Alkaa kohta harmittamaan kun itellä ei ole.

-SS-

Viljeliän oikeusturvan kannalta olisi parasta perua koko uudistus. Sopia hehtaari tuet tälle vuotta mitä maksetaan ja rakentaa tätä järjestelmää rauhassa. Tarkastuksetkin kannataisi samasta syystä ruveta tältä vuoden perumaan.

Vaikka mentäisiin tarkasti viimevuotisten perusteella, kolmannes niistäkin rahoita olisi pois. Tätä kokonaisbudjetin leikkaamista ei tunnu havaitun, melkein kaikilla jopa koulutuksissa olleilla neuvojilla into päällänsä, että täällä on nyt pari salaluukkua, mistä voi kahmia pajatsosta kilisevää rahaa, ei lopu koskaan.

Lisäksi vanhat luukkusalaojat, kala-altaat, kaisla-imeyttämöt, suojavyöhykkeet ja osa LHP-riista-kestopelloista varmasti jatkaa entiseen malliin, eli osa rahasta on niikö jo varattua, onhan 20 vuotta jo kulunut, kuivurit sammaloituneet ja puimurit ruostuneet. Ja isäntä kohta aika hopeatukka. Viljelijöiden keski-ikä kun alkaa olla siinä 52- 55 niin ajatus varmaan oli suojavyöhykkeeltä luopumiseläkkeelle...tai jotain.

Nämä oli sellaisia pientiloja, jotka odottavat rakennemuutoksen loppukliimaksia, sitä lopullista maarefor--eikun tilusjärjestelyä. Nyt sitten ammattilaisetkin havaitsivat, että no ihan tyhmäähän se on tehdä koko vuosi töitä; suojavyöhykkeestä sai paremman katteen pääomalle ! Sitten se pajatso niinkö rikki menisi semmoisesta repimisestä, kun isolla jondeereellä ruvetaan oikeen tukitroolia vetelemään.

-SS-

Mutta lietteestä vielä: jotka on jo laskeneet suunnitelmia, niin paljonko normipitoista naudan lietelantaa saatte mahtumaan pelloille? Paljon menee ilman että fosforit ylittyy ja pelkkää typpeä lisäksi vai jotain muuta?

Kannattaa ottaa vaikka se edullinen WebWisu, siellä on kaikki taulukkoarvot mukana. Sitten viljavuudet latoo sinne ja voi lähteä kokeilemaan.

Taulukkolaskentaohjelmalla, esimerkiksi jotenkin tällä tavalla pikaisesti raapustin ympäristökorvauksen taulukoista poimien:
Laskeskelin myös paljonko salpietaria laitetaan kyytipojaksi, se ei ole vähän. Tuo punainen tarkoittaa että kokonaistyppi 170 kg on tullut vastaan, eli jatketaan salpietarilla. Mutta sitä en nyt oikein vieläkään varmaksi tiedä, voiko typpilannoituksessa käyttää satotasokorjausta vaikka fosforilannoituksessa käyttää lantapoikkeusta. Siksi en sitä kirjaa tähän. Ja itse laitan suursäkillisen salpeetaria joka koloon, mitä edessä näkyy. Pitäneekin hankkia kalkinlevitin lannoitukseen ?



-SS-

Lainaus käyttäjältä: Maakalle - 09.04.15 - klo:23:08

Alla ELY-keskuksen vastaavan tarkastajan kommenttia asiasta.

Hei,
 
Härkäpavun kanssa ei voi ilmoittaa italianraiheinää, jotta peltokasvipalkkion saa. Hakuoppaan sivulla 120 on lueteltu palkkioon oikeuttavat valkuaiskasvit ja niissä ei ole mainittu italianraiheinää. Hakuoppaan sivulla 121 on mainittu, että peltokasvipalkkioon oikeuttavat valkuaiskasvien seokset. Poikkeuksena on, että peltoherneen kanssa voidaan käyttää pientä määrää viljaa tukikasvina.
 
