Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: klapikasa - 06.08.25 - klo:18:16
-
Eikö ketään kiinosta enää?
Jotain ruohon tapaista jo viikko sitten joku nyysky tosi kaukana ajoi eestaas porvoossa, ja yks pui eilen ruista. Kuminaa en olen vielä nähnyt vaikka hyvinkin tummia onkin,
-
Ei kahteen viikkoon ainakaan..
-
31,9% syysvehnä käsipuinnilla. Njotta olihan siinä sadekosteutta himpun verran mukana. Mutta ei tonne puimaan mennä aikanaan ennen laiantaita.
Ja vaikka ei pellolle pääse niin taidan mennä puimuriin istumaan niin ei harmita niin paljoa kun ei pääse mitään tekemään.
-
Populaatioruista puitiin tänään Salossa. Sadekuurot kiusaavat varsinkin Lohjalla.
-SS-
-
Syysohra viime viikon maanantaina ja syysrypsi viimeviikon loppupuolella. Ruista vois kokeilla ens viikolla.
-
Hyvin rupee vihertävän lakopaikat ohrissa ja rukiissa
-
31,9% syysvehnä käsipuinnilla. Njotta olihan siinä sadekosteutta himpun verran mukana. Mutta ei tonne puimaan mennä aikanaan ennen laiantaita.
Ja vaikka ei pellolle pääse niin taidan mennä puimuriin istumaan niin ei harmita niin paljoa kun ei pääse mitään tekemään.
Mun syysvehnä oli varmaan siinä 20% paikkeilla, sai purra aika kovaa että sai jyvän poikki.
Mä en nyt vaan ehdi itse vielä vauhtiin mukaan. Onneksi ensi viikko näyttää aika hyvältä säiden suhteen...
-
Kuvittelin että viikonloppuna voisi syysvehnästä aloittaa mutta sen verran epätasaisesti kypsynyt että odotellaan nyt nuo pehmeätkin jyvät vielä... ehkä ensiviikolla kuitenkin...
...koska kevätvehnä tulee yllättävän pian perässä valmiiksi...
Kosteus = yöllä satoi, turha mitata....
-
Huima ohra on nitkahtanut ja täytyy harkita puimurin ottamista ulos aurinkoon, onneksi ei ole isompia sateita luvassa, äkkiä se helle valmistutti.
-
Toissapv ja eilen D.Granaatti ruis puituna... kosteudet n. 16-20, sade keskeytti eka päivänä...
Himottais laittaa ruis uudelleen samalle lohkolle mutta ei taida toimia, joku Reetta ehkä voisi onnistua, muttei nää polskit...
Jos nyt heti sänkimuokkaisi jäännösrukiit itämään ja loppukuusta glyfot ja syyskuun puolessa välin kyntö ja syysvehnälle... vieläkö puskee ruis vehnän sekuliksi?? :-[ vai suosiolla jätettävä kevätviljalle....
-
ja loppukuusta glyfot ja syyskuun puolessa välin kyntö ja syysvehnälle...
Varmaan riittää vähempikin kuin puoli kuukautta. Ruis on todella herkkä kuolemaan glyfon hajusta.
-
Etelä-Virossa on täysi vauhti päällä, syyskasveja puidaan mitä sadekuurot vain antavat myöten. Komeita kasvustoja näin matkalaisen silmin, ruisvehnää yllättävän paljon. Täällä on olosuhteet kohdillaan, maaperästä lähtien.
-
ja on etelä- suomea etelämpänä... mut mitä tekee emppu???
-
E-P:llä jo nähty muutamia puimureita. Ainakin ohraa ja aikaisimpia kauroja jotkut kokeilleet.
-
Härmäs käymässä🚛. Hiljaista pellolla joka puolella.
-
Kyllä nyt tänä viikonloppuna alkaa täys rähinä pelloilla, paljon puimureita liikenteessä, puidaan ohraa, ruista, syysvehniä. Viikko sitten jo syysrypsejä puivat.
-
Ei kai ny ihan täys rähinä sentään.
-
Ei kai ny ihan täys rähinä sentään.
No ei onneks semmonen rähinä kuin Ukrainassa.
-
Sanoisin , että olisin tänään Hermannia puinut, jos aika ei menisi rehunteossa eikä sadekuurot sotkisi kaikkea. Harvinisen tasaisesti niskat terävästi mutkallaan, mutta ei vielä ole risas. jyvää pitää purra.
-
Pohjoisen auringon alla, missä peltojen aaltoileva meri kohtasi taivaan raskaan harmauden, seisoi maanviljelijä, jota kutsuttiin Viljanpuuroksi. Hänen nimensä oli yhtä aikaa lupaus ja kirous, sillä vilja oli hänen elämänsä, mutta myös hänen tuskansa. Pelloillaan hän odotti, päivä toisensa jälkeen, että vilja kypsyisi puintikuntoon. Hänen Claas-leikkuupuimurinsa, tuo kiiltävä, huollettu peto, seisoi ladossa kuin vangittu jättiläinen, valmiina mutta toimettomana.
Viljan kosteus oli 26 %. Numero oli kuin naula hänen sydämessään, sillä se oli liikaa. Puimuri ei voinut laulaa, ei murskata, ei vapauttaa satoa pellon kahleista. Viljanpuuro mittasi kosteutta päivittäin, hänen kätensä tärisivät kosteusmittarin yllä, mutta lukema ei muuttunut. Aina 26 %. Aivan kuin aika olisi pysähtynyt, peltojen kypsyminen jäänyt ikuiseen limboon.
Lähipelloilla hän näki muiden puimureiden tanssin. Niiden terät viilsivät korsia, vilja taipui niiden edessä, ja sadonkorjuun pöly nousi taivaaseen kuin uhri. Viljanpuuro katseli, hänen sydämensä oli täynnä kateutta ja tyhjyyttä. Miksi hänen peltonsa kieltäytyivät? Miksi hänen viljansa oli niin itsepäistä, niin kosteaa, niin vastahakoista? Hän tunsi itsensä syylliseksi, mutta ei tiennyt, mistä. Oliko hän tehnyt jotain väärin? Oliko hän unohtanut jonkin muinaisen rituaalin, joka olisi suostutellut viljan kypsymään?
Yöllä hän seisoi pellon laidalla, kuun valossa, joka värjäsi viljan hopeiseksi. Hän kuiskasi sille, anoi, mutta vilja vaikeni. Claas odotti ladossa, sen moottori oli hiljaa, mutta Viljanpuurolle se tuntui syyttävältä katseelta. Aamu tuli, ja jälleen hän mittasi: 26 %. Hän ei ollut viljelijä, hän oli odottaja, tuomittu ikuiseen odotukseen, peltojen vanki, joka ei koskaan saisi satoaan.
-
Kaunista. Voisit harkita kaunokirjailijan uraa. Melkein silmät kostui....
-
Yksi parhaita läppiä, mitä täällä on ollut vuosiin. :-*
-
Kaksi jyväkuormaa nähty liikenteessä, mutta jos vanhat merkit paikkansa pitävät niin nuo kuormat oli menossa mullimiehelle littuviljaksi.
-
Sen mitä katselin noita lähipeltojen puinteja niin kosteus on samaa tasoa mitä itsellä. Näytti tulevan sen verran heikosti aina säiliön loppu pois torvesta peräkärryyn, ihan kuin sementtiä olisi purettu katkonaisesti. Ja kärryyn muodostui monet isot kamelinselät kukuksi.
Pyysin ystäviä apuun että veisivät tänään viihteelle, huomisen saisi viettää sitten naama valkoisena omassa sängyssä niin ettei tulisi puiminen mieleenkään.
-
Pyysin ystäviä apuun että veisivät tänään viihteelle, huomisen saisi viettää sitten naama valkoisena omassa sängyssä niin ettei tulisi puiminen mieleenkään.
Sulla alkaa pikkuhiljaa olla asenne kohdallaan. ;)
-
Kunnon känni rauhoittaa kummasti.
-
Jalasjärvellä ohrissa tähkät nurin ni ensviikolla Comiat hyökkää pellolle. Kauraa näky olevan aukeellinen jo valmiiksi maassa.. Siis laossa😇😅
-
Ruista pitäisi puida mut joka päivä kuurottelee. Ja pitäisi syyskylvöjä tehdä samalla.. ei ois niin väliksi vaik ei valmista vielä olisikaan.
Rukiin jälkeen taitaa herne olla seuraava. Pahaenteisen ruskeaa on jo.
-
Syysvehnä käsin puituna 15.6%, et kai sitä koittaa tarvii huomenna tai alkuviikosta kumminkin.
-
Ennusteissa maanantai on ens viikon ainut poutapäivä. On vaan valkotakkiset osien vaihtajat merkinnet sen mun puhuttelupäiväksi, joten päiväsydän kattoontuu sielä. Jospa silloin iltasella sais loput paaliin ( edellyttää että huominen sujuu ongelmitta). Sen jälkeen seuraavalla poudalla pitäis sitten ihmetellä mitä ohrista on sateiden jälkeen tallella.
-
Alottelin Aspekt-syysvehnällä tänään. Hiukan nahua kun eilen osui 15mm kuuro. Toistasataa hehtoo jonkunmatkaa tulee hehtaarilta mut kyl ne kaapissa vähä putoo viä. Pahnaa valtava määrä ja aika matelulla joutuu ajaan. Mahtaaks olla silppuri vähä tylsä ku meinaa voima loppua Trionista lakopaikassa.
-
Alottelin Aspekt-syysvehnällä tänään. Hiukan nahua kun eilen osui 15mm kuuro. Toistasataa hehtoo jonkunmatkaa tulee hehtaarilta mut kyl ne kaapissa vähä putoo viä. Pahnaa valtava määrä ja aika matelulla joutuu ajaan. Mahtaaks olla silppuri vähä tylsä ku meinaa voima loppua Trionista lakopaikassa.
Oot ostanu liian pienen puimakoneen. Eikös kanapiireissä Lexiooni muutenkin alla jo olla standardi? :(
-
Pyysin ystäviä apuun että veisivät tänään viihteelle, huomisen saisi viettää sitten naama valkoisena omassa sängyssä niin ettei tulisi puiminen mieleenkään.
Sulla alkaa pikkuhiljaa olla asenne kohdallaan. ;)
Eikö sitä keväällä pidä viikoksi lähteä silloin lomalle kun naapuri aloittaa peltohommat ja syksyllä kahdeksi viikoksi kun samainen naapuri aloittaa puinnit.
Tosin meidän kylällä jäisi melkein kaikki tekemättä kun ollaan kaikki aina vähän myöhässä🤣
-
Ehkä juu letukka samalla pöydällä jaksais. Kyl se tästä helppaa ku pääsee igloo/ceylon akselille. Vähemmän pahnaa ja osan saa jättää maahan ku pystys.
Näytti heinäkuun alussa et menee elokuun loppuun startti. Nythän tässä jää mukavasti aikaa valmistella uusia syyskylvöjä.
-
Alottelin Aspekt-syysvehnällä tänään. Hiukan nahua kun eilen osui 15mm kuuro. Toistasataa hehtoo jonkunmatkaa tulee hehtaarilta mut kyl ne kaapissa vähä putoo viä. Pahnaa valtava määrä ja aika matelulla joutuu ajaan. Mahtaaks olla silppuri vähä tylsä ku meinaa voima loppua Trionista lakopaikassa.
Ei luulis terien olevan vielä tylsät näin lyhyen käytön jälkeen. Onko vastaterien asento järkevä? Montaa vaihtoehtoa ei tosin niillä ole.
-
Valikoiman myöhäisimmät lajikkeet lykkäävät sopivasti puinteja, 2000-luvun alussa Zebran puinti oli aina 15.8. jälkeen, myöhäisimmät puinnit syyskuun puolella. 2012 taisi mennä syyskuun loppupuoliskolle. Näinä kuivina vuosina tuli tottumus päästä syysvehnän puinneille heinäkuun lopussa ja kevätvehnälle 10.8. jälkeen, viime syksynä aikainen syysvehnä puitiin 27.8. ja Ceylon 8.8. WPB Troy, myöhäinen kevätvehnä päästiin puimaan 25.08.
Nyt Calispero on vielä vihreää, Embla on valkoiseksi muuttumassa, joko tautien tai helteen takia. Siemen on taikinajyvävaiheessa, eikä vielä ole näkyvissä, että loppusyksy kurtistaisi jyvät olemattomiin. Kaurat ja ohrat ovat jotenkin sivussa näkökentästä, en oikeastaan tiedä viikon edistymisestä mitään. Ehkä pitää käydä katsomassa. Pieni palsta Lene-ohraa on kylvetty kesäkuun puolivälissä, sen tiedän, että on jo kypsän näköistä. Sylvester ehkä pysy vihreämpänä kauemmin.
-SS-
-
Aamu tuli, ja jälleen hän mittasi: 26 %. Hän ei ollut viljelijä, hän oli odottaja, tuomittu ikuiseen odotukseen, peltojen vanki, joka ei koskaan saisi satoaan.
Varma konsti saada vehreäkasvuinen loppusyksyn vilja aikaiseksi on vetää täysi annos Terpaalia lippulehdelle ja täysi annos strobiluriineja tähkälle. Loputtoman odottelun lisäksi oppii senkin, miksi tuorerehua niittävissä laitteissa ei sorminiittokone ole asettunut suosituimmaksi valinnaksi.
-SS-
-
Alottelin Aspekt-syysvehnällä tänään. Hiukan nahua kun eilen osui 15mm kuuro. Toistasataa hehtoo jonkunmatkaa tulee hehtaarilta mut kyl ne kaapissa vähä putoo viä. Pahnaa valtava määrä ja aika matelulla joutuu ajaan. Mahtaaks olla silppuri vähä tylsä ku meinaa voima loppua Trionista lakopaikassa.
Naapuri aloitteli kans eilen Skagenin puintia. Jonkun matkaa toistasataa hehtoa tulee tavaraa, kahdelta hehtaarilta. Mutta pahnaa aivan pirusti...
Omien Skagenien kosteus käsipuinnissa 20%, mm. pyöränjäljissä tuoreempaa.
-
Hiukan pettymyksiä kuulunut syysvehnän puinneilta. Ei ihan kerry jyviä sitä miltä näyttää. Ilmeisesti jyväkoko ongelmana. Taudit jylläs ja raju 3vk helle kelties sen ongelman takana.
Vähän semmonen kutina et itelläkin minimitavoite 7tn läpi voi olla tiukassa. 1850hl kertyi Aspektia 16,5ha alalta mut kosteutta joku 22-24%, että kun saadaan vesi pois niin kuihtuu kyllä tuosta neljänneksen. Painot ollu ihan ok ja tavara nättiä kunnei yhtäkään vihreetä jyvää. Tää ei saanu tautiainetta kun luotin syysrapsiin esikasvina mut Aspekt on tosi tautiherkkä lajike näköjään. Erottui ruuduillakin selvästi. Jos noi lyhkäsemmät sit yllättäs, huomenna kimppuun.
-
Aspekti jos mikä tarvitsee täyden annoksen yhdistelmäaineen tähkälle, ja keltaruosteen herkkänä tarvitsee tautien lisähallintaa rikkaruiskutuksista lähtien.
Jos kuivat pellot ovat ongelma, Aspekti ei auta siinä. Aikaisena tarvitsee lannoitteet kaksi viikkoa aikaisemmin kuin nämä valtalajikkeet. Alkukesän kuivuus puraisee pahiten aikaiseen Aspektiin, kun vastaavasti Ceylon on horroksessa oraana ensimmäiseen sateeseen asti.
Toki Aspekt on laatuvehnä, ja jos Ceylonista tulee ongelmajäte, jotainhan pitää sitten keksiä. Toki Quarnaakin pelkästään viljellään kevätvehnäpuolella, laatu edellä.
-SS-
-
Joo halusin vaan koittaa mihin esikasvi ja sertisiemen riittää tautien kanssa. No tämän lajikkeen kanssa näin kosteana vuonna ei mihinkään. Ajatus oli myös valmistaa se selvästi ennen muita mut yllättäen tänään Igloo olo vähintään yhtä valmista, kosteus n. 18%. Jaksotusajatus ei siis ehkä toimikaan tämän kanssa kuten ajattelin tai sitten vaan rapsimaa oli niin paljon parempi esikasvi kuin kynnetty viljamaa.
Ajattelin, et nimenomaan kun Ceylon on niin poutiva et tämmönen Aspekt pitempänä ja syysversojana kestäis paremmin, mutta voin yhtä hyvin olla väärässä.
Kylvän nyt Ceylon ja Aspekt ja 5ha sertinä Emerickiä. Jos vaihtais siihen Ceylonin. Tää oli hyvä vuosi noille kääpiöille mut aina ei oo yhtä sateista. Eikä korrenkasvu tämmöstä oo ku ties joskus.
Igloota ajoin 12ha ja sitä tuli n. 1250hl tuohon 18% kosteuteen et ihan hyvä sato siitäkin kertyy, toinen syysvehnä peräkkäin kumminki siinä. Huomenna koittamaan laatuja, vähän on valkuaispelko persiissä.
Olen yrittänyt sanoa eikö syysvehnissä olisi myös joku lajike jota kannustaa hinnalla kuten Quarna kevätvehnissä. Asia on kuulemma tutkinnassa, ihan ku syysvehnä olis joku uutuuskasvi..
Yhtä kaikki ajoissa meinaan kylvää ja pelkkää vehnää ja se mun ajoissa on syyskuun alku. Pakko vaan yrittää syysvehnien kautta määrää se on savimaitten ainoa mahdollisuus.
-
Aspekt ja Ceylon rinnakkaisviljeltynä kuivana vuotena , satoero on niiden välillä jotakuinkin 100 / 60. Siis tämä tapahtuu ns. matalan tason vertailussa, jossa on käytössä vain keinolannoite. Epäilen kuitenkin Aspektin sadontuottokykyä sekä märässä että kuivassa. Ceylon todellakin on viljelyvarma, jos lannoitustasolla ei ole rajoituksia. Perussato on saatavissa minimilannoituksella. Skagenin lako on epämiellyttävää, koska korsi on heinämäinen ja tähkä raskas kuin Kivikylän huiluntuhti-grillimakkara. Kaavi siinä sitten teräsormien alapinnalla peltomulta raidalliseksi.
Se, mikä Ceylonissa lisäksi on erinomaista, on kynnön ja muokkauksen helppous, Pahnaa kun ei tarvitse tonneittain silputa, eikä kiemuralakosänkimyttyjä peruutella kyntöauroilla.
-SS-
-
Viljanpuuron mieleen iskeytyi keskellä yötä kavala epäilys, olisiko hän sittenkin ottanut käsipuinnilla näytteet väärältä pellolta. Tosiaan, aloitus on ollut monta vuotta auringon paahtamalta rinteeltä missä kellersi nyt tautiaineettomaksi jäänyt syysvehnä. Ikävä tunne paljastui aamulla todeksi, Wile78:n tulos näytti 18,6%. Vatsan pohjaa kouraisi, hän oli nimittäin sateisena syksynä vannonut korjaavansa aina satoa kun sää sitä sallii. Puimisen aloituksen myöhästyminen tuntui oman lupauksensa pettämiseltä ja se teki siitä vielä raskaampaa
Illalla Viljanpuuro, seisoi viljankuivaamonsa varjossa, Bentonen öljynpolttimen edessä. Poltin oli hänen toivonsa ja kirouksensa, kone, joka lupasi kuivattaa hänen viljansa, mutta kieltäytyi tottelemasta. Sen liekki oli heikko, pelkkä aavistus, kuin väsyneen vanhuksen henkäys. Paine ei noussut, ei sitten millään. Viljanpuuro tuijotti poltinta, hänen kätensä olivat öljyn tahrimat, hänen kasvonsa uupumuksen uurteiset.
Vika oli nyt öljynsuodattimessa. Sen kuppi, tuo hauras astia, oli halki, ja halkeamasta tihkui ilmaa, joka sekoittui öljyyn. Suodatin vaahtosi, kuin se olisi nauranut Viljanpuurolle, pilkaten hänen yrityksiään. Hän oli paikannut suodattimen halkeaman kerran, kahdesti, kolmesti, mutta aina sama vika palasi. Kuppi oli aina halki, aina vuotava, aina petollinen ja tuomittu hajoamaan hänen käytössään.
Korjausurakka kuivurilla oli loputon. Viljanpuuro työskenteli vielä pimeällä, kuivaamon lamppujen kelmeässä valossa, hänen työkalunsa kilisivät betonia vasten. Hän purki, kokosi, puhdisti, mutta poltin ei suostunut toimimaan. Liekki pysyi heikkona, vaahto kohisi suodattimessa tehden koko viljankuivaamosta hyödyttömän. Hän tunsi, että kuivaamo oli muuttunut labyrintiksi, jossa jokainen askel vei hänet takaisin samaan kohtaan, samaan vialliseen kuppiin, samaan vaahtoavaan suodattimeen.
Ulkona pannuhuoneen yllä tuuli ulvoi, kuin muistuttaen ajan kulumisesta. Viljanpuuro ei katsonut ulos. Hän ei voinut. Bentonen poltin oli hänen vankeutensa, ja hän oli sen palvelija, tuomittu ikuiseen kamppailuun, jossa epäonnistuminen tarkoittaisi että koko kauden vilja jäisi kuivaamatta.
(https://iili.io/FQZL9mg.jpg)
-
Opin muutama vuosi sitten, että viljankuivuri on ajettava sisään jo kesä-heinäkuussa, kun poltinhuoltajia ja varaosia vielä on saatavilla. Puolikas kaapillista on mahdollista jättää kesäksi. Useimmiten joutuu uusimaan ainakin valosilmän, öljyventtiilin kelan ja mahdollisesti puhdistamaan suodattimen ja öljypumpun. Siksi kannattaakin pitää (oilonissa) varastossa pari valosilmää, pari täydellistä rapa-venttiiliä keloineen ja mahdollisesti ohjelmakello. Sytytysmuuntaja voi olla myös järkevä toimi säästää varastoon, tutulta poltinhuoltajalta saa toimivia käytettyjä sopivasti. Kaksiliekkipolttimen ilmaläpän kääntömoottori, kolme magneettiventtiiliä ja erilainen ohjelmakello niine läppämoottorin säätöklipsuineen ja muut sellaiset ovat monimutkaisempia, siksi yksiliekkipolttimella mennään. Taajuusmuuttaja säätää ilmamäärää tietyllä välillä, jotta yöllä ei lämpötila laske liian alas.
Hygrostaatti kun on kuivauksen säädössä, niin menolämpötilan ei tarvitse pysyä tasaisena.
-SS-
-
Opin muutama vuosi sitten, että viljankuivuri on ajettava sisään jo kesä-heinäkuussa, kun poltinhuoltajia ja varaosia vielä on saatavilla.
-SS-
Sain tuon opin tänään kun soitin poltinhuoltoon. Yrittää ehtiä ensi viikolla. Sain 2 kaappia kuivattua mutta se polttoaineen pieni liru joka menee kohti poltinta saa pelkäämään että liekki sammuu.
Viljanpuuro seisoi pellon laidalla, harmaassa sateessa, joka oli muuttanut hänen vehnäpeltonsa loputtomaksi, märäksi painajaiseksi. Taivas oli raskas, ikään kuin se kantaisi hänen huoliaan, ja jokainen pisara tunkeutui hänen sieluunsa yhtä säälimättömästi kuin vesi hänen kypsiin jyviinsä. Hän tunsi, kuinka näkymätön voima – imbibitioprosessi, kuten oppineet sanoisivat – pakotti veden jyvän kuoreen, soluseiniin, kapillaari-ilmiön ja osmoosin petollisella liittoumalla. Kosteus herätti jyvässä uinuvan elämän, entsyymit, kuten amylaasit, alkoivat hajottaa tärkkelystä sokereiksi, ja lepotila murtui. Itäminen, tuo salakavala petos, uhkasi hänen sadon sakolukuaan, α-amylaasin herätessä kuin tuomion pasuuna.
Mutta pahempaa oli tulossa. Sade toi mukanaan näkymättömiä vihollisia: Fusarium-homeet, jotka kuiskivat mykotoksiinien, kuten deoksinivalenolin, myrkyllisiä lupauksia. Jyvän kuori pehmeni, halkeili, ja patogeenit tunkeutuivat, kuin tunkeilijat hänen omaan mieleensä. Viljanpuuro katsoi peltoaan, joka oli muuttunut vieraaksi, lakoontuneeksi labyrintiksi, missä jokainen jyvä kantoi tuhon siementä. Hän tunsi olevansa vain pieni ratas luonnon armottomassa koneistossa, kykenemätön pysäyttämään sadetta, joka on viemässä työnsä tulokset.
-
Juurihan se kuivaaja huollettiin pari vuotta sitten....
...ja juu, hieman myöhään jäi omakin koeponnistus, tänään... mutta tuntuu toimivan, tiedetyt ongelma kohdat (lähinnä syöttölaite) etukäteen läpi...
..varaosia ei kyllä ole varastossa kuin yksi tai kaksi magneetikelaa ja ehkä muutama suutin (en muista missä nuo ovat, mutta etsimällä voisi löytyä vielä...)
Varasto tila on hieman vähissä... mutta kyllä sillä alkuun pääsee...
Puimuri remotti loppuun huomenna ja torstaina voisi aloittaa....
...pääsee sitten ensimmäiseen rikkoutumiseen ajoissa.
-
Koitan muistella mihin jäi puimuri viime syksynä.... Tää tementtia😇😇
-
Avanti-kauraa puitu 20 ha, Aurajoen rantamaat. Satoa tulee 100 hl / ha, laadusta ei vielä tietoa. Puintikosteus 14-17. Ja nämä on kylvetty ennen pääsiäisen sateita. Kevätvehnät ja myöhään (15.-19.5.) kylvetyt kauratkin valmistuvat silmissä.
-
Avanti-kauraa puitu 20 ha, Aurajoen rantamaat. Satoa tulee 100 hl / ha, laadusta ei vielä tietoa. Puintikosteus 14-17. Ja nämä on kylvetty ennen pääsiäisen sateita. Kevätvehnät ja myöhään (15.-19.5.) kylvetyt kauratkin valmistuvat silmissä.
Juu. Yllättävästi toukokuun 20. päivän kieppeillä kylvetyt kaurat ottavat pääsiäisen kylvöjä kiinni. Helle ja kuiva osui aika huonoon saumaan noille. Epäilen, että jyväkoko ja hehtopaino jää aika alas...
-
Pettymyksiä ja lisää pettymyksiä.
Rain makes grain ei toteutunut tänäkään vuonna vaan päinvastoin.
Toivottavasti ensi vuosi olisi taas kuiva niin olisi jotain puitavaa edes..
-
Koitan muistella mihin jäi puimuri viime syksynä.... Tää tementtia😇😇
Täälä ehtivät ennen muinoin naapurin puimuria lentokoneella ku ei muistanu mille pellolle sen kännipäissään jätti👍
-
Koitan muistella mihin jäi puimuri viime syksynä.... Tää tementtia😇😇
Täälä ehtivät ennen muinoin naapurin puimuria lentokoneella ku ei muistanu mille pellolle sen kännipäissään jätti👍
Jos tuo on totta, niin sinänsä koomista, mutta loppujen lopuksi traagista, koska naapurillasi on ehkä ollut oikea alkoholiongelma.
-
Helle ja kuiva osui aika huonoon saumaan noille. Epäilen, että jyväkoko ja hehtopaino jää aika alas...
No, aika pahasti saa olla mennyt alas, jos meinaa voittaa viime syksyn 43 kg
Käsin puimalla jo näkee, että 50 kg täyttyy.
-SS-
-
Syysvehnää Spenceriä ja Aspektia puitu. Huonoimmilta lohkoilta ei ihan kauheasti tule. puintikosteus 16-18%
Näkyy yhden sänkeen kesäkuun puolivälissä kylvetty kaurakin jo vaalentuneen. Kuunvaihteessa tuli röyhylle ja on 20 cm pitkää. ::)
-
Proxy- kaura on tosipitkää, biomassaa on valtavasti ja jyviä röyhyissä paljon, mut yllätävän pieniä jyvät on, vielä liian pehmeitä puitavaksi.
-
Syysvehnää Spenceriä ja Aspektia puitu. Huonoimmilta lohkoilta ei ihan kauheasti tule. puintikosteus 16-18%
Näkyy yhden sänkeen kesäkuun puolivälissä kylvetty kaurakin jo vaalentuneen. Kuunvaihteessa tuli röyhylle ja on 20 cm pitkää. ::)
Aika roikaletta, jos sentään 20cm. Mattyyn kun meni kunnolla Moddus Evoa ja tautiainetta, niin röyhy kasvaa suoraan maasta ylös.
Syysvehnät silti ovat kohtuuhyviä kevätviljojen rinnalla, eihän joka vuosi voi tulla totuttua kymppitonnaria, viistonnarikin on valtava sato, kun muistaa Urhon ajat.
Aspektin värisävy kesän kääntyessä heinäkuulle on kuin Urholla, keltainen. Eipä ainakaan Aspekt kaikilla lääkkeillä kasvanut kymppitonnaria viimekään vuonna.
-SS-
-
Helle ja kuiva osui aika huonoon saumaan noille. Epäilen, että jyväkoko ja hehtopaino jää aika alas...
No, aika pahasti saa olla mennyt alas, jos meinaa voittaa viime syksyn 43 kg
Käsin puimalla jo näkee, että 50 kg täyttyy.
-SS-
50kg savimaalta on karseaa kahua. Viime vuotinen 55kg voi todellakin alittua tänä vuonna. Kaiholla muistellen niitä aikoja, kun hehtopainot olivat vuodesta toiseen 60kg tai yli..
-
Jopa 6.6 kylvetty Avenue kaura on ottanut jättiloikin kiinni ensimmäisiä kylvöjä. Näyttää ihan hyvältä senkin osalta ja olen jopa tyytyväinen, että sen kylvin. Proxy kaura hieman askarruttaa, on todellakin myöhäinen positiivisessa mielessä ja on sitkeästi vihreä. Samalla lohkolla Belindaa ja Proxya, joista ensin mainittu on valmistumassa paljon vauhdikkaammin. Väriero on selkeä. Onko sitten niin, että Belinda kärvähti helteissä, se jää hetken päästä nähtäväksi. Proxystä tulee mieleen Avanti, joka oli ihmeellinen kituja. Ei valmistunut kuunaan päivänä, eikä silti tullut kovin ihmeellisesti jyviä. Nestori on noiden kahden sankarin väliltä. Ihan kohtuulliselta sekin vaikuttaa.
-
Jacky pärjää paremmin vaihtelevissa säissä kuin Matty, se on ollut näkyvissä koko kesän.
-SS-
-
kaurat meni kyllä penkin alle tänä vuonna mut ohrat on hyiä... onko hehtopainolle muuten kosteusraja?
-
kaurat meni kyllä penkin alle tänä vuonna mut ohrat on hyiä... onko hehtopainolle muuten kosteusraja?
Jos myyt tuoreena, siihen tehdään korjaus.
https://www.hankkija.fi/Liitetiedostot/Docs/laatuhinnoittelu-260824.pdf
Hl-painon muunto kosteuden mukaan , sivu 14
-SS-
-
en myy mutta olis kiva kun mittaa ni osuis oikeaan painoon... nuo ohrat on jotain 9,5 % kosteita ...
-
Tehokas päivä mutta johtuu siitä että lohko oli tilakeskuksen ympärillä, puimuri sai käydä koko päivän, välillä kävin syömässä, toisinaan kuivurilla katsomassa että kaikki on hyvin. Kuudelta sain lohkon puitua mutta viimeinen syysvehnä lohko on kaukana ja niin levottomassa paikassa ettei sinne voi jättää yöksi mitään missä on polttoöljyä.
Ennen puintien aloitusta haaveilin kymppitonnarista, puintien aikana kävi selväksi ettei kasitonnaria tule, ehkä seiska ylittyy juuri koska hehtolitrapaino on 86. Vanille on alkanut taittamaan niskaansa silmissä, ohra määrittelee sitten onko vuosi hyvä vai huippuhyvä. Monen kuivan vuoden jälkeen maa vapauttaa nyt ravinteitaan joita se on kuivuuden avulla viime vuodet varastoinut.
Kirjasin omiin muistiinpanoihini että on mukavampi puida hyvää viljaa kuin surkeaa kahua. Lisäsin myös että hyvin onnistunut rikkatorjunta jouduttaa puinteja.
-
kaappasin litran pussiin ja mittari näytti vaa alla 736 gr. eli taitaa kelvata nutikoille tuo tavara.. kaura on viälä liian kostiaa kattoa hl painoa..
