Naturcomin ympättyä valkoapilaa, puhdasta ja laadukasta.

Miten ymppäys parantaisi apilan kerääjäkasvitoimintaa, pH sulla
varmaan >6.5 ja siemenet kostuvat ja kuivuvat maanpinnalla muutenkin, ettei
siitä itämisen jälkeen, kunnon rankkasateessa  taida olla enää siitä
ymppimössöstä mitään jäljellä ?

Eikös se ymppäys ole semmoista pH <5.8 tehtävää hommaa ?

-SS-

Onkohan tää kerääjäkasvi nyt semmonen kerääjä, että hallinto kerää tällä viljelijöiltä rahat pois. Nythän sanktiotkin on muuttuneet niin, ettei enää leikata vain jostain tuesta joku kymmenen prosenttia, vaan joka tuesta se kympp %i. Eli kyllä mä ainakin uskon että tukirahat tulee loppupeleissä riittämään 

Ainakin tuonti lisääntyy, valkoapilat, virnat, persianapilat, italianraiheintä, näkyvät säkit olevan ulkomaalaisia tuolla maatalouskaupassa. Sinne sinne se kerääjäkasviraha valuu, partaansa nauravan saksalaisen viljelijän taskuun.

-SS-

Kerääjä+ohra, miksi? Pitääkö se pääkasvi valita kerääjän ehdoilla?  miten sopii yhteen myöhäinen vehnä+kerääjäkasvi?

Ensin oppikirjoista tutkii vaikkapa aihetta nurmien viljely suojaviljan avulla. Ne opit pätevät täydellisesti tässä kerääjäkasvijutussakin. Merkittävää on, että onnistumiseen vaaditaan ainakin:

- kylvö aikaisin viljan kylvön yhteydessä, mullaten, vain hikevillä mailla onnistuu myöhemmin orasasteella , vähintään pitää mullata rikkaäkeellä.
- lyhytkasvuinen, lujakortinen vilja. Monitahoinen aikainen ohra tai lyhytkasvuinen vehnä
- viljan kylvömäärää vähennetään 25%
- lannoitusta vähennetään 30% - 50%, koska apila ei kehity ylilannoitetussa maassa
- oljet korjataan puinnin jälkeen, jos on rehevä vilja ollut; olkisilppu voi tappaa heinän/apilan.

Tässä on siis peruskuvio. Riskeerata voi sitten vaikka kuinka, ottaa sitten valvontariskin, jos ottaa.

On muistettava, että nämä aluskasvitekniikat ovat lähinnä luomuviljelyssä koeteltuja, yleensä Sisä-Suomen hikevillä mailla, eikä rikkakasvitorjuntaa tehdä, eikä typen käyttöä liioitella. Tällöin typensitominen alkaa toimia. Ja tässä ei kelpaa argumentti, että otetaan luomuviljelyssäkin suuria satoa. Ei kelpaa, sillä tätä aluskasvimenetelmää vasta ollaan tuomassa tehoviljelyyn. Kukaan ei tiedä, miten harvahintelän valkoapilan käy 170 kg lannoitetypellä lihotetun täystiheän amarettosilpun alla. Tai no, tietää, ei hyvin.

-SS-

Kerääjä+ohra, miksi? Pitääkö se pääkasvi valita kerääjän ehdoilla?  miten sopii yhteen myöhäinen vehnä+kerääjäkasvi?

Pitää valita. Se nyt jo hyvinkin tiedetään.

Vehnällä on sen verran läpinäkyvä kasvusto keväästä asti,
että toiminee oikein hyvin.

Monet eivät tuolla glyfolandiassa muuten ole tulleet ajatelleeksi,
että se kasitonnarin tulleennuttaminen glyfosaatilla vie
kerääjäkasvinkin. ..aska säkä, joutuu viljelykulttuuria
muuttamaan siinäkin suhteessa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 18.04.15 - klo:21:03

Lainaus käyttäjältä: Petri - 18.04.15 - klo:20:43

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 18.04.15 - klo:15:06

Hyöty olisikin tarkoitus saada tulevaisuudessa maan rakenteen ja biologisen aktiivisuuden kautta.

