yhdellä Koskelle rakenettavan tien pätkällä on ihan oikea tarve. Mutta maapohjasta pitäisi saada ihan käypä korvaus, eikä mitään muodollista.
Tarkistitko pistokkeen avaamalla sen ja kokeilit suoraan johdon päästä? Joskus pistokkeen sisälle pääsee vettä, rapaa ja muuta asiaankuulumatonta.
Harvoin tarvittavaa rumpukokoa lasketaan. Itse en 160 mm putkea edes miettisi. Jonkin verran liettymisvaraakin tarvitaan. Vähintään 200 mm, mieluummin lähelle 300 mm niin menee keväiset vedet varmmemmin.
Yhdestä putkesta tulee tosiaan vähän kapoinen silta. Mutta jos nuukailee ja pistää puolitoista putkea, niin jää varastoon seuraavaa varten jatkopala. SN4 pärjää jos kiveetöntä maata tulee tarpeeksi paksulti päälle ja etkä halua esim. rekalla ajaa yli.
Farmitin arvauksia ja Ilmatieteenlaitoksen sivuilta
http://ilmatieteenlaitos.fi/sade-ja-pilvialueetjonka oikeasta ylänurkasta paikkakuntakohtainen veikkaus. Ja kohta myös Bismetin ennustusta.
Tuo hakkuri on varmaan suunniteltu Pelle Hermannin perikunnalle 
Mutta ajokoneena tuollainen olisi kiehtova. Jos mulla olisi rahaa niin ostaisin tuollaisen heti. Sillä olisi niin kiva täpinöidä metsässä
P.H. perikunnan lisäksi sopiva käyttäjä voisi olla Helsingin kaupungin puistojenhoito-osasto, jolla risut voisi hakettaa suoraan lenkkipolulle tai metsään.
En ajokoneeksi ihan noin pientä ostaisi. Joku Logberin tai Loglanderin kokoinen niin saisi ehkä vähän metsäuskottavuutta
Kuulema ei voi
Liityn tuota väitettä epäilevien joukkoon. Silppuria edustavan liikkeen varaosahyllystä tiivisteitä ei välttämättä saa, mutta asiansa osaavasta hydrauliliikkeestä todennäköisesti löytyy.
Tuossa KK13:sta oleva Kongskilden lehtijousi on todella väkevä piikki uppoamaan nimenomaan kuivaan maahan.
Hanhenjalkaterällä ei välttämättä uppoa, mutta rungon takanurkkiin sopii ihan sopivasti 4 kpl per nurkka kelta-ruskeiden valmettien etupainoja. Sen jälkeen uppoaa ja pysyy maassa, mutta traktorin nokka ei pysy maassa kun kultivaattori on ylhäällä ellei etupäähän laita vähintään tuplapainoja...
Ei vielä mitään suurta tuomiota, vain pientä epäilystä
Mutta jos siellä ei tosiaan mitään ole, niin silloin ruiskuttaminen on turhaa. Ja ehtiihän sinne myöhemminkin, jos alkaa näkymään muutakin kuin vehnää.
Tähän mennessä syysvehnä saanut typpeä 120 kg/ha ja viime la-su rikkaruiskutuksena Primus 0.6 l/ha+ 1.75 tablettia Ratiota. Myöhemmin lisää typpeä ammoniumsulfaattina. Tuskinpa muuta, ellei taudit iske.
Ihmettelen myös suuresti, jos Kylmiksellä ei ole muuta rikkaruohoa kuin muutama saunakukka. Ja niitäkin niin vähän, ettei anna aihetta ruiskutella. Tietää ainakin kenen se nätisti valkoisena ja keltaisena kukkiva syysvehnä saattaa olla...
Pyretriini. Jostain tuommoisesta tuotteesta aikoinaan oli kyse. Ei tapa leppäkertun toukkiakaan.
Hintaa tulee kirpparuiskutukselle. Pro Agrian vuoden 2010 opuksen mukaan noin 45 €/ha.
Ei kai siitä voi mitään sanktiota tulla jos kartalla on rajat digitoitu oikein ja tuon alan ilmoittaa 
Periaatteessa ei pitäisi ja toivon mukaan myös käytännössä ei tule sanktiota, mutta se taitaa riippua lohkon koosta, muodosta ja siitä kuinka hyvin digitoija on onnistunut osumaan täsmälleen rajoille. Jos saman lohkon mittaa usea henkilö toisistaan tietämättä ja eri menetelmillä, tulokset poikkeavat hieman toisistaan. Tämän vuoksi valvonnoissa käytetään toleranssia, joka muistaakseni lasketaan lohkon ympärysmitasta ja enintään tämän toleranssin verran poikkeavista aloista ei tule sanktiota. Valvonnan käyttämän mittaustavan tarkkuuden huonontuminen huonolla tuurilla johtaa tilanteeseen, että mitattu poikkeaa digitoidusta liikaa vaikka kumpikin mittaaja olisi tehnyt mittauksen hyväksyttävästi
.
Luvuilla leikkimällä ja sähköisiä peruslohkokarttoja hyväksikäyttämällä tätä mahdollisuutta voisi testata joillakin lohkoilla, onko tälläinen tilanne käytännössä mahdollinen. Toivottavasti ei ole...