-
Sulla ei taida olla viljanostajan kruunaama litran pussi ;D voiko epämääräisempää astiaa edes olla ... pussi.
-
Sen verran koepuitu, että tavaraa tulee, mutta ilmaa täynnä. Puimakone oli sitä mieltä, että huomenna lähdettävä purkupörssiin osia metsästämään.
-
Puintikausi avattu, yksi kuivaajallinen skagenia pois... kosteus 22-23% mutta... öljyhän oli halpaa, ja liikaa viljaa kypsymässä 'ihan kohta' niin en raaski odotella kuivumista enempää...
-
Huomenna ohraa laariin jos Claassi samaa mieltä.
-
Syysvehniä aloittivat, Skagen tai Ceylon. Satoa tulee vähintään normaalisti. Syvän kullankeltaisesta sängestä näkee, että hyvin on kasvanut. Tämä on outo tilanne omalla kohdalla, ei yhtään syysviljaa, olisiko neljäkymmentä vuotta, ettei ole ainakin pientä alaa päässyt puimaan ruista tai syysvehnää. Tai syysrapsia.
Sirppi-ennuste arvioi 17.08-21.08. aloituksen Sylvester-ohralla. Sitten 27.-30.8 Matty- ja Jacky-kaurat ja 2.-3.9 Embla- ja Calispero-kevätvehnät.
-SS-
-
Koskakohan sitä oppis ettei kylväis Reetta ruista. Oli taas yhtä tuskaa puiminen kun oli laossa sikinsokin. Onneks sai sateen alta pois tai sinne olis jäänyt. Nyt oli puintikosteus 14,5%
-
Pettymyksiä ja lisää pettymyksiä mitä pidemmälle puinnit etenee. Herne tappuroitu viimeisenä ja kasvusto oli kyllä komea mut liskot oli lyhyitä ja taisi niitä olla hieman vähänlaisestekkin...
-
Pettymyksiä ja lisää pettymyksiä mitä pidemmälle puinnit etenee. Herne tappuroitu viimeisenä ja kasvusto oli kyllä komea mut liskot oli lyhyitä ja taisi niitä olla hieman vähänlaisestekkin...
Kyllä tuo kulminoituu siihen, että luomu ei ole vielä parantanut ja kuohkeuttanut maata aikaisemman kemikaaliviljelyn jäljiltä. Tavan viljelijöillä on tulossa ehkä keskimäärin 30% parempi sato kuin haasteellisina vuosina 2018, 2020 ja 2021. Sen verran syysvehniä ja ohria on jo puitu, että näkyy, että aivan tyhjin käsin ei pellolta tarvitse tulla. Luomussa kerrotaan tällaisen pettymysten vuosikymmenen tulevan eteen, ja malttia odottaa maan mykoritsojen puhkeamista kukkaan tarvitaan.
-SS-
-
Pettymyksiä ja lisää pettymyksiä mitä pidemmälle puinnit etenee. Herne tappuroitu viimeisenä ja kasvusto oli kyllä komea mut liskot oli lyhyitä ja taisi niitä olla hieman vähänlaisestekkin...
Kyllä tuo kulminoituu siihen, että luomu ei ole vielä parantanut ja kuohkeuttanut maata aikaisemman kemikaaliviljelyn jäljiltä. Tavan viljelijöillä on tulossa ehkä keskimäärin 30% parempi sato kuin haasteellisina vuosina 2018, 2020 ja 2021. Sen verran syysvehniä ja ohria on jo puitu, että näkyy, että aivan tyhjin käsin ei pellolta tarvitse tulla. Luomussa kerrotaan tällaisen pettymysten vuosikymmenen tulevan eteen, ja malttia odottaa maan mykoritsojen puhkeamista kukkaan tarvitaan.
-SS-
Tää oli tavishernettä ;)
Mut juu oman luomuhistorian eka vuosi jolloin tulee eniten turpaan taviksilta ainakin kilollisesti. Vettä kun riittänyt niin pussityppi on auttanut tavikset kasvuun. Jos vielä eivät olisi jääneet tulvan alle niin hyvältä näyttäisi.
Jos joku tietää et pidempi trendi on alkamassa et alkaa alkukesästäkin satelemaan niin voisi luomusta siirtyä taas pois..
-
Aika hyvin kotiaukea on tyhjentynyt viljasta. Puimurien sijannin näkee kaukaa valtavasta pölypilvestä.
-
Täälläpäin (itäinen pirkanmaa) ollaan hyvin pitkälti vasta aikaisimpia aloittelemassa, mutu että aika moni kävi hieman kokeilemassa ja päätti että saa kuivua vielä hetken, tosin en kovin pitkää lenkkiä ajanut, vain tuonne etäpelloille ja takaisin....
...omien syysvehnien suhteen jotakuinkin puolivälissä, ensiviikolla sitten loput....
Olettaen että huomenna sataa niin paljon kuin luvattu.
(tonneista arvio on tällä matematiikalla vielä 4-6t/ha katsotaan sitten kun on valmista...)
-
Sain ennen sadetta syysnisut talteen. Sato noin 7tn. Jonkin verran parempia tässä tuntuvat muut saavan varsinkin hikevämmiltä mailta. Mulla kaikki kovilla savilla ja kyl tuo kova helleputki yhdistettynä tautipaineeseen verotti jyväkokoa silminnähden. Ei mitään rupua mut kuitenki selvästi näkee ettei ihan täynnäkään.
Samanlaista puida ku 2021 ja tajuton määrä pahnaa mut hiukan jyväsato jäi piippuun. Hl-painokin varsinkin Igloolla matala, alle 80kg. Valkuaiset hyvin tärpillä, joutuu vähän kikkaileen että saa elintarvikepuolella kirkkaat näkyviin.
Syysrapsi valmistunut yllättävän hyvin taitaa olla ens viikon lopulla ajettavissa. Siellä on neljää eri lajiketta niiden välillä voi olla eroa tuleentumisessa.
-
Sellainen tuntuma on, että syysvehnäsato kutistui helteiden takia. Skagen ei ole ollenkaan niin isoa jyvää kuin odotin ja jyvänmalli jotenkin suippo. Erikoinen siihen, mitä yleensä on ollut. Kävin vaalenneita kauroja tutkimassa, kun vaikuttavat kovin valmiilta, mutta yllätyin kuinka keskeneräistä se oli. Vihreetä korsissa ja röyhyissä. Väkisin menee kuun lopulle niiden kanssa.
-
Sellainen tuntuma on, että syysvehnäsato kutistui helteiden takia. Skagen ei ole ollenkaan niin isoa jyvää kuin odotin ja jyvänmalli jotenkin suippo. Erikoinen siihen, mitä yleensä on ollut. Kävin vaalenneita kauroja tutkimassa, kun vaikuttavat kovin valmiilta, mutta yllätyin kuinka keskeneräistä se oli. Vihreetä korsissa ja röyhyissä. Väkisin menee kuun lopulle niiden kanssa.
Ceylon pärjäsi nähtävästi tasaisesti. Vaikka itsellä ei tänä syksynä ollut, en ihmettele, että sitä vielä viljellään. Se, mikä C:ssä on hyvää, on kohtuullisen varma hl-paino vuodesta riippumatta, oli se jännäystä noiden kotimaisten kanssa, kun 76 kg oli jo tavallaan voitto.
-SS-
-
Muistaakseni 33% Ceylonin osuus tänä vuonna ja se on kyllä tosi iso yhdelle lajikkeelle. Toki Skagen hengittää lähellä niskaan, reilusti yli puolet näitä kahta.
Ceylon on hyvä talvehtimaan mikä on tietysti ensimmäinen kriteeri tulla suosituksi. Se pysyy pystyssä ja versoaa hyvin keväällä eli toimii myöhäisissä kylvöissä. KM ruutukisassa korkein tiheys Ceylonilla vaikka mukana on seoksiakin. Mylläreiden suosikki se ei ole, mutta eipä he hinnalla ole suosikkiaan ilmaisseet.
-
Meikäläisen syysvehnänviljelyssä Ceylon on mainitsemistasi syistä aika lailla ykkössijalla. Skagenia joskus viljelin, mutta lemppasin sen lakoherkkyyden takia.
Ceylonin pahin ongelma on mielestäni poudanarkuus keväällä. Siihen ei ole oikein muuta lääkettä kuin hyvin aikainen kevätlannoitus, eikä sekään ihan kaikkina vuosina toimi.
-
Paljonko syysvehnän siemen tällä hetkellä maksaa?
-
Meikäläisen syysvehnänviljelyssä Ceylon on mainitsemistasi syistä aika lailla ykkössijalla. Skagenia joskus viljelin, mutta lemppasin sen lakoherkkyyden takia.
Ceylonin pahin ongelma on mielestäni poudanarkuus keväällä. Siihen ei ole oikein muuta lääkettä kuin hyvin aikainen kevätlannoitus, eikä sekään ihan kaikkina vuosina toimi.
Mites pärjää tuo Igloo? Lantmannenin sivuilla sitä mainostetaan Ceylonin kaltaisena, ikään kuin parannettuna versiona, tosin valkuaispitoisuus vielä Ceyloniakin alhaisempi.
-
Paljonko syysvehnän siemen tällä hetkellä maksaa?
Eturiviläiselle vähemmän, meille tavan viljelijöille enemmän. Uutuus lajikkeet varailtu jo eturiviläisille keväällä..
-
Hankala markkina siemenmyyjille kun pellosta korjataan koko ajan halvempaa viljaa mitä varastossa on sisällä. Tossi siis suhteessa halvempaa kuin nousumarkkinaan. Toki iso osa syysvehnistä tehdään uudesta sadosta mut vanhaakin varastoa on. Ne voitu osa ostaa raakaviljan hinnan ollessa 300€/tn.
1,2tn tilasin Emerick, hintaa en kysynyt, mutta jos se on minusta ylikorkea otan seuraavaks muualta. Sou simplee.
-
19% puitu
Syysvehnä 100%
Ohra aloitettu
Herne vihreetä sekulia, voi syödä vielä vihreitä palkoja
kaura alkaa kellastumaan
kevätvehnä, pari viikkoa.
Njotta voipi tulla helppo puintikausi, tai sitten ei.
-
Esinäytteet
Ceylon : hlp 79.4, valk 11.2% (nippa nappa myllyyn), sako 395!
D.Granat: hlp 78.2 , Sako 307.0
-
Ceylon anta kauheesti tänä vuonna, kärry tulee aika nopeesti täyteen. Ei ole välttämättä ihan valmis vielä, noi kuoret ei irtoo ja niitä on paljon. Vai onko se toi kuumuuus joka sen teki
-
Ei ne herneet laskemalla lisäänny.. :(
Sato ei ollut sitä mitä odotin. Jäädään varmaan alta kolmen tonnin.
Tänään yritetään aloitella ohria. Katsotaan millaisia pettymyksiä sieltä tulee. Jos saisi vaikka kaikki pois ennen viikonlopun rain makes grain keliä.. ;D
-
Herneistä on tullut monessa paikkaa isoja pettymyksiä sadon suhteen. Palot on itselläkin lyhyitä, kosteat ja viileät alkukesät ei oikein suosi hernettä, kasvattaa ihan tarpeettomasti kortta siemensadon kustannuksella. Lisäksi helle osui pahaan saumaan just kukintaan.
-
Herneistä on tullut monessa paikkaa isoja pettymyksiä sadon suhteen. Palot on itselläkin lyhyitä, kosteat ja viileät alkukesät ei oikein suosi hernettä, kasvattaa ihan tarpeettomasti kortta siemensadon kustannuksella. Lisäksi helle osui pahaan saumaan just kukintaan.
Mulla osa 'hukkui' vaikka oli kevätkynnettyjä savia. Vettä vaan tuli yksinkertaisesti liikaa ja pitkään. Osa jäi aivan nollatuottoisiksi, niittelin rikat vähän aikaa siten alas..
-
Ohra on... Kuivaa💪
-
Syysrapsit sain poikki. 20ha n. 1150 hehtoo tuoreena. Ei paljon putoo ku 12% kosteus. Erittäin puhdasta sai puitua kohtuu helposti. Noin 3,5tn läpi ja oma öljykasvienkka. Se on nättiä tommonen rapsi ku parhaista paikoista yli viittäki tonnia lykkäs sisälle. Syyssektori on valmis.
-
Herneistä on tullut monessa paikkaa isoja pettymyksiä sadon suhteen. Palot on itselläkin lyhyitä, kosteat ja viileät alkukesät ei oikein suosi hernettä, kasvattaa ihan tarpeettomasti kortta siemensadon kustannuksella. Lisäksi helle osui pahaan saumaan just kukintaan.
Mulla osa 'hukkui' vaikka oli kevätkynnettyjä savia. Vettä vaan tuli yksinkertaisesti liikaa ja pitkään. Osa jäi aivan nollatuottoisiksi, niittelin rikat vähän aikaa siten alas..
Joku sentään ymmärtää et vettäkin voi joskus olla liikaa.. ;D
Muuten boulin kans saman suuntaisesti järkeillyt. Tai ei noin syvällisesti mut aatellut et viileähkö ja kosteahko alkukesä ei tainut olla herneen juttu..
-
Rain makes grain ohria aloiteltu ja kylhän mä tiesin et ne on huonoja mut en arvannut niitä sentään näin huonoiksi...
Sanokaa muut mitä vaan mut kyl vedestäkin voi olla haittaa ja se toteutu nyt tänä vuonna. Edellinen kerta taisi olla 2020 kun osa pelloista "hukkui".
Mut juu aloittelusta niin sato arviolta 2,5t/ha tuosta kun vähentää apulanna ja kasvinsuojeluaineet pois niin ei paljoa naurata. Menee pahasti tappiolle koko homma... >:(
-
Eikö o luomua?
-
Eikö o luomua?
Ei. Oli tänä vuonna yhden kaverin pellot jotka viljeltiin niin ne tavista..
-
Melko sekaisen oloinen kuvio, luomua ja ei luomua.
-
mutta eikös tuo helppo käsitellä? luomu sit kun tavallinen puitu.
-
Öljyautoa odotan, peltojen varjossa,
missä tuuli on hiljaa, ei kuiskaa, ei vastaa.
Kuivurin poltin on mykkä,
Claas seisoo tallissa, moottori unessa,
peräkärryt raskaina, vilja kosteana
Tie on tyhjä, horisontti harmaa,
öljyauto ei tule, ei tänään, ei huomenna.
Viljanpuuro seisoo, kädet tyhjinä,
peltojen vankina, odotuksen kahleissa.
Jossain kaukana puimurit laulavat,
mutta täällä on hiljaista.
-
Liityin puijjien joukkoon. Syysvehnä tallessa. 5500kg/ha ja 80kg hlp. Olen ihan tyytyväinen. Tosi harmillista, kun ei saanut enempää kylvettyä. Tämän touon päälle tuli heti 30mm vettä ja notkot tuhoutui siihen saman tein. Siitä alkoikin koko syksyn kestänyt sadekausi, mikä ei ollut mukavaa ollenkaan.
Sitten jatketaan pitkällä tauolla. Kaurat päällepäin valmiita, mutta käytännössä korsi vihreää ja jyvät ihan pehmeitä. Voi mennä ihan poskelleenkin. Heinäkuun hellejakso ei ollut kauralle hyväksi. Proxy kesti parhaiten ja ehkä liiankin hyvin. Jotenkin siitä tulee mieleen Avanti. Ikuinen juroja, jonka valmistumista saa odottaa ikuisuuden.
-
Liityin puijjien joukkoon. Syysvehnä tallessa. 5500kg/ha ja 80kg hlp. Olen ihan tyytyväinen. Tosi harmillista, kun ei saanut enempää kylvettyä. Tämän touon päälle tuli heti 30mm vettä ja notkot tuhoutui siihen saman tein. Siitä alkoikin koko syksyn kestänyt sadekausi, mikä ei ollut mukavaa ollenkaan.
Sitten jatketaan pitkällä tauolla. Kaurat päällepäin valmiita, mutta käytännössä korsi vihreää ja jyvät ihan pehmeitä. Voi mennä ihan poskelleenkin. Heinäkuun hellejakso ei ollut kauralle hyväksi. Proxy kesti parhaiten ja ehkä liiankin hyvin. Jotenkin siitä tulee mieleen Avanti. Ikuinen juroja, jonka valmistumista saa odottaa ikuisuuden.
Saahan täällä lukea ihan "normaaleistakin" sadoista. On se hyvä että sentään joillakin on sentään joku roti tuossa kehumisessa ja henkseleiden paukuttelussa. ;D
Öljyautoa odotan, peltojen varjossa,
missä tuuli on hiljaa, ei kuiskaa, ei vastaa.
Kuivurin poltin on mykkä,
Claas seisoo tallissa, moottori unessa,
peräkärryt raskaina, vilja kosteana
Tie on tyhjä, horisontti harmaa,
öljyauto ei tule, ei tänään, ei huomenna.
Viljanpuuro seisoo, kädet tyhjinä,
peltojen vankina, odotuksen kahleissa.
Jossain kaukana puimurit laulavat,
mutta täällä on hiljaista.
Eikö siellä teilläpäin ole paikallisia löpö kauppiaita? Täällä on parikin ja tähän mennessä on saanut hyvinkin äkkiä. Hintakin yleensä ihan kilpailukykyinen..
Jos nesteen armoille jää niin se voi olla huomenna tai viikonpäästä.. ;D
-
Liityin puijjien joukkoon. Syysvehnä tallessa. 5500kg/ha ja 80kg hlp. Olen ihan tyytyväinen. Tosi harmillista, kun ei saanut enempää kylvettyä. Tämän touon päälle tuli heti 30mm vettä ja notkot tuhoutui siihen saman tein. Siitä alkoikin koko syksyn kestänyt sadekausi, mikä ei ollut mukavaa ollenkaan.
Sitten jatketaan pitkällä tauolla. Kaurat päällepäin valmiita, mutta käytännössä korsi vihreää ja jyvät ihan pehmeitä. Voi mennä ihan poskelleenkin. Heinäkuun hellejakso ei ollut kauralle hyväksi. Proxy kesti parhaiten ja ehkä liiankin hyvin. Jotenkin siitä tulee mieleen Avanti. Ikuinen juroja, jonka valmistumista saa odottaa ikuisuuden.
Mikäs sulla on Proxyn kylvöaika? Saman suuntaiset havainnot täällä, mutta pääosa jyvistä kyllä kovia. Olisko nuo vihreät jälkiversontaa, kun alkuunlähtö oli tänä vuonna täysin tasainen kyllä.
-
Liityin puijjien joukkoon. Syysvehnä tallessa. 5500kg/ha ja 80kg hlp. Olen ihan tyytyväinen. Tosi harmillista, kun ei saanut enempää kylvettyä. Tämän touon päälle tuli heti 30mm vettä ja notkot tuhoutui siihen saman tein. Siitä alkoikin koko syksyn kestänyt sadekausi, mikä ei ollut mukavaa ollenkaan.
Sitten jatketaan pitkällä tauolla. Kaurat päällepäin valmiita, mutta käytännössä korsi vihreää ja jyvät ihan pehmeitä. Voi mennä ihan poskelleenkin. Heinäkuun hellejakso ei ollut kauralle hyväksi. Proxy kesti parhaiten ja ehkä liiankin hyvin. Jotenkin siitä tulee mieleen Avanti. Ikuinen juroja, jonka valmistumista saa odottaa ikuisuuden.
Syysvehnä samasta muotista kuin Kylmiksellä. Ylimääräisellä lisälannoituksella olisi ehkä voinut saada valkuaista paremmaksi, nyt siinä 11 % tietämissä, mikä lienee kuitenkin ihan ookoo. Rekkamiesten tietotoimiston mukaan alle 10 % valkuaiset on aika yleisiä.
Hernettä puin syysvehnän perään. Kesällä kasvusto näytti liian hyvältä, mutta odotetusti lakoontui sateissa. Sato jonkun verran päälle 3 tonnia/ha, ei paha sekään aikaisen lakoontumisen huomioiden. Pikkuisen kirjavaa on ja seassa värivikaisia.
Ohraa seuraavaksi, mutta siihen ei vielä ole isompaa kiirettä.
-
Tuossa laskeskelin, että parhaalla lohkolla päästiin syysvehnällä 7 tonnin hehtaarisatoon, keskiarvona varmaan joku 6 tonnia. Hlp mittauksissa 84-86kg. Valkuainen jopa yli 11%. Ja puintikosteudet 14-17% välillä. Että kelpaahan siinä taas kehuskella.
-
Eikö siellä teilläpäin ole paikallisia löpö kauppiaita? Täällä on parikin ja tähän mennessä on saanut hyvinkin äkkiä. Hintakin yleensä ihan kilpailukykyinen..
Jos nesteen armoille jää niin se voi olla huomenna tai viikonpäästä.. ;D
Olen koko viljelijän urani soittanut omamyyjälle joka on sitten tilannut polttoaineet Nesteeltä. Minkään muun kautta en ole edes älynnyt yrittää. Kukapa olisi arvannut että Agronetissä voisi oppia joitan...
-
Eikö siellä teilläpäin ole paikallisia löpö kauppiaita? Täällä on parikin ja tähän mennessä on saanut hyvinkin äkkiä. Hintakin yleensä ihan kilpailukykyinen..
Jos nesteen armoille jää niin se voi olla huomenna tai viikonpäästä.. ;D
Olen koko viljelijän urani soittanut omamyyjälle joka on sitten tilannut polttoaineet Nesteeltä. Minkään muun kautta en ole edes älynnyt yrittää. Kukapa olisi arvannut että Agronetissä voisi oppia joitan...
Täällä kyllä Hankkijalta on saanut öljyä muutaman sentin per litra edullisemmin kuin öljykauppiailta.
-
Liityin puijjien joukkoon. Syysvehnä tallessa. 5500kg/ha ja 80kg hlp. Olen ihan tyytyväinen. Tosi harmillista, kun ei saanut enempää kylvettyä. Tämän touon päälle tuli heti 30mm vettä ja notkot tuhoutui siihen saman tein. Siitä alkoikin koko syksyn kestänyt sadekausi, mikä ei ollut mukavaa ollenkaan.
Sitten jatketaan pitkällä tauolla. Kaurat päällepäin valmiita, mutta käytännössä korsi vihreää ja jyvät ihan pehmeitä. Voi mennä ihan poskelleenkin. Heinäkuun hellejakso ei ollut kauralle hyväksi. Proxy kesti parhaiten ja ehkä liiankin hyvin. Jotenkin siitä tulee mieleen Avanti. Ikuinen juroja, jonka valmistumista saa odottaa ikuisuuden.
Mikäs sulla on Proxyn kylvöaika? Saman suuntaiset havainnot täällä, mutta pääosa jyvistä kyllä kovia. Olisko nuo vihreät jälkiversontaa, kun alkuunlähtö oli tänä vuonna täysin tasainen kyllä.
Olisko ollut 16.5. On selkeästi vihreämpiä kohtia, varsinkin ajourat ovat jostain syystä tänä kesänä selvästi jäljessä. Kyllä minulla ihan selkeää versontaakin on, mutta se voi johtua siitä, että keväällä kasvusto ei pensonut jostain syystä, mutta koska oraat olivat muuten hyvät, ajoin vielä viskalla 20 kiloa typpeä lisää. Valmistumisaste saattaisi olla tasapainoisempi, jos ei niitä kovia helteitä olisi tullut.
-
Liityin puijjien joukkoon. Syysvehnä tallessa. 5500kg/ha ja 80kg hlp. Olen ihan tyytyväinen. Tosi harmillista, kun ei saanut enempää kylvettyä. Tämän touon päälle tuli heti 30mm vettä ja notkot tuhoutui siihen saman tein. Siitä alkoikin koko syksyn kestänyt sadekausi, mikä ei ollut mukavaa ollenkaan.
Sitten jatketaan pitkällä tauolla. Kaurat päällepäin valmiita, mutta käytännössä korsi vihreää ja jyvät ihan pehmeitä. Voi mennä ihan poskelleenkin. Heinäkuun hellejakso ei ollut kauralle hyväksi. Proxy kesti parhaiten ja ehkä liiankin hyvin. Jotenkin siitä tulee mieleen Avanti. Ikuinen juroja, jonka valmistumista saa odottaa ikuisuuden.
Syysvehnä samasta muotista kuin Kylmiksellä. Ylimääräisellä lisälannoituksella olisi ehkä voinut saada valkuaista paremmaksi, nyt siinä 11 % tietämissä, mikä lienee kuitenkin ihan ookoo. Rekkamiesten tietotoimiston mukaan alle 10 % valkuaiset on aika yleisiä.
Hernettä puin syysvehnän perään. Kesällä kasvusto näytti liian hyvältä, mutta odotetusti lakoontui sateissa. Sato jonkun verran päälle 3 tonnia/ha, ei paha sekään aikaisen lakoontumisen huomioiden. Pikkuisen kirjavaa on ja seassa värivikaisia.
Ohraa seuraavaksi, mutta siihen ei vielä ole isompaa kiirettä.
On ollut hyvä herne, kun esim. ysitietä kulkee Turkuun, niin tuntuu, että kaikki hernemaat vaihteli kuolleen ruskeasta keltaiseen ja siitä vihreään. Palotkin on näyttäneet aika nysiltä.
-
Sää muuttui kuurosadetyyppiseksi, eilen oli tarkoitus lähteä iltapäivällä puimaan, mutta parin millin sadekuuro vesitti aikeet, samanlainen säätyyppi iltapäiväkuuroineen näyttäis jatkuvan koko ensi viikon.
-
Ei oikein lähde puinnit liikkeelle. Puimuri on kyllä sateiden huuhdeltavana etäpellolla. Sylvester oli ihan kypsänoloista palstan yläosassa, 18-20% , mutta kun viidettä kuormaa täytti, niin kosteus oli jo 24%, melkoisesti vihertävää seassa, korsi oli kauttaaltaan vihreän sävyistä. Kasvu ei ollut keskeytynyt helteeseen.
Viikon päästä voisi olla rapsakampaa, ja kaurakin tulee sitten sopivasti kypsäksi.
-SS-
-
Tuli hyvään malliin ennen sadejaksoa, syysrapsien jälkeen vielä 7ha Iisakkia pois. Se ei antanut kuin neljä tonnia, odotin hiukan enemmän. Se nyt oli tommonen siementen poiskylvö ja saa sillä valkuaisia korjattua ne oli yli 15%.
Mun kans Proxy aika vehreää, kylvetty äitienpäivän jälkeen. Vapun jälkeen ensin kylvin Selina-vehnää ja sitten kauraa. Jotenki silti ajattelin, että kaura valmistuisi ennen vehnää mut kyl tässä toisinpäin kävi.
Viikon päästä voi Selina olla aloteltavissa. Siinä ne puinnit sit onki. Vähän pääs jo yli puolenvälin puitavilla kasveilla. Syysrapsin sato tarkentui n. 3700kg/ha se oli todella positiivinen yllätys. Tässä tuli nyt tämmönen väli kun voi sateiden lomassa yrittää edistää syysvehnämaita.
-
^
Joozepilla kyllä mahtisato syysrapsista.Tuollaista olis kyllä makia puida vaikkei omaa olisikaan. Mutta joo,näkyy menevän piskojen välis puimiseksi.Ehkä ensi viikolla puintikelit paranee ,ainakin ennustajat niin ounastelee.
-
Puinnit edistyneet yllättävän hyvin, sateet pääosin kiertäneet omat pellot, ke/to kevyitä tihku kuuroja meni yli mutta ei niiden takia tarvinnut lopettaa...
Skagenin loppu surkea, kaiketi läpikasvaneiden heinien/virnojen takia... voi olla että lopun kuivuuskin söi jyvistä kokoa...
Koska sitä vikaa havaitsen Iisakissa johon siirryin tänään, arvioin kiloja sitten kun kerkiä katsomaan kuinka täyteen siilot tulivat...
...huomenna vielä puinti päivä sääennusteen mukaan, sitten tännekin pitäisi alkaa osua...
...saapahan vähän levätä, alkaa jo paikat kärsiä.
-
Tullut tällä viikolla pyöriteltyä paaleja, erikoisia viljoja ollut. Kaurassa ja rukiissa täysin kullankeltaiset oljet ja sänki. Ruista tuolla isännällä 8tn sadan hehtaarin keskisatona joten on siellä olkiakin. Olki on ollut erittäin kuivaa ja murenevaa. Se on eniten yllättänyt että oli kohtuullisen ohutta ja tuleentunutta. Nämä on sellaisia rukiita jotka meni kahteen kertaan lakoon.
-
Tosi kovia syysviljasatoja on kuulunut aika paljon. Luken ennusteessa syysvehnän keskisato 4900kg on minusta hiukan alakanttiin. Sitä ei juuri hömpällä viljellä ja talven viemät rikotaan.
Tosta rapsista ni semmonen harrastus se on. Viime vuonna 950kg/ha joten keskiarvo ei kovin julma. Parhaat kohdat oli yli 5tn onhan sitä komia vetää. Ja maalle tekee tosi hyvää. Halpa kuivata ja parempi tuki ni olihan tää iso bonari tälle suvee.
Tuskin taas vähään aikaan tulee koitettua. Saihan porukka kovia syysohrasatojakin nyt mut turhan harvassa nämä hyvät talvet vielä on. Varmasti ollaan kohti Skånen olosuhteita toki menossa pitemmällä tähtäimellä.
-
Syysvehnät laarissa, ja seuraavaksi kauraa, mutta se ei vättämättä vielä ihan valmis.
Kävelin läpi yhtä hukkispommia, kevätvehnää, eilen illalla ja säkkilinen taas täynnä. Kaiken maailman nelijalkaisia siellä kävelee ja talloo. Se ihan raakaa, menee syyskuuhun ja reilusti.
-
Ohraa puinut nyt 50 hehtaaria :) Onneksi sadekuurot on kulkenut kilometrin päästä. Tuuria on ollut mille pellolle puimurin on ajanut ja alkunut puimaan..puintikosteudet alkanut oleen tuolla 16-17 ja kaappien kesto 6-8 tuntiin. Meni kyllä välillä vähän liian kuivaksi, mutta yö kuivauksissa samalla tuntimäärällä on sitten 12. Yöt on ollut viileitä ..Ja jäähdytysajat 2 tuntia. Tämä viikko on ollut ihanteellinen puintikeili, ei liian kuuma koska silloin ongelmia tulee jäähdytyksessä. Ensi viikko vielä hyvää keliä, niin jäljellä sen jälkee 10 prosenttia.. :) Kerrankin säät olleet maajussin puolella. Seuraavaksi rukiit pois ja sitten kevätvehnän kimppuun
-
Syyskuussa alkaa rajut sateet.
-
Taisit saada omas puitua.
-
Nyt taitaa tulla iso ongelma kaurojen keveydestä. Monesta suunnasta kuulunut juttuja kuinka hyvän näköisestä pellosta tulee yli 6 tonnin kaurasatoja, ja DONeistakaan ei kuulemma ole ollut riesaa, MUTTA hl-painot ovat sakkopuolella tai jopa kauppakelvottomia.
-
Nyt taitaa tulla iso ongelma kaurojen keveydestä. Monesta suunnasta kuulunut juttuja kuinka hyvän näköisestä pellosta tulee yli 6 tonnin kaurasatoja, ja DONeistakaan ei kuulemma ole ollut riesaa, MUTTA hl-painot ovat sakkopuolella tai jopa kauppakelvottomia.
En ole yhtään yllättynyt ja pidän jopa todennäköisenä, että esim. Belindan kanssa tulee vaikeuksia. Niin äkkiä väri muuttui helteissä. Ensin oli puoli kesää maat märkänä ja sitten äkillinen kuivahtaminen oli turhan rankka yhtälö. Lajikekohtaiset erot aika selkeitä. Proxy ja yllättäen Nestori ovat pysyneet sitkeämmin vihreinä ja uskon sen olevan hyvä ratkaisu. Olisi vaan niin kiva jo puida, mutta minkäs teet? ;D
-
Taisit saada omas puitua.
Kevätvehnät vielä puimatta.
-
Nyt taitaa tulla iso ongelma kaurojen keveydestä. Monesta suunnasta kuulunut juttuja kuinka hyvän näköisestä pellosta tulee yli 6 tonnin kaurasatoja, ja DONeistakaan ei kuulemma ole ollut riesaa, MUTTA hl-painot ovat sakkopuolella tai jopa kauppakelvottomia.