Härkäpapu voi olla kuitenkin suojakasvina monivuotiselle nurmelle ja tällöin saa peltokasvipalkkion. Tällöinhän ilmoitettava kasvi on härkäpapu.
 
Ja huom! viherryttämisen EFA-alalle ei voi ilmoittaa muita kuin typensitojakasveja (italianraiheinä ei ole), jos EFA-alaa täyttää typensitojakasveilla.
 
Varmistan tuon peltokasvipalkkioasian vielä Mavista, mutta ao. henkilö on paikalla vasta ma 13.4.

Eli tuohan tarkoittaa että valkuaiskasvi palkkio sulkee pois aluskasvi/kerääjäkasvin? Eli on sama laitatko viljaa, niin saat 10€ hehtaari enemmän aluskavilla kuin että laittaisit rypsiä ja ottaisit valkuaiskasvipalkkion. Ainut että säästöä tulee joku 10-20€ hehtaarille kun ei tarviikkaan kerääjän aluskasvin/kerääjäkasvin siementä ostaakaan.

Oishan tuo ollut jos herne+härkäpapu+max.7% viljaa+itlrh+per.ap. ois saanut 201€ tukea hehtaarille kasvipeiutteisyyden kanssa ja mahdolisesti kaksi säilörehu satoa samalta lohkolta.

Tukiautomaatti yskii siellä täällä, näköjään.

Viljelijät ovat nähtävästi kuin alkoholille opetettuja
laboratoriorottia. Kun ovat päässeet tukien makuun,.
niin kampea väännetään pakkomielteenomaisesti, vaikka ei
automaatista tule enää tipan tippaa.

 

-SS-

Kuulimpa tuossa, että tässä on asiaa ymmärtämättömät sössineet asian

Tähän vois ehkä sanoa, pulttipois - tyyliin, että ehe ehe ehe ehhehe.   

Tukiautomaatti my ass.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Sirkku - 08.04.15 - klo:23:08

Entäs karjatilat? Kuinkas meinaatte lantanne kanssa elää? Saatteko mahtumaan omille tai naapurin pelloille kaikki fosforinne jos sitoudutte?

Vihdoinkin tuli Peltotuen päivitys jotta sai laskeskeltua ja mahtuuhan nuo. Jotta jää pelivaraa pitää vaan vähän poiketa suunnitellusta, eli vihanta-härkäpavut kirjata yksivuotiseksi säilörehuksi eikä härkäpavuksi. Valkuaiskasvipalkkiot menee, mutta toisaalta voi saada lietteen sijoitustuen.

Se kyllä kovasti ottaa pannuun, että toiminta on valmiiksi liian vihertävää jotta voisi saada lisätukia. Eli siis vaikka on kolme kasvia, niin koska nurmen lisäksi on valkuaiskasvi ei saa kasvipeitteisyystukea. Hyöty aika pieni koko sitoutumisesta, mutta mennään nyt mukaan silti.

Missä Peltotuessa on se kasviprosenttien valvonta. Vanhassa plus-paketissa oli vanha lisätoimenpide monipuolistaminen, mutta se ei enää edes aukea. En ollut löytävinäni mitään konstia; viljelykierron suunnittelu on myös kömpelö tai oikeastaan mahdoton, jos kasvulohkoina käyttää jotakin muuta kuin peruslohkoa. Tai sitten ne olisi pitänyt laittaa kartalle. Nutikka tympii, siksi en ole laittanut kartalle vaan mittaillut omin päin maastossa.

-SS-

Etkö sä jättäytynykkää kokonaan pois ympistä?

Maakalle - kiitos tiedonhausta ! - tuossa yllä tajus mun kysymyksen, eli
samalla tässä vastaus sun kysymykseen.

EFAn takia viherkesantojen ja/tai typenkerääjien kanssa on
vaan yritettävä temmeltää, ympin ulkopuolellakin, täällä Etelä-Suomessa
Et niikö hyötyä vaikka typen keräämisen tiimoilta koitettava sillekin turhalle.