Kyllä se näin menee. Joskus hamalla 80-luvulla, kun Yaran tilapäällikkö Raimo Kauppila vielä oli yliopistolla assistenttina, niin kymmenen vuotta joka toinen vuosi pidettyä kerääjäkasvia paransi selkeästi mitattavasti satoja, vehnän valkuaispitoisuutta, maan biologista aktiivisuutta, maan vedenimeniskykyä jne. Asia kumuloituvat vuosien myötä. Vaikka se maan humuspitoisuuden lasku viljamonokulttuurissa, ei sekään vuodessa tai viidessä paljoa mihinkään muutu, mutta vuosikymmenessä tai kolmessa jo merkittävästi.

Ei se ajatus maa(tila)n jättämisestä paremmassa kunnossa seuraaville sukupolville taida enää olla muodissa?

Petri

Oliko viljely viljalajin osalta monokulttuuria ? Miten kerranteet, jotta voitiin mitata ?

-SS-

Oli aikainen ohra +aluskasvi  -  vehnä -kierto. Siis näiden vuorottelu. Normaali satunnaistettujen lohkojen x:llä kerranteella kenttäkoe. Pitäisi kaivaa jostain kirjahyllyn perukoilta, julkaistu aikana ennen internetin voimaa.

Tuossa ohra-vehnä - kierrossa kyllä kerjätään ongelmia, jos ei välullä syysruista, esimerkiksi, tai kauraa. Sen oma isäkin tiesi; noin 85 vuotta sitten oma isoveljensä oli sanonut, että kauraa ja ruista välillä, kyllä kasvaa vehnä paremmin. Olivat jo vehnää kovasti viljelleet silloin.

Eli tuollainen viljely esim. ohra-syysruis-vehnä-kaura, olisi saattanut ollakin reipas satoero, ilmankin juuririkkaruohoja. Kaura ja varsinkin ruis ovat maanparantajia myös.

-SS-

http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/Documents/Suojavy%c3%b6hykkeist%c3%a4.pdf

Onkohan tässä nyt se "iso" SV-nurmileikkuri ?

"Vuonna 2015 suojavyöhykealoista maksetaan ympäristökorvausta 500 e/ha kohdentamisalueilla ja 450 e/ha muilla alueilla. Ympäristökorvauksessa ei ole tilakohtaisia rajoituksia suojavyöhykealojen määrän ilmoittamiseen. Jos tilalla on jonakin vuonna yli 75 % nurmea, kesantoa ja/tai palkokasveja ja jäljelle jäävä peltoala alle 30 ha, tila vapautuu ekologisesta alasta, tilalle ei tällöin voida maksaa korvausta ympäristönhoitonurmista ollenkaan."

Mitä tuo "palkokasvit" tuossa tekee ? Eikös hernettä saanut viljellä vapaasti ?

Niin siis nuo ymp. korvauksen ehdot sanovat:

"Ympäristönhoitonurmien monivuotiset ympäristönurmet- tai luonnonhoitopeltonurmet- toimenpiteistä ei makseta, jos viljelijä on vapautettu viherryttämistuen ekologisen alan vaatimuksesta siksi, että hänen maatilansa peltoalasta yli 75% on nurmea tai kesantoa."

Eli on merkittävä ristiriita tukiehtojen ja tämän tiedotteen välillä. Tiedotteen on kirjoittanut Lea Anttalainen 16.4.2015. Sieltä se löytyy tukioppaan vierestä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 18.04.15 - klo:15:06

Hyöty olisikin tarkoitus saada tulevaisuudessa maan rakenteen ja biologisen aktiivisuuden kautta.

Kyllä se näin menee. Joskus hamalla 80-luvulla, kun Yaran tilapäällikkö Raimo Kauppila vielä oli yliopistolla assistenttina, niin kymmenen vuotta joka toinen vuosi pidettyä kerääjäkasvia paransi selkeästi mitattavasti satoja, vehnän valkuaispitoisuutta, maan biologista aktiivisuutta, maan vedenimeniskykyä jne. Asia kumuloituvat vuosien myötä. Vaikka se maan humuspitoisuuden lasku viljamonokulttuurissa, ei sekään vuodessa tai viidessä paljoa mihinkään muutu, mutta vuosikymmenessä tai kolmessa jo merkittävästi.

Ei se ajatus maa(tila)n jättämisestä paremmassa kunnossa seuraaville sukupolville taida enää olla muodissa?