No, eipä tuo viime vuosikaan ollut mainio. Raisioon tuodut alimmat hl-painot olivat 40 kg, Aika iso osa kauroista ei päässyt virallisiin laatuvaatimuksiin. Trendi on koko ajan huononeva. Lajikkeet eivät nähtävästi ole oppineet pitkän kesäyön ja polttavan hellepaahteen yhdistelmää. Voi olla, että jotakin ryhtikauraa pitää alkaa lisätä muutamasta kourallisesta kanalan ylisiltä. -24 kaurassa DON oli alle 100 mikrogrammaa ja T2/HT2 470 mikrogrammaa. Hl-paino runsaat 44 kg, vaikka kolmanneksen poisti pihalle esipuhdistimella.
Sylvester-ohrassa hl-paino on 66 kg, tyydyttävä sikseen, vaikka vihreänä puitu. Ja sato on jopa 3 t /ha parempi kuin viime vuosina on ollut. Ero aikaisempiin vuosiin on puolitettu lannoitus. Sekö voi vaikuttaa niin paljon. Ensi vuonna varmaan pitää jättää kokonaan lannoittamatta, niin pääsee käsiksi ennätyssatoon.
Tai jotain.
-SS-
-
On se kumma, vaikka miten painaa pitkää päivää puimurissa ja kuivaajalla niin tuntuu että homma ei etene. Tässä on monena kuivana vuonna saanut laskettaa puimurilla niin kovaa kun se kulkee mutta nyt töksötellään ja tyhjennellään jatkuvasti säiliötä. Pellot pitää nyt puolitella ja jakaa tilkkutäkeiksi ettei tarvii ajella pitkään täyden säiliön kanssa. Kohta homma seisahtuu ja lähdetään Viljavan loputtomiin jonoihin odottamaan kippauslupaa.
50% puitu , 13 vuorokautta touhuttu :'
-
kuivana vuonna saanut laskettaa puimurilla niin kovaa kun se kulkee mutta nyt töksötellään ja tyhjennellään jatkuvasti säiliötä. .......
Kohta homma seisahtuu ja lähdetään Viljavan loputtomiin jonoihin odottamaan kippauslupaa.
Tuo liian viljan ahdistus on tänä syksynä todellisuutta. Öljyä kuluu ja kuivaamon siilot ja kärryt ja suulin lattia kukullaan. Viljakauppiaan puhelimeen ei juuri nyt saa yhteyttä.
Eikä olla puinneissa alkua pitemmällä. Kevätvehnä hirvittää jo valmiiksi, laiho kellastuu ja kaurat pitäisi saada alta pois. Ehkä pitää puida se 2,5 tonnia hehtaarilta ja sen jälkeen tyhjentää keskelle peltoa keko, olkoon siinä talven yli ja keväällä sitten äkeellä kiertää.
Kesäsateet olivat suuri tragedia.
-SS-
-
Sinne minne ne sateet osui voimalla niin siellä se on suuri tragedia.. >:(
-
Kevätvehnät ainoastaan enää puimatta eli vain muutama hehtaari. Vielä ei ihan ole valmista. Kaura oli kyllä positiivinen yllätys: hehtopaino 59–60kg todella monen vuoden tauon jälkeen, satotasokin 4500kg/ha luokkaa vaikka nämä olivat osittain juuri niitä liian märkänä kähjättyjä kevätsänkiä. Kyllä sen nyt jo tietää, että paras vuosi koko vuosikymmenellä tähän asti, siis sadollisesti.
-
-SS- Auta. Millä pienviljelijä voi saada rekan pihaan tähän aikaan vuodesta ulkomaalaisen osuuskunnan myyjän toimesta? Kun käyn paikan päällä niin pyytävät jättämään näytepussin ja tekevät oikealla kädellä huiskivaa liikettä jotta ymmärtäisin poistua.
Moni rekkamies palvelee täälläpäin täyspäiväisesti suurruhtinaita, jotka ajattavat tavaraa tilakeskukseen kaukaisilta pelloilta tai sitten suoraan tilalta myyntiin tai vuokrattuihin siiloihin Viljavalla.
Pitääkö soittaa pienviljelijäyhdistykseen tai kepun puoluetoimistolle?
-
Avainlenkki moiseen toimintaan on se, että on monen eri kauppaliikkeen piirissä toimiva luottoautoilija, joka pystyy vähän avittamaan sitä kippiajan saamista... Pienviljelijällä ei ole mitään asiaa kauppaliikkeitten järjestelmien sisälle - sinne pääsevät vain eturiviläiset, jotka pystyvät takuuvarmasti tuottamaan kasitonnarin vuodesta toiseen, vaikka Saharan sannassa.
-
Ei ollu Turenkis ruuhkaa ainakaan viime viikolla. Tunnin odotus ja kippi pystyyn.
-
-SS- Auta. Millä pienviljelijä voi saada rekan pihaan tähän aikaan vuodesta ulkomaalaisen osuuskunnan myyjän toimesta?
No ainakaan Hankkijan viljamyyjät eivät järkkää kippiaikoja tai kuljetuksia. Ne ajat ovat ohi. Viljakauppias vain syöttää sopimustiedot ja esinäytetiedot järjestelmään. Lounais-Suomessa viljelijälle on varattu (Moveren) kuljetussuunnittelija ja puhelinumero, josta sitten saa kippauksia esimerkiksi Perniöön ja Turun rehutehtaalle tai Naantaliin. Kuljetusliike olisi sovittava itse. Kippiajat menevät usean viikon päähän, eli kannattaa hankkia lumikauha, tyhjentää konehalli ja kipata kuivurista ylitsevuotavat viljat vaan lattialle. Salossa toisaalta on aika tilava siilosto, joihin kippauksiin on otettava yhteys varaston hoitajaan suoraan. Sinne voi viedä myös tuoretta ja traktorilla. Jonkinlainen traktorijono oli jo nyt kuluneella viikolla. Varastoon suoraan viedystä ruuhkaviljasta maksetaan noin viisikymppiä vähemmän kuin käteishinnat, siinä on kippimaksua ja kuivuri- ja siillomaksua ja mitä vielä, että se kuitenkin on järkevä vaihtoehto metsään kippaukselle. Viime syksynä kun syysvehnää tuli niin paljon yli sopimuksen, että oma kuivuri ja naapurin kuivuri oli tukossa, niin kuivattiin Salossa. Noin 135 euroa jäi tonnista vielä itselle, kun sopimusvilja meni 195 eurolla.
-SS-
-
Nyt taitaa tulla iso ongelma kaurojen keveydestä. Monesta suunnasta kuulunut juttuja kuinka hyvän näköisestä pellosta tulee yli 6 tonnin kaurasatoja, ja DONeistakaan ei kuulemma ole ollut riesaa, MUTTA hl-painot ovat sakkopuolella tai jopa kauppakelvottomia.
Samoja havaintoja Lohjan suunnalta, tänään aloitin raapimaan Avenue kauraa ja jyvä on kyllä viime vuoteen nähden huomattavasti pienempi, toki otanta oli kourallinen yhdestä puimurin säiliöstä kun sade sotki kuviot. Pitänee lisätä tuulta reilusti jo puimurista jotta mahtuu edes johonkin nuo jemmaan.
Ceylonia tuli hyvin, noin 7,5t/ha ja valkuainenkin oli piirun yli 12, hlp jossain 82 pinnassa. Joutui claysonillakin hidastelemaan paikoin. En tiedä miten paljon sitä apulantaa noille pitäisi oikein antaa kun noissa tihuimmissa paikoissa oli tähkät tosi lyhyet, vai mahtaako olla lannoituksesta kiinni edes. Ajoin vehnälle kolmeen otteeseen apulannat ja sain joka kerta sateen alle nuo toisin kun edellisvuosina.
Rgt planettiakin tuli parilta lohkolta jotka on puitu yli 5t/ha mutta siitä ei vielä ole tuloksia. Ihan hyvä viime vuoden katastrofin jälkeen, hyvä jos siemenet sain talteen ja sekin oli taistelua tuolla pöydällä...
-
Rukiin.. Danskowie Agat puinti kosteus tänään 19. Nautinnollista homma, kunnes jo perinteiseksi muodostunut ystävämme sadekuuro pilasi koko homman.. Jätin puolikkaan satsin kuivuriin kiertää.. Onneksi ykköskuivuri ehdittiin saamaan täyteen, joten täytyy olla tyytyväinen päivän puuhasteluihin :)
-
55% puitu
Taas sade keskeytti hyvässä vauhdissa olleen homman ja sain vaivaisen 1 kaapillisen.
-
Sylvester-ohra hlp 65,4kg , valkuainen 10,5% roskat 0,4% DON 0.1 T2/HT2 < 378
Hiukan päälle 130 euroa saa, kun kuivuria yrittää tyhjentää kaurojen alta. Tiettävästi
joku toimija tarjoaisi yli 160 €/tn, mutta jos Perniöönkään ei saa alle viikon päähän kuskia,
miten sitten Loimaalle asti.
Sylvester kyllä lunasti paikkansa, Elmeri-ohran pikkuveljenä. Samalla tavalla tappuraa tukki
terään ja pahnaa melkoisesti, mutta joka kohdasta tuli ainakin jotakin säiliöön.
-SS-
-
Ei ollu Turenkis ruuhkaa ainakaan viime viikolla. Tunnin odotus ja kippi pystyyn.
Turengissa kuulemma siilot ammottaa tyhjänä, tai no ainakin siiloissa on tavaraa merkittävästi vähemmän kuin vuosi sitten.
-
Kovin vaisua on jyvän ajo turenkiin, pois ajaa vakio autoilijat normaalilla tahdilla ja harvakseltaan menee jyvärekkoja kuorman kanssa tai isompi traktori kuormia jotka menisi turenkiin asti oletettavasti
-
^ Tässä meidän korkeudella on kevätviljojen puinnit isossa kuvassa ihan alkutekijöissä, on paljon isohkojakin tiloja missä ei tän kuun puolella tarvitse miettiä aloittamista, ei ole vielä painetta omissa siiloissa saada tavaraa johonkin eteenpäin. ???
-
Jacky-kaura oli äsken puituna 22%. Harvinainen sadekuuro, varmaan ainoa Etelä-Suomessa, keskeytti puinnit. Kerkesi mennä viljaelevaattori tukkoon.
Nyt saa kiitellä itseään, kun laittoi täydet annokset Moddus Evoa kaksi kertaa; semmoinen 45 cm korkeutta ja suksenporkan näköinen korsi vielä lippulehteä myöten ikivihreä. Puimakone vaan murahtelee, mutta terä kulkee liukkaasti, tuorerehussa.
Painoa tuoreena sentään 55 kg:n tienoilla, kuorma tulee joka palstalta, paljon enemmän kuin viime- tai toissavuonna.
-SS-
-
uusimmassa käytännön maamiehen lehessä oli juttua et kaura on tukkinut kaupan väylät. ja siitä kait seuraa taas empun huuto hinnan huonoutesta.. mutta kattelin kuinka täälläpäin on pellot tyhjentyneet jo aika hyin. vehnää ja ohraa tullut kait tosi hyin.
-
Jacky-kaura oli äsken puituna 22%. Harvinainen sadekuuro, varmaan ainoa Etelä-Suomessa, keskeytti puinnit. Kerkesi mennä viljaelevaattori tukkoon.
Nyt saa kiitellä itseään, kun laittoi täydet annokset Moddus Evoa kaksi kertaa; semmoinen 45 cm korkeutta ja suksenporkan näköinen korsi vielä lippulehteä myöten ikivihreä. Puimakone vaan murahtelee, mutta terä kulkee liukkaasti, tuorerehussa.
Painoa tuoreena sentään 55 kg:n tienoilla, kuorma tulee joka palstalta, paljon enemmän kuin viime- tai toissavuonna.
-SS-
Jänniä noi nykykaurat, kun puin vehnää, peltonaapuri pui vieressä kauraa ja sänki oli vihreänkeltaista kauttaaltaan, omissaa kauroissa sama juttu, jyvät valmistuu vaikka korsi olisi vielä vihreä, ei muilla viljoilla tuommoista ole, jos korsi on vihreä, ei jyväkään ole valmis.
-
Pirkanmaa-Lounais Suomi, ehkä noin puolet puituna...
-
Pomo soitti keskiviikkona "Ja jumalauta jätkä paskiainen aika jos ei riitä niin sinusta työttömän teen"
Meni sitten torstai ja perjantai melko pitkälti työreissulla. "Puit sitten viikonloppuna"
-
^
Muitakin valssaajia konepajalla ;D .
Kummasti vain laihot kuivi eilisen 20 millin sateen jälkeen,kyllä tää tästä.
-
Ei kannata ahdistua asiasta, jolle ei mitään voi. Voi tulla tauti tai onnettomuuskin. Silloin kiireet ovat kumminkin ohi. Joka tapauksessa palkkakeikalla tienaa rahaa usean traktorinkärryllisen arvon verran, ja talvella on varmempaa tuloa. Että sama se jättää vilja peltoon huolettomasti mätänemään, molempien - sekä viljan että palkan - kuittaaminen on enemmän tuurista kiinni, ja lisäbonus, jos onnistuu.
Laskin, että jos pui 25 % kosteata satasen kauraa, maksaa se neljäkymppiä tonnilta öljyllä kuivata viljaliikkeen käytännössä vaatimaan 12 %:iin. Rahti vie 15 euroa, joten 45 euroa jää näppiin. Joka rekkakuorma hiukan yli puolitoistatuhatta euroa.
Kyllä vaan pellolla pitää saada vilja kuivattua paremmaksi, 1980-luvun malliin 30% viljapuuroa paistettiin tarmokkaasti, ja rahaa silti tuli viljatilissä, niin että ei tiennyt mihin sen laittaisi. Rahtiakaan ei tarnut maksaa.
-SS-
-
Viimevuodet on tullut puitia jossain 16% kosteudella suurin osa... nyt suurinosa on ollut sen 20%, 24% pahin pari päivää sitten...
En edes oikeastaan tiedä miksi, kait se vain on niin kylmää että ei kuiva niin kuin yleensä? Kaste lyö vedet takaisin sisään?
Kevätvehnää nyt korjattu sen verran kuin viimevuona ja pari kolme puintipäivää vielä jäljellä, joten otan tämän märän vuoden yhä ennen kuivaa, mutta keskivertoon tasoon tämä näyttää päätyvän.. nelisen tonnia per ha.
-
Vähän turhan kosteita on kyllä kevätviljat ollut mutta onneksi ne on kunnolla tuleentuneita ja kosteus pääasiassa sadekosteutta niin kuivaus on kuitenkin suht nopeaa raa-an viljan kuivaamiseen verrattuna.
-
Vuoden 2024 kaurat puidessa 12%. No semmoista kuoripurua ne olivatkin.
-SS-
-
Nyt on kauroja puitu Belinda loppuun ja yksi lakoinen Nestori lohko. Tilanne on aika pitkälle tuonsuuntainen, mitä Rakkine kuvaili, että korsi vihreä, mutta jyvä valmis, paitsi silloin, kun se on keskeneräinen. Vihreestä korresta ei pysty päättelemään, onko jyvä valmis vai ei, ennenkuin helut kuorii pois. Mutta mitäs siitä. Pääosa korsista on kuitenkin oikeaoppisesti tuleentunut ja puinti käy, on annettu mennä vaan. Keskimääräinen puintikosteus 19. Tuo lako oli 26, mutta sekin kuivui jo tunnissa kolme astetta. Nyt olisi pahimmat laot pois sateiden alta. Avenue ja Proxy on samasta muotista. Valmistumista saa odottaa kauan ja osa ei tule valmistumaan ollenkaan. En tiedä mistä tämä vihreä versonta oikein sikisi tänä vuonna.
Sitten tulokset. Jyvää tulee tosi heikosti. Kuivaukset on vielä menossa, mutta Belindan osalta pyöritään jossain kolmessa tonnissa hehtaari. Nestori oli 3600kg. Mutta valtava pelastus on hehtopaino, joka on Belindalla ollut luokkaa 58-59 ja Nestorilla 56. Jyväkoko on pienemmän puoleista. Röyhyjä tutkiessa löytyy tyhjää, kevyttä ja pientä jyvää. Tämä moska on jäänyt pellolle puimurin toimesta. Mielestäni mikään lajikkeista ei ole ollut immuuni liian aikaiselle valmistumiselle. Proxystakin löytyy pikku jyvää.
Analyysi. Näyttäisi siltä, että mitä aikaisemmin kaurat on kylvetty, niin sen pisemmälle niiden luontainen kasvu oli päässyt ennen kovia helteitä. Myöhäiset kylvöt otti pahasti nokkiinsa rajusta lämpöaallosta. Tilannetta pahensi aivan olennaisesti puoli kesää kestänyt märkyys, joka teki pelloista vesilillinkiä. Sekun vaihtui kuivuudeksi, myös maat paukahtivat tiukaksi sementiksi. Käytännössä kasveilta loppui vesi ja tuli hiki pintaan muutenkin. Sen mitä puinneilta olen kuullut, niin tosi rajuja satotasovaihteiluita on ollut. Voittajavalinta oli syksyinen perusmuokkaus ja aikainen kylvö. Tappion tuo sänki ja myöhäinen kylvö. Omissa viljoissa ainoan positiivisen vireen on tuonut syysvehnä ja mahdollisesti kevätvehnä, joka on tosi vahvaa, mutta rajusti keskeneräinen vieläkin. Sen puinti menee syyskuun lopulle tai lokakuun alkuun. Tautiaineen ruiskutus sille olisi ollut varma puimattomuus.
Käytännössä tästä tulee yksi urani heikoimmista vuosista, tilannetta ei vaan voi korjata.
-
Kattelin kun naapuri oli vetässyt ohraa pois pellolta, ilmeisesti kiire oli kun ei ollut tägkistä ees puolet taittunut🤔
-
Nyt on kauroja puitu Belinda loppuun ja yksi lakoinen Nestori lohko. Tilanne on aika pitkälle tuonsuuntainen, mitä Rakkine kuvaili, että korsi vihreä, mutta jyvä valmis, paitsi silloin, kun se on keskeneräinen. Vihreestä korresta ei pysty päättelemään, onko jyvä valmis vai ei, ennenkuin helut kuorii pois. Mutta mitäs siitä. Pääosa korsista on kuitenkin oikeaoppisesti tuleentunut ja puinti käy, on annettu mennä vaan. Keskimääräinen puintikosteus 19. Tuo lako oli 26, mutta sekin kuivui jo tunnissa kolme astetta. Nyt olisi pahimmat laot pois sateiden alta. Avenue ja Proxy on samasta muotista. Valmistumista saa odottaa kauan ja osa ei tule valmistumaan ollenkaan. En tiedä mistä tämä vihreä versonta oikein sikisi tänä vuonna.
Sitten tulokset. Jyvää tulee tosi heikosti. Kuivaukset on vielä menossa, mutta Belindan osalta pyöritään jossain kolmessa tonnissa hehtaari. Nestori oli 3600kg. Mutta valtava pelastus on hehtopaino, joka on Belindalla ollut luokkaa 58-59 ja Nestorilla 56. Jyväkoko on pienemmän puoleista. Röyhyjä tutkiessa löytyy tyhjää, kevyttä ja pientä jyvää. Tämä moska on jäänyt pellolle puimurin toimesta. Mielestäni mikään lajikkeista ei ole ollut immuuni liian aikaiselle valmistumiselle. Proxystakin löytyy pikku jyvää.
Analyysi. Näyttäisi siltä, että mitä aikaisemmin kaurat on kylvetty, niin sen pisemmälle niiden luontainen kasvu oli päässyt ennen kovia helteitä. Myöhäiset kylvöt otti pahasti nokkiinsa rajusta lämpöaallosta. Tilannetta pahensi aivan olennaisesti puoli kesää kestänyt märkyys, joka teki pelloista vesilillinkiä. Sekun vaihtui kuivuudeksi, myös maat paukahtivat tiukaksi sementiksi. Käytännössä kasveilta loppui vesi ja tuli hiki pintaan muutenkin. Sen mitä puinneilta olen kuullut, niin tosi rajuja satotasovaihteiluita on ollut. Voittajavalinta oli syksyinen perusmuokkaus ja aikainen kylvö. Tappion tuo sänki ja myöhäinen kylvö. Omissa viljoissa ainoan positiivisen vireen on tuonut syysvehnä ja mahdollisesti kevätvehnä, joka on tosi vahvaa, mutta rajusti keskeneräinen vieläkin. Sen puinti menee syyskuun lopulle tai lokakuun alkuun. Tautiaineen ruiskutus sille olisi ollut varma puimattomuus.
Käytännössä tästä tulee yksi urani heikoimmista vuosista, tilannetta ei vaan voi korjata.
Juu kyl tää on ehdottomasti luomu urani huonoin vuosi, sen tietää jo nyt vaikka vielä vajaa puolet puimatta. Hyvä startti vesittyi juhannuksen sateisiin... Helle sit ehkä viimeisteli homman mut kyl suurin katastrofi oli jo tapahtunut..
Aikaisemmin kylvetty luomu avenue antoi n. 2,5t/ha. Tavis avenue on arvioilta jossain 3,5-4t/ha luokassa. Tuossa kun laskeskelee taviksen lannoituksen, kasvinsuojelun ja luomutuen ja katsoo hinnat niin luomun hehtaarituotto voittaa kyl taviksen. Tiesin tuon tietysti jo keväällä et taviksesta pitää tulla ihan nappi sato et peittoaa luomun..
Tavis planettia on vielä jokunen hehtaari puimatta. Sato jää johonkin 3 tonnin paikkeille. Paljon oli "tyhjää" joka tiputtaa keskisatoa. Vesi vei eikä takasin tule. No ompa ainakin jotain mitä elukoille syöttää. Kannattavuutta ei tuossakaan kannata laskea mut kuten kirjoitin niin ompahan ainakin jotain jyviä elukoille. Niiden hankkiminen onkin taas kohtuu hankalaa. Rehuohrat viljellään jossain muualla..
Jälkimmäinen osa luomukauroista on jäljellä samoin luomu ja tavisvehnä vielä. Tavisvehnästä voi jotain tulla vaikka siitäkin osa hukkui ojan varrella. Jos yli neljän pääsee niin täytyy olla tyytyväinen. Epäilen alle kuitenkin jäädään.
Luomut ovat surkeita mut kulut pieniä ja hinta korkea niin voi silti peitota tuon heikon taviksen. Taviksesta pitäisi saada yli 6t keskisato niin silloin voisi pärjätä. Se ei vain irtoa pienillä kuluilla tai ehkä ollenkaan ilman reilua orgaanista paskapanosta..
-
Analyysi. Näyttäisi siltä, että mitä aikaisemmin kaurat on kylvetty, niin sen pisemmälle niiden luontainen kasvu oli päässyt ennen kovia helteitä. Myöhäiset kylvöt otti pahasti nokkiinsa rajusta lämpöaallosta. Tilannetta pahensi aivan olennaisesti puoli kesää kestänyt märkyys, joka teki pelloista vesilillinkiä. Sekun vaihtui kuivuudeksi, myös maat paukahtivat tiukaksi sementiksi. Käytännössä kasveilta loppui vesi ja tuli hiki pintaan muutenkin. Sen mitä puinneilta olen kuullut, niin tosi rajuja satotasovaihteiluita on ollut. Voittajavalinta oli syksyinen perusmuokkaus ja aikainen kylvö.
Kostea alkukesä todennäköisesti jätti myös juuriston pinnalliseksi ja tämä korostuu etenkin kauralla millä on muita viljoja suurempi vedentarve.
-
Hämeenlinnan ympäristössä ilmeisesti ollut puintikelit kortilla. Erittäin tuleentuneita ja osin lakoisia kauroja siellä täällä. Kasvustot päällepäin hyvän oloisia. Tosi märkä viikonloppu takana tässäkin. Täytyisi kuivaa selvästi, että uskaltaisi käydä ohran kimppuun.
-
Hämeenlinnan ympäristössä ilmeisesti ollut puintikelit kortilla. Erittäin tuleentuneita ja osin lakoisia kauroja siellä täällä. Kasvustot päällepäin hyvän oloisia. Tosi märkä viikonloppu takana tässäkin. Täytyisi kuivaa selvästi, että uskaltaisi käydä ohran kimppuun.
Riippuu ihan siitä miten iltapäiväkuurot osui. Torstai oli ainut puintipäivä jolloin ei satanut yhtään, tiistaina tuli pieni ripsu mikä ei keskeyttänyt puintia, kilometrin päässä satoi niin että tiellä lammikot. Ihan kauheasti ei tule valmista jos päivän puinti-ikkuna on pari tuntia.
-
Sadekesä näkyy etelän viljavarastoilla. Perniö, Mustio on täynnä. Onkohan Naantalikin jo piripinnassa. Syysvehnää on tullut enemmän kuin arvioitu. Ohrat ja kaurat tukkivat, eikä kevätvehniä ole kaikkia vielä edes saatu puimisen alkuun.
Onkohan vientiä ollenkaan lähtökohtaisesti alettu miettiä..
-SS-
-
Edit: On lounaisessa Suomessa vielä muutama siilo vapaana, sain vuokralle noin sata tonnia vehnää vetävän siilon. Oman siilon investointi ei tulisi kovin nopeasti maksuun, jos euron tonnilta joutuu maksamaan kuukausivuokraa. Sikalat ja kanalat ovat melko täyteen tupattuja; kai niihin ensi keväänä jotain menee, mutta jossakin hallin lattialla ei ehkä pidä varastoida, ei jaksa niitä jyrsijöitä ja lintuja.
Perniön Viljavalle menee huomenna ohrat, sori vaan sataykkönen. Hintaahan niistä saanee vain noin 130 euroa tonnilta. Kaurat ovat niin heikosti haluttuja, että lienee parasta puida osa palstoista pohjakierukka auki. Nykyisissäkin on jo siirtelyä ja lajittelemista ja jännäämistä, onko hl-painoa, onko.
-SS-
-
Edit: On lounaisessa Suomessa vielä muutama siilo vapaana, sain vuokralle noin sata tonnia vehnää vetävän siilon. Oman siilon investointi ei tulisi kovin nopeasti maksuun, jos euron tonnilta joutuu maksamaan kuukausivuokraa. Sikalat ja kanalat ovat melko täyteen tupattuja; kai niihin ensi keväänä jotain menee, mutta jossakin hallin lattialla ei ehkä pidä varastoida, ei jaksa niitä jyrsijöitä ja lintuja.
Perniön Viljavalle menee huomenna ohrat, sori vaan sataykkönen. Hintaahan niistä saanee vain noin 130 euroa tonnilta. Kaurat ovat niin heikosti haluttuja, että lienee parasta puida osa palstoista pohjakierukka auki. Nykyisissäkin on jo siirtelyä ja lajittelemista ja jännäämistä, onko hl-painoa, onko.
-SS-
No eipä mitään. Jäin sitä vakavasti otettavaa yhteydenottoa odottamaan.. ::)
Sama tuntuu olevan monella. Voivotellaan huonoa menekkiä, huonoa hintaa ja sit kun vaihtoehtoa tarjotaan niin yhtä äkkiä kauppa jonkun ison toimijan kanssa käykin.. ;D
Itse ainakin toivon et rehuohraa on jossain varastossa reilusti et siitä riittäisi minullekin muutama satatonnia..
-
Sadekesä näkyy etelän viljavarastoilla. Perniö, Mustio on täynnä. Onkohan Naantalikin jo piripinnassa. Syysvehnää on tullut enemmän kuin arvioitu. Ohrat ja kaurat tukkivat, eikä kevätvehniä ole kaikkia vielä edes saatu puimisen alkuun.
Onkohan vientiä ollenkaan lähtökohtaisesti alettu miettiä..
-SS-
Artikkeleissa oli viime viikollakin että Suomesta vietiin viime vuonna puoli miljoonaa tonnia kauraa. Muuta ei paljon vientiin toki riittänytkään eikä kotimaan korkeat hinnat olisi viennissä toiminut. Tullitilastoista näkee kaikki noi luvut.
Nyt varmaan riittäisi taas vehnääkin vientiin mut laadut taitaa olla vähän niin ja näin. Ja hinnat on viennissäkin ihan p***aa.
Niin pitää nyt taas muistuttaa että kyllä porukan pitäisi sen verran käsittää että ne vientikaupat on tehty jo pitkälle ensi vuoteen. Ei niitä kukaan päivän varoajalla tee. Tai viikon. Tai yleensä edes kuukauden. Se, joka tässä vaiheessa niitä alkaa miettiä on kyllä jäänyt jo tämän vuoden junasta, niin se vaan maailmankauppa pelittää. Ei Euroopan ja muun maailman teollisuus siellä mieti että "ostanpas ensi viikolle laivan". Ne suunnittelee koko ajan kuukausia ja kuukausia etukäteen että tuotanto pysyy käynnissä. Raaka-aine pitää varmistaa ja se tarkoittaa että se on jo ostettu jonnekin tulevaisuuteen. Laivoja lähtee tästä maasta joka viikko useampia ainakin kauraa jos muuta ei riitä niinkun nyt pari vuotta. Kaikki kolme isompaa viljakauppiasta sitä vie. L H ja B. Tai L ainakin vielä aiemmin vei jonkin verran. Taitaa olla Ruotsalaiset pääroolissa siellä nykyisin tossa vientihommassa. Sitten on jotain yksittäisyrityksiä välillä mutta aika vaihtelevalla menestyksellä kun niitä riskejä ei osata miettiä tai saada rahaa kasaan. Tai saada riittävästi sopimuksia tiloilta. Se tulee kalliiksi jos ei ookaan sitten toimittaa kun on jo myyty.
Mutta kaurat lähtee pienillä laivoilla niin sehän tarkoittaa 100-150 laivaa helposti tuo puoli miljoonaa tonnia. Se on pari-kolme laivaa per viikko. Koko rannikon mitalta eri satamista. Ei kai tällä kaudella siitä paljon jäädä jos vaan vienti jaksaa vetää ensi syksyyn asti..? Taitaa ruotsista tulla kauraa aika paljon.
-
No eipä mitään. Jäin sitä vakavasti otettavaa yhteydenottoa odottamaan.. ::)
Ensinnäkin, Hankkijan kevään sopimusviljoja heidän siiloon alun perin ovat nuo ohrat. Etäisyys alle parikymmentä kilometriä, ja Salon Meriniityn Hankkijalle olisi miinustettu kymppi lisää pois.
Vehnät kustannan todellakin itse hankittuun varastoon puintien tahdissa, josta koko erästä sitten teen kaupan joko sopimukselle tai sitten saan vapautuksen sopimuksesta ja neuvottelen Viljatavastian kanssa, jossa toimituserä on tuo 48 tonnia, puukenkämiehen kuivankelin renkailla hakemana. Kyseinen varasto on edempänä lännessä, eli kauempana teikäläisestä. Ohrien vaan pitää lähteä pois NYT, koska mihinkään ei mahdu noita kauroja. Vehnät varmaan kuivaan kärrystä takaisin kärryyn ja lastaan kaatosuppilosta elevaattorilla kuljetukseen, niin ei tarvitse siiloja. viisi täyttä kärrynkuormaa ja lähtö. Kuivurissa voi sitten jo kuivua seuraava annos.
Oli tuosta ohrakasasta jo toiselta, länsisuomalaiselta sikalalta, puintikoppiin kysely. Mutta finanssisopimusta ei saatu aikaan. Ensi vuonna, jos asiat näyttävät luonaavan tällä tavalla hyvin, pyrin saamaan vuokralle pienen siilon tai kaksi eri viljalajeille, jo kesällä.
Jos alkaa todella palvelemaan eläinhalleja, pitää itsellä olla koko viljasadolle tilat kevääksi asti, silloin vasta rupeaa tulemaan käyttäjille tilaa sikalan / lehmälän / kanalan siiloihin. Eläintilat ovat kyllä investoineet dankorneihin ja semmoisiin, mutta sitten sitä peltoa myös keräillään kiihtyvää tahtia, ja varastotilat taas pienet omillensakin.
Ja tuo yhdistelmän tyhjennysmahdollisuus pitää nähtävästi olla jo eläinyksikön investoinnissa valmiina suunniteltu.
-SS-
-
Niin pitää nyt taas muistuttaa että kyllä porukan pitäisi sen verran käsittää että ne vientikaupat on tehty jo pitkälle ensi vuoteen. Ei niitä kukaan päivän varoajalla tee. Tai viikon. Tai yleensä edes kuukauden. Se, joka tässä vaiheessa niitä alkaa miettiä on kyllä jäänyt jo tämän vuoden junasta, niin se vaan maailmankauppa pelittää.