Olisihan se valkuaispalkkio - sille EFA-alalle kiva lisä. Ja monivuotisen
nurmen suojakasviksi just kans. Kontua tilauksessa, silppuroin sen kärryyn
ja vien syysvehnämaan kynnöksen alle. En rupea puimuria sotkemaan.

Tuo EFA olisi semmoinen harjoittelukehä seuraavan kauden kerääjäkasveille
ja muille, jos vaan sopii säännöksiin. Kesantona voi aika vapaasti harjoitella.

Ajattelin kierrättää EFA alaa, mutta näkee sen sitten, meneekö liian hankalaksi.
Pohjavesialueilla kun ei nähtävästi saisi avo- eikä sänkikesantoa jättää ?
Sama sitten harjoitella retikalla tms.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 09.04.15 - klo:22:28

kyllä mutta niin vaan ne tukitulot on aika tärkeitä ja plumpsahtavat tilille aika lailla helpommin kuin vaikkapa keväästä syksyyn vaalittu viljatonniraha. kyllä sieltä kaikki mahdollinen kannattaa imuroida, minkä järkevästi ittelleen saa. kyl tätäkin satasta vielä ihmetellään joskus 50-vuoden päästä "muistattekos ku semmostaki sai, hahhahahaa".

Älä vaan valitse, se on tuhon tie joka johtaa katalaan hallinnon asettamaan sudenkuoppaan josta eipalata.

Tämäkin sivusto tursuaa kauhukuvia ja esimerkkejä kuinka karmea keksintö on kerääjäkasvi sekä ymppätuki kokonaisuutena.

Oletkos vielä 2007 hengessä mukana ? Aivan ilman tuleva tuki pitäs olla loppu, korvauksista nyt puhutaan. Korvataan ympäristötekojen kulut, ei tueta ylimääräistä, sitten jos se ideologinen taikapöly - typenkerääminen onnistukin, se tuotto on sitten viljelijän tuloa. Epäilen, ettei kyllä näy.

-SS-

toi yläraja oliskin ihan järkevät leikkuri. jättäis kaikkein pahimmilta optimoijilta vähän pois. raja pitäs olla joku 30% että siitä olisi jotain hyötyä ja kannustin toimenpiteeseen ylipäätään säilyisi.

Juu kannustin oli edellisellä kaudella hiukan pienempi (kerääjäkasvialaa kohti)  ja 30%:ko sen alan piti olla ja koko alalle sitten sai sen rahan. Olisiko 1%:lla ollut kyseinen toimenpide, Lähinnä varmaan osa luomutiloista.

Eli kyllä tuo satanen plus koko tila sille, sepäs se on ympäristökorvauksen Hullut Päivät !

Jos se ajateltu kesällä viljan sekaan puisuteltu kerääjäkasvi toimisi selvästi tuottoja lisäävästi, olisi se 100% viljelytekniikkana varmasti suurtiloilla ollut jo vuosikymmenet käytössä ! Ainoa rahassa näkyvä tuotto oletus-homeopaattisen brändituoton lisäksi näyttää olevan tukituotto.

-SS-

Miten paljon te lajittelette tossi-siemenesta isoa, pientä ja köykäistä tavaraa pois?

Mulla lähti ohrasta isoa jyvää olkineen ja köykästä tavaraa ilmalla, kumpaakin noin 2-prosenttia, pikkujyvää noin 3-prosenttia. Pölymoskaakin lähti varmaan liki prosentin verran. Eli noin 8-prosenttia yhteensä.

Paljonkohan sertiviljasta maltetaan ottaa ylimääräistä pois?

Olisiko juurikin tuo 92 prosenttia.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 06.04.15 - klo:07:18

Tukipolitiikan kannalta katsoen kannattaisi harkita myös eri valkuaiskasvien seoksia ilman viljaa. Tämä mahdollistaa valkuaiskasvipalkkion. Jossain koulutuksessa sanottiin, että viljaa saisi laittaa sekaan vain "vähän". Kouluttaja arvioi, että osuus saisi olla vain 6-7 %. Siksi jotta saisi hyvän valkuaissadon kannattaisi ehkä harkita jotain herne-härkäpapu-virna- tyyppistä sekoitusta. Kerääjiksi vaikka persianapila westervoldinraiheinä. Ruokinnasta en aivan tarpeeksi ymmärrä. Ajattelin vain asiaa talouden kannalta. Jos puhtaampi valkuaiskasviseos sopii ruokintaan, voisi taloutta auttaa valkuaiskasvipalkkiolla.