Petri

Oliko viljely viljalajin osalta monokulttuuria ? Miten kerranteet, jotta voitiin mitata ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 18.04.15 - klo:14:48

Lainaus käyttäjältä: SKN - 18.04.15 - klo:11:44

Kansalla on varmaan minimissään 12 metrin puomistolla ruiskut?

Millasella lingolla te kuvittelette et piensiemen leviää 12 metrille, vai meinaatteko ajella oraille useempia ralliraitoja?

Mää oon jo monta kertaa käskenyt laittamaan sen viipperön sen Sutzuki PV:n jopparille, ei tuu kun yks rusketusraita, kun sillä ajelee pitkin poikin peltoa 

Suitsassa ei riitä virta, kokeilin, pyörii ku mikroaaltouunin lautanen.

BTW, tein säätöpalat sinne pyttyyn, nyt olis n.kilo valkoapilalle ja 3kiloa raille.

Niin, joku Motonetin 60 Ah harrasteakku maksaa viiskymppiä.
Semmoinen täyteen ladattuna mukaan, eiköhän se päivän sillä akulla firise.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 18.04.15 - klo:15:37

, syysmuokkauksen kielto kerääjäkasvin kylvöehdossa osoittaa kuitenkin, että ministeriössä seurataan keskusteluja ja kysymyksiä, ja viritetään kanaverkkoa isoimpien reikien tukkeeksi.

-SS-

Ääh, eiku Sampo mukana pellolle, pelto mustaksi, ja taas käy kerääjän kylvö laahavannaslepattimellakin...
Halvempaakin kun muokkaaminen...

Yleiset ehdot kieltänevät tuon.

Mutta olen miettinyt kylvövannashommaa, olisiko mahdollista kaksikiekkovannaskylvökoneella
kylvää paksuunkin pahnapuruun sitä kerääjää ? Eli tämä on semmoinen vanha hinattava
Traktori-Tulos - kylvökone, siitä kun poistaisi ne pyöränjälkien kuohkeuttimet ja laittaisi
jonkin lyijypainon joka vantaaseen, eiköhän se apila senttiin painuisi ?

Viljalla oli vaikea päästä riittävän syvään kylvöön, vaikka ei koskaan tukkeutunut juolanjuurista.

-SS-

Ehkä vapaa ja rajoittamaton suojavyöhykenurmitoimepide olisi ollut vuokrien nostajana potentiaalisin ehdokas, ehkäpä olisi jopa lisännyt pellonraivaamista.

-SS-

Uskon, että sellaiset sadon varaan laskeneet erikoisviljelijät, joilla on vaikkapa 1000 ha vuokramaita, joutuivat kovan paikan eteen tänä keväänä, koska veteraaniviljelijät, maitansa ulosvuokraavat näkivät, että merkittävällä osalla tilan alaa saisi korvauksina jopa 900 euroa/ha , eläkeläiset muutenkin pääsisivät tukien piiriin, ja sitten katsoivat vuokrasopimuksiansa: hyvä jos 300 euroa hehtaarilta siellä seisoi. Ja joka kevät ja syksy sarkaojat tursuivat enempi kiinni, 30 tonnin kylvin- ja puintilaitteiden rullatessa siellä.

Ministeriössä näitä tilanteita kyllä kuullaan, ja tehtiin toimenpiteitä kokotilan SV:n hankaloittamiseksi.

Nämä suojavyöhykkeen laskentarajoitukset nimenomaan vaikuttavat enemmän pientilojen suojavyöhykealan optimisuunitteluun.

-SS-

Voi olla, että sen 25% alan vaihtaminen riistalta ja LHP:ltä tuottaa juurikin sen satokriisin korjuukuluineen ja markkinointikustannuksineen. Tällöin jos  se 25% ylittyy, alkaa LHK poistuminen vaikuttaa.

