Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 1324

Viestit - -SS-

Sirppiin kannattaa lisätä galleriasta rikkakasvien kuvia. Kyllä kaskas on myös ollut käytössä. Mutta totta puhuen, melko köykäinen on noiden kasvintuhoojasovellusten hyöty, mutta siitä jumpasta maksetaan.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 27.03.24 - klo:15:24
Mahdollinen sääolojen muutos näkyy eri tavalla eteläosissa maata verrattuna yhä edullisemmaksi muuttuvaan Pohjanmaahan. 1950-luvulla Pohjois-Pohjanmaalla lakattiin viljelemästä kevätvehnää, kun se ei vaan tullut valmiiksi, ja hallat panivat. Etelä-Suomen 1500 astepäivällä ei oikein tee mitään, koska päivä on maissille ja soijapavulle hiukan liian pitkä. Mahdollisesti rehumaissia (?) kuitenkin näkyy olevan kasvussa ainakin Halikossa.

Edellisen vuosien säät eivät kuitenkaan ole tae tulevasta. Sehän vaikeuksia tuottaakin, myydä ensi kesän sää (eli sato) etukäteen. Eri asia on, jos laadusta ei tule ihan samalla tavalla riskiä, kyllä meilläkin lemmut ja sonnit söivät aikas katavanneulasta, kun tuli karseampi syyssää. Sitten kun tuli huippuvehnää, saatettiin se viedä pois kauppaan. Satotasotilastoissa, joissa ei erotella viljalajeja, haittana on syysvehnä, joka menestyy oikeastaan kuivana sekä märkänä vuotena, jos selviää kevääseen.

Voin kyllä jossakin vaiheessa tehdä huhti-kesäkuun sademääristä tutkimuksen, tiettävästi on ainakin yksi alan lopputyö tehty, jossa alkukesän sademäärät ja satotaso korreloivat. Itse olen aika vahvat havainnot saanut kerätyksi.

Yksi muuttuja, jota ei näy, on nykyajan lannoittamisen hintelyys verrattuna korskeaan 1980-lukuun. Fosfaattia laitettiin 50 kg/ha tuosta vaan, ja karjanlantaa sata tonnia  kaveriksi. Keinolannoitteisiin sijoitetusta typpimarkasta kolme takaisin. 220 kg/ha ei ollut mikään ihme. Tonni typpirikasta ja lisää vielä kaveriksi. Fosforitasot ja sitä vastaava satotasokin ovat laskeneet kahdenkymmenen vuoden aikana, miten paljon sitten voidaan selittää tarkoituksellisella fosforinnäytteiden manipuloinnilla, sitä en tiedä.

-SS-
Vapaa sana / Vs: Ei toimi Suomessa...
: 27.03.24 - klo:01:47
Kuten aikaisemminkin olen ehkä huomioinut, varsinkin virkamiehistön, kuten lupaviranomaisten "tuottavuus" on lähinnä hallintoalamaisen toiminnan haittaamista. Tällöin voidaan johdonmukaisesti ennustaa, että virkamiehen nollan tunnin työviikko tuottaa parhaimman yhteiskunnallisen tuloksen.

Paha tuota on mennä  kiistämäänkään.

-SS-
Vapaa sana / Vs: Suomen suurin satukirja.
: 27.03.24 - klo:01:44
Jos totuuskomissiota toimittaja-alalle nyt kovasti puuhaillaan, niin Yleisradiossa pitkään toiminut Reijo Nikkilä olisi kyllä sopivin kohde. Hänet mainitaan dokumentaristina ja on saanut myös elämäntyötunnustuksia. Nikkilän raportteja kuulleena en voi väittää, että ihan totuudenmukaista oli toimittajatyö silloinkaan.

Reijo Nikkilä, Moskova.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Syyskylvöt 2022
: 27.03.24 - klo:01:14
.........
Siinä mielessä maaliskuun lannoituksen tarpeen voi kyseenalaistaa. Tosin, jos pelto on kirpakalla aamupakkasella sopivan kantava, mikäs siinä huiskiessa. Toisaalta uskon, että lannoittaminen routaiseen maahan ja talvisen sääjakson alle monta viikkoa ennen kasvuunlähtöä hukkaa lannoitteen vaikutusta siinä missä ns. "kasitonnari-ikkunasta" myöhästyminenkin.

Tämä on ollut myös neuvonnan viesti. Se juontaa juurensa Jaakko Köylijärven Mietoisissa teettämään syysvehnän lannoitusaikataulua vertailevaan koesarjaan vuosina 1969-1973/1/



Vain kevätrinteessä oleva savimaa oli jo pitävää, kävin viime päivinä ottamassa kuvia kasvipeitteisyysselvityksiä varten, eikä pehmeä kura kovettunut parina viime yönä riittävästi edes saappaan kantavaksi. Jos ennustettu noin 20 mm sademäärä pääsiäisen jälkeisellä viikolla toteutuu, se on ehkä jo liikaa, kun maassa on hieman routaa vielä. Saattaa lannoite lähteä kävelemään.