Itekin mietin tuota herne-härkäpapu-vehnä-itrh-per.apila koktailia että viljaa ois n.6-7%. 190€/hehtaari tukea.

Siis italianraiheinä voidaan aina myös puhdaskasvustossa (esim EFA) olettaa aluskasviksi, joka ei haittaa valvonnassa, että olisi väärin kylvetty. EFA alahan on joko viherkesanto, typensitojakasvi(seos) (virna, mailanen, jne) tai herne/papu-tyyppinen siemeneksi viljeltävä valkuais(palkkio)kasvi. Ja näissä EFA-aloilla ei sallittu viljaa mukana ollenkaan. Mutta itsellä olisi mielessä tuota italianraiheinää sotkea.

-SS-

Nyt jo ministeriössä mietitään, entäpäs jos 2 miljoonaa tukiautomaattisatasta tulee kevään hakemuksiin ?

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mmm-ker%C3%A4%C3%A4j%C3%A4kasvien-suosiota-vaikea-viel%C3%A4-arvioida-1.105695

-SS-

esimerkiksi Softsalon käyttämä karttaohjelma Nutikka on lohkojen piirroissa valovuoden edellä Vipua.

Ööö jos valovuosi on tuollainen, onko Vipu sitten peräisin jostakin ennen alkuräjähdystä.
Nutikalla en itse saanut muuta aikaiseksi, kuin sekaisin koko Peltotuen.

Semmoinen suunnitelma on.

Suunnittelen Peltotuella kaiken valmiiksi. Tukioptimoinnin osalta laskelma näyttäisi ympäristökorvauksen maksujen osuudeksi koko tukipakettiin 17.5%. Eli aikas pienestä osuudesta on kyse, viljelymaan osalta. Jos ei-viljelyoptimointi olisi kyseessä, totta kai silloin lähestyisi noin 50% osuutta.

Tukioptimoinnin käyttö oli jotenkin sekavaa. Eli ajatus oli laittaa viljeltävät kasvit tuloinen ja kustannuksineen siihen suunnittelulehdelle. Sitten käynnistettiin tukioptimointi ja valittiin sopivasti eri kasveille lisärahaa, kuten kasvipeitteisyyttä ja kerääjäkasveja. Huomasin ongelmaksi sen, että ohjelma yhdisti eri lohkoilla olevan saman kasvin yhdeksi riviksi, joten kasvipeitteisyys ei onnistunut järkevästi. Kiersin ongelmaa päättämällä jo etukäteen kasvipeitteisyys -toiminnossa miten äestetään ja kynnetään kulloinkin. Eli rajoitin vapaata pelailua jo valmiiksi lisää. Suunnittelin siis alustavasti vuoden 2016 syysviljojakin ja kevytmuokkauksia.

Sitten Peltotukipron lisäosan, tukioptimointiin, täppien lisäämisellä ja poistamisella ei juuri kuuhun menty. Vain lähinnä kerääjäkasvin lisäys lisäsi merkittävästi tukipottia. Koska LHP tai suojavyöhykettä tai riistaa ei ollut alun perinkään suunniteltu harrasteltavaksi täällä suunnalla, ei niitä tietenkään tullut valmiiksi tukioptimointiinkaan. No, se hyöty tukioptimoinnista oli, että ne tuet summineen sai siirretyksi yhtä nappia painamalla sinne lohkosuunnitelmiin. Muuten tukioptimointi-osio jäi todella hämäräksi, että mitä sillä oikeastaan voisi tehdä ? Kokeilla kerääjäkasvin vaikutusta ? No se nyt muutenkin on helppoa kun on tasaluku, menee päässä laskien. Miten siihen optimointiosaan saa rinnakkaisia tuet-edellä suunnitelmia kokeilluksi ?