Miten ihmeessä viljelijä noita vientikauppoja itse voisi suunnitella, kun ainoat neuvottelukumppanit ovat viljaliikkeiden sopimusmeklarit ? Tällaisen satoräjähdyksen tullessa ei sopimus auta kuin siihen sovìttuun määräarvioon, jollei ihan kilolleen sitten ole sopparia tehty. Toki jos käyttää heikkosatoisena vuotena tunkkeja sopimusten täydentämiseen, niin nyt voi ohi ajaessa katsella pois päin prentin ikkunasta, kun tunkki yrittää morjenstaa, eikä ainakaan vastata puhelimeen, ja täyttää sitten sopimukset omilla viljoilla.
Kyllä laadukkaat varastotilat ovat olennaiset, ja huippuluokan lastauspaikat ja ja ja. Viljanviljelyssähän liikkuu löysä raha, jolla voi 50 k€:n pönttöjä hankkia tuosta vaan.
-SS-
-
Niin pitää nyt taas muistuttaa että kyllä porukan pitäisi sen verran käsittää että ne vientikaupat on tehty jo pitkälle ensi vuoteen. Ei niitä kukaan päivän varoajalla tee. Tai viikon. Tai yleensä edes kuukauden. Se, joka tässä vaiheessa niitä alkaa miettiä on kyllä jäänyt jo tämän vuoden junasta, niin se vaan maailmankauppa pelittää.
Miten ihmeessä viljelijä noita vientikauppoja itse voisi suunnitella, kun ainoat neuvottelukumppanit ovat viljaliikkeiden sopimusmeklarit ? Tällaisen satoräjähdyksen tullessa ei sopimus auta kuin siihen sovìttuun määräarvioon, jollei ihan kilolleen sitten ole sopparia tehty. Toki jos käyttää heikkosatoisena vuotena tunkkeja sopimusten täydentämiseen, niin nyt voi ohi ajaessa katsella pois päin prentin ikkunasta, kun tunkki yrittää morjenstaa, eikä ainakaan vastata puhelimeen, ja täyttää sitten sopimukset omilla viljoilla.
Kyllä laadukkaat varastotilat ovat olennaiset, ja huippuluokan lastauspaikat ja ja ja. Viljanviljelyssähän liikkuu löysä raha, jolla voi 50 k€:n pönttöjä hankkia tuosta vaan.
-SS-
Niin eihän viljelijä niitä vientikauppoja teekään vaan ne viljaliikkeet. Yritin vaan sanoa että ne vientisopimukset on jo tehty pitkälle ensi vuoteen. Eihän sitä viljaliikekään viljaa ostettaessa tiedä minne se menee paitsi että todennäköisemmin vientiin jos ajetaan satamaan. Ja tottakai jos tunkua on niin kieltäytyvätkin välillä ostamasta. Varastotila on niukassa koko maassa eikä koske vaan maatiloja. Helpottais kyllä koko maata kun joku rakentaisi lisää ja reilusti. Kukaan ei halua koska seinät tosiaan maksaa.
-
Nyt kun puinnit on kuumimmillaan , niin kevätvehnää puidaan huuomenna
-
Kauraa puin kärryyn kuivurillisen töiden jälkeen. Sitä kun on koko viljelijäuran toivonut huippusatoja niin sitten kun se toteutuukin niin huomaa elävänsä painajaista jossa tavara ei mahdu mihinkään. Tuntuu että pellolta tuli peräkärryllinen kauraa siltä alalta minkä peräkärry pellolta vielä. Nyt joutuu sunnnittelemaan sadonkorjuun päätöksenkin ihan eri tapaan. Pitää lopettaa vehnään ja jättää se kuivuriin. Sitä ennen vähentää jatkuvasti peräkärryjä järjestyksessä isommasta pienempään ja lopuksi kuivuri täytetään vanhimmalla pikkukärryllä.
Jos joku ei mahdu niin en anna siitä mitään iloa naapurille vaan ajan johonkin piiloon ja maata päälle ettei pääse ilkkumaan siitä että en saanut kaikkia puimatta. Päin vastoin kehun että kaikki tuli puitua 15% kosteudella ja sain huippu 2 alkavat hinnat joka laadusta. Naapuri vuokrasi peltonsa kylän toisella puolella olevalle viljelijälle, sehän olisi sietämätöntä jos minä ajelisin hänen maallaan. Itsellä on kanssa peltoja kylän toiselta puolella kun eivät tule naapurin kanssa toimeen.
-
Kauraa puin kärryyn kuivurillisen töiden jälkeen. Sitä kun on koko viljelijäuran toivonut huippusatoja niin sitten kun se toteutuukin niin huomaa elävänsä painajaista jossa tavara ei mahdu mihinkään. Tuntuu että pellolta tuli peräkärryllinen kauraa siltä alalta minkä peräkärry pellolta vielä. Nyt joutuu sunnnittelemaan sadonkorjuun päätöksenkin ihan eri tapaan. Pitää lopettaa vehnään ja jättää se kuivuriin. Sitä ennen vähentää jatkuvasti peräkärryjä järjestyksessä isommasta pienempään ja lopuksi kuivuri täytetään vanhimmalla pikkukärryllä.
On kuin just sama tilanne täällä. Juu semmoisen 500 hl kärryihin saa, ja yksi tyhjä jää kuljettimeksi, kuivurikaappiin 150 ja kaatosuppiloon 60 hl, 100 hl jos lapioi. On pelattava semmoista tetristä , kun siiloihin ei mahdu. Tuo ulkopuolinen vuokravarasto on kullan arvoinen, toki pitää kerätä 45 tonnia tilapäisvarastoihin ja värvätä yhdistelmäkuski ajamaan se vilja sinne varastoon. Eli semmoinen 600 hl vehnää sitten kippaillaan kärryistä sinne yhdistelmän täyttöön. Ja seuraavaa kärryriviä puimaan.
Jos joku ei mahdu niin en anna siitä mitään iloa naapurille vaan ajan johonkin piiloon ja maata päälle ettei pääse ilkkumaan siitä että en saanut kaikkia puimatta. Päin vastoin kehun että kaikki tuli puitua 15% kosteudella ja sain huippu 2 alkavat hinnat joka laadusta.
Tuossa on kyllä vinha perä. Noin se menee.
-SS-
-
Kauraa puin kärryyn kuivurillisen töiden jälkeen. Sitä kun on koko viljelijäuran toivonut huippusatoja niin sitten kun se toteutuukin niin huomaa elävänsä painajaista jossa tavara ei mahdu mihinkään. Tuntuu että pellolta tuli peräkärryllinen kauraa siltä alalta minkä peräkärry pellolta vielä. Nyt joutuu sunnnittelemaan sadonkorjuun päätöksenkin ihan eri tapaan. Pitää lopettaa vehnään ja jättää se kuivuriin. Sitä ennen vähentää jatkuvasti peräkärryjä järjestyksessä isommasta pienempään ja lopuksi kuivuri täytetään vanhimmalla pikkukärryllä.
On kuin just sama tilanne täällä. Juu semmoisen 500 hl kärryihin saa, ja yksi tyhjä jää kuljettimeksi, kuivurikaappiin 150 ja kaatosuppiloon 60 hl, 100 hl jos lapioi. On pelattava semmoista tetristä , kun siiloihin ei mahdu. Tuo ulkopuolinen vuokravarasto on kullan arvoinen, toki pitää kerätä 45 tonnia tilapäisvarastoihin ja värvätä yhdistelmäkuski ajamaan se vilja sinne varastoon. Eli semmoinen 600 hl vehnää sitten kippaillaan kärryistä sinne yhdistelmän täyttöön. Ja seuraavaa kärryriviä puimaan.
Jos joku ei mahdu niin en anna siitä mitään iloa naapurille vaan ajan johonkin piiloon ja maata päälle ettei pääse ilkkumaan siitä että en saanut kaikkia puimatta. Päin vastoin kehun että kaikki tuli puitua 15% kosteudella ja sain huippu 2 alkavat hinnat joka laadusta.
Tuossa on kyllä vinha perä. Noin se menee.
-SS-
Tämmöstä tää on...tää "aktiiviviljely"....ahkerasti ja aktiivisesti tuotetaan RUOKAA ihmisille ja eläimille.
-
No eipä mitään. Jäin sitä vakavasti otettavaa yhteydenottoa odottamaan.. ::)
Ensinnäkin, Hankkijan kevään sopimusviljoja heidän siiloon alun perin ovat nuo ohrat. Etäisyys alle parikymmentä kilometriä, ja Salon Meriniityn Hankkijalle olisi miinustettu kymppi lisää pois.
Vehnät kustannan todellakin itse hankittuun varastoon puintien tahdissa, josta koko erästä sitten teen kaupan joko sopimukselle tai sitten saan vapautuksen sopimuksesta ja neuvottelen Viljatavastian kanssa, jossa toimituserä on tuo 48 tonnia, puukenkämiehen kuivankelin renkailla hakemana. Kyseinen varasto on edempänä lännessä, eli kauempana teikäläisestä. Ohrien vaan pitää lähteä pois NYT, koska mihinkään ei mahdu noita kauroja. Vehnät varmaan kuivaan kärrystä takaisin kärryyn ja lastaan kaatosuppilosta elevaattorilla kuljetukseen, niin ei tarvitse siiloja. viisi täyttä kärrynkuormaa ja lähtö. Kuivurissa voi sitten jo kuivua seuraava annos.
Oli tuosta ohrakasasta jo toiselta, länsisuomalaiselta sikalalta, puintikoppiin kysely. Mutta finanssisopimusta ei saatu aikaan. Ensi vuonna, jos asiat näyttävät luonaavan tällä tavalla hyvin, pyrin saamaan vuokralle pienen siilon tai kaksi eri viljalajeille, jo kesällä.
Jos alkaa todella palvelemaan eläinhalleja, pitää itsellä olla koko viljasadolle tilat kevääksi asti, silloin vasta rupeaa tulemaan käyttäjille tilaa sikalan / lehmälän / kanalan siiloihin. Eläintilat ovat kyllä investoineet dankorneihin ja semmoisiin, mutta sitten sitä peltoa myös keräillään kiihtyvää tahtia, ja varastotilat taas pienet omillensakin.
Ja tuo yhdistelmän tyhjennysmahdollisuus pitää nähtävästi olla jo eläinyksikön investoinnissa valmiina suunniteltu.
-SS-
Olet oikeassa et yhdistelmän tyhjäys mahdollisuus pitäisi olla olemassa. Oma nykyään harrastekokoluokan koppi on rakennettu 90 luvulla. Silloin viljantoimittajan vakiokalusto oli 8t tuhti tai velsa. ;D
Tuohon aikaan ei ohria tarvinut kaukaa etsiä. Nykyään ohrapellot kasvavat joko kauraa tai hömppää. On totta et rehuohran viljelyn kannattavuud ei ole oikealla tasolla ja siitähän tämä on seurausta. Ehkä myös muutkin kuin vain minä on huomannut ettei se ohran viljely ole kaikkein helpointa näillä maalajeilla. ::)
Mistä sit tulevaisuudessa ohrat tullaan saamaan niin niitä on todennäköisesti alettava ostamaan ympäri eteläsuomea. Vielä kun viljelijöille saataisiin jotenkin menemään tajuntaan et on kannattavampi myydä ohra suoraan toiselle tilalle kuin viljaliikkeelle. Molemmat tuossa voittaisi.
Kuten olen maininnut aiemminkin niin itse maksan viljat aina heti. Tarvittaessa jopa etukäteen, tällöin kuitenkin täytyy jotenkin varmistua et niitä jyviä on oikeasti olemassa.
Mutta hyvä et sait tilanteen ratkaistua. En nyt oikeasti olettanutkaan et kauppoja syntyisi. Monessa tilanteessa tuo rahti syö sen kannattavuuden mut nyt mainituilla eroilla olisi jopa se kuittaantunut.
-
Alkaa vehnät olee aika tummia täälläpäin. Pääsato ollut jo varmaan viikon puitavissa monella, mutta ihmeellisiä vihreitä paikkoja seassa, eritoten suorakylvetissä.
Viime torstaista ma satoi ja ei ole aurinkoa eikä tuulta näkynyt. Ei paljon kuiva tuollaisessa ilmassa. Jokohan itää tähkässä :-\
-
Alkaa vehnät olee aika tummia täälläpäin. Pääsato ollut jo varmaan viikon puitavissa monella, mutta ihmeellisiä vihreitä paikkoja seassa, eritoten suorakylvetissä.
Viime torstaista ma satoi ja ei ole aurinkoa eikä tuulta näkynyt. Ei paljon kuiva tuollaisessa ilmassa. Jokohan itää tähkässä :-\
Olikohan omat joskus 20pv tuokokuussa tehty. Quarna lajikkeena. Kosteus oli enneb sateita 22 ja tänään viikonlopun sateiden jälkeen 23..
Tummia ne kyllä on vesi sen tekee mut omat ei ainakaan ole vielä valmiita vaan kasvumärkää tuossa on.. se alkukesän viileys teki sen ettei kaikkea vain tarvinnut puida elokuussa..
Niin hyvää ilmaa lupaa ettei tuossa taida nyt suurempaa hätää olla edes puintien kanssa...
-
Riippuu myös lajikkeesta itämisherkkyys. Omat vehnät oli 25 ennen viikonloppua, nyt 30 millin jälkeen varmaan 35. Täytyy muistaa, että yksikin kuiva päivä välissä torjuu tähkäidäntää.
-
"Sumujen kulta-aikaa
Mitä tiheämpiä ja laaja-alaisempia säteilysumuja syntyy, sitä pidempään niiden haihtuminen kestää. Laaja-alaiset sumut nousevat aamupäivän aikana maanpinnalta ilmakehään ja voivat muodostaa paksun sumupilviverhon. Joskus se jopa tihuttaa vettä. Jos sää on heikkotuulista ja syksy on jo edennyt pitkälle, sumupilvi ei välttämättä haihdu koko päivän aikana.
Toinen loppukesälle ja syksylle tyypillinen sumulaji on sekoitussumu. Kun mantereen yläpuolella jäähtynyt ilma valuu lämpimien vesialtaiden päälle, kylmä ja lämmin ilma sekoittuvat keskenään. Ilman jäähtyminen kosteissa olosuhteissa vesistöjen yllä käynnistää niin ikään sumukehityksen. Joskus nämä sumut voivat ajautua tuulenvireen mukana vesistöltä mantereelle.
Mitä pidemmälle syksyä edetään, sitä voimakkaampi pakote tarvitaan sumun hälvenemiseen. Auringonsäteily ei enää itsessään riitä, vaan saatetaan tarvita tarpeeksi voimakas tuuli tai säärintaman saapuminen paikalle. Kesäkuukausina korkealta lankeava auringonsäteily haihduttaa tehokkaasti sumupisarat, mutta syksyn aikana säteilyteho laimenee voimakkaasti."
Ai perkele, koko aamun odottelin toiveikkaana sumun hälvenemistä ja luvattua tuulta. No täällä päivä ei koskaan alkanut vaan meni ohi. Otin tänään paljon valokuvia sumuisesta puimurista ja sumuisista lakokauroistani. Tulostan kuivat tauluiksi työhuoneen seinälle ja kirjoitan vielä niihin jotain tyyliin "voi ***** kun vituttaa.". Sitten kun kunta laittaa taas surkeat ympäri pitäjää olevat lohkonsa vuokrakilpailutukseen niin katson kuvia päivästä jolloin puinti ei käynyt ja istuin pellon laidassa koko päivän.
Mahtaa ensi kuun koneagriassa puimurien, kuivaamoiden sekä siilojen myyjien lähellä olla jonoa...
-
Sumua juu...
-
Aamulla sattui hupaisa juttu. Vein likkaa eskarien ja rupesi puhumaan että tänään on sadepäivä, sanoin ettei ole, että aurinkoista poutaa lupaa kaikki ennusteet. No pilvessä oli kokopäivän taivas ja vähän satoi… ”välillä” isi on väärässä kun luottaa kaiken maailman ennusteisiin eikä näkemäänsä
-
Noniin, tulihan se korjaus tauko vihdoin, kumman vähän vikoja olikin tällä puintikaudella, yksi terä rikki mutta se nyt on normaali vuosi kuluma...
(https://i.imgur.com/PzV2FPk.jpeg)
-
Kun vanhoja leluja on riittävästi niin "ei päivää ilman remonttia"... onneksi yleensä pikkuvikoja.
Puimurin suhteen pitää kyllä koputtaa peltiä, vanha vekotin mutta tähän mennessä tänä puintikautena ei ole _vielä_ korjattu mitään.
Vaihdoin eilen niittokoneeseen pari laakeria. Illalla meni samasta terälapun pultti poikki. Tänään pitäisi vähän fiksata vanhan vetäjän pikakouria että aurat pysyvät perässä. Niissä auroissakin vuotaa joku laukaisulaitteiden hydrauliliitos. Ja saman systeemin painemittarikin taitaa näyttää perunoita.
Haukotus... onkohan mulla yhtään vehjettä jossa ei olisi jotain sanottavaa? Tuskin.
-
Jos yhtään helpottaa niin et ole ainoa, puimakoneesta moottorinlohko halki, terälaite aiheuttaa toisinaan hulluutta, kuivurin elevaattorin ylä- ja alapäät ihan loppu, tukkii tosi helposti, äkeen sivulohkojen laakerit piti keväällä kiristää kempillä kun jengat oli hävinny akselista... Kyntöaurat oli ehjät ainakin muistaakseni...
Onhan tää aika hermoja kehittävää hommaa 🤯
Kun vanhoja leluja on riittävästi niin "ei päivää ilman remonttia"... onneksi yleensä pikkuvikoja.
Puimurin suhteen pitää kyllä koputtaa peltiä, vanha vekotin mutta tähän mennessä tänä puintikautena ei ole _vielä_ korjattu mitään.
Vaihdoin eilen niittokoneeseen pari laakeria. Illalla meni samasta terälapun pultti poikki. Tänään pitäisi vähän fiksata vanhan vetäjän pikakouria että aurat pysyvät perässä. Niissä auroissakin vuotaa joku laukaisulaitteiden hydrauliliitos. Ja saman systeemin painemittarikin taitaa näyttää perunoita.
Haukotus... onkohan mulla yhtään vehjettä jossa ei olisi jotain sanottavaa? Tuskin.
-
Valtra yritti tänään pelotella pariinkin otteesen, vikakoodi A d225 ja pikavaihde jäi sille mikä sattui päällä olemaan.
Onneksi näkyi olevan vain joku kytkinpolkimen antureihin ja rajakytkimiin liittyvä ja siis kohtuudella fiksattavissa.
Yhteen koneeseen vaihdoin katkenneen pysäytinvaijerin. Ja viljakasetin asennus maakärryyn paljasti että yksi perälaidan korvakkeista oli tehnyt tärskyt ilmeisesti kaivinkoneen kauhan kanssa. Korjaukseen riitti uudet treffit TosiNuijan kanssa.
Show must go on...
-
Rain makes grain kasvustoja aloiteltiin eilen. Kevätvehnä quarna. 14ha kerrytti 20 mottia kohtuu kuivaa tavaraa. Kunhan tuon nyt kuivurissa pyöräyttää läpi niin nähdään kuinka paljon kasa kutistuu.
Taitaa keskisato jäädä johonkin tonnin paikkeille. Viime vuonna kun oli kuivaa ja itävyydessäkin tästä syystä toivomisen varaa niin silti saalis oli puolitoistatonnia...
Mä olen edelleen vahvasti sitä mieltä et kuiva vuosi on parempi kuin märkä. Tästä oikeastaan puuttuisi enää et nämä korjuu ajan säät muuttuisivat sateisiksi. Mut juu liika vesikin voi olla huono juttu..
-
^
Viimeisessä lauseessa on osatotuus....liika on aina liikaa oli sitten märkää,kuivaa,kylmää tai kuumaa.Täällä päin oli noista neljästä kaikkia .Eri kasvit kestää noita eri lailla ja mihin aikaan kasvua mikäkin osuu .
-
^
Viimeisessä lauseessa on osatotuus....liika on aina liikaa oli sitten märkää,kuivaa,kylmää tai kuumaa.Täällä päin oli noista neljästä kaikkia .Eri kasvit kestää noita eri lailla ja mihin aikaan kasvua mikäkin osuu .
Itsellä ei ole kuivassa koskaan jääty ilman jyviä. Hukkuneissa kasvustoissa näin on käynyt useastikkin.
-
Kuivana kesänä saa vähätkin jyvät puitua. Märkänä on jäänyt hyväkin sato peltoon . Toki joskus on kasvustot olleet märkänäkin kesänä olemattomat .
-
^
Viimeisessä lauseessa on osatotuus....liika on aina liikaa oli sitten märkää,kuivaa,kylmää tai kuumaa.Täällä päin oli noista neljästä kaikkia .Eri kasvit kestää noita eri lailla ja mihin aikaan kasvua mikäkin osuu .
Itsellä ei ole kuivassa koskaan jääty ilman jyviä. Hukkuneissa kasvustoissa näin on käynyt useastikkin.
On tullu nähtyä pystypäisenohran mätänevän vesisatteessa tähkään.Tuotako yritti puida,niin ensinnäkin kuorma linttaantu kärryyn kiinni,neljännes jäi kuormasta jälelle ja toisekseen tuona syksynä viljat oli niin kosteita,joko mittari meni pohjaa tai mittari ei suostunut näyttämään kosteutta.En muista oliko samainen syksy jolloin se sumu oli niin sankkaa,autonlasit valuivat vettä päivälläkin.
-
^
Viimeisessä lauseessa on osatotuus....liika on aina liikaa oli sitten märkää,kuivaa,kylmää tai kuumaa.Täällä päin oli noista neljästä kaikkia .Eri kasvit kestää noita eri lailla ja mihin aikaan kasvua mikäkin osuu .
Itsellä ei ole kuivassa koskaan jääty ilman jyviä. Hukkuneissa kasvustoissa näin on käynyt useastikkin.
On tullu nähtyä pystypäisenohran mätänevän vesisatteessa tähkään.Tuotako yritti puida,niin ensinnäkin kuorma linttaantu kärryyn kiinni,neljännes jäi kuormasta jälelle ja toisekseen tuona syksynä viljat oli niin kosteita,joko mittari meni pohjaa tai mittari ei suostunut näyttämään kosteutta.En muista oliko samainen syksy jolloin se sumu oli niin sankkaa,autonlasit valuivat vettä päivälläkin.
Kyllä kyllä. Niinkuin kirjoitin,liika on aina liikaa,oli mitä oli.
Onhan näitä sattunut.Joku vuosi oli naapurilla reilun 10 hehtaarin lohko pystyä kevätvehnää ja juuri ennen puimista alkoi sateet ja lämmintä niin vehnissä oli sateiden jälkeen 5 sentin idut...nekin puitiin ja kuivattiin kun vain sai menemään kuivaajaan.2017 oli viileä ja sateinen kesä,syksyllä ei toinen naapuri meinannut löytää puimuria pellolta pimeässä kun oli niin kova sumu,vasta kohdalla näkyi Tucanon vilkkuvalot.Kipin kun nosti pystyyn niin vehnät tippui paakkuina kuivuriin,melkoista tahmaa. Jonain vuonna taas kuivuuden takia kaurat olleet kuin kuusen hakoja,pieniä tikkuja.1987 oli talvi kova ja seuraava kesä viileä.Monitahoinen ohra painoi 39 kiloa hehto,ei siinä jauhot lehmille paljoa painaneet,harmaitakin olivat .Seuraavana talvena sai hakea rehutehtaalta soijajauhoa,se oli kovaa tavaraa,kivan keltaistakin.
Tämä laji olisi kovasti helppoa kun olis aina sopivat kelit kaikkien muiden vastusten lisäksi...
-
^
Viimeisessä lauseessa on osatotuus....liika on aina liikaa oli sitten märkää,kuivaa,kylmää tai kuumaa.Täällä päin oli noista neljästä kaikkia .Eri kasvit kestää noita eri lailla ja mihin aikaan kasvua mikäkin osuu .
Itsellä ei ole kuivassa koskaan jääty ilman jyviä. Hukkuneissa kasvustoissa näin on käynyt useastikkin.
On tullu nähtyä pystypäisenohran mätänevän vesisatteessa tähkään.Tuotako yritti puida,niin ensinnäkin kuorma linttaantu kärryyn kiinni,neljännes jäi kuormasta jälelle ja toisekseen tuona syksynä viljat oli niin kosteita,joko mittari meni pohjaa tai mittari ei suostunut näyttämään kosteutta.En muista oliko samainen syksy jolloin se sumu oli niin sankkaa,autonlasit valuivat vettä päivälläkin.
Kyllä kyllä. Niinkuin kirjoitin,liika on aina liikaa,oli mitä oli.
Onhan näitä sattunut.Joku vuosi oli naapurilla reilun 10 hehtaarin lohko pystyä kevätvehnää ja juuri ennen puimista alkoi sateet ja lämmintä niin vehnissä oli sateiden jälkeen 5 sentin idut...nekin puitiin ja kuivattiin kun vain sai menemään kuivaajaan.2017 oli viileä ja sateinen kesä,syksyllä ei toinen naapuri meinannut löytää puimuria pellolta pimeässä kun oli niin kova sumu,vasta kohdalla näkyi Tucanon vilkkuvalot.Kipin kun nosti pystyyn niin vehnät tippui paakkuina kuivuriin,melkoista tahmaa. Jonain vuonna taas kuivuuden takia kaurat olleet kuin kuusen hakoja,pieniä tikkuja.1987 oli talvi kova ja seuraava kesä viileä.Monitahoinen ohra painoi 39 kiloa hehto,ei siinä jauhot lehmille paljoa painaneet,harmaitakin olivat .Seuraavana talvena sai hakea rehutehtaalta soijajauhoa,se oli kovaa tavaraa,kivan keltaistakin.
Tämä laji olisi kovasti helppoa kun olis aina sopivat kelit kaikkien muiden vastusten lisäksi...
Mul ei kuivanakaan vuonna ole koskaan hehtopainot jääneet huonoiksi. Märkinä kylläkin. En tiedä mistä tämä johtuu, kun monella tuntuu olevan toisinpäin. ;D
Sama se on laatujen kanssa. Auringossa laadut hyviä sateisena vuonna saa jännätä enemmän laatujen kanssa. Riittääkö hlp, entä mitä on sako tai jyväkoko jne..
Tulee kyl käytetty ulkomaisia jalosteita ja borealit jätetään pääsääntöisesti kauppaan. Eivät mielestäni sovellu tänne etelän saviseudulle. Se vähäinen kokemus mikä noista on itsellä ja kolleegoilla niin kuivana jää jyvät kevyiksi ja jyväkoossakin toivomisen varaa. Märkänä kiusaa sit tautdit, homeet yms.
Nooh onneksi tämä kasvukausi on kohta ohi ja voi unohtaa tämän surkean vuoden. Ensi vuosi ei toivottavasti ole samanlainen.
-
Mä olen edelleen vahvasti sitä mieltä et kuiva vuosi on parempi kuin märkä. Tästä oikeastaan puuttuisi enää et nämä korjuu ajan säät muuttuisivat sateisiksi. Mut juu liika vesikin voi olla huono juttu..
Mikäli sääennusteita on lainkaan uskominen, ollaan Varsinais-Suomessa lähestymässä juuri tätä tilannetta. Viimeisten sateitten ja sumppuisten päivien jälkeen vehnän kosteus vielä liki 30 ja uusia sateita ennusteissa taas sunnuntaista eteenpäin. Vehnä on kaikkein hankalin kyseisissä oloissa, ja vehnää nimenomaan on vielä paljon puimatta, vasta ihan varhaisimpia kylvöjä puitu ja nekin märkänä. Mielenkiintoista, miksi muuttuu.
-
Mä olen edelleen vahvasti sitä mieltä et kuiva vuosi on parempi kuin märkä. Tästä oikeastaan puuttuisi enää et nämä korjuu ajan säät muuttuisivat sateisiksi. Mut juu liika vesikin voi olla huono juttu..
Mikäli sääennusteita on lainkaan uskominen, ollaan Varsinais-Suomessa lähestymässä juuri tätä tilannetta. Viimeisten sateitten ja sumppuisten päivien jälkeen vehnän kosteus vielä liki 30 ja uusia sateita ennusteissa taas sunnuntaista eteenpäin. Vehnä on kaikkein hankalin kyseisissä oloissa, ja vehnää nimenomaan on vielä paljon puimatta, vasta ihan varhaisimpia kylvöjä puitu ja nekin märkänä. Mielenkiintoista, miksi muuttuu.
Syyskuu kutenkin on vähäsateisempi kuukausi kuin elokuu. Ongelma monella on se, kun aikaiset lajikkeet toistuvasti kuolivat pystyyn puolen vuosikymmenen aikana, moni on muuntanut vähittäin lajikkeita myöhäisiin, kuten meikäläinenkin. Embla-kevätvehnä, Jacky-kaura, Sylvester - ohra.
Näyttää siltä, että Jackyn ja Sylvesterin kerkisi hakemaan ennen sateita pois, märkänä kuitenkin, kuivuri on paahtanut kaapillisia kymmenen-kaksitoista tuntia. Mitään järkeä raakana puimisessa ei ole, mutta tummanharmaaksi sumuissa muuttuva kevätvehnä pistää tekemään tyhmyyksiä. Jacky ja Sylvester kuitenkin osoittivat, että ovat erinomaisen kenttäkelpoisia tuotteita: 50-70 kg:n typpiannoksella tuottivat normaalin talousviljelyn sadon, ja koealalla 1,4 ha:lla Sylvester 145 kg:n typpimäärällä tuotti hyvinkin 6000 kg/ha, lähes 70 kg:n painoista viljaa. Moddus Evoa ehkä tuli liioitelluksi: 45 cm korsi ei ehkä ole kauralle oikea ?
Vehnästä ei vielä ole mitään käsitystä, tuolla jo ajetaan puimurilla kevätvehnää, ja moottorin voihkinasta päätellen ahdistaa massan määrä, eikä kierrosta pääse, ennen kuin säiliö on täynnä. Kuivina vuosina 4 kuutioon sai ehkä hehtaarin parturoida.
-SS-
-
Mä olen edelleen vahvasti sitä mieltä et kuiva vuosi on parempi kuin märkä. Tästä oikeastaan puuttuisi enää et nämä korjuu ajan säät muuttuisivat sateisiksi. Mut juu liika vesikin voi olla huono juttu..
Mikäli sääennusteita on lainkaan uskominen, ollaan Varsinais-Suomessa lähestymässä juuri tätä tilannetta. Viimeisten sateitten ja sumppuisten päivien jälkeen vehnän kosteus vielä liki 30 ja uusia sateita ennusteissa taas sunnuntaista eteenpäin. Vehnä on kaikkein hankalin kyseisissä oloissa, ja vehnää nimenomaan on vielä paljon puimatta, vasta ihan varhaisimpia kylvöjä puitu ja nekin märkänä. Mielenkiintoista, miksi muuttuu.
Syyskuu kutenkin on vähäsateisempi kuukausi kuin elokuu. Ongelma monella on se, kun aikaiset lajikkeet toistuvasti kuolivat pystyyn puolen vuosikymmenen aikana, moni on muuntanut vähittäin lajikkeita myöhäisiin, kuten meikäläinenkin. Embla-kevätvehnä, Jacky-kaura, Sylvester - ohra.
-SS-
Tilastojen valossa näin onkin, elokuu on sateisempi kuukausi kuin syyskuu, ja tätä usein jaksat mainostaa, mutta käytäntö onkin aivan toinen. Elokuun 10. päivänä kun ripsaisee parikymmentä milliä, se ei tarvitse kuin yhden tuulisen ja aurinkoisen päivän, niin jo pöly käy ja puimurit kirmaa pelloilla. Elokuussa näitä tuulisia, lämpimiä ja aurinkoisia päiviä usein onkin. Jotenkin sitten kun syyskuuhun mennään, muuttuukin ilma viileämmäksi, yökaste ja sumu hälvenevät joskus iltapäivällä, jos silloinkaan; aurinkokaan ei oikein jaksa paistaa. Yht äkkiä kymmenenkin millin sateen kuivuminen ottaa aika.
Lajikevalinta on sitten toinen juttu, mutta varsin myöhäisiä ne lajikkeet ennenkin olivat. Nämä aikaiset lajikkeet olivat lähinnä takavuosien hitti, mutta lupaavan alun jälkeen kävikin ilmi, ettei näistä ollut kuiviin ja kuumiin, eikä sen enempää vaihteleviin, sääoloihin, joten myöhäiset lajikkeet piti ns. "keksiä uudelleen". Maataloudessa aika monelle asialle on käynyt näin.
