Mahdollinen sääolojen muutos näkyy eri tavalla eteläosissa maata verrattuna yhä edullisemmaksi muuttuvaan Pohjanmaahan. 1950-luvulla Pohjois-Pohjanmaalla lakattiin viljelemästä kevätvehnää, kun se ei vaan tullut valmiiksi, ja hallat panivat. Etelä-Suomen 1500 astepäivällä ei oikein tee mitään, koska päivä on maissille ja soijapavulle hiukan liian pitkä. Mahdollisesti rehumaissia (?) kuitenkin näkyy olevan kasvussa ainakin Halikossa.
Edellisen vuosien säät eivät kuitenkaan ole tae tulevasta. Sehän vaikeuksia tuottaakin, myydä ensi kesän sää (eli sato) etukäteen. Eri asia on, jos laadusta ei tule ihan samalla tavalla riskiä, kyllä meilläkin lemmut ja sonnit söivät aikas katavanneulasta, kun tuli karseampi syyssää. Sitten kun tuli huippuvehnää, saatettiin se viedä pois kauppaan. Satotasotilastoissa, joissa ei erotella viljalajeja, haittana on syysvehnä, joka menestyy oikeastaan kuivana sekä märkänä vuotena, jos selviää kevääseen.
Voin kyllä jossakin vaiheessa tehdä huhti-kesäkuun sademääristä tutkimuksen, tiettävästi on ainakin yksi alan lopputyö tehty, jossa alkukesän sademäärät ja satotaso korreloivat. Itse olen aika vahvat havainnot saanut kerätyksi.
Yksi muuttuja, jota ei näy, on nykyajan lannoittamisen hintelyys verrattuna korskeaan 1980-lukuun. Fosfaattia laitettiin 50 kg/ha tuosta vaan, ja karjanlantaa sata tonnia kaveriksi. Keinolannoitteisiin sijoitetusta typpimarkasta kolme takaisin. 220 kg/ha ei ollut mikään ihme. Tonni typpirikasta ja lisää vielä kaveriksi. Fosforitasot ja sitä vastaava satotasokin ovat laskeneet kahdenkymmenen vuoden aikana, miten paljon sitten voidaan selittää tarkoituksellisella fosforinnäytteiden manipuloinnilla, sitä en tiedä.
-SS-