Itua ja Vastetta - hankkeessa on tutkittu myös kevään sijoituslannoituksen vaikutusta: Varsinkin viime keväänä saatu tulos on huomattava:


https://www.atriatuottajat.fi/hankkeet/itua-ja-vastetta--hanke/syysvehnan-kevainen-sijoituslannoitus-ravinnekuormituksen-vahentajana/

Itse joskus kokeilin rivilannoittimella piikit kevyesti maata viiltäen samaa. En tiedä, oliko mutu - tuntumalla saatu parempi kasvu maanpinnan rikkomisen vain maahan sekoitetun lannoituksen tulosta. Ainakin paripyörillä tiuhaan tallaamalla rousteen vaivaama kasvusto lähti paremmin elpymään, siksi jyräystä olen joinakin roustevuosina miettinyt vakavasti. Vain pyörien väliin jäänyt alue näytti selvästi heikommalta ja keltaisemmalta.

Mutta nämä nyt ovat semmoisia kuivanmaan ongelmia. Hikevillä mailla lannoite tulee paremmin käyttöön, ja karjatiloilla reilu fosforilannoitus auttaa muutenkin syysviljoja.

-SS-

/1/ Köylijärvi, Jaakko. Maatalouden Tutkimuskeskus, Lounais-Suomen koeaseman tiedote nro 3. Mietoinen 1975.
Kasvintuotanto / Vs: Syyskylvöt 2022
: 26.03.24 - klo:23:07
Sanoisin, että oli kyllä oikea aika pienelle annokselle lannoitetta rehevälle syysviljalle, joka jo on alkanut versomaan uutta lehteä.

Osa syysvehnistä voi niin huonosti, että lannoituksen järkevyys on vielä hiukan epävarmaa.

-SS-

Vapaa sana / Vs: Ei toimi Suomessa...
: 26.03.24 - klo:18:36
Kaikki neljän päivän viikko-ohjelmat ovat olleet menestyksiä, ympäri länsimaiden. Tutkimuksia on ollut useita, ja tulokset olivat johdonmukaisia: työntekijät olivat tyytyväisiä ja tuottavuus säilyi vähintään samana

Useimmat tutkitut työpaikat oli vasiten valikoitu mainonnan ja markkinoinnin, konsultoinnin, viranomaishallinnon, yleistoimistotyön,  digitaalisen suunnittelun, lakiasiainpalvelujen ja taloushallinnon parissa.

Ennen kuin alamme iloita uuden helpomman työaikakulttuurin voittokulusta, kannattaa huomioida se, että kyseiset alat ovat niitä, jotka ovat vauhdilla ottamassa käyttöön tekoälyn, ja ovat jo onnistuneetkin siinä. Rajapinta menee myös etätyön osalta samassa kohdassa: jos työn luonne on olla kansalaista tai toista yritystä laskuttava loinen, tarvitsematta tehdä mitään käsillään, onnistuu se etänäkin, ja vaikka kolmessa viikkotyöpäivässä.

-SS-
Laivan kulun seurantaa ja videokuvaa oheisessa tuubilinkissä. Laiva on 100000 tonnin jättiläinen. Kaksi hinaajaa olisi pitänyt olla mukana sillan ohitukseen asti, mutta irtautuivat vähän ennen siltaa.

https://youtu.be/N39w6aQFKSQ?feature=shared

-SS-
Vuonna 2022 päätoimittaja Juha Ristamäki lausui jo tämän nykytilanteen toteutuvan varmasti:

"[Marinin] hallituksen epäonnistuneen hoitajamitoituksen takia ympärivuorokautisen hoivan piiriin on päässyt vähemmän vanhuksia samalla, kun palveluntarve kasvaa." (Nykyhallitus joutui jo lykkäämään hoitajamitoitusta)

"Kuntien ja hyvinvointialueiden talousarvioiden perusteella rahoitusvaje hyvinvointialueilla voi olla ensi vuonna miljardi euroa." (puolitoista miljardia, Jarmo Korhonen huom.)

"Tällä menolla olemme yhä enemmän muun muassa keskittyvien palvelujen ja sote-keskusten vähenemisen tiellä. Vähäväkiset ja muuttotappioalueet joutuvat pohtimaan, pitääkö niiden sulautua toisiin hyvinvointialueisiin." (Keskussairaaloiden ja päivystysten karsinta)

"valtavista sote-haasteista ei selvitä ilman julkisen ja yksityisen sektorin saumatonta yhteistyötä. Valitettavasti istuvan hallituksen aikana yhteistyö on ideologisista syistä takunnut pahoin. Toivottavasti seuraavat hallitukset ovat tässä viisaampia."

Sote-alueiden kunnat oikeasti huijasivat laskelmissaan, että saisivat paremman tulotason, kun sote siirtyy valtion maksettavaksi. Kela-korvauksen leikkaukset siirsivät ihmisiä jonoihin, ennemmin kuin helpottivat sotealueiden kuormaa. Näyttää myös siltä, että sotealueiden tuottavuus käytettyä rahayksikköä kohti on heikompi kuin kuntien ja suurten kaupunkien entisten sairaanhoitopiirien. Onko sitten kyse byrokratiasta, ATK:n käytön epäonnistumisesta, vai mistä.