-
Vehnää kosteus 25,pistetään meneen... 😎
-
Hullua...
-
Tänään puimurit ilmestyivät vehnäpelloille. Yllättäen kuivui 20%:n tuntumaan ja pölykin kävi.
-
Tänään puimurit ilmestyivät vehnäpelloille. Yllättäen kuivui 20%:n tuntumaan ja pölykin kävi.
Luomu quarna oli käsipuinnilla 18% eilen. Puolikas päivä eilen ja tänään toinen. 30ha lakaistu ja sato sama 30t.
Kyllä se vesi tekee sadon juu...
Viime vuonna oli kuivuuden kanssa itävyys ongelmia mut puoltoista tonnia sai silti puida syksyllä.
Huomenna katotaan tavis quarna pois ja sit jatketaan loppuihin luomukauroihin. Hurraa huudot on aika vähissä.. loppuisi jo tämä kärsimys.
Btw. Noi pellot mistä nyt puitiin se tonni hehtaarilta niin viime vuonna sieltä puitiin 4t/ha luomukauraa... Et sellaset paskat pellot... Jos se vuosi oli kuitenkin paska?
-
Ai että mikä juoni, se antoi toisen peräkkäisen lämpimän ja sateettoman päivän. Oli tarkoitus käydä paahtamassa vehnät pois. Pellolle ajaessa aamusumussa vatsaa alkoi kouria, tie oli aivan märkä puiden alta, karu totuus paljastui kun ajoin traktorin ja kärryn ruiskutusuriin ja kädellä vehnä oli likomärkää. Kävelin sen 10 metriä tietlle pellolta jonka tuloksena housut aivan läpimärkinä. Puin sitten puolenpäivän nihkeästä illan alkavaan nihkeyteen. Tavoitteet eivät täyttyneet.
Mutta nyt on kiirus. Pistin ysin jälkeen vielä uuden satsin kuivuriin kävin suihkussa ja pistin kaupunkivaatteet päälle. Tänään lähdetään Forssaan naisiin, sitä on 11.8 päivästä lähtien oltu tässä kiinni joten otetaan 4-5 tunnin irtiotto 8)
-
Kyllä nihkeetä on jyvien kertyminen tänä vuonna :o Puin viikolla aika kostean, sinänsä valmiin Vanille ohran. 7ha lohkolta keskisato 2300kg. Hyi helkkari, onneksi hehtopainoa oli 66kg ja sai viljan ihan puhtaaksi. Nyt parina päivänä Proxy kauraa. Oikeastaan kaikki kaurat tänä vuonna kirjavia. Mistä tämä oikein johtuu? Proxyn kanssa ongelma oikein korostuu, kun isot vihreät ja pehmeät jyvät ei niin vain kuivakkaan. Yleensä kaura ottaa kuivauksen lopussa oikein loppukirin ja täytyy olla kuivurin lähettyvillä tai menee ylikuivaksi. Mutta Proxy on loppuun asti sitkeä. Muistuttaa 2t ohran kuivausta. Joka tapauksessa laatu on hyvää. Isoa komeeta jyvää ja hehtopaino 62kg. Satoa ei vaan kerry tästäkään. Alustava laskelma ja arvio on, että asettuu johonkin 3700kg tietämille. Kuutta tonniakin toiset vetäneet tässä vieressä. Sänki vei sadon tänä vuonna. Ehkä ensimmäistä kertaa ties koska. Nyt on kahden syksyn kokemus näistä isojyväisistä Proxystä ja Avenuesta, eikä minusta tullut näiden ystävää. Otin Proxysta siemenen sivuun, mutta ei tätä koko alalle parane laittaa. Tällä kokemuksella sanoisin, että kauran optimijyväkoko on siinä 40g kieppeillä ja siitä kun mennään ylöspäin niin valmistuminen alkaa venyä ja kaurat on märkiä. Belinda kuitenkin tällaisena vuonna 58kg, jyväkoko 3,6 eli vanhan hyvän ajan laadukasta kauraa. Kyllä se Belindan korvaaja on edelleen hakusessa. Ensi vuodeksi taas jonkun kokeiluun, mutta isojyväinen se ei enää saa olla, eikä missään nimessä mitään Borealin lajikkeita.
-
Kylmis on oikeassa et tänä vuonna sänki keväällä tuskin oli se voittava ratkaisu. Harmi vain et ainakaan itsellä ei ollut viime syksynä tietoa et millainen kasvukausi tulee. Jos olisi ollut niin olisin kylvänyt enemmän syyskasveja ja loput kyntänyt. Jopa kevätkyntö olisi voinut toimia mikä on erittäin harvinaista saviseudulla.
Yksi vuosi, tämä vuosi oli nyt kenties poikkeus ja ensi vuonna palataan toivottavasti takas normaaliin.. ;D
-
Kylmis on oikeassa et tänä vuonna sänki keväällä tuskin oli se voittava ratkaisu. Harmi vain et ainakaan itsellä ei ollut viime syksynä tietoa et millainen kasvukausi tulee. Jos olisi ollut niin olisin kylvänyt enemmän syyskasveja ja loput kyntänyt. Jopa kevätkyntö olisi voinut toimia mikä on erittäin harvinaista saviseudulla.
Yksi vuosi, tämä vuosi oli nyt kenties poikkeus ja ensi vuonna palataan toivottavasti takas normaaliin.. ;D
Edes kevätkyntö ei pelastanut vedelle herkimpiä viljelykasveja. Rikkakasvit se sai kyllä myöhästyneeseen lähtöön eli vaikeammaksi torjua...
-
Ai että mikä juoni, se antoi toisen peräkkäisen lämpimän ja sateettoman päivän. Oli tarkoitus käydä paahtamassa vehnät pois. Pellolle ajaessa aamusumussa vatsaa alkoi kouria, tie oli aivan märkä puiden alta, karu totuus paljastui kun ajoin traktorin ja kärryn ruiskutusuriin ja kädellä vehnä oli likomärkää. Kävelin sen 10 metriä tietlle pellolta jonka tuloksena housut aivan läpimärkinä. Puin sitten puolenpäivän nihkeästä illan alkavaan nihkeyteen. Tavoitteet eivät täyttyneet.
Mutta nyt on kiirus. Pistin ysin jälkeen vielä uuden satsin kuivuriin kävin suihkussa ja pistin kaupunkivaatteet päälle. Tänään lähdetään Forssaan naisiin, sitä on 11.8 päivästä lähtien oltu tässä kiinni joten otetaan 4-5 tunnin irtiotto 8)
Oliko ilta puinnilla onni myöten? Mikäs on Forssassa nykyään sellainen meno paikka? En montaa kertaa käyny Forssan riennoissa, kun en ole sitä instuutin väkeä vaan tosta Hyvinkäältä.
-
Ai että mikä juoni, se antoi toisen peräkkäisen lämpimän ja sateettoman päivän. Oli tarkoitus käydä paahtamassa vehnät pois. Pellolle ajaessa aamusumussa vatsaa alkoi kouria, tie oli aivan märkä puiden alta, karu totuus paljastui kun ajoin traktorin ja kärryn ruiskutusuriin ja kädellä vehnä oli likomärkää. Kävelin sen 10 metriä tietlle pellolta jonka tuloksena housut aivan läpimärkinä. Puin sitten puolenpäivän nihkeästä illan alkavaan nihkeyteen. Tavoitteet eivät täyttyneet.
Mutta nyt on kiirus. Pistin ysin jälkeen vielä uuden satsin kuivuriin kävin suihkussa ja pistin kaupunkivaatteet päälle. Tänään lähdetään Forssaan naisiin, sitä on 11.8 päivästä lähtien oltu tässä kiinni joten otetaan 4-5 tunnin irtiotto 8)
Oliko ilta puinnilla onni myöten? Mikäs on Forssassa nykyään sellainen meno paikka? En montaa kertaa käyny Forssan riennoissa, kun en ole sitä instuutin väkeä vaan tosta Hyvinkäältä.
Eikös siinä siirrytä jo seuraavaan vaiheeseen eli kyntöön? ;D
Eikös sitä sanota et kyntäjä ei vakoaan valitse... ::) ;D
-
Kylmis on oikeassa et tänä vuonna sänki keväällä tuskin oli se voittava ratkaisu. Harmi vain et ainakaan itsellä ei ollut viime syksynä tietoa et millainen kasvukausi tulee. Jos olisi ollut niin olisin kylvänyt enemmän syyskasveja ja loput kyntänyt. Jopa kevätkyntö olisi voinut toimia mikä on erittäin harvinaista saviseudulla.
Yksi vuosi, tämä vuosi oli nyt kenties poikkeus ja ensi vuonna palataan toivottavasti takas normaaliin.. ;D
Edes kevätkyntö ei pelastanut vedelle herkimpiä viljelykasveja. Rikkakasvit se sai kyllä myöhästyneeseen lähtöön eli vaikeammaksi torjua...
Ei varmaankaan juu. Itselläkin kun on näitä niin sanotusti tasaisia lohkoja joissa kuitenkin notkoa ja kohoumia niin suurimpien sateiden aikaan kesällä niissä notkoissa oli vettä nilkkoihin asti. Koko kesäkuun sateet olivat pitäneet maaperän koateana ja juhannuksen ryöppy ei sit mahtunut enää muuta kuin siihen pinnalle. Jokainen oja tulvi ja nosti pinnan pelloille niin että muutamia päiviä metriä leveä oja olikin 5-10m leveä.. ::)
-
Ei kait Vorsas muita kyntöpaikkoja kuin Matkakeidas 8) 8)
-
Oli juu vähän nihkeetä. Ajoin juolavehnäistä hernettä noin klo 15 - 19, läntinen metsänreuna takerteli tuolloinkin kun aamulla ei sumussa aurinko paistanut ja illalla taas jo varjossa. Herne oli kyllä tuota varjoista lukuunottamatta kuivaa ja pystympi pölysikin kiusaksi saakka. Sivu- tai vastalakoinen herne on kyllä kosteana melkein tekemätön paikka. Jännästi teki varsista sellaisia U-lenkkivyyhtejä, lenkki lakokynnen alapuolelta ja päät pöydällä. Osa varsista niin maassa että kynsi menee päältä mutta latvat yhdessä tekevät sen lenkin. Ja nihkeänä ei päädy terälle asti. Onneksi se varjoinen osa lohkoista loppui.
-
Oho, tulipa tehtyä laskuvirhe Proxyn satotason kanssa. Sain viimeisen erän tiedot vietyä kirjanpitoon ja keskisato nousikin 4800 kiloon, jokaisen kuivauserän painaessa yli 60kg. Nyt tämä näyttää paremmalta eli Belindasta tuli yli tonnin vähemmän satoa, mikä on hyvin loogista, koska alkoi valmistua helteissä liian nopeasti. Proxy sensijaan kesti helteet paremmin, vaikka siinäkin oli tyhjiä jyväaihioita. Eilen aloin puida Nestoria, joka oli yllättävän valmista. 16 puintikosteus ja jyvien laatu perinteistä Borealia. Näyttää ihan silpulta Proxyyn verrattuna. Antin onneton esipuhdistin ei tahdo jaksaa puhdistaa näitä tarpeeksi hyvin. Jos ei menisi siemeneksi, niin kokeilisin vetää 2mm seulalla puhtaammaksi. Väitän, että tosi surkeaa silppua löytyy lajittelujätteistä. Mutta ei se mitään. Näitä kansa haluaa kaupasta ostaa, niin saamansa pitää. Katsotaan hehtopaino ja kokonaissato myöhemmin....
-
... jokaisen kuivauserän painaessa yli 60kg. ... Proxy sensijaan kesti helteet paremmin, vaikka siinäkin oli tyhjiä jyväaihioita. ...
Jackyn laatu oli OK, väitän, että Taika-kaurassa ja Niklaksessa olisi noilla pelloilla tähtäilty tuota Borealin optimoitua 44 kg:n hlpainorajaa:
Jackyn tulos:
Kosteus (%) 10.6 %
DON-toksiini (mg/kg) 0.1 mg/kg
Hehtolitrapaino (kg) 57 kg / 100L
Jyväkoko <2,0 mm (%) 1.8 %
Valkuainen (% ka) 10.8 % kuiva-aineesta
Jackyssa oli laikkuja, joissa leikattu sänki oli aivan vihreää. Mattya oli vertailussa, oli kokonaan kahden kerroksen kauraa, vihreätä oli aivan liikaa: silti kypsät jyvät olivat jo värjäytyneet harmaammiksi yösumuissa.
-SS-
-
Jaa... tänään piti olla kuiva päivä ja vasta illalla sataa että saisi viimeiset pois... näyttää hieman huonolta taas...
-
Nytten tuli ööh? Kun noi kasvpäivät on alle sata niin aikaisin ja yli myöhään, Nyt seuraavaksi on troy, 101,4 päivää,
Kuukle lämpösummaa jne, mutta, alkaako laskenta kun oras tulee pintaan vai kylvöpäivä? Lämmintä oli ja 20 päivä se maahan meni. Ja siitä sata ois 28.8- Nyt vilä ehkä ei nyt ihan valmis? Ei ole paniikki mihinkään, mutta.
-
On se kumma ilma...
Märkää märkää... pinnassa. Kasvustossa...
...maa rutikuivaa...
luulisi osan imeytyvän maahan, mutta ei kait sitten...
kolmelta uskalsi lähteä puimaa, mutta ohi on.
...syyskylvöjä sitten ensi viikko...
ja Iisakke paransi loppua kohden, eiköhän tuosta sen 4t/ha tullut lopulta, mikä täällä on normaalin ja hyvän rajalla...
-
Maa on kuiva mutta kotee ilma on kyll.
Koitin 20.5 kylvettyä troy, ihan sekulia vaikka näytti tasaiselta niin paaljon vihreitä seassa. Otin nyt kärryn pohjalle ja puhallus jospa nyt tasaantuis. uusi yritys loppuviikolle.
-
Aivan mahtavat kelit tänään.
Kun niitä kevätvehniä vielä puimatta ihan lottovoittoa nää kelit näille.
Voi vitallis mitä pölyä ja satoakin ihan kiitettävästi.... näin sivusta seuraavana,
-
Se kauhee pöly jotain hometta? :-\
Omat Quarnat ei pölissy juur lainkaan..
-
Ehei, satoa kuivana. Jotkut ne vaan onnistuu .
-
Puintikosteus alle 16, raskas kumminkin kuivata, eikä painuvat kuivurissa kasaan.
-SS-
-
Puintikosteus alle 16, raskas kumminkin kuivata, eikä painuvat kuivurissa kasaan.
-SS-
Kannattaa laskeskella typpitasetta. Jos nyt saat kuuden tonnin sadon kuudella kymmenellä typpikilolla ja valkuaiset on ok tasolla, että onnistuuko sama resepti vehnällä vielä ensi vuonna.
-
Puintikosteus alle 16, raskas kumminkin kuivata, eikä painuvat kuivurissa kasaan.
-SS-
Kannattaa laskeskella typpitasetta. Jos nyt saat kuuden tonnin sadon kuudella kymmenellä typpikilolla ja valkuaiset on ok tasolla, että onnistuuko sama resepti vehnällä vielä ensi vuonna.
Olihan siinä kuuden - seitsemän vuoden voimat maaperässä. Liukeni nyt sitten alkukesän sateissa kasvustoon. Enpä usko, että tässä elämässä enää samanmoista satoa irtoaa. Useimmiten käy huono tuuri, nyt kävi hyvä tuuri.
-SS-
-
Ja kelit kohdillaan, vehnä 16-17%.Pitihän viime pe ajaa se yks 25%.Onneksi tuli vkl vedettyä vaan koss siis uunin pankolla😎
-
16% oli joo eilen vielä pitäisi saada 50-60 tonnia jonnekin pois sateiden alta, kärryille juuri ja juuri saa mut sitten ei pysty vaihtaan satsia. Keksin juuri, että puimureihin saa säilöön 46 hl ja vanha 34 hl kuivurikaappi on täytettävissä ja tuuleteltavissakin. 16% vehnää pystyy viikon säilömään ennen kuivausta. Kahdessa kärryssä on puhalluspohja.
-
16% oli joo eilen vielä pitäisi saada 50-60 tonnia jonnekin pois sateiden alta, kärryille juuri ja juuri saa mut sitten ei pysty vaihtaan satsia. Keksin juuri, että puimureihin saa säilöön 46 hl ja vanha 34 hl kuivurikaappi on täytettävissä ja tuuleteltavissakin. 16% vehnää pystyy viikon säilömään ennen kuivausta. Kahdessa kärryssä on puhalluspohja.
Teet niin kuin todellisissa vehnäntuotantomaissa tehdään: kippaat pihalle pressun päälle ( koska sulla ei asfalttipihaa ole) ja sateen varalta pressu kasan päälle.
-
Puinnit tuli eilen tehtyä..On tämä aina juhlallinen tunne..jo kolmannenkymmenen kerran..
-
Puinnit tuli eilen tehtyä..On tämä aina juhlallinen tunne..jo kolmannenkymmenen kerran..
Omat puinnit tehty ja viljat sateensuojassa. Piti käydä juhlistamassa lehtipihvillä ja jopa alkoi sen jälkeen silmäluomet painamaan. Huomiseen jää puimakoneen putsailut ja viimeiset kuivaukset. Kävi vielä tuuri kun aamulla öljyauto kurvasi pihaan kun säiliössä oli noin 100 litraa jäljellä. Kerrankin näin.
Mistähän sitä kaivaisi inspiraatiota syysvehnäpellon kyntämiseen viikonloppuna...
-
16% oli joo eilen vielä pitäisi saada 50-60 tonnia jonnekin pois sateiden alta, kärryille juuri ja juuri saa mut sitten ei pysty vaihtaan satsia. Keksin juuri, että puimureihin saa säilöön 46 hl ja vanha 34 hl kuivurikaappi on täytettävissä ja tuuleteltavissakin. 16% vehnää pystyy viikon säilömään ennen kuivausta. Kahdessa kärryssä on puhalluspohja.
Teet niin kuin todellisissa vehnäntuotantomaissa tehdään: kippaat pihalle pressun päälle ( koska sulla ei asfalttipihaa ole) ja sateen varalta pressu kasan päälle.
Pihalla on nyt 20 kuution koukkulava kuivalla vehnällä täytettynä. Pääsee kärryruuhkaa laukomaan tyhjentyneeseen varastosiiloon, huomenna yhdistelmäkuorma kuivaa vehnää lähtee vuokrasiiloon. Sitten jo pärjää, koska tuota puitua vehnää voi lastata siiloon odottamaan kuivausta: siinä 15 kosteaa oli Calispero. Kuivattua vehnää on kolmessa kärryssä, juuri puitua kahdessa isommassa, odottavat kuivaajaan pääsyä, yksi kärry on täynnä kauraa, piti työntää yhteen irtosiiloon, mutta kierukan alapään tukilaakeri alkoi jumittamaan ja käryämään. Eikö jokin pronssilaakeri rasvanipalla olisi parempi noissa, uudemmissa kaikissa on tuollainen muka suojattu kuulalaakeri alapään häkissä, vanha Junkkari klapisee ilmankin tukilaakeria ihan hyvin...
Kuivurin lastaustunneli testattiin nyt pisimmällä mahdollisella perävaunulla. Niin vaan lähti maailmalle, ilman että ovenpielet olivat vaarassa, kun harjoitteli muutaman kerran. Se kuski oli tupakkinsa ansainnut. Samanlaisen tuumailun teki eräs tammisaarelainen viljakuski, opetti rauhallisesti nuorta sukupolvea, kun tämä nuori isäntä jäi jumiin oven pieleen.
On ehkä niin, että vain harvat kuljetusyrittäjät lähtevät hankaliin ja ahtaisiin paikkoihin. Jos sellaisen löytää puhelimensa yhteystietoluetteloon, voi onnitella itseään.
-SS-
-
Olihan paskaa keliä pari viime päivää ja sunnuntai-iltakin. Pellotkin kostui lisää, ja tänään oli lakokaura melkoisen litimärkää illansuussakin vaikka iltapäivä olikin kuivattavaa keliä. Jospa huomenna parempaa keliä. Puinnit hyvällä mallilla, viimeinen kolmannes/neljännes alussa. Vielä puolitoista viikkoa huippukeliä, niin ois kaikki pois. Ennuste ei tosin lupaa kuin vajaa kaks päivää, perjantaille jo sadetta illasta ja sitten ei oikeaa poutaa ole luvassakaan. Onneksi 60ha rypsiä puitavana, ne ei aiheuta jännitystä vielä tässä vaiheessa alkusyksyä.
On ollut hyvin polarisoituneet puintikelit, sekä loistavaa keliä että jatkuvaa sateen tihuutusta. Lakopaikat luonnollisesti itää, ne jotka on pötköttäneet heinäkuun ukkosista mutta valitettavasti viime aikoina tullut lisää lakoa kauraan. Vielä reilu viikko sitten näytti isoin kauralohko kivan pystyltä, tänään sitä aloittaessa karu tilanne että lakoa onkin riittämiin. Lie ukkosen jyrinällä eilenkin aamulla jotain osaa ja arpaa, kun ei kuivana jyrissyt...
-
Ylinnos Moddus Evoa, kyllä tähkänkin pituuteen näytti vaikuttaneen, kun tulikin pitkät ennätyshelteet perään.
Terpal näyttäisi olevan kohtuullisen hellävarainen. Embla sai sitä, ja tähkässä oli mittaa.
Mutta kyllä kääpiömäinen pystyvilja on ollut helppo puida, viime syksyn Taika-kauran 100 % liimalako jätti vamman sieluun.
Vain Calisperosaa on laon alkua, on semmoinen tiheä, ohutkortinen kasvutavaltaan. Satotaso mielestäni ei ihan pärjää Emblalle, mutta on pienijyväisempää, punaruskeampaa ja painavampaa kuin Embla, kärryn laidat pinkeänä ja renkaat lytyssä, asfalttiin jää himmeät mustat raidat jopa.
-SS-
-
Ijasjasta itään mun pellot. Onneksi viljalla tänä vuonna vain 40% pinta-alssta . Tuli puitua hyvillä keleillä . Hintoja ois voinut kiinnittää hieman enemmän , mutta ei nuo mökkiläisen määrät niin isoja ole , että kauheasti harmittais . Ainoa on ,että myykö nyt vai jättääkö siiloon odottamaan tulevia hinnan nousuja vuosien päähän . Ensi vuonna ei nyt näytä kysyntää olevan ennustuksen mukaan olevan viljalle , joten viljaa kylvän vielä vähemmän .
-
Muutama hehtaari jäi vielä tälle päivälle sitten oli puinnit paketissa.
Positiivisia yllätyksiä ei juuri tullut puintien edetessä. Kokoajan siirryttiin huonompiin kasvustoihin. Jopa se tavis vehnä oli lievä pettymys. Ajattelin et sentään 4t raja olisi rikkoutunut mut ei. Kyl sitä veden vaivaamaa oli niin paljon ja muutenkaan kasvustossa ei ollut jyviä vaikka päällepäin siltä näytti. Joku täällä tia kenties useampikin on täällä kehunut et aikaiset kylvöt oli ne parhaat. Kyl ne itselläkin ne aikaiset olis paremmat. Valitettavasti nämä viimeiset eivät olleet silloin touko kesäkuun vaihteessa vielä edes kylvökunnossa. Sateet vain eivät antaneet mahdollisuutta enää kuivatella enempää.
Puinti ilmat olivat kyllä melko hyvät. Varsinkin tämä viimeinen viikko oli mukava kun ei edes kuuroja tullut välissä. Puintikosteudetkin pysyi kurissa. Alta 20% oli koko ajan. Yleisin kosteus joku 16-17%. Mukavasti tuli kuivaus pienillä kuluilla.
Valitettavasti viikon kahden ajanjakso pilasi tämän vuoden. Tietää jo nyt sanoa että tästä jäi viljelyhistoriani huonoin vuosi sadollisesti. Todennäköisesti myös rahallisesti. 50ha alalta kauraa kun pui tonnin hehtaarilta niin ei paljoa naurata. Tai 30ha kevätvehnää saman tonnin. Edes kuivana vuonna 2021 ei jääty sadoissa noin alas. Taviksistakaan ei mitään huippusato tullut. Herne ja ohra jäi 3t paikkeelle. Vehnästä ja kaurasta tuli ehkä 3,5 tonnin verran.
Mut juu vielä muutama hehtaari tänään ja sit voi unohtaa tämän paskan vuoden. Valtaosa muistaa tämän vuoden huippuvuotena itselle tämä jää muistiin lähes täydellisenä katastrofina..
-
Tos joo kun on ruuhkaa, pahasti siinä mun lähin kuivuri vastaanotto, ja todellakin huonompaan suuntaan sää näyttää. Maanantaina oli nuhkee, mutta tiistaina samat kylvökset jo huomattavasti kuivempaa. Niimpä kaikki kärryt täynnä. Ja oishan noi kiva saada pois. Juttelin sitten vaihtolavadivisioonan kanssa ja pyysin 20m3 lavaa, ja puisin siihen, telaamista se olis, mutta kahmarilla sitten tyhjäys ja poisvienti omilla kärryillä. Sain sitten kannelisen joku ei täyttä 20m3 ja tulee kuulema kippaa sen autolla sitten kun on aikaa kuivurille. Niin ratkes paljon ongelmia. Ei tainnuit kastetta olla tänä yönnä, vois mennä vaikka nyt aamukahvin jälkeen puimaan?
Ja puhallus kärryillä saa paljon peliaikaa, jos kosteusprosentti on 60, ja yli 15 astetta ja kastepiste tarpeeks korkealla, niin silloin jo tulee liki 14prosentistä,
-
Tietää jo nyt sanoa että tästä jäi viljelyhistoriani huonoin vuosi sadollisesti. Todennäköisesti myös rahallisesti. 50ha alalta kauraa kun pui tonnin hehtaarilta niin ei paljoa naurata. Tai 30ha kevätvehnää saman tonnin. Edes kuivana vuonna 2021 ei jääty sadoissa noin alas. Taviksistakaan ei mitään huippusato tullut. Herne ja ohra jäi 3t paikkeelle. Vehnästä ja kaurasta tuli ehkä 3,5 tonnin verran.
Minä näen tämän sillä tavalla, että luomuviljelyssä tulee siinä kymmenen vuoden jälkeen vastaan sellainen ilmiö, että luomupelto alkaa muuttua hiljalleen luonnonmukaiseen toimintaan, sanotaan vielä kaksisataa vuotta sitten yhteisöjen elämä olikin elämää nälänhätäkausien välillä, kun joinakin vuosina ei saatu siemenviljan vertaa satoa.
Maan tiivistymisen ongelma on paha, jos sateet eivät painu maahan vaan hukuttavat kasvuston. Sitä maan rakennetta tutkitaankin kaatamalla ämpärillä vettä jollekin alueelle. Täällä alueella on kyseisen testin tekeminen takavuosina ollut hankalaa, kun parin tuuman railot ulottuvat jonnekin syvyyksiin, sinne menee ämpärikaupalla vettä, ettei näykään.
-SS-
-
Tietää jo nyt sanoa että tästä jäi viljelyhistoriani huonoin vuosi sadollisesti. Todennäköisesti myös rahallisesti. 50ha alalta kauraa kun pui tonnin hehtaarilta niin ei paljoa naurata. Tai 30ha kevätvehnää saman tonnin. Edes kuivana vuonna 2021 ei jääty sadoissa noin alas. Taviksistakaan ei mitään huippusato tullut. Herne ja ohra jäi 3t paikkeelle. Vehnästä ja kaurasta tuli ehkä 3,5 tonnin verran.
Minä näen tämän sillä tavalla, että luomuviljelyssä tulee siinä kymmenen vuoden jälkeen vastaan sellainen ilmiö, että luomupelto alkaa muuttua hiljalleen luonnonmukaiseen toimintaan, sanotaan vielä kaksisataa vuotta sitten yhteisöjen elämä olikin elämää nälänhätäkausien välillä, kun joinakin vuosina ei saatu siemenviljan vertaa satoa.
Maan tiivistymisen ongelma on paha, jos sateet eivät painu maahan vaan hukuttavat kasvuston. Sitä maan rakennetta tutkitaankin kaatamalla ämpärillä vettä jollekin alueelle. Täällä alueella on kyseisen testin tekeminen takavuosina ollut hankalaa, kun parin tuuman railot ulottuvat jonnekin syvyyksiin, sinne menee ämpärikaupalla vettä, ettei näykään.
-SS-
Jo vaari vainaa valitteli samoja asioita. Ja hän sentään viljeli siellä sotien jälkeen. Sanoi et kuivan kanssa pärjää aina mut sade voi viedä kaiken. Tämä vuosi näytti tuonkin taas todeksi.
Ehkä hänen jälkeiset polvet ovat osaltaan olleet pilaamassa maanrakennetta mut samaa vaivaa on muillakin alueen viljelijöillä. Itse näen ongelman suurenpana jossa vain tämä kymijoen ranta savi on jo lähtökohtaisesti hankalampi maalaji.
Mitä luomuun tulee niin pitkä luomuhistoria pellolla tekee varmasti sen et viimeisetkin rippeet epäorgaanisista lannoitteista ovat hävinneet maaperästä. Taisin jo aiemmin kirjoitella et ylenpalttinen vesimäärä kun tulee niin pussista annettu liukoinen typpi tulee hyvin hyödynnettyä kasvuun eikä kasvi varmaan samalla tavalla kidu hukkumiskuolemassa. Tänä vuonna sen eron huomasi taviksen ja luomun välillä. Toki taviskin siitä liiasta vedestä kärsi ja tyhjiä hukkuneita kohtia pelloilta löytyi. Ilman noita oltaisiin varmaan oltukin ihan hyvissä satotasoissa.
-
Uusi ongelmakin tuli tässä aamulla esiin. Viimeisiä kauroja kuivaillessa ihmettelin kaurojen liikkumista putkistossa. Hlp mittari paljasti ongelman. Painoa ei ole kuin 50kg. Oikein kunnon kahu kauraa siis sadekesän jälkeen.
Itseä tämä ei sinänsä yllätä koska samansuuntaista aiemminkin havaittu. Liika vesi ja/tai syksyn sateet pesevät painon pois jyvistä.
Mut hei rain makes grain! 8)
-
Olihan paskaa keliä pari viime päivää ja sunnuntai-iltakin. Pellotkin kostui lisää, ja tänään oli lakokaura melkoisen litimärkää illansuussakin vaikka iltapäivä olikin kuivattavaa keliä. Jospa huomenna parempaa keliä. Puinnit hyvällä mallilla, viimeinen kolmannes/neljännes alussa. Vielä puolitoista viikkoa huippukeliä, niin ois kaikki pois. Ennuste ei tosin lupaa kuin vajaa kaks päivää, perjantaille jo sadetta illasta ja sitten ei oikeaa poutaa ole luvassakaan. Onneksi 60ha rypsiä puitavana, ne ei aiheuta jännitystä vielä tässä vaiheessa alkusyksyä.
On ollut hyvin polarisoituneet puintikelit, sekä loistavaa keliä että jatkuvaa sateen tihuutusta. Lakopaikat luonnollisesti itää, ne jotka on pötköttäneet heinäkuun ukkosista mutta valitettavasti viime aikoina tullut lisää lakoa kauraan. Vielä reilu viikko sitten näytti isoin kauralohko kivan pystyltä, tänään sitä aloittaessa karu tilanne että lakoa onkin riittämiin. Lie ukkosen jyrinällä eilenkin aamulla jotain osaa ja arpaa, kun ei kuivana jyrissyt...
Rannikon sateet ovat menneet tästä ohi,vajaa 14mm on syyskuun sademäärä.Pellot on todella kuivia,kastetta kumminkin on hyvin ja sen verran on nyt satanut ettei kasvustot enään ole niin ruskeita keltaisia.Tiettävästi viljoissa ei myöskään ole suuremmin lakoa ollut.
-
Ihmetyttää tuo ja101:n epäonni. Luomuviljelyä kun mainostetaan juuri sillä, että se parantaa selvästi maan rakennetta, kun latausvuosina viljellään maan rakennetta parantavia syväjuurisia kasveja, ja seurauksena maan kyky imeä vettä paranee. Ilmeisesti ei ole tarpeeksi monta vuotta vielä ollut ja101 luomussa, kun ei ole pelloista vielä kehittynyt pesusienimäisiä.