Esimerkiksi niin, että viljelen koko alalla suojavyöhykettä. Viljelen koko alalla riistapeltoa, luonnonhoitopeltoa ja suojavyöhykettä. Tai viljelen koko alalla hernettä kerääjäkasvilla.

Huoh. No eipä tuo meikäläiselle hyödyksi ollut. Kun en osaa suunnitella tuet edellä.

-SS-

Viherlannoitusnurmen ja viherkesannon eroa valotettiin Maaseutumedian kysy-vastaa-palstalla.

VIHERLANNOITUSNURMI:
– viherlannoitusnurmi ei ole pysyvän nurmen kasvi
– peltoalasta 100 % voi olla viherlannoitusnurmella
– viherlannoitusnurmi saa samat tuet/korvaukset kuin rehunurmikin (muissa lohkotoimenpiteissä on eroa) pl kasvipeitteisyys+RTK ?-SS- huom.
– siemenseoksessa oltava vähintään 20 % typensitojakasvia
– voi olla samalla lohkolla kolme vuotta peräkkäin
– viime vuoden viherlannoituslohkon voi ilmoittaa viherlannoitusnurmeksi ja se voi olla edelleen kolme vuotta
– lohkolta saa korjata sadon
– voi päättää ennen syysviljan tai -öljykasvin kylvöä, muuten voi päättää 1.9. alkaen kasvinsuojeluaineilla, muokata saa 1.10 alkaen
VIHERKESANTO:
– viherkesanto on pysyvän nurmen kasvi
– kesannolle maksetaan perustuki, viherryttämistuki, nuoren viljelijän tuki sekä luonnonhaittakorvaus
– jos kesantoalaa on yhteensä yli 25 % peltoalasta, ylimenevälle alalle ei makseta luonnonhaittakorvausta
– jos kesantoa ja luonnonhoitopeltoa on yhteensä yli 25 % peltoalasta, ylimenevälle alalle ei makseta luonnonhaittakorvausta
– ei ole rajoitusta siemenillä paitsi pohjavesialueella, jossa typensitojakasveja saa olla enintään 20 %
– saa päättää 1.9 alkaen muokkaamalla tai kasvinsuojeluaineilla tai 15.7. alkaen, jos kylvetään syyskylvöinen kasvi
– saa korjata satoa kasvukauden aikana
– vaikeissa rikkakasvitapauksissa voi käyttää kasvinsuojeluaineita kasvukauden aikana
– ei ole niittopakkoa, mutta rikkakasveja torjuttava esim. niittämällä
 Jos viherkesanto ilmoitetaan viherryttämisen ekologiseksi alaksi (Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa tai Ahvenanmaalla)
– kesannon saa päättää 15.8. alkaen jos kylvetään syyskylvöisiä kasveja
– sadon saa hyödyntää 15.8. alkaen

Nyt sitten on semmoinen tieto, että EFA - viherkesanto vaikka siinä on nurmikasvia, ei ole pysyvän nurmen alaa. Mutta jokainen ylimenevä aari on.

-SS-

Nii, integroidusta kasvinsuojelusta, kasvitautiennustemallien toimivuudesta on tehty Mustialassa opinnäytetyökin:

Mäkelä, Aleksi. Viljojen kasvitautiennustemallit, tarve ja käyttökelpoisuus. Mtt / Mustiala. 2010

Dokumentista kävi ilmi hauska yksityiskohta tehdyssä kyselyssä: Rikkakasviruiskutuksen yhteydessä rutiininomaisesti kasvitauteja torjuvat olivat keskimäärin alaltaan pienempiä tiloja, koulutus puutteellinen ym. Myöhäisessä vaiheessa tarkennetusti ruiskuttavat olivat suurtiloja, joiden isännät myös koulutetumpia.

Eli ammattitaidoltaan edistyneimmätkö vain näkivät sen olennaisimman ruiskutus-rahaikkunan ajankohdan ?

-SS-