-SS-
Korhola on ollut kuitenkin omien sanojensa mukaan alunperin pitänyt ilmastonmuutosta suurena uhkana.

Se, että ilmastonmuutos on uhka, ei ole oikeastaan kiistanalaista. Se, mitä vallanhimoiset ympäristöaktivistit haluavat ideologisessa monopolissaan länsimailla teettää, on kiistanalaista.

Tämä on lyhyesti ERK:n väitöskirjan lopputulema.

-SS-
STM:n virkamiesjohto SDP:läisen Veli-Mikko Niemen johdolla on hienosti lähtenyt antamaan tukea hallituksen vastaiseen rintamaan, esittämällä, että ministeriön valmistelema epäonnistunut ja rahoituskriisiin ajautunut soteuudistus olisi jotenkin nykyhallituksen vika.

Ns. italialainen lakko on ehkä tehokkaampikin lakkomuoto kuin perinteinen.

-SS-
Korhola on kyllä yks ääneen ajatteleva poliitikko. Akateeminen tyhmä. Tekee ensin väitöskirjan asiasta, jonka lopulta kyseenalaistaa ja toistaa paremmassa esson baarissa olleen ukon viisaita sanoja ja taas ollaan viisaampia ihmisiä. Kertooko se sitten väitöskirjan hömppäisyydestä, jos sellaisen voi tehdä muoti-ilmiön kylkeen. Voihan se olla sitäkin.

Sinänsä hyvä että tällaisiakin kertomuksia kuulee poliittisilta vaikuttajilta. Ja varsinkin on hyvä, että joku vääntää rautalangasta, kuka sitä polttaa eniten sänkeä maailmassa.

Millä tavalla kyseenalaistaa, oletko lukenut. Tässä se väitöskirja on.

Climate Change as a Political Process : The Rise and Fall of the Kyoto Protocol

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Syyskylvöt 2022
: 24.03.24 - klo:19:01
Kyllä nyt on eri tilanne kuin viime vuonna. Lumet sulivat viime vuonna 7.4.2023. Maaliskuun lopulla oli 30.03.2023 -21 astetta pakkasta !

Eilen muuten alkoivat salaojat vetämään. Naapurin laskuaukosta alkoi tulla valtaojan virtaan kirkkaampaa vettä. Vesilätäköt painuivat maahan.


Kuva: Ceylon syysvehnä, joka oli jään alla muutamia viikkoja, pintalevitys


Kuva: Ceylon syysvehnä, joka on juuri vapautunut vesilätäkön alta, pintalevitys kynnökselle


Kuva: Aspekt syysvehnä, pintalevitys äestettyyn kynnökseen, vähiten jäätynyt ala, rinne

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Kuminan kylvö
: 24.03.24 - klo:18:34
Viranomaisilta ei isommin apuja kyselty, paitsi kasvinsuojelun suhteen (ne jäämät). Kun töitä tehtiin tarpeeksi kauan oikein, alkoi tapahtua hyviä asioita.

On epärehellistä jättää viranomainen pois kiitoksista, koska valtiolle osin kiitos kuuluu. Vuodesta 2013 kuminanviljely sai korotettua ympäristökorvausta noin 31 miljoonaa euroa.

Nyt kun kuminan lisätuki on näivettymässä, pois lukien maanparannuskasvituki 1. vuodelle, on myös viljelysopimusten kerääminen ehkä haasteellisempaa, että ne kesannot jatkaisivat satovuosille. Hyvät viljelyalueet on jo löydetty, kumina ei todellakaan ole kuivanmaan kasvi.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: ViljaTavastia
: 24.03.24 - klo:18:10
Urakoitsijan puimurihan se on tosi gluteenivapaa..  ;D

On se silloin kun urakoitsija ajaa loppusyksystä pelkästään hamppupeltoja. Alaa on näillä nurkilla jo sen verran että pelkkä hamppu taitaa pitää pienessä kiireessä kun kohteetkin ovat maakunnassa hajallaan.  Kyseessä siis nimenomaan mm. hampun korjuuseen ja kuivaukseen keskittynyt sopimusurakoitsija.

Oli muuten komea JD,  S770i kun kävin hampun puintia ihmettelemässä. Siinä oli tämmöiselle mäkitupalaiselle ihailemista.

Täytyy lähteä rumpukaupoille, 6 m rumpu tarvitaan noille isommille puimakoneille, 1250 renkailla jontikka on 5 m leveä, kumiteloilla 4,5 m, maantienpitäjän asettamat rummut on vähän knaftit. Varmaankin syyskuun lopulla tehtävät puinnit tarvitsevat kovapohjaisia ja hyvin ojitettuja peltolohkoja. S770 painaa tyhjänä noin 20 tonnia. Vaikkakin hamppu lienee melko syväjuurinen kasvi.

Onko hamppu kuivuudenkestävä ?  Esimerkiksi herneellä löytyi yksi heikko kohta meillä, kuivuuden kesto. Suojana oleva kaurakin kestää kuivuutta paremmin.

-SS-
Sivuja: [1] 2 3 ... 1324