-
Maa on kuivaa, tos yhden äestelijän kansa puhuin koliesee vaan s piikiäkellä kynnös, ja tossa mitä nyt kärryjen kansaa pelloilla niin ei painu yhtään. mutta edelisviikon suuri kosteus vaikka ei edes monia mm satanu ja nytenkin ei foreca montaa mm yhteensä haluu. Sais kyllä pohjavesien takia sataa, toisaalta mulla ois ojitusta ja salaojituksia, ei tavis sataa.
-
Ihmetyttää tuo ja101:n epäonni. Luomuviljelyä kun mainostetaan juuri sillä, että se parantaa selvästi maan rakennetta, kun latausvuosina viljellään maan rakennetta parantavia syväjuurisia kasveja, ja seurauksena maan kyky imeä vettä paranee. Ilmeisesti ei ole tarpeeksi monta vuotta vielä ollut ja101 luomussa, kun ei ole pelloista vielä kehittynyt pesusienimäisiä.
Näin mä sen asian myös näkisin. Vajaa kymmenen vuotta ei vain riitä vielä. Olen kyllä huomannut maan rakenteen paranemista mut muutos tapahtuu hitaasti...
-
Ihmetyttää tuo ja101:n epäonni. Luomuviljelyä kun mainostetaan juuri sillä, että se parantaa selvästi maan rakennetta, kun latausvuosina viljellään maan rakennetta parantavia syväjuurisia kasveja, ja seurauksena maan kyky imeä vettä paranee. Ilmeisesti ei ole tarpeeksi monta vuotta vielä ollut ja101 luomussa, kun ei ole pelloista vielä kehittynyt pesusienimäisiä.
Näin mä sen asian myös näkisin. Vajaa kymmenen vuotta ei vain riitä vielä. Olen kyllä huomannut maan rakenteen paranemista mut muutos tapahtuu hitaasti...
Muutos on hidas, mutta täytyy muistaa myös lähtökohdat. Joku vähämultainen sinisen sekainen savi, ei siitä ikinä tule pesusientä ja kyllä se on maailman tappiin saakka tietyllä tapaa herkkä poutimaan. Vaikka ajaisi sentin karheen paskaa joka vuosi ja yrittäisi juurruttaa apilaa aina puoleentoista metriin asti, ei savikko silti muutu multamaaksi tai hikevän hienoksi hiedaksi. Myös se vaikuttaa paljon, onko saanut isossa jaossa kupin vai puolipallon malliset pellot.
-
Ihmetyttää tuo ja101:n epäonni. Luomuviljelyä kun mainostetaan juuri sillä, että se parantaa selvästi maan rakennetta, kun latausvuosina viljellään maan rakennetta parantavia syväjuurisia kasveja, ja seurauksena maan kyky imeä vettä paranee. Ilmeisesti ei ole tarpeeksi monta vuotta vielä ollut ja101 luomussa, kun ei ole pelloista vielä kehittynyt pesusienimäisiä.
Näin mä sen asian myös näkisin. Vajaa kymmenen vuotta ei vain riitä vielä. Olen kyllä huomannut maan rakenteen paranemista mut muutos tapahtuu hitaasti...
Muutos on hidas, mutta täytyy muistaa myös lähtökohdat. Joku vähämultainen sinisen sekainen savi, ei siitä ikinä tule pesusientä ja kyllä se on maailman tappiin saakka tietyllä tapaa herkkä poutimaan. Vaikka ajaisi sentin karheen paskaa joka vuosi ja yrittäisi juurruttaa apilaa aina puoleentoista metriin asti, ei savikko silti muutu multamaaksi tai hikevän hienoksi hiedaksi. Myös se vaikuttaa paljon, onko saanut isossa jaossa kupin vai puolipallon malliset pellot.
Hyvä pointti ja lisäys filosofilta.
En mä näiden oletakkaan muuttuvan täydellisesti mut jos jonkinlaista parannusta saisi omalla uralla aikaan niin olisihan sekin sitten jotain...
-
Olis hieno uintikeli pirkanmaalla. Poutaa ja kauhee tuuli💪
-
Olis hieno uintikeli pirkanmaalla. Poutaa ja kauhee tuuli💪
Harmi vaan, että pääsi vedet jo aika kylmiksi.
-
Ei muuten ainakaan näissä tämän seudun matalissa järvissä. En tiedä minkä lämpöisiä on, hyvin on tarjennut olla aitahommissa kahlaamassa ja ei ole lopettaessakaan kylmä tullut
-
Ohi on tältä kaudelta. Kuivaa on ja laarit täynnä, huomenna poisajoo.
On muuten 15km puimurista uria, kun omia hyvinkin kuivat maat nyt. Tosi paikallisia kuuroja tullut.
-
Olis hieno uintikeli pirkanmaalla. Poutaa ja kauhee tuuli💪
Ihan ok uintikeli oli joo, veden lämpötila 12 astetta, mutta kyllä virkisti.
-
Aika pöhkötystä ensin kaverille puimassa päivä ja omat loppuun. Sit kylvöö puol viiteen ja sama kaveri 8m possulla auttaan suorakylvöö syysrapsimaahan. 53ha vehniä kylvettynä mut tulevat rankkasateet vähän luovat tummia uhkakuvia. Uusina Bright ja Emerick lisäyksessä/vertailussa. Loput Aspekt peitattua tossia.
Viljat tallessa. Keskisatona n. 6100kg. Syysvehnä kärkenä, kaurat kuutta ja kevätvehnät karvan alle 5,5tn. Siellä oli vähä Iisakkia aluks kyl toi Selina semmosta perus jees oli ja kuivana laadukkaana pois.
Syysvehnissä vähän valkuaisongelmia jättänen osan yli vuoden ja sekoittelen myöhemmin leiväksi kun hinnat entraa. Kauroissa painot ei huippuja mut kierrättämällä kuitenkin kelpaa hyvin. Niitäkin varastoin en luovu näillä hinnoilla kuin kiinnitettistä. Kevätvehnät painaa n. 84kg. Doneista ei vielä tietoa.
Syysrapsi 3700kg, öljyä 46% ja täydellinen syyskuu jurtin kasvulle. Niitten eka ajopäivä annettiin 18.10 2/3 määrälle.
Oli tää hyvä vuosi määrällisesti. Nuukailtuakin tuli panoksissa ja alle 20€/tn jää viljatonnin ostolannoitekuluksi. Jää tästä jotain kirstuun mut aika paljo vähempi ku 300€ hinnoilla.
Onnea ja menestystä loppusyksyn maataisteluihin. Älkää kultivoiko tai lautasmuokatko jos pellolla seisoo vesi.
-
Aika pöhkötystä ensin kaverille puimassa päivä ja omat loppuun. Sit kylvöö puol viiteen ja sama kaveri 8m possulla auttaan suorakylvöö syysrapsimaahan. 53ha vehniä kylvettynä mut tulevat rankkasateet vähän luovat tummia uhkakuvia. Uusina Bright ja Emerick lisäyksessä/vertailussa. Loput Aspekt peitattua tossia.
Viljat tallessa. Keskisatona n. 6100kg. Syysvehnä kärkenä, kaurat kuutta ja kevätvehnät karvan alle 5,5tn. Siellä oli vähä Iisakkia aluks kyl toi Selina semmosta perus jees oli ja kuivana laadukkaana pois.
Syysvehnissä vähän valkuaisongelmia jättänen osan yli vuoden ja sekoittelen myöhemmin leiväksi kun hinnat entraa. Kauroissa painot ei huippuja mut kierrättämällä kuitenkin kelpaa hyvin. Niitäkin varastoin en luovu näillä hinnoilla kuin kiinnitettistä. Kevätvehnät painaa n. 84kg. Doneista ei vielä tietoa.
Syysrapsi 3700kg, öljyä 46% ja täydellinen syyskuu jurtin kasvulle. Niitten eka ajopäivä annettiin 18.10 2/3 määrälle.
Oli tää hyvä vuosi määrällisesti. Nuukailtuakin tuli panoksissa ja alle 20€/tn jää viljatonnin ostolannoitekuluksi. Jää tästä jotain kirstuun mut aika paljo vähempi ku 300€ hinnoilla.
Onnea ja menestystä loppusyksyn maataisteluihin. Älkää kultivoiko tai lautasmuokatko jos pellolla seisoo vesi.
No mikäs nyt sitten, ettei enempää, kun muinakin vuosina olet päässyt kuuleman mukaan heittämällä yli kuuden tonnin satoihin. Ja sitten tämmöinen vuosi, kun samoilla huudeilla ammattitaidottomatkin viljelijät ottavat viiden tontun keskisadon, siis kevätviljoilla.
Ja menikö kaikki syysvehnä siis suorakylvöllä?
-
Puintikosteus alle 16, raskas kumminkin kuivata, eikä painuvat kuivurissa kasaan.
-SS-
Kannattaa laskeskella typpitasetta. Jos nyt saat kuuden tonnin sadon kuudella kymmenellä typpikilolla ja valkuaiset on ok tasolla, että onnistuuko sama resepti vehnällä vielä ensi vuonna.
Joo-o. Taisi peltopajatso tyhjetä kerralla kun kevätvehnä Quarna sai pussista oraslannoituksena vain 50 N kg/ha (200 kg/ha Vilj. typpi 26-4S) . Sato n. 3500kg/ha, valk 15,1%, hlp 82, sako 276
Aluperin piti laittaa keväällä ennen kylvöjä naudan lietettä mutta eipä sitä sitten tullutkaan :-[... No täytyy ensi kevääksi yrittää saada kakkendaalia jostain...
Quarnat oli tarkoitus myydä rehuvehnäksi lähimpään varastoon... mutta kun näyttää olevan hyvää myllylaatua niin pitää yrittää myydä myllyvehnänä..
-
Eilen illalla Calisperon puintikosteus oli 14,5-15 % tienoilla. Vilja oli niin painavaa ja liukasta, että vanha ravistunut puulaitainen Kipa laski vehnävanaa maahan, aina kun liikutteli kuormaa.
Kolme muuta kärrynkuormaa odottelee vielä kuivatusta. Yksi kuivurillinen tyhjennettiin yöllä siiloon ja tänään sateen lakattua kipattiin se vuotava kärry kuivaamoon. Viitisenkymmentä tonnia lepää jo vuokrasiilossa, kipattu tänä aamuna.
Se muuten on totta, kauppasopimuksen ylittävät tonnit laskutetaan viljelijältä. Ohrakuormasta tuli laput. Nimeltään tapahtuma on sopimusylitys. Eli viljelijän pitää mitata huolellisemmin etukäteen, paljonko siiloissa on kutakin lajia; vastaanottovarastoihin ei välttämättä mahdu enempää kuin ilmoitettu. Ymmärrettävää, ei mahtunut meikäläisellekään. Ei kiloakaan.
Mutta useimmiten selviää rahalla, en todellakaan olisi pystynyt ottamaan yli menneitä tonneja takaisin.
-SS-
-
En osaa sanoa. Paremmin pahnanviljelijä musta on tullu. Useemmankin tiedän kun sen seiskan läpi otti. Kai mää kovalla maanlaadulla sitä selittelen. Ei oo paljoo mitään hikevämpää. Syysvehnäsato jäi jo vähän piippuun sitä tarvittas kasi et läpisatona seiska olis otettavissa. Vähän laiskottelen kanssa kun tosiaan mitään lisälannotuksia en kevätkylvöisille tehnyt. Semmosta suoraviivasta mut tehokasta koitan ja pienillä kuluilla. Vähä joutuu noitten kanaloittenki perään katteleen kumminki.
Suoraan meni kaverin possurapidilla vain se syysrapsimaa eli noin 40%. Puolet kynnön kautta ja 5ha oli viimevuotista syysrapsimaata lisäojituksessa sitä klahtattiin koko kesä tasasemmaks ja menikin vähän turhan tomuksi nyt kerta-ajolla. 15mm nyt tullut yhteensä, hetken tuli vähän turhan kovaakin kun tänä päivän noro meni ihan keskeltä. Idätetty olis ja nyt rauhallisesti kiitos. Jurttia päisteelle ainakin 60% lokakuun toisella viikkoo.
-
Tuli lauantaina pyörähdettyä ison kirkon tuntumassa niin kyl puinnit on itäuudellamaalla ja kymenlaaksossa melko valmiina. Yksi puoliksi puimaton pelto osui matkalle ja siinäkin puimuri työskenteli.
Nythän näyttää loistavat syys säät loppuivat ja sitä monen kaipaamaa vettä on tullut ja tulossa.
Jonkin verran mielin vielä kiusata rikkoja muokkaamalla mut äkkiä pellot menevät siihen kuntoon ettei kannata mennä sotkemaan. Voi olla että tämän viikon jälkeen voi kaluston pestä talvivarastoon..
-
Nyt oli niin raskaat kokemukset tästä koko alan sänkisyydestä, että pakko muokkailla puolet siihen kuntoon, että keväällä pääsee jostain päästä varmasti alkamaan ajoissa. Siinä sivussa maanäytteet kerättävä, kun on taas tasavuosia Herramme Eu:hun liittymisestä. Kairan kanssa tehnyt sellaisen havainnon, että maanrakenne alkaisi taas pikku hiljaa toimimaan ja kaira painuu kohtuu helposti sänkeen. Kultivointi tuottaa aikamoista kilsiäistä, mutta kun alkuviikon sateet vielä jatkuu, niin olettaisin paikkojen pehmenevän sopivaksi. Olennaista tilanteessa on, että vedet alkavat taas painua läpi. Jos sateista tulee selvää taukoa, niin pääsee salaojapiikin kanssa kokeilemaan missä mennään.
-
Nyt oli niin raskaat kokemukset tästä koko alan sänkisyydestä, että pakko muokkailla puolet siihen kuntoon, että keväällä pääsee jostain päästä varmasti alkamaan ajoissa. Siinä sivussa maanäytteet kerättävä, kun on taas tasavuosia Herramme Eu:hun liittymisestä. Kairan kanssa tehnyt sellaisen havainnon, että maanrakenne alkaisi taas pikku hiljaa toimimaan ja kaira painuu kohtuu helposti sänkeen. Kultivointi tuottaa aikamoista kilsiäistä, mutta kun alkuviikon sateet vielä jatkuu, niin olettaisin paikkojen pehmenevän sopivaksi. Olennaista tilanteessa on, että vedet alkavat taas painua läpi. Jos sateista tulee selvää taukoa, niin pääsee salaojapiikin kanssa kokeilemaan missä mennään.
Itse tullut toteutettua ajatusta et kolmannes kynnettyä, ne on nyt kylvetty syyskasveille. Sitten kultivoidaan tai muuten minimi muokataan kolmannes ja jos olisin taviksessa niin kolmannes sängelle.
Luomussa viljan sänki ei ole oikein optimaalinen niin tullut nyt tehtyä niin et kolmannes apilanurmella, kolmannes kynnettyä syyskasveilla ja kolmannes minimimuokattua. Jos syyskasvit ei talvehdi niin siinä on sit kynnettyä valmiina aikaiseen starttiin. Minimimuokatut ovat yleensä parempi kevätviljoille kuin kynnetyt. Kynnetyissä kosteus häviää kuivina keväinä liian nopeasti. Kuivia alkukausia on kuitenkin enemmän kuin tämän menneen kasvukauden kaltaisia. Sänki on sit ehdottomasti paras kosteuden säilyttäjä. Toimii täysin sateettomanakin vuonna ok hyvin.
Mut juu riskiä kannattaa hajauttaa. Uhkapelillä voi voittaa mut voi hävitäkkin kaiken.
-
Reilu 60ha puimatta, omia suurin osa. Eilen tuli puitua ohraa multamaalta märkänä sateiden välissä, ja peltokin oli oikeasti jo märkä pahimmissa paikoissa, raidetta alkoi tulemaan ja ruiskutus"urissa" oli vettä, niissä kahlattiin kesällä yhdellä ruiskutuskierroksella kun oli takana reiluja sateita. Tuo peltojen märkyys kummastutti nyt, sateitahan on tullut ns. jatkuvasti mutta ei kuitenkaan millejä, ilmeisesti tuonne oli osunut joku reilumpi 10-20mm kuuro viime päivinä. Vehnä olisi ollut eilisen puintipäivän vaihtoehtona, mutta nuo ohrat oli saatava pois kun ennusteen mukaan kantavuus pellossa katoaa, vehnäpelloilla parempi tilanne. Rypsiä onkin 27ha lohko, jossa maalaji vaihtelee vuorotellen hienosta hiekasta multa/turvepintaiseen maahan. Voi olla ongelmia tiedossa pitkästä aikaa puimurin kantavuuden suhteen. Pitääkö tässä alkaa kattelemaan paripyörien välikiekkoa, taitaa 20.8R38 passata sopivasti 900/65R32 rinnalle, juuripyörä kantaisi ja avuksi tulisi paripyörä kun tarvetta. Vai pitäisikö laittaa ns. sopivammat 520/85R42, ne olisi kehältään ja vierintämatkaltaan sama ku juuripyörä mutta rasittaako konetta liikaa. Puimurista tulee kyllä armottoman leveä, mutta puitavaa vielä sen verran, että ehkä jotain tarttee tehdä että homma varmistuu.
Edelleen, onkin ollut melkoisen pskat puintikelit kuurosateineen, osumia on tullut vaikka sisämaassa muutaman kymmenen kilometrin päässä on puitu täyttä häkää päivästä toiseen. Edellinen pouta oli kolmisen päivää, joista pari päivää loistavaa puintikeliä. Eilinen sysipaska, puimurin kosteusmittari tapitti 30%, välillä kävi alle ekalla 10ha alalla. Loppupuinnit oli jo hieman kuivempaa mutta kyllä noista sellaisia 12h satseja hyvinkin tuli... Niin, puimurin kosteusmittarin maksiminäyttö tuo 30% :D Menee hiukan enemmän haketta, mutta ei harmita lainkaan että tuli puitua puoliväkisin, nuo ois kentälle siunattuja näiden sateiden jälkeen.
Puintien alkupuolelle pitää saada aikaisempia lajikkeita, ei siitä mihinkään pääse. Murskeviljojen puinnitkin painottuu loppupäähän puinteja, kun isännät kylvää sillä mielellä ettei hätää korjuun kanssa, niin jotain tarttee tehrä että sais puida ruuhkaa alkukaudesta eikä loppukaudesta... Tosin ensisyksyn puinnit ainakin omalta osalta keveämmät, ellei myyntihintoja saa kiinnitettyä jollain ihmeen tavalla riittävän korkealle tasolle.
-
Nyt oli niin raskaat kokemukset tästä koko alan sänkisyydestä, että pakko muokkailla puolet siihen kuntoon, että keväällä pääsee jostain päästä varmasti alkamaan ajoissa.
Kyllähän tuosta sen verran pitkät kokemukset näkyvät olevan, että aukean väki alkoi melkein samaan aikaan retro-syysmuokata; tänä syksynäkin pellot näkyy kevytmuokatun heti puimurin jäljiltä, paitsi nuo omat, ajattelin kyntää varovasti kelien salliessa, vaikka marraskuulla sitten.
Se pakkokasvipeite olisi joko kultivoitua tai lautasäestettyä, en ole vielä pystynyt päättämään. Sänki on nyt hiukan liian pitkää äestettäväksi, kun yritin saada puimaa menemään mahdollisimman lujaa hapertuneen puintikelanhihnan luistamatta.
Mutta kotipellot yritän keritä kaikki kyntöön, ja sitten keväällä aloittaa ihmisten aikaan, ei vasta kesäkuussa. Kyllä kuukausi keväällä on vähinntään viikko syksyllä, ja kymmenen kiloa vähäisempi hl- paino.
-SS-
-
Nyt oli niin raskaat kokemukset tästä koko alan sänkisyydestä, että pakko muokkailla puolet siihen kuntoon, että keväällä pääsee jostain päästä varmasti alkamaan ajoissa.
Kyllähän tuosta sen verran pitkät kokemukset näkyvät olevan, että aukean väki alkoi melkein samaan aikaan retro-syysmuokata; tänä syksynäkin pellot näkyy kevytmuokatun heti puimurin jäljiltä, paitsi nuo omat, ajattelin kyntää varovasti kelien salliessa, vaikka marraskuulla sitten.
Se pakkokasvipeite olisi joko kultivoitua tai lautasäestettyä, en ole vielä pystynyt päättämään. Sänki on nyt hiukan liian pitkää äestettäväksi, kun yritin saada puimaa menemään mahdollisimman lujaa hapertuneen puintikelanhihnan luistamatta.
Mutta kotipellot yritän keritä kaikki kyntöön, ja sitten keväällä aloittaa ihmisten aikaan, ei vasta kesäkuussa. Kyllä kuukausi keväällä on vähinntään viikko syksyllä, ja kymmenen kiloa vähäisempi hl- paino.
-SS-
Ajan kaikki kauran sänget niittokoneella läpi, muuten ei tule mitään. Juuressa kiinni oleva pitkä pahna tukkii kevytmuokkausvehkeissä ja keväällä äkeessä. Kun pitkä pahna on irtonaista, se pääsee paremmin soljumaan koneista läpi ja sekoittuu äestyksessä. Vaatii kylläkin raskaan saven, multamaassa ei toimi.
-
Yhtenä syksynä ajelin syyssateissa sänkeä pätkiksi, ja silloin päätin, että ei enää ikinä. Onneksi keksin, että ongelma ratkeaa sillä, kun pudottaa puimurin pöydän maahan. Ja jos tämä ei jostain syystä olisi mahdollista, sitten on keksitty kyntöaura.
-
Yhtenä syksynä ajelin syyssateissa sänkeä pätkiksi, ja silloin päätin, että ei enää ikinä. Onneksi keksin, että ongelma ratkeaa sillä, kun pudottaa puimurin pöydän maahan. Ja jos tämä ei jostain syystä olisi mahdollista, sitten on keksitty kyntöaura.
Kyntöaura on erinomainen laitos pahnan piilottamiseen, ja oljenpätkät viilujen välissä toimivat salaojituspilleinä syksyn märkien aikojen yli. Pitäisi hankkia semmoinen tasoleikkuri, Amerikassa ajavat maissin sängen jauhoksi niillä. Tuolla sänkimurskaimella ei viitsi oikein isoja aloja kierrellä, tekee kyllä aika hienoa jauhoa oljesta.
Suorakylvö tietääkseni toimii parhaiten, kun olki on pystyssä, vain tähkät riivittynä.
-SS-
-
Multavammalla maalla ainakin Novan jälkihara kasaa äkkiä rivitalon kokoisia pahnakasoja, jos jättää tyyliin jonkun 80cm:n sängen...
-
Nyt oli niin raskaat kokemukset tästä koko alan sänkisyydestä, että pakko muokkailla puolet siihen kuntoon, että keväällä pääsee jostain päästä varmasti alkamaan ajoissa.
Kyllähän tuosta sen verran pitkät kokemukset näkyvät olevan, että aukean väki alkoi melkein samaan aikaan retro-syysmuokata; tänä syksynäkin pellot näkyy kevytmuokatun heti puimurin jäljiltä, paitsi nuo omat, ajattelin kyntää varovasti kelien salliessa, vaikka marraskuulla sitten.
Se pakkokasvipeite olisi joko kultivoitua tai lautasäestettyä, en ole vielä pystynyt päättämään. Sänki on nyt hiukan liian pitkää äestettäväksi, kun yritin saada puimaa menemään mahdollisimman lujaa hapertuneen puintikelanhihnan luistamatta.
Mutta kotipellot yritän keritä kaikki kyntöön, ja sitten keväällä aloittaa ihmisten aikaan, ei vasta kesäkuussa. Kyllä kuukausi keväällä on vähinntään viikko syksyllä, ja kymmenen kiloa vähäisempi hl- paino.
-SS-
Ajan kaikki kauran sänget niittokoneella läpi, muuten ei tule mitään. Juuressa kiinni oleva pitkä pahna tukkii kevytmuokkausvehkeissä ja keväällä äkeessä. Kun pitkä pahna on irtonaista, se pääsee paremmin soljumaan koneista läpi ja sekoittuu äestyksessä. Vaatii kylläkin raskaan saven, multamaassa ei toimi.
Oikeesti vai? :o
-
Yhtenä syksynä ajelin syyssateissa sänkeä pätkiksi, ja silloin päätin, että ei enää ikinä. Onneksi keksin, että ongelma ratkeaa sillä, kun pudottaa puimurin pöydän maahan. Ja jos tämä ei jostain syystä olisi mahdollista, sitten on keksitty kyntöaura.
Toimiva tapa. Sit kun vielä silppuri kunnossa niin voi huoletta lähteä minimi muokkaamaan. Ei tuota olki päänvaivaa.
En sit tiedä jos saa sen kuuden tonnin sadon et meneekö vielä näin mut meille tavallisille tallaajille ihan toimiva tapa...
-
Yhtenä syksynä ajelin syyssateissa sänkeä pätkiksi, ja silloin päätin, että ei enää ikinä. Onneksi keksin, että ongelma ratkeaa sillä, kun pudottaa puimurin pöydän maahan. Ja jos tämä ei jostain syystä olisi mahdollista, sitten on keksitty kyntöaura.
Toimiva tapa. Sit kun vielä silppuri kunnossa niin voi huoletta lähteä minimi muokkaamaan. Ei tuota olki päänvaivaa.
En sit tiedä jos saa sen kuuden tonnin sadon et meneekö vielä näin mut meille tavallisille tallaajille ihan toimiva tapa...
Kuuden tonnin ohran pahna menee kyllä niin pienenksi että siihen pystyy kevytmuokkauksen jälkeen kylvämään ongelmitta laahavannaskoneella, kaurasta ei ole kokemusta mutta sanoisin että toimii samoin jos vaan sänki on puitu matalaksi.
-
1980- luvun Dominaattorien heiluriteräsilppuri lähinnä levittää olkikopasta tulevan pahnan levälleen.
Kyllä, terät ja vastaterät uusin, pitäisikö niitä hanmastettuja tarvikelappuja koittaa ?
Tuon Sampomassikan heiluriteräsilppuri on myös ollut pettymys. Vanhan pikku-Sampon kiinteäteräinen Rekord Clipper teki tosiaan jauhoa raskaammastakin pahnasta. Mutta kun 2- metrinen kevätrukiin olki silputaan matoksi pellolle, ylettyy se puoleen sääreen siltikin.
-SS-
-
Multavammalla maalla ainakin Novan jälkihara kasaa äkkiä rivitalon kokoisia pahnakasoja, jos jättää tyyliin jonkun 80cm:n sängen...
Mä nostan sen haran yleensä multavammilla mailla kokonaan ylös. Ei siitä mitään hyötyä ole ellei kaipaa hevosharavan tapaista laitetta.
-
Kaikki puitu, kauraa lukuunottamatta. Osaatteko arvioida koska tulee seuraava tuulinen +20c päivä että saan lasketettua loput pois
(https://iili.io/K59WTR1.jpg)
-
Kaikki puitu, kauraa lukuunottamatta. Osaatteko arvioida koska tulee seuraava tuulinen +20c päivä että saan lasketettua loput pois
(https://iili.io/K59WTR1.jpg)
Toukokuussa 2026... ;D
-
Piti sanoo Juhannus 26 8)
-
mutta kannattaako yleensä etes nykyhinnoilla tuollaselle tehä mitä? ei kait puintia ainakaan...
-
Tänään oli ihan hyvä puintipäivä, onhan vilja hiukan tummemman harmaata nyt viikon tihkun jälkeen. Syyskylvöihin ehkä meni se viime viikko, niin nyt vasta kerkisi chaservaunu ja rumpupuimuri kauran kimppuun.
Kaurassa muutenkin on viheriäistä paljon, ehkä kesän lätäköt ovat alkaneet uudestaan kasvaa.
-SS-
-
Pirkanmaa vettä kaatamalla, puimuri saa olla lados.
-
Eiköhän näillä hinnoilla kannata antaa vaan jo olla. Säästää puimuria ja miestä. Mennä oikeisiin töihin mistä saa rahaakin..
-
Uusi ongelmakin tuli tässä aamulla esiin. Viimeisiä kauroja kuivaillessa ihmettelin kaurojen liikkumista putkistossa. Hlp mittari paljasti ongelman. Painoa ei ole kuin 50kg. Oikein kunnon kahu kauraa siis sadekesän jälkeen.
Itseä tämä ei sinänsä yllätä koska samansuuntaista aiemminkin havaittu. Liika vesi ja/tai syksyn sateet pesevät painon pois jyvistä.
Mut hei rain makes grain! 8)
Valitettavasti tuo sanonta "rain makes grain" toimii kaikkialla muualla maailmassa suurilla viljantuotantoalueilla, paitsi ei nähtävästi Kaakkois-Suomessa. Nyt kun kevätvehnästä tuli punnitustulokset, joka jyvä harjattiin elevaattorin pohjaosasastakin kyytiin, ja ammattilainen viljavarasto analysoi tulokset ja punnitsi kruunatulla vaa'alla sadon. EU-tarkastajien mittaamat lohkot olivat viljelyn kohteena, joten tässä tulokset Emblan ja Calisperon viljelystä.
Embla, laatutiedot:
Kosteus 11,70 %
Valkuaispitoisuus 12,90 %
Hehtolitranpaino 82,40 KG
Sakoluku 191,00 S
Roskat 0,10 %
Muut rikkajyvät 3,20 %
Vieraat viljat 0,00 %
Vihreät jyvät 0,00 %
DON(Deoxynivalenol) 0,25 MG/KG
Aistinvarainen laatu Tarkastettu
T2/HT2 50,00 μG/KG
Calispero, laatutiedot:
Kosteus 11,70 %
Valkuaispitoisuus 12,90 %
Hehtolitranpaino 82,60 KG
Sakoluku 273,00 S
Roskat 0,10 %
Muut rikkajyvät 2,50 %
Vieraat viljat 0,00 %
DON(Deoxynivalenol) 0,25 MG/KG
Aistinvarainen laatu Tarkastettu
T2/HT2 50,00 μG/KG
Mittaus tehty Viljava Loimaa. Rikkajyvät ovat katkenneita jyviä. Ehkä pidin puintikelaa hiukan liian nopealla, 950 kierroksen tienoilla.
Sitten pinta-ala:
Kokonaispinta-ala vehnällä 17,32 ha
Kokonaissato 14% kosteana 96572 kg 400 g
Keskisato 5575,8 kg/ha
Emblan parhaan yksittäisen lohkon keskisato oli 5800 kg/ha
Calisperon yksittäisen lohkon keskisato oli 5350 kg/ha
Yksittäisiä lohkoja oli viljavuudeltaan heikompia, Emblalla 4400 , Calisperolla 4800 kg/ha.
Yhteenvetona voisi todeta vertailuna:
- Embla on sadokkaampi, mutta vaatii kalkitun maan, Calispero toimii erilaisilla alustoilla
- Calispero on painavampaa ja sakoluvultaan parempi
- Embla on selvästi lyhyempi ja lujakortisempi kuin Calispero
- N 131,7 P 9,7 K 41,9
(http://www.viistonninen.com/muut/2025/Embla/Embla_06092025A.jpg)
Kuva: Embla on Terpaalilla lyhyeksi tukahdutettu, ei ollut päältä katsoen oikein minkään näköistä, mutta ruskea pötkö säiliön ruuvista tursusi sen verran paksuna ja puima murisi uhkaavasti, että tiesi jotakin tulevankin säiliöön.
(http://www.viistonninen.com/muut/2025/Calispero/Calispero_11092025A.jpg)
Kuva: Calispero on tuuhean näköistä, mutta tähkäkoko on pienempi, joten pahnaa tulee, mutta jyviä ei enempää kuin Emblalla. Calispero olisi meikäläisen ihannevehnä, mutta omat osaamispuutteet korrensäätelyssä panevat epäröimään.
En markkinoi kumpaakaan lajiketta erityisesti, kerronpahan vain, miten pärjäsivät. Eikä mitään kehumista ole, korostan, että 2018 lähtien ei ole kevätviljasta saanut muutamaa tonnia enempää, kun kasvukauden sademäärät ovat jääneet johonkin 50 - 75% "normaalista" . Tietenkin syysviljat ovat olleet pelastus, samoin 2022 oli kevätrypsi ihan OK, kun KAIKKI syyskylvöiset kuolivat. Nyt kun sademäärät olivat 100% normaalista, veden vaikutus näkyy.
-SS-
-
Mahtaa siinä eräs tämän alueen viljelijäkin olla ihmeissään, kun vaihtoi Quarnan tuohon Calisperoon...
Sikäli harmi, ettet ottanut täksi vuodeksi Troyta kolmanneksi vertailuun. Olen pohtinut vuoden päivät, mikä olisi hyvä vehnälajike kokeiluun ja vahvasti olen päätymässä siihen, että tuota Troyta lähdetään kokeilemaan.
-
Kyllä pussinpohjan Troytakin kylvin, siihen pahamaineisen Tumen sakarakytkimen prakauspaikkoihin. Tähkä on isompi kuin Calisperossa, mutta raidat olivat siististi laossa. Johtunee siitä, että Evon ruiskuttelun aikana ei Troy ollut samassa kasvuasteessa. Troy on hyvä vehnä, selvisi viine vuonna mahdottomassa alkukesän kuivuudesssa, mutta T2/HT2 oli viime vuonna siinä koholla, voi olla, että kaikissa lajikkeista olisi ollut samaa.
Troyn korrenlujuus ei ole aivan huippua, joten varauksin voi sitä suositella.
-SS-
-
Eiköhän se ongelma ole siinä et LIIKA vesi tekee sen et jyvät jää pieniksi...
Tai kun valmiiseen kasvustoon sataa niin siitä kun alkaa kuivailemaan niin jyvät surkastuvat melko olemattomiksi...
-
Hieno analyysi äSSä:ltä. :) En pysty tässä vaiheessa esittämään parempia, kun vehnää on vieläkin pystyssä. Tänään oli ensimmäinen puintipäivä viikkoon, jos olisi ollut kauraa, olisin puinut, mutta koska oli vehnää ja ensi viikolla sään pitäisi selkeytyä, ainakin tilapäisesti. Päätin lykätä sinne asti. Jyvät näytti vielä hyviltä vaikkakin pehmeiltä. Parista ekasta kuivaussatsista Winxiä, hehtopaino on ollut 86kg, mikä on ihan oman viljelyn ennätystasolla. Typpitaso oli maltillinen 115kiloa, mutta osalle lohkosta ajoin 20 kiloa lisää typpeä ja se riitti tuomaan lakolaikkuja. Ei vaikuta ihan liian lujalta, Winxin korsi. Satotaso ei tule olemaan edes neljää tonnia. Tänä vuonna water wei grainin, samoin helle ja tietty ne sänget plus oma osaamattomuus tehdä oikeita valintoja, mutta se on jokavuotista.
-
Tänään meni eka kaurapötkö. Paino jäi hiukan alle 56kg, siitä miinusta ja seulonta 1,1%, plussaa. Nää on niitä lantikalle 212€ kiinnitettyjä. Syysrapsin tililappu tuli myös, niille sai melko miellyttävät liki 70€/tn laatulisät lähinnä rajun öljyn avustuksella.
Laskeskelin tuossa myyntejä niin puimurikasveilla ollaan tasossa n. 1250€/ha. Siihen tulee vielä jurtit, mutta jäätäneen n. 1300€/ha keskiarvoon. Vähän riippuu miten myymättömät viljat arvottaa. Semmonen klassinen torjuntavoitto tähän markkinaan sanoisin.
-
Eiköhän se ongelma ole siinä et LIIKA vesi tekee sen et jyvät jää pieniksi...
Tai kun valmiiseen kasvustoon sataa niin siitä kun alkaa kuivailemaan niin jyvät surkastuvat melko olemattomiksi...
Enpä ole moiseen törmännyt. Tai no, kyllähän ne jyvät lopulta rypistyvät, kun itävät...
-
Laskeskelin tuossa myyntejä niin puimurikasveilla ollaan tasossa n. 1250€/ha. Siihen tulee vielä jurtit, mutta jäätäneen n. 1300€/ha keskiarvoon. Vähän riippuu miten myymättömät viljat arvottaa. Semmonen klassinen torjuntavoitto tähän markkinaan sanoisin.
Avaatko näitä lukuja miten laskettu? pelkkä sadon arvo? Mikä on keskimääräinen katetuotto yhdeltä hehtaarilta kun vähennetään kaikki kulut? Ja mikä se pitäisi vähintään olla että sitä ohraa kannattaa lähteä keväällä kylvämään?
-
Ihan siis hehtaarilta saatujen myyntitulojen keskiarvo. Saadaan sato x hinta / kylvetty pinta-ala.
Luvussa ei ole menoja eikä tukia. Eikä hömppäalaa mukana.
Kannattavuus on sitten tilakohtaista eli kuinka paljon panoksia menee ja mikä on kiinteä kustannus. Itellä lannoitus, siemen, kasvinsuojelu, löpö ja kalkki n. 500-550€/ha. Sitten päälle vuokrat, rahdit, sähköt, huollot, varaosat, vakuutukset ja kiinteät kulut. Kyllä tonnin myynneille olisi hyvä päästä jos jotain meinaa viivan alle jättää.
Iso merkitys tietysti oman ja vuokramaan suhteella, vuokratasolla ja lainanhoitokuluilla myös. Jos on velatonta omaa yli sata ja investoi harkiten ni aika vaikea sillä on ittiänsä köyhdyttää.
Seuraavista kylvöistä en osaa neuvoa kun pitäisi tietää tuleva sato ja sille hinta. Ihan lottoo nykymaailmassa. Mut omat kulunsa ja myyntinsä kun laskee vaikka 10v ajalta niin niiden keskiarvoilla voi lähteä liikkeelle. Ne löytää verotuksen pääkirjoista erilleen tiliöitynä. Mun oli huonoin vuosimyynti 2020 640€/ha ja paras 2022 2050€/ha. Kyl siitä vähän eroa tulee kakkoslomakkeelle eikä kumpaakaan kylväisänsä tiennyt.
Sit toinen tapa, että saa konekulut mukaan on laskea niille semmonen kevennetty urakointitaksa. Löpö tulee laskettua jo tuolla ja oma palkka jätetään pois (on sitä viivan alle jäänyttä). Esim. kylvömuokkaus 30€, (lannanajo 40€), kylvö 40€, ruiskutukset 30€, lisälannoitukset 10€, puinti 80€, kuivaus 30€, rahdit kuivurille ja myyntiin 60€, perusmuokkaus 40€.
Nämä yhteensä 360€/ha. Suorakylvössä vähemmän, myös rahtia ja kuivausta 😀.
Kannattaa muistaa, että vaikka kylvää kaikki vuodeksi pariksi heinälle ei esim. vakuutuskulut ja kiinteät kulut muutu ellei koneita tai rakennuksia myy.
-
Joo ei kiinteät kulut mihinkään häviä mut olennaisintahan tuossa laskelmassa on se et sen satotason on oltava se 6t viljoilla. Ja hinta pitää olla kohdallaan. Kaikki ei edelleenkään voi kiinnittää jokaista jyvää. Okei näin laskumarkkinaan se varmaan olisi onnistunut ja ostaja ihan mielellään repii sen sopimuksen kun edullisempaa tavaraa tarjolla. Kukaan ei vain tiedä koska markkina kääntyy. Ainakaan minä en tiedä.
Joten kun on sellainen tavan 4t keskisadon saava viljelijä niin joka voi maksimissaan 2t kiinnittää niin laskelma näyttää kovin erilaiselta ja sitä myötä kannattavuus. Siinä alkaa äkkiä miettiä kannattaako tämä vai pitäisikö tehdä jotain muuta...
-
Kylillä kiertelin pari päivää.. Itäneitä kauroja näkyy ja rypsiä kans, niillä ei kait hätää🤔
-
Ei kiinnittämistä kannata tähän enää sotkea. Voi hyvin olla, ettei ensi kaudelle kannattaa myydä etukäteen mitään. Nyt se on neljä kautta ollut voittava valinta. 2021 taas rajusti häviävä.
Jos tietää kylväessään, että sato on 4tn ja hinta sille 160€ niin kyllä minusta ollaan sen rajan alapuolella, että kannattaisi kylvää. Ehkä jotain tukioptimointikasveja. Tuet nyt ylipäätään pitää aina optimoida. Itellä ollu kaikki 11v täydet kerääjäkasvit ja myös talviaikaista kasvipeitettä yritän hyödyntää mahdolllisuuksien rajoissa. Se nyt jo meni aika huonoksikin. Kaikki pienet/huonot/reunat on jo hömpillä.
-
Ei kiinnittämistä kannata tähän enää sotkea. Voi hyvin olla, ettei ensi kaudelle kannattaa myydä etukäteen mitään. Nyt se on neljä kautta ollut voittava valinta. 2021 taas rajusti häviävä.
Jos tietää kylväessään, että sato on 4tn ja hinta sille 160€ niin kyllä minusta ollaan sen rajan alapuolella, että kannattaisi kylvää. Ehkä jotain tukioptimointikasveja. Tuet nyt ylipäätään pitää aina optimoida. Itellä ollu kaikki 11v täydet kerääjäkasvit ja myös talviaikaista kasvipeitettä yritän hyödyntää mahdolllisuuksien rajoissa. Se nyt jo meni aika huonoksikin. Kaikki pienet/huonot/reunat on jo hömpillä.
2.10 viimeinen päivä ilmoittaa kerääjäkasvit.
1.10 ne saa jo kyntää maahan.
-
Siis hintakuplat, joista spekulantit tienaavat hyvät rahat - ja muistuttavat voitoistaan, että kaikki muutkin varmasti sen tietävät - ovat maksimissaan noin kahden-kolmen vuoden mittaisia. Tosiasiassa pitkän aikavälin viljojen laskeva markkina on ollut koko ajan käynnissä, noin 1800-luvun puolelta lähtien. Ohessa on kanadalaisten viljamarkkinoiden hintataso, inflaatiokorjattuna:
(https://www.darrinqualman.com/wp-content/uploads/2018/09/Wheat-prices-Canada-long-term-1867-2017-e1537546130746.webp)
Kuva: Wheat price, western Canada (Sask. or Man.), farmgate, dollars per bushel, 1867–2017 / Darrin Qualman
Tietenkään tässä ei näy 2022 kuplaa, joka sai ehkä uskomaan, että hei, me tienataan tällä. Kuvasta näkee, miksi 1980-luvulla Suomen maatalouspolitiikka ajautui umpikujaan: Vientituki alkoi rasittaa todella valtion kassaa, koska maailmanlaajuisesti viljojen reaalihinnat jatkoivat laskuaan, Suomessa tavoitehintoja nostettiin palkkojen tahdissa. Tähän aikaan tehtiin monen suomalaisen eturivin tilan pohjustus, koska kansainvälistä markkinaa ei päästetty laittamaan seinää viljelijöiden eteen: investointituet, maatilalainoitus ja luopumiseläkkeet nousivat ratkaisevaan asemaan, koska mitään lopetusehtoa ei ollut yksittäisen tilan laajenemiselle, raivausta myöten; valtio vei ylijäämät, kaikki viljelijät maksoivat opportunistilaajentajien lisätuotannon viennin.
Sitten EU:n liittymistä edeltävänä vuosikymmenenä jarrutusjäljet olivat pitkät, investointisulut etelään, raivausmaksut, siipikarjan ja maidon kiintiöt ja lopetustuet, markkinoimismaksut, lannoitevero, meijerivoin takaisinostot viljelijöille, ym.
Viljan hinta ei pomppaa yhtään mihinkään korkeuksiin seuraavina vuosina. Toivon todella olevani väärässä tässä asiassa. Sitä viljaa on maailmassa vaan sen verran paljon. Jossakin vaiheessa amerikkalaiset, brasilialaiset, australialaiset suurfarmit ymmärtävät vähentää viljantuotantoa, ja hinnat saattavat tasaantua, mutta on mahdollista, että hintojen alavire säilyy vähintään sen kymmenen vuotta. Näin on tapahtunut aikaisemminkin.
Joskus aloin seuraamaan Youtube-tähteä, Cole the Cornstaria, joka päätti rakentaa kahden miljoonan dollarin binsiten, no, siinä tuli kaikenlaista mutkaa matkaan, mutta pääasia on , että muutaman viime vuoden aikana jokainen kuukausi, jonka vilja seisoo heidän omassa varastossa, tekee heille tappiota, verrattuna siihen, että heittävät maissin käsistään heti kun se on puitu. Voi olla, että seuraavat viisi vuotta kyseinen peltimonoliitti tekee heille lisää tappiota.
-SS-
-
Ei kiinnittämistä kannata tähän enää sotkea. Voi hyvin olla, ettei ensi kaudelle kannattaa myydä etukäteen mitään. Nyt se on neljä kautta ollut voittava valinta. 2021 taas rajusti häviävä.
Jos tietää kylväessään, että sato on 4tn ja hinta sille 160€ niin kyllä minusta ollaan sen rajan alapuolella, että kannattaisi kylvää. Ehkä jotain tukioptimointikasveja. Tuet nyt ylipäätään pitää aina optimoida. Itellä ollu kaikki 11v täydet kerääjäkasvit ja myös talviaikaista kasvipeitettä yritän hyödyntää mahdolllisuuksien rajoissa. Se nyt jo meni aika huonoksikin. Kaikki pienet/huonot/reunat on jo hömpillä.
En alle kahdensadan viitsis kiinnittää mitään. Kokonaisuutena kiinnittäminen toimii, mutta vaatii kyllä jonkinlaista naapuriapua, jos tulee täysi epäonnistuminen. Sellainenkin näyttää olevan mahdollista. Mutta se pelaa, joka ei pelkää, sitähän tämä touhu on. Pitää olla painetilaa ja pieni stressinpoikanen, sitten ihminen on parhaimmillaan. Lilluvassa mukavuudessa pyöriminen ei vaan vie ihmistä eteenpäin, näin se tuppaa olemaan.
-
Mutta se pelaa, joka ei pelkää, sitähän tämä touhu on.
Hyvin helposti saadaan yksitoikkoisesti ajatteleva viljelijä uskomaan, että KAIKKI viljankasvattajat pystyisivät suojautumaan alhaisilta hinnoilta ja olemaan sopimusajoituksiensa osalta siinä kymmenen prosentin parhaimmin menestyneessä joukossa.
Jos kaikki onnistuisivat saamaan se parhaan huippuhinnan, merkitsisi se sitä, että koko Suomen viljasato maksaisi merkittävästi enemmän teollisuudelle ja vientiasiakkaille, kuin loppujen lopuksi maksaakaan.
-SS-
-
Mutta se pelaa, joka ei pelkää, sitähän tämä touhu on.
Hyvin helposti saadaan yksitoikkoisesti ajatteleva viljelijä uskomaan, että KAIKKI viljankasvattajat pystyisivät suojautumaan alhaisilta hinnoilta ja olemaan sopimusajoituksiensa osalta siinä kymmenen prosentin parhaimmin menestyneessä joukossa.
Jos kaikki onnistuisivat saamaan se parhaan huippuhinnan, merkitsisi se sitä, että koko Suomen viljasato maksaisi merkittävästi enemmän teollisuudelle ja vientiasiakkaille, kuin loppujen lopuksi maksaakaan.
-SS-
Pakko olla SS:n kanssa samoilla linjoilla.
Kaikki ei voi olla voittajia. Itseä kiinnostaa miten siihen voittajien joukkoon pääsee. Pitääkö alkaa mannekiiniksi vai muistaa kehua omamyyjää konepäivillä?
-
Vehnää joutuu 13 tuntia kuivaan 80 asteen lämmöllä, kalliiksi tulee rehun kuivaaminen >:(
-
Vehnää joutuu 13 tuntia kuivaan 80 asteen lämmöllä, kalliiksi tulee rehun kuivaaminen >:(
Yllättävän kauan kestää vehnän lämmittäminen ja jäähdyttäminen. Varsinkin kun tuossa oli vehnä 15% kosteaa viimeiset kuormat, silti kesti yllättävän kauan. Painon mukaan kuivurikaapissa voi esimerkiksi olla 85-kiloista vehnää 13,5 tonnia, kun 54-kiloista kauraa runsaat 8,5 tonnia. Eli kosteusprosentit kummassakin vaikka 20%, vettä pitää haihduttaa vehnäkaapillisesta 800 kiloa, kaurakaapillisesta 520 kiloa. Että jos kauraa kuivaa seitsemän tuntia, vehnäkaapillisessa helposti meneekin 12 tuntia.
Kaura onkin petollinen vilja, siinä voi myös peenikseen tulla tottumattomalla nuorellaisännällä kuolio, kun ajaa taukoamattomasti jättikukkuja kaurakuormia kotiin....
-SS-
-
Pitää ensin hahmottaa se, että viljaa voi myydä myös ennenkuin se on siilossa. Ihan samalla tavallahan juurikkaalle on hinta jo kylväessä. Sitten volyymi sen mukaan mitä oma kasetti kestää. Kyl porukka pikku hiljaa tähän oppii. Eihän ostaja siinä mitään turpaan ota, he voivat suojata itsensä futuurimarkkinoilla.
Ehkä tärkeimpänä etukäteiskauppaa pitäisin niillä, jotka joka tapauksessa tietävät myyvänsä puinneilta suoraan osan sadosta joko kassan tai siilotilan vuoksi. Silloin ei ainakaan ole dumppausmarkkinan armoilla elokuussa. Loppua satoahan voi pitää kuinka kauan huvittaa. Tuo mun keskiarvomyynti oli laskettu tämän hetken tarjouksille, koska muuta arvoa on vaikea käyttää. En kuitenkaan aion myydä rehuvehnää enkä kauraa 160€ hinnoilla, joten todellisuus on hieman parempi. Vähän niinku pörssiä tämä on. Jos ostit nestettä 20€/osake niin ei sitä tappiota pakko ole huomenna 16€ realisoida. Odota.
Kiinnityksissä ei kannata ajatella voitinko vai hävisinkö johonkin muuhun vaihtoehtoon verrattuna. Se on sen hetken myyntipäätös. Sen tekee tai on tekemättä. Varmaan tärkeintä on olla sitä tekemättä silloin, kun saatu hinta tuottaa tappiota.
Jos nyt on useamman vuoden kiinnityshinnat olleet syksyn hintoja paremmat ei se sitä tarkoita, että ne ovat aina. On ihan ymmärrettävää, että ostajat tekevät myös tätä ennakkokauppaa. Silloin heillä on dataa jo aikaisin mitä viljaa heille on tulossa ja pystyy sen tiedon perusteella olemaan aktiivinen tai olematta päivän markkinassa. Vapaa vilja voi olla voittaja joskus kuten keväällä 2022, nyt se ei ole.
-
Futuurien ja optioiden merkitys ostajalle on liioiteltu tässä. Suojaus ei ole ilmainen, ja jos Suomen koko sadon hinta sidotaan ennen orasten tuloa, ollaan samassa tilanteessa kuin jos koko sato olisi villiä viljaa.
Villin viljan tunkkeja siis tarvitaan, jotta ostajakin voi kompensoida liian suopeita hinnoittelujaan liian kaukana menneisyydessä.
Toinen hieman epärehellinen intoilu on tuo markkinoiden odottelun filosofia, varastojen kanssa pelaamalla. Yleensä näistä puhuvat semmoiset viljan paskaksimuuntotehtaiden biznesmiehet, dankornien varjossa.
Elokuun "dumppausmarkkina" on myös hieman teoreettinen, sinne mitään dumpattua saa, kun lähiviljava on joka loukko täynnään. Että kun varaston vuokraa tai rakentaa, kyllä siihen semmoisen parikymppiä tonnilta joutuu sijoittamaan. Eli jos maaliskuun hinta onkin kympin parempi, on varastokulu sen viisitoista euroa tonnille.
-SS-
-
Itsellä ongelma tuossa etukäteen myynnissä ei ole hinnassa vaan siinä et satotaso pitäisi saada vakioitua. Jos saa vuodesta toiseen lähes vakio sadon niin silloin siinä ei ole mitään ongelmaa, jos siis katsoo hinnan sopivaksi kiinnittää.
Alhaisimmillaan kun sieltä pellosta samasta tavarasta on puitu tonni hehtaarilta ja 5t hehtaarilta riippuen vuodesta niin tuon tonnin kiinnittämällä pitää olla 50ha samalla tavaralla ja vielä jää siemenet saamatta. Toisessa hetkessä sit mulla on neljä rekkaa ylimääräistä...
Kyl mä näkisin et ensisijaisesti kun saat satotason vakioitua voit alkaa miettimään kiinnityksiä. Tai sit sulla on pitää olla paljon hyviä kavereita..
Epäilemättä viljanostajat toivovat sopimuksia. Näin voisivat myydä tavaraa edelleen. Mä en vain voi kyllä nyt ensimmäisenä tukemassa tätä ajatusta.
-
Epäilemättä viljanostajat toivovat sopimuksia. Näin voisivat myydä tavaraa edelleen. Mä en vain voi kyllä nyt ensimmäisenä tukemassa tätä ajatusta.
On siinä se logiikka, että kun hinta/kauppaketju on etukäteen mahdollisimman pitkälle so*****na, niin tavaraa saadaan nopeasti eteenpäin ja tilaa kaikkien toimijoiden varastoihin. Jos ei ole mistään mitään tietoa, niin paikat on tukossa myös teollisuudella ja ostajilla yleensä. Sitten kun pahin ruuhka hellittää, niin keritään keräilemään varastoa selvittelemään hintatasoa paremmin. Kyllä ostajillakin on paineita niiden viljojen kanssa, ei se niin helppoa ole sielläkään.
-
Tuo satotason vakiointi ei taida helpolla onnistua. Lähdetään nyt siitä liikkeelle, että jos syysviljat kuolee riittää ilmoitusmenettely. Ja jos ne oraat on toukokuussa täynnä ni kyl siinä pitää glyfoa käyttää, että ne alle kolmen tonnin saa painettua. Kevätkylvöisten kasvien kanssa on toki täydellisen kadon riski. Ehkä semmosen 2tn x kylvöala kuitenkin uskaltaisi jo talvellakin allekirjottaa.
Sellastahan suositellaan et 1/3 kiinni etukäteen, 1/3 vaikka myis ennen joulua ja 1/3 seuraavana vuonna. Sillä pitäis aika hyvin päästä kauden keskihintaan kiinni. Syksyllä markkinahintaan heti kaiken myyntikään ei häviä aina. Näin kävi ainakin vuosien 2022 ja 2023 laskumarkkinassa. 2024 ja 2025 taas olleet niitä syksyjä kun viljaa ostavien on kannattanut ajaa hankkia puinneilta kaikki kattoa myöten täyteen.
-
Kaupan varastointikykyyn ei kannata luottaa: tilanne on heikentynyt vuosi vuodelta. 2014 kokonaissato oli 4,3 miljardia kiloa. 2018 kokonaissato oli 2,6 miljardia kiloa. Vaihtelu on niin iso, että sillä voitaisiin täyttää ainakin yhden suuren viljaliikkeen koko volyymi.
Viljan menekin pysähtyminen syksyisin on todellisuudessa iso ongelma. Jos viljakauppa olisi 100% ennustaja, tekisivät vientikaupat valmiiksi, jotta jo elokuusta alkaisi laivoja täyttyä. Mutta eivät tee. Jollakin miltsin viljanmyynneilläkään yksittäinen viljelijä silti ei ole kuin pieni tekijä, sillä jos hän olisi täydellinen ennustaja, johdannaisilla ja markkinatyökaluilla voisi tienata puhtaana saman. tai enemmän, pelkästään pörssipäätteellä naksuttelemalla, ilman yhtään kylvökoneen vetoa.
-SS-
-
Kyl täältä loppuu kaikki. Kaikki pikkuhiljaa näivettyy. Mikkä ei kannata.
-
mut sehän on hyä! saabi emppu oikein kiitosta siitä et on laittannu maatalouten talouten kuntoon. mikä ei kannata lopettaa!!
-
Oliko tuossa juurikkaan sopimustuotannossa jokin minimimäärä, että ylipäätään saa tehtyä sopimuksen? Samaten onnistuuko jokin 20 tonnin viljakiinnitys?
-
Jokunen vuosi sitten oli hehtaari minimiala jolle tekivät sopimuksen, silloin oli alituotanto tilanne kylläkin. Ja edellytti naapurustossa viljelyä.
-
Oliko tuossa juurikkaan sopimustuotannossa jokin minimimäärä, että ylipäätään saa tehtyä sopimuksen? Samaten onnistuuko jokin 20 tonnin viljakiinnitys?
Hankkijalla on puolikkaan rekan kiinnitys ollut. Mutta silti näyttää siltä, että 1-2 × 50 t on semmoinen käytännön vähimmäismäärä. Nyt vaan teillä kylällä pitää synnyttää pienviljelijäyhdistys uudelleen ja sitä kautta kerätä sato vaikka porukkasiiloon, jokin 80 m3 ja 300 mm purkuruuvi, johon suunnittelette yhdessä osakkaiden samaa laatua olevat sadot.
Toinen suoraviivainen mahdollisuus on liittää tilasi pellot siihen kylän punavanteen geepeeässään ja telaleksioonin puintikarttaan, pikku palaksi tuhannen hehtaarin joukkoon.
Kai sitä pitää ainakin joskus hellittää otteensa isien maasta.
-SS-
-
Oliko tuossa juurikkaan sopimustuotannossa jokin minimimäärä, että ylipäätään saa tehtyä sopimuksen? Samaten onnistuuko jokin 20 tonnin viljakiinnitys?
Hankkijalla on puolikkaan rekan kiinnitys ollut. Mutta silti näyttää siltä, että 1-2 × 50 t on semmoinen käytännön vähimmäismäärä. Nyt vaan teillä kylällä pitää synnyttää pienviljelijäyhdistys uudelleen ja sitä kautta kerätä sato vaikka porukkasiiloon, jokin 80 m3 ja 300 mm purkuruuvi, johon suunnittelette yhdessä osakkaiden samaa laatua olevat sadot.
Toinen suoraviivainen mahdollisuus on liittää tilasi pellot siihen kylän punavanteen geepeeässään ja telaleksioonin puintikarttaan, pikku palaksi tuhannen hehtaarin joukkoon.
Kai sitä pitää ainakin joskus hellittää otteensa isien maasta.
-SS-
Se on vain niin et maailma menee eteenpäin vaikka kuinka haraa vastaan. Siinä voi yrittää olla kehityksessä mukana tai katkeroitua ja jäädä ojan penkalle mököttämään.
Eihän kaikki kehitys hyvästä ole varmastikkaan mut vaikka me SS, Filosofi ja minä asetuttaisiin vastustamaan niin siinähän vastustetaan. Tuskin mikään muuttuu muuta kuin et meistä tulee jo mainittuja katkeroituneita vanhoja pieruja.
Se on vain kehiteltävä jotain kuinka kehityksessä pysyisi mukana..
-
Jos vielä pystyy myymään 20t nuppikuorman tai 10t kipakärryllisen viljaa, ehkä voisi ajatella, että tällaisen määrän pystyy myös kiinnittämään...? Hehtaari juurikasta kuulostaa pieneltä, mutta tokihan ko. alalta pitäisi yhdistelmä juurikasta päsähtää. Toinen juttu sitten, viitsiikö rahtari tulla johonkin kohteeseen yhden hehtaarin takia...
-
Jos vielä pystyy myymään 20t nuppikuorman tai 10t kipakärryllisen viljaa, ehkä voisi ajatella, että tällaisen määrän pystyy myös kiinnittämään...? Hehtaari juurikasta kuulostaa pieneltä, mutta tokihan ko. alalta pitäisi yhdistelmä juurikasta päsähtää. Toinen juttu sitten, viitsiikö rahtari tulla johonkin kohteeseen yhden hehtaarin takia...
Alle 20 t on semmoinen kokoluokka, että hinta ja menekki on vastahakoisemmat, kippausmaksu tulee alle 10 t erästä Viljavalla, Hankkija Salossa harvinaisesti ottaa traktorinkuormia Meriniityn kuivaamovarastoon, 4 t kuormakin punnitaan. Mutta eipä siitä rahallisesti juuri mitään jää. Siksi suosittelevat keräämään siilon pohjat seuraavan vuoden yhdistelmäkuormaan. Jonkun 6000 viljatonnin vuosimyynnin viljelijä voi kipata ylijääneen nuppikuorman vaikka kuivaamon putukasaan, jossa ennestään on vaikkapa sata tonnia keossa.
Yhdistelmäkuorma on melko joustava erä kumminkin: 35 tonnia on semmoinen, joka vielä viitsitään ottaa esimerkiksi Naantaliin. Kuskit ottavat viedäkseen, jos kehottaa laskuttamaan 45 tonnista. Ja nyt näyttää siltä, että oma yhteistyökumppani pystyy viemään 52 t:n verran kerralla. Tällöin 10 ha:n palasissa voi yhtä lajia viljaa viljellä, rypsiä noin alkaen 20 ha. Eli hehtaarisato 3,5 t - 5,2 t/ha, rypsillä 1500 - 2000 kg/ha. Rypsiä lukuun ottamatta osuu aika hyvin 80% todennäköisyyden sisään, jos muokkaa kunnolla syksyllä. 2018 sentään satotaso oli Vertillä 3300, Kaarlella 3500-3600 kg. 1990-luvun alkupuolen ultrakuivuudessa Ryhti-kauraa tuli keskisatona 3360 kg. Silloin oli kynnettyä, sängelle jättämisen jälkeen alkoivat ne tonnin sadot kummitella.
Syysvehnässä riittänee 8 ha varmistamaan jonkin näköisen kuorman syntymisen.
Vielä ehkä tulee vierastettua all-in viljalajia koko alalle. Jotenkin eri vuosina menestyy eri viljalajit, satunnaisesti säistä riippuen. Nyt oli kevätvehnän aika onnistua, kaura hieman vaurioitui helteessä ja ohra oli lähinnä tyydyttävää.
Ei ensi syksyksi ole vehnästä paljon yli 180 euroa kiinnitettävissä, samoin muutkin viljalajit taitavat olla melko nihkeitä saamaan sopimuksia. Ruispro-kiima tuntuu hiipuneen, vaikka hinnat ovat korkeat, koska useimmat tajuavat, että rahaa takovat hybridirukiit edelleen torajyvämagneetteja ovat, mukana T2/HT2 ja DON-arvot lisäreunaehtoina. Jopa 2% ovat suurimmat torajyväpitoisuudet olleet, sellainen tarvitsee kaksi - kolme värilajittelukierrosta. Toki eturiviläiselle bestbestfrendille lajittelimot antanevat alennusta...tavan tallaaja maksaa kohta puolet rukiin tonnihinnasta lajittelulle, neljäkymppiä kierros. Oma värilajittelijainvestointi tietenkin maksaisi vähitellen itseänsä takaisin. Mutta ei se prosessi täysin automaattinen ole ammattilaisillakaan, vaan laatua on seurattava näytevirrasta.
-SS-
-
Hehtaari juurikasta kuulostaa pieneltä, mutta tokihan ko. alalta pitäisi yhdistelmä juurikasta päsähtää.
On ehkä hiukan älyllisesti epärehellistä kerskua sillä, että sokerijuurikas on ennen kylvöä kiinnitetty sopimus, että viljalla toimisi ihan samalla tavalla. Ei toimi. Ainakaan kaikilla jauholakeilla. Sucroksen sopimusehdot löytyvät tästä (https://www.sucros.fi/cps/rde/xbcr/SID-E043C7E4-B790B260/agriportal/Toimitussopimus%202025_69413985_snapshot.pdf).
Sokerisopimuksessa pitää kylvää määrätty pinhta-ala, joka lasketaan alueen keskisadoista, tai pitkäaikaisen tuottajan omista keskisadoista. Jos tämän tekee, ei tule sopimussakkoja eikä vahingonkorvauksia tai kahden vuoden karenssia (5b/ii, iv) Lisäksi sokeri on tukimielessä todellinen maataloustukipolitiikan syöpäkasvain, jossa pelataan ylikorostetusti ns. sokerin huoltovarmuudella ja ohjaa vähäisiä resursseja lähes arktisen alueen sokerintuotantoon.
Viljan määrä- ja hintasidottu etukäteinen ostosopimus ei sisällä juurikaan Force Majeure - ehtoja viljelijän eduksi, vaan esimerkiksi Lantmännen puhuu takaisinostosta, vaikka kylväisi alan, joka riittäisi tonnin satotasolla. Sitten kun tulee 800 kg sato, jää vajausta 20%, ja 10% on takaisinostettava. Laskevaan markkinaan kiinnittäminen on tietenkin OK, ei niitten kalliiden kilojen perään viljakauppias huutele, mutta tällöin myös kiinnityshinnat laskevat portaittaisesti, kerran vuodessa. Viljan laatuehdot ostosopimuksissa on määritelty tarkemmin kuin ns. yleiset laatuehdot. Voi tietty olla voittajan olo, jos villi vilja on 130 euroa ja edellisenä talvena kiinnitetty 150 euroa. Seuraavana keväänä kiinnität 130 euroa, ja villi vilja saa 110 euroa.