SV:n paremmuus on ehdoton, ilman LHK:ta, jos esimerkiksi:

*Alaa muutenkin on paljon, ja lisää tulee koko ajan
*Maiden viljavuus on korkea, kestää mainiosti 5 v fosforittomuuden; typensitojat kirjataan luovasti, haetaan todellista tuorerehusatoa
*Sadolle on hyötykäyttö ja omana työnä ja omalla kalustolla korjuu, se on pelkästään näennäiskulu silloin. Jokin vilja-alueen sivutoimiviljatila, kaikki suojavyöhykeurakoinnit ovat todellista kulua. Jos edes saa urakoijaa lähempää kuin 30 km päästä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 18.04.15 - klo:12:31

Hämmästyttää kyllä tuo kerääjäkasvin suosio, ettekö te pöntöt osaa käyttää laskinta? Tai eihän siinä laskinta paljon tarvi, kun ottaa vaan huomioon kerääjäkasvin keskimääräisen siemenkustannuksen per hehtaari,  joka on noin 20€, sit sadon alenemisen vaikutus, siinä luokkaa 30-50 €/ha, riippuen mitä on kasvussa, tästä tulee jo 50-70€ yhteensä, eikä huomioitu muita mahdollisia kuluja, joten noin parikymppiä jää nettoa per ha. Se maata parantava ja sitä kautta satos lisäävä vaikutus on sitten jossakin siellä tulevaisuudessa, epämääräisenä odotusarvona vain.

Ja nämä pikkurahat on nytten sitten villinneet kansan.

Sehän on niinkuin aiemminkin todettu ympäristö korvaus Eli tuon satasen pitäisi kattaa kerääjien viljelystä koituvat kulut ainakin keskimäärin. Vähän siitä voisi saada viljelijäkin palkaksi. Hyöty olisikin tarkoitus saada tulevaisuudessa maan rakenteen ja biologisen aktiivisuuden kautta.

Korvaus kannustaa tehottomuuteen, tai sitten se on tukiautomaatiksi tarkoitettu. Homeopaattinen maan rakenteen ja biologisen aktiivisuuden korostaminen on ihan hyvä argumentti, mutta on Suomen valtiolla varaa käyttää tällaiseen pieneen biologisen hyvinvoinnin lisäämiseen vaikkapa 100 miljoonaa euroa, syrjäyttäen silloin KAIKKI muut ympäristön parantamiseksi ajatellut toimenpiteeet ? Siis koko alalle 54 €, puolelle alalle 100€ kerääjäkasvista ? Kerääjäkasvitoimenpiteen ehtojen porsaanrei'istä menee vaikka koko nautakarja perässä, syysmuokkauksen kielto kerääjäkasvin kylvöehdossa osoittaa kuitenkin, että ministeriössä seurataan keskusteluja ja kysymyksiä, ja viritetään kanaverkkoa isoimpien reikien tukkeeksi.

Suojavyöhyke-toimenpiteen fiskaalinen moka on kuluneen viikon aikana tullut selväksi, sen näkee kuurosokeakin ja ministeriö kääntää takkiansa niin että viuhuna kuuluu. Seuraava ongelmakohta löytyy tästä kerääjäkasvista; joko tukitaso tai ehdot eivät ole edes kohtuullisessa suhteessa toimenpiteeseen ja sen todelliseen vaikuttavuuteen.

Kerääjäkasvi on erinomainen ehdokas tämän tulevan kauden ympäristökorvaus-näyttelijäntyö-oscarille. Piilotulotukena oivallisesti peitelty.

-SS-

Bannaan baremmalla britillä baremmaksi

272 SQM ja 52 000 h. still earning 

http://www.classictractormagazine.co.uk/?feature=another-cunning-dig

Jos tuolla koneella on ajettu puolet ajasta nimelliskierroksilla siirtoajoa ta muuta sellaista ja toinen puoli voimanottoakselikäyttöistä pumppua moottorin nopeudella 1800 @ 540 vastaa se noin 30000 h ajoa muilla vastaavilla koneilla, joissa on tuntimittarin kertymä lähempänä työkierroksia. On se silti paljon, mutta paikalliskäyttöä tuollaisella laitteella enemmänkin on.

Leukkuun kiertyy siirtoajossa lähes 2 h tunnin aikana.

-SS-

Glyfosaattiterapia kerran kesässä suojavyöhykkeelle, niin ei tarvi niittää eikä miettiä heinän sijoitusta. Glyfoterapian jälkeen ruiskuttaa pellon vielä vihreällä maalilla, niin viranomaisetkaan ei tajua mitään terapiaa käytetyn.
5 litraa vihreää pika-tehoa hehtaarille on ihan riittävä määrä "viherryttämiseen".

    tämän tukiautomaattisovelluksen on täytynyt tulla Loimaan ajatushautomosta. Nin vedenpitävä ja pettämätön se on !

-SS-