Oli minulla tällekin syksylle viljelysopimus, mutta ei ostosopimusta, ja sitten kun tuli kriisitilanne päälle, yrittivät kovasti auttaa, mutta ei keskusliikkeellä ollut mahdollisuuksia ottaa viljaa vastaan, jos ei vaan mahdu. Kuitenkin viljan varastointiyhtiöllä olikin vapaita siiloja vuokrattavaksi, keskusliikkeet ovat vain kitsaita varaamaan tilaa suursadolle. Kulmakarvat nousivat ja ihmettelyjä nousi, kun kävelin viljan punnituslaput ja analyysitulokset kourassa meklarille, se ja se siilonumero siellä paikkakunnalla.... Tämä systeemi tuli testatuksi, koska olen opettelemassa Viljatavastian kaupankäyntiprosessia tällä tavalla kuivaharjoitteluna. Eli kun vilja on analysoituna hyvämaineisessa kaupallisessa viljavarastossa, silloin uskaltaa laittaa viljan tarjolle sinne osuuskuntaan, tai voi tarttua ennakkoluulottomasti aamuvarhaisella sähköpostiin ilmestyvään minuuttitarjouskilpailuun. Ja kuka vaan puukenkäkuski saa sen sieltä kyytiin virka-aikana.
Rospuuttoiset, pienet ja hitaasti lastattavat tilavarastot eivät parhaasti sovi Viljatavastian järjestelmän logistiikkaan. Täysi yhdistelmä, lastaus puoleen tuntiin ja kuivankelin renkailla pois.
-SS-
-
11.8. alkoivat puinnit aikaisilla ohrilla, ja tänään 23.9. saatiin viimeiset rypsit puimurin nieluun. Pyöreät puolitoista kuukautta oli puintikausi.
-
11.8. alkoivat puinnit aikaisilla ohrilla, ja tänään 23.9. saatiin viimeiset rypsit puimurin nieluun. Pyöreät puolitoista kuukautta oli puintikausi.
Ei näillä seuduin ole ihan hetkeen tarvinnut puimista miettiä, jurttikoneetkin seisoo eilisen näytöksen jälkeen ja odottelee kuivumista. Maissiväki ryntää ensi viikolla rehuntekoon🥶🥶
-
Jos vielä pystyy myymään 20t nuppikuorman tai 10t kipakärryllisen viljaa, ehkä voisi ajatella, että tällaisen määrän pystyy myös kiinnittämään...? Hehtaari juurikasta kuulostaa pieneltä, mutta tokihan ko. alalta pitäisi yhdistelmä juurikasta päsähtää. Toinen juttu sitten, viitsiikö rahtari tulla johonkin kohteeseen yhden hehtaarin takia...
Alle 20 t on semmoinen kokoluokka, että hinta ja menekki on vastahakoisemmat, kippausmaksu tulee alle 10 t erästä Viljavalla, Hankkija Salossa harvinaisesti ottaa traktorinkuormia Meriniityn kuivaamovarastoon, 4 t kuormakin punnitaan. Mutta eipä siitä rahallisesti juuri mitään jää. Siksi suosittelevat keräämään siilon pohjat seuraavan vuoden yhdistelmäkuormaan. Jonkun 6000 viljatonnin vuosimyynnin viljelijä voi kipata ylijääneen nuppikuorman vaikka kuivaamon putukasaan, jossa ennestään on vaikkapa sata tonnia keossa.
Yhdistelmäkuorma on melko joustava erä kumminkin: 35 tonnia on semmoinen, joka vielä viitsitään ottaa esimerkiksi Naantaliin. Kuskit ottavat viedäkseen, jos kehottaa laskuttamaan 45 tonnista. Ja nyt näyttää siltä, että oma yhteistyökumppani pystyy viemään 52 t:n verran kerralla. Tällöin 10 ha:n palasissa voi yhtä lajia viljaa viljellä, rypsiä noin alkaen 20 ha. Eli hehtaarisato 3,5 t - 5,2 t/ha, rypsillä 1500 - 2000 kg/ha. Rypsiä lukuun ottamatta osuu aika hyvin 80% todennäköisyyden sisään, jos muokkaa kunnolla syksyllä. 2018 sentään satotaso oli Vertillä 3300, Kaarlella 3500-3600 kg. 1990-luvun alkupuolen ultrakuivuudessa Ryhti-kauraa tuli keskisatona 3360 kg. Silloin oli kynnettyä, sängelle jättämisen jälkeen alkoivat ne tonnin sadot kummitella.
Syysvehnässä riittänee 8 ha varmistamaan jonkin näköisen kuorman syntymisen.
Vielä ehkä tulee vierastettua all-in viljalajia koko alalle. Jotenkin eri vuosina menestyy eri viljalajit, satunnaisesti säistä riippuen. Nyt oli kevätvehnän aika onnistua, kaura hieman vaurioitui helteessä ja ohra oli lähinnä tyydyttävää.
Ei ensi syksyksi ole vehnästä paljon yli 180 euroa kiinnitettävissä, samoin muutkin viljalajit taitavat olla melko nihkeitä saamaan sopimuksia. Ruispro-kiima tuntuu hiipuneen, vaikka hinnat ovat korkeat, koska useimmat tajuavat, että rahaa takovat hybridirukiit edelleen torajyvämagneetteja ovat, mukana T2/HT2 ja DON-arvot lisäreunaehtoina. Jopa 2% ovat suurimmat torajyväpitoisuudet olleet, sellainen tarvitsee kaksi - kolme värilajittelukierrosta. Toki eturiviläiselle bestbestfrendille lajittelimot antanevat alennusta...tavan tallaaja maksaa kohta puolet rukiin tonnihinnasta lajittelulle, neljäkymppiä kierros. Oma värilajittelijainvestointi tietenkin maksaisi vähitellen itseänsä takaisin. Mutta ei se prosessi täysin automaattinen ole ammattilaisillakaan, vaan laatua on seurattava näytevirrasta.
-SS-
eturiviläisillä omat yhdistelmät vai pääseekä kippaamaan vain ostajan valtuuttamat kuljetusyritykset erikseen hyväksytyilla yhdistelmillä.
liekkö sitten kuinka kallis ostaa tuommoinen kippaava puoliperävaunu jonka kaikessa rauhassa lastailisi ja soittaisi sitten vaan vetoauton viemään lastin :-\ :-\ :-\ :-\
-
Koukkulavat voisivat olla yksi mahdollisuus, täyttää maassa esimerkiksi jollakin tehostetulla jussiruuvilla, tai sitten kuivurin sivuun sopiva tasainen paikka, johon koukkulavat riviin ja voi käännellä kuivurin tyhjennystorvea täyttöön.
Hyvä koukkulava saattaisi olla 15000 euroa kappale, että kallista on. 30 k€:lla alv 0 saanee jo 150 m3 siilopöntön purkuruuvilla, joten taitaa sitten olla semmoinen parempi, jos rahaa rupeaa investoimaan.
Irtoperävaunuihin menee 50- 60 kuutiota, ja pitäähän sen olla katsastettu ja niin edespäin, lienee eri asia liikennekelpoinen varsinainen perävaunu ostaa tilalle kuin härmässä traktorin perässä käytettävä kuorma-auton romuperävaunu, tasaiset tiet eikä siellä päin mitään säännöksiä muutenkaan tarvitse huomioida.
Kuljetusyrittäjään vaan pitää luoda asiakassuhde, että voi heittää logistiikan käsistään ja keskittyä korjaamaan, kuivaamaan ja lähivarastoimaan sitä viljaa.
Viljavalle kippaavat tosiaan isommat tilat omilla kuorma-autoilla, mutta kaupan oma logistiikka silti annostelee kippiajat liikkeen vuokrasiiloihin. Isäntä jos rullailee yhdistelmällä, kukapa tekee maatilalla työt. Eli on eri asia, josko talossa onkin oma chaser + nukkavieru vilja-auto, jolla sinne binsaitille sitä viljaa kelkotaan kuivumaan. Sitten kun ne kymmenet yhdistelmäkuormat lähtevät talvella maailmalle loskaisia teitä pitkin, pitäisi samaan aikaan isännän päästä jahdille Monacoon drinkkejä nautiskelemaan; hoitakoot pienyrittäjä-kumipyöräkulit hommat sillä välin.
Eikä kaikilla isoilla ole omia kuorma-autoyhdistelmiä, vaan keskenkasvuiset jolppirengit ajavat 1050 Fendteillä ja 50m3/30 t kärryillä sitä viljaa, harvalla nuorella on yhdistelmäkorttia ja pätevyyksiä.
-SS-
-
Näkyi tänäänkin vielä puimuri pellolla...
...jotain erikoisempaa kasvia tosin, epäilen ettei sekään kovin kuivaa kyllä voi olla....
-
Kauraa ja kevätvehnää puidaan vielä, tänään oli hyvä päivä, kevätvehnän sakoluku ei ole välttämättä kestänyt, itämistä on kuulemma tähkissä näkynyt.
Toki syysviljan oraat ovat vihreäntuuheat, ja ensi syksyn huippuhintoja voi alkaa kutitella syysvehnäsopimuksiin. Voi olla kokonaisudessa voittava järjestely.
-SS-
-
Kevätvehnät puin loppuun maanantain myrskyssä. Kasvusto oli hyvässä puintikunnossa, mutta jyvät, ah, niin märkiä. Päällepäin tulee kyllä kuivurista hyvää tavaraa, mutta hehtopaino kertoo, että ennen sateita 86kg ja sateiden jälkeen 80kg. Eli jonkinlaista pehkaantumista on kuitenkin jyvissä tapahtunut. Kerrassaan ikävä takaisku tämä sadekausi. Tänä syksynä ei tullut tähän kohtaan mitään ilmaiseksi.
-
Kevätvehnät puin loppuun maanantain myrskyssä. Kasvusto oli hyvässä puintikunnossa, mutta jyvät, ah, niin märkiä. Päällepäin tulee kyllä kuivurista hyvää tavaraa, mutta hehtopaino kertoo, että ennen sateita 86kg ja sateiden jälkeen 80kg. Eli jonkinlaista pehkaantumista on kuitenkin jyvissä tapahtunut. Kerrassaan ikävä takaisku tämä sadekausi. Tänä syksynä ei tullut tähän kohtaan mitään ilmaiseksi.
Tuossa näkyy tuo minun esittämä näkemys et vesi pesee painon pois. Sille sit naureskeltiin täälläkin tai ei ainakaan ymmärretty. No näin kuitenkin käy.. ::)
-
Kattelin kuivurilla kuivausvihkoa ja 2015 tästä alkoi parhaat puintikelit. Olin puinut Planettia ja Elmeriä syyskuussa, kosteudet 25-30% ja sitten lokakuussa Wicki vehnää 19-20%:sena ja viimeiset Avanti kaurat 13.10 jolloin kosteus oli 18%.
-
Mitenkähän mämä DONit sun muut suhteutuvat myöhäisiin korjuuaikoihin?
-
Kattelin kuivurilla kuivausvihkoa ja 2015 tästä alkoi parhaat puintikelit. Olin puinut Planettia ja Elmeriä syyskuussa, kosteudet 25-30% ja sitten lokakuussa Wicki vehnää 19-20%:sena ja viimeiset Avanti kaurat 13.10 jolloin kosteus oli 18%.
Lienee se vuosi, kun kevätvehnät alkoivat valmistumaan vasta lokakuun alun yöpakkasien vaikutuksesta. Sitten olikin hienoa puitavaa ja kosteudet asiallisia.
-
Eilen omat rypsit loppuun, puintikosteus puimurin mittarin mukaan keskimäärin 10.1%, mikä ei kauas heitä, kuivasaika oli mukavan lyhyt ja tehokasta toimintaa ku rypsin sato jää tänä vuonna heikoksi vaikka kuinka olisi hienon näköistä kasvustoa. Ainoa kasvi, joka oli pettymys, muista tulikin tosi hyvin ja taisi tulla uusi ennätys keskisatona, jääden hiukan joosepin keskisadosta.
Naapurille puin vielä illansuussa yhden 7.5ha rypsilohkon, 8.8% kosteus. Kerrankin rypsi puhdistaa puimuria ja sitä on vielä pariksi päivää puitavana.
-
ja eiks tiijossa ole hyiä puinti-ilmojakii?
-
Monenlaista värkkiä oli eilen pellolla. Säilörehuntekijöitä, syysmuokkaajia; puimurit puivat ainakin rypsiä ja vehnää. Ilmeisesti syyskylvöäkin yritetään vielä tehdä, koska innokkaimmat myöhäisen kylvön ystävät kyntävät nyt ja yksi isäntä oli levitellyt äkeenkin jo pellolle.
-
Siellä itäuudellamalla oli eien miltei kaikki puimurimerkit edustettuna töissä joka näkyi hyvin seiska tielle,
Myös kyntövehkeitä useassa paikoissa, tähän aikaan vuodesta kynnetty, kai syysvehnää,
Mun mailla, sitkee märkä pinta, mutta kuivahko murea viilu joka kuivahtaa nyt jyrsinkylvökuntoon, kiinostais kyllä pinta levitys, miten, äestätekö ennen vai vasta jälkeen, ihan s piikillä vai joku muu?
-
Savimaa ei yhdellä äestyksellä tule miksikään niin itse äestäisin yhden kerran ja sen jälkeen viskakylvö ja sit toinen äestys..
-
Kolme erilaista tapaa on toiminut:
1. Sänkimaa, jyvät levitellään sänkeen ja ajetaan kerran lapiorullaäkeellä. Maanpita jää epätasaiseksi, lakoviljassa tulee kokkareita pöydälle.
2. Kyntömaa, hyvin murtunut viilu, vauhdilla kynnetty. Levitys suoraan viiluille ja äestys joustopiikillä ladan avustamana. Tulos on hieman raidallinen, koska viilujen väliin varisee enemmän viljaa.
3. Kyntömaa, tasausäestys tai joustopiikkiäestys ensin. Sitten levitys ja perään joustopiikillä matalaan. Ehdottomasti tasaisin tulos, mutta jo hieman työläs ja aikaa viepä. Ajansäästö kun pintalevityksessä on se olennaisin tekijä.
-SS-
-
Mä osa syy rönsyilyyn, toimivan webmasterin, annetaan mennä
Eli syysviljan perustaminen puinti osiaossa.
Se on kynnetty överumin v siivillä, ja paras viidennes suoraan laahavantailla onnistuis, muu nyt sais kuivuu, ja niinhän aurinko paistaa tummaa pintaa vasten. Ja irroitettu, ei hirveesti kapilaari nosta pohjan kosteus.
Äestys tohon nytten lakka kuivuminen? Hankmolla njaa? Lautastinttari mulla ei oo, mutta jyrsin kylvy kysriiss kun on hidasta, mutta toimii, sivupyöräkone vielä. Joskus tosi ongelma tilanteissa jyrsin ylhällä kylvänny pintaan ja sitte sotkennu jyrsimellä kantaen ette ei lautautuu edessä, joskus sekin toiminnu, joskus ei.
Siis vaikka hekunu kuinka onnea kun runsaimat kuurot silloin väisti, niin nihketä on se kynnös.
Samassa hengenvedossa, foreca? tos äsken "tavanomasta lämpimämpää pitkälle lokakuuhun asti" niin mikä hätä, jos yhden päivän viivästää kylöt?
-
Kolme erilaista tapaa on toiminut:
3. Kyntömaa, tasausäestys tai joustopiikkiäestys ensin. Sitten levitys ja perään joustopiikillä matalaan. Ehdottomasti tasaisin tulos, mutta jo hieman työläs ja aikaa viepä. Ajansäästö kun pintalevityksessä on se olennaisin tekijä.
-SS-
Savilla ennen viimeisiä isoja sateita kun maa oli ehkä liian kuiva tarvitisi kynnön jälkeen lapiorulla->höylä-äes->kylvö->s-piikillä peittoon..
Sateen jälkeen riitti kyntö->lapiorulla->kylvö->s-piikki
Onhan siinä hyötyjä ajansäästön lisäksi
- polttoainekulutus esim. MF5711 näytti kulutukseksi kylvöillä 1-1,5 l/ha, paljon se kulutus sitten on kun raahaa kesämökin kokoista Hörssiä perässä :o
- tallaantuminen vähenee..tai oikeastaan se keskittyy samoille ajourille lannoituksen ja ks-ruiskutuksen kanssa...
- kun ei kylvin kulje maassa niin ei se myöskään säry :P
Keveiden maiden ISO karjatila voi jättää sen kalliin Hörssin ja Räpitin hankkimatta kun kuitenkin tarvii hyvää levityskonetta lannoitteille... muokkauksiin sitten helvetin levee äes niin homma joutuu.. 8)
-
https://www.youtube.com/watch?v=DgLa_JoNev0&lc=UgxZ6GakU3zlibYuFHF4AaABAg.ANUUuJ_CwbkANUXJ8P2D2K
Joku kysyi tehokaampaa syystöohin, tossa vasta aika monta työvaihetta ja kylvimessä myös lautasmuokkain,
No, toi kai ruotsin isoin maatila.
Rupesin nyt ihan jyrsin kylvää, hidasta se on, oisko 4.5km, ja nihkeetä se on joka toinen kierros joutuu puhdistaa vantailta se tartunu savi, kun kerää tarpeeksi se auraa enemän ja nousee pintaan, ei peity siemenet,
Hitaasti mutta kertavedolla, aika vähä tallausta ja tietty paripyörät. Mutta, juttua oli, kun se jyrsin on kuin täry, ihan miten vaan, tarisee se, tivistäen sen saven. Mutta mikäköhän toimis kertavedolla just tälleen syksyllä nihkeeseen? Euroopasaha noi jyrsin kylvimet on yleisii.
-
Se ruotsalaiskylvökoneen edessä kulkee kultivaattori, varmaan kahdeksan piikkiriviä, multa menee aivan jauhoksi, märkänäkin pölyää, ei tuommoinen ole savea vaan jotakin kevyen ruskeaa maalajia. Tuossa omassa kevätvehnämaassa ei tahtonut mennä kuuden tonnin vehnän pahna läpi ei sitten millään, tuommoisella Grubberin nostolaitekultivaattorilla, kolmessa rivissä piikit.
Nyt sitten kun alkuviikon 20 mm on vähän kuivahtanut, niin edelleen pohjalla on vaivautuvaa kukkopillisavea. Tasausäkeenkin tasoituslataan kertyi tätä muovailusavea, piti irrottaa käsin kuin teippi, ja taas pääsi vähän matkaa. Saa nyt nähdä, kuinka monta päivää pitää kuivatella, että pystyy multaamaan siemenet lapiorullaäkeellä. Monessa kelissä se lapiorulla toimii hyvin, mutta ei vetelässä savessa, jossa on runsaasti olkea. Terätukit ovat semmoisia pahnasavipötköjä jo yhden saran jälkeen.
-SS-
-
Seitsemän siipinen nostolaitepaluuaura olisi vastaus meikäläisten ongelmiin. Yllättävän pienellä traktorilla vedettiin ja ei tuntunut nokka kevenevän. Tuo isompi hinattava aura oli varsin näyttävä. Aikamoinen paino kohdistuu päisteissä yhdellä akselilla pyörien varaan. Pehmeemmissä olosuhteissa voisi istahtaa siihen. Suuressa maailmassa maalajit on ilmeisesti sellaisia, että läpäisevyys ja kantavuus säilyvät paremmin. Täällä on koko ajan se märkyys ja pehmeneminen uhkana. Kuinkahan tuollaisella tilalla maatalous ylipäätään kannattaa? Kalusto on kallista ja työvoimaa tarvitaan. Syysvehnästä olisi syytä tulla hyvin, että hommassa on jotain järkeä.
-
Seitsemän siipinen nostolaitepaluuaura olisi vastaus meikäläisten ongelmiin. Yllättävän pienellä traktorilla vedettiin ja ei tuntunut nokka kevenevän. Tuo isompi hinattava aura oli varsin näyttävä. Aikamoinen paino kohdistuu päisteissä yhdellä akselilla pyörien varaan. Pehmeemmissä olosuhteissa voisi istahtaa siihen. Suuressa maailmassa maalajit on ilmeisesti sellaisia, että läpäisevyys ja kantavuus säilyvät paremmin. Täällä on koko ajan se märkyys ja pehmeneminen uhkana. Kuinkahan tuollaisella tilalla maatalous ylipäätään kannattaa? Kalusto on kallista ja työvoimaa tarvitaan. Syysvehnästä olisi syytä tulla hyvin, että hommassa on jotain järkeä.
Mul on viis siipiset nostolaitepaluuaurat. Kyl siin matoa v1tuttaa takarenkaan alla mut minkäs voi. Puolihinattavat olisi jo ihan kivat mut ovat hinnalla suojattuja. Päisteitä noil olidi paska kyntää mut muuten. Veturi on kookas ja tehoa (9t/300hv) löytyy mut ihan kaikki on välillä käytössä. Eipä ainakaan mulla ole mahdollisuutta enää siipimäärää kasvattaa. Muuten menisi veturi vaihtoon. Et kyl niitä kovia maalajeja täältä suomestakin löytyy. ::)
Mitä kannattavuuteen tulee niin sellaista 30-35l/ha palaa löpöä. Jättämällä kasvipeitteiseksi niin jo pelkällä löpöllä ja tuella saadaan noin 70€ ero.. nykyhinnoilla 500kg jyviä.
On toki joitain pehmeämpiäkin lohkoja mut menee niissäkin 20-25l/ha.
Syyskasveille tuo kyntö on silti melko pakollinen. Ja itseltä puuttuu myös kalusto jolla vln saa lopettua. Nyt se on tullut tehtyä kyntämällä. Nyt tulee lisäksi kynnettyä kesäsateiden tiivistämiä lohkoja. Yritetään tehdä melko matalaan mut on se silti joku 15cm. Saa nyt nähdä millaisia soita noista tulee. Näin yleensä vähän on käynyt ja lantavaunulla ollaan sit ihmeissään.
Olisihan se hienoa jos maalajit olisivat toisenlaisia. Voisi kannattavuuskin olla parempi viljelyssä. Mut näillä mennään mitä maalaji lotossa on sattunut tulemaan.
-
Ruotsin palstoissa noi on parempaa kun pohjamaalaiseten, pettymys jos vehnää ei tuu 12t/ha ja rapsia 6t/ha
Juurikastakin oli jotain tuplamääriä keskimäärin vs meidän huippuvuosiin.
Se kyntö vähän välttämätön pahe, huomannut sen maan haihtuminen, kiviä nousee salaojat tulee vastaan.
Laukkasen kloppi, glyfo jotain 80ha/pytty sitten 250ha piiloon 8 metrisellä , sitten kauran puintia 200tonni/päivä.
No, on siinä harjoiteltu ja kuskeja riitävästi
-
Nyt saa Jaahas Satanen merkata kalenterinkulmaan: epäonnistuminen eturivissä.
Selinat puitu niissä viimisen poutaviikon helteissä 3vk sitten ja sako 150. Olis ollu kiinnikin 218€ yks pötkö nyt taitaa naapuri päästä siitä nauttimaan elleivät siirrä ens vuoteen tai anna syysvehnänä viedä.
Tuo on näköjään huono pitämään sakonsa mut paljon kuulunut samaa muistakin lajikkeista. Aikaisemmin puidut vielä ok. Kai siinä kosteaa keliä sit oli. Luvattoman helposti kyllä droppas. On saatu pahemmistakin keleistä pullanisua.
Saan syysvehnien joukossa niitä menemään leipänä vähän jos lystää mut eipä siitäkä paljo parta pauku. Tai jättää ens syksyyn ja sekottelee ja toivoo et hinnat noussu yleisestikin. Ens vuodeks otettava lisäykseen joku toinen vehnä.
Ekojen nostojen sokerit todella alhaalla. Kolmas vuosi putkeen vähä sama laulu. Itellä onneks vielä pari viikkoa maassa. Syy ilmeisesti tämä sadejakso, jurtit niinku pesusieniä. Sadot sentään ollu positiivisia yllätyksiä ja koko ajan kuis kassoo lissää.
-
Nyt saa Jaahas Satanen merkata kalenterinkulmaan: epäonnistuminen eturivissä.
Selinat puitu niissä viimisen poutaviikon helteissä 3vk sitten ja sako 150. Olis ollu kiinnikin 218€ yks pötkö nyt taitaa naapuri päästä siitä nauttimaan elleivät siirrä ens vuoteen tai anna syysvehnänä viedä.
Tuo on näköjään huono pitämään sakonsa mut paljon kuulunut samaa muistakin lajikkeista. Aikaisemmin puidut vielä ok. Kai siinä kosteaa keliä sit oli. Luvattoman helposti kyllä droppas. On saatu pahemmistakin keleistä pullanisua.
Saan syysvehnien joukossa niitä menemään leipänä vähän jos lystää mut eipä siitäkä paljo parta pauku. Tai jättää ens syksyyn ja sekottelee ja toivoo et hinnat noussu yleisestikin. Ens vuodeks otettava lisäykseen joku toinen vehnä.
Ekojen nostojen sokerit todella alhaalla. Kolmas vuosi putkeen vähä sama laulu. Itellä onneks vielä pari viikkoa maassa. Syy ilmeisesti tämä sadejakso, jurtit niinku pesusieniä. Sadot sentään ollu positiivisia yllätyksiä ja koko ajan kuis kassoo lissää.
Muste jo kuivunut kynästä odotellessa.. ;D
Nyt sit nähdään et kuinka sopimus joustaa vai löytyykö mukava tunkkikaveri... ::)
-
Sitten nämä Sennit Linneat ja Selinat, sakoluvut 200:n tienoilla kokeissa. EI ole paljon marginaalia jäädä sinne 180 alle.
Kevätvehnälajikkeiden sakoluvunkestävyys on jäänyt viimeisinä vuosina taka-alalle. Puinnit on tehty hyvän sään aikana elokuussa, myöhäisilläkin lajikkeilla. Syysvehnä on rehuvehnänä satoisuudeltaan ylivoimainen, varsinkin ns. korkealaatuiset leipäkevätvehnät jäävät alle puoleen, kuivina kesinä ehkä kolmannekseen syysvehnän sadosta, tai sitten kevätvehnä kuolee kokonaan. Tällaisena harvinaisena vuotena, kun kevätvehnää tulee kärryyn kuin kauraa, leipälaadun toteutumattomuus antaa aiheen epäillä lajikkeen kelpoisuutta leipävehnän viljelyyn.
Ns. sakoluku 3 - tietoa ei vertailussa nykyisin mielellään näytetä, ehkäpä niitä ei edes seurata ? Markkinoinnissa alhainen sakoluvun kestävyys on rasite, ja siksipä pitääkin markkinointimateriaaleista seurata, jos sakoluvun kestävyydestä ei ole mainintaa, sitä ehkäpä ei ole ollenkaan.
(http://www.viistonninen.com/muut/2025/Sakolukuja_Kv.jpg)
Kuva: vertailussa sakoluku 1 , kevätvehnät
Kuvasta näkee, kuinka lähellä osa lajikkeista on valmiiksi lähellä laaturajaa 180; siis sakoluku 1 on ihanteellisena puintiaikana mitattu sakoluku.
Calisperosta tiedetään jo melko pitkän viljelyhistorian perusteella, että se pärjää kuivassa, sakoluku on korkea ja valkuaispitoisuuskin puoltaa leipävehnäksi. Vuoden 2023 vertailussa Leijona-kevätvehnän kanssa ojan kahden puolen Calispero kasvoi ihan satoakin, kun Leijonassa oli käytännössä kato.
Emblan osalta omissa palstavertailussa tänä vuonna oli Calispero, sakolukuerot olivat koeruutuviljelyn mukaiset, valkuaispitoisuus lähes sama, satoero noin 500 kg. Kuitenkin, Embla näytti olevan hiesulla tai hiekkavoittoisella heikompi, ylikalkitussa mullattomassa savessa Embla kasvoi hurjasti. Calisperossa ei ollut vaihtelua niin paljon, lakoa alkoi esiintyä hieman arveluttavasti multaisemmissa paikoissa. Satoero merkitsee ehkä noin 90 euroa hehtaarilta, toisaalta 5 t sadosta laatuero sallisi 18 euroa rehurangaistusta, Hankkijan viimeisimmässä vehnänoteerauksessa keskimäärin samalla viljavarastoalueella kevätvehnän hintaero rehu- ja leipävehnän välillä on ollut jopa motivoiva 35 euroa. Toisaalta, Quarna-kevätvehnän varma laatu ei saa ansaitsemansa hintahyvitystä, Fazerin käyttämä 10 € ei kompensoi tonnin satoeroa.
Lantatunkioviljelyyn ei pitkäkortinen Calispero sopine, jollei osaa tieteellisen tarkasti säädellä kemiallisesti korren ominaisuuksia.
-SS-
-
Tuo on näköjään huono pitämään sakonsa mut paljon kuulunut samaa muistakin lajikkeista. Aikaisemmin puidut vielä ok. Kai siinä kosteaa keliä sit oli. Luvattoman helposti kyllä droppas. On saatu pahemmistakin keleistä pullanisua.
No olihan se ilmanala ihan älyttömän kostea. Sumu leijui aamuisin pitkään ja kaste tuli illalla aikaisin, jotain lakoista puidessa huomasi että 18-19.00 välillä alkoi jo vähitellen kaste nousta.
-
Minulla on ohraa kiinni reilulla kahdellasataa ja taidan saada erän nippa nappa täyteen, kun tyhjään siemenvarastotkin. Pikkuisen puhuin puintien keskellä asiasta kylällä, niin ei olisi ongelmaa löytää kuormaan täytettä. Hintaero on nyt niin raju. Vaikka on vaikeeta ollut, niin parin vuoden kokemuksella kiinnitykset on kyllä se juttu, mikä pitää mielen virkeenä. Lähden jatkossakin mukaan, mutta hintataso täytyy alkaa kakkosella. Sen alle jos menee, niin huonona vuonna hinnat kyllä nousee ja toisaalta tilin tekeminen on vaikeaa. Toisaalta muutama vuosi sitten, kun tämä ruljanssi alkoi ja jotkut kiinnitteli suurin piirtein 180 euroon ja sitten hinnat nousikin tosi rajusti, niin esim. Raisio tuli vastaan ja maksoi kiinnityksen päälle vielä extraa. Mielestäni erittäin reilu temppu heiltä. Tämä on peliä, mutta senhän takia tätä tehdäänkin, että saadaan kiksejä ja keskustelua. Kyllä poistuminen omalta mukavuusalueelta on se juttu, mikä pitää dementian poissa.
-
Nyt saa Jaahas Satanen merkata kalenterinkulmaan: epäonnistuminen eturivissä.
Selinat puitu niissä viimisen poutaviikon helteissä 3vk sitten ja sako 150. Olis ollu kiinnikin 218€ yks pötkö nyt taitaa naapuri päästä siitä nauttimaan elleivät siirrä ens vuoteen tai anna syysvehnänä viedä.
Tuo on näköjään huono pitämään sakonsa mut paljon kuulunut samaa muistakin lajikkeista. Aikaisemmin puidut vielä ok. Kai siinä kosteaa keliä sit oli. Luvattoman helposti kyllä droppas. On saatu pahemmistakin keleistä pullanisua.
Saan syysvehnien joukossa niitä menemään leipänä vähän jos lystää mut eipä siitäkä paljo parta pauku. Tai jättää ens syksyyn ja sekottelee ja toivoo et hinnat noussu yleisestikin. Ens vuodeks otettava lisäykseen joku toinen vehnä.
Ekojen nostojen sokerit todella alhaalla. Kolmas vuosi putkeen vähä sama laulu. Itellä onneks vielä pari viikkoa maassa. Syy ilmeisesti tämä sadejakso, jurtit niinku pesusieniä. Sadot sentään ollu positiivisia yllätyksiä ja koko ajan kuis kassoo lissää.
Kaikista Luken säästökohteista just vehnän sako3:n tutkimisen lopettaminen oli pöljimpiä päätöksiä. Voi tosin olla siemenalan lobbaamakin asia, ainakin voi epäillä.
-
Seitsemän siipinen nostolaitepaluuaura olisi vastaus meikäläisten ongelmiin. Yllättävän pienellä traktorilla vedettiin ja ei tuntunut nokka kevenevän. Tuo isompi hinattava aura oli varsin näyttävä. Aikamoinen paino kohdistuu päisteissä yhdellä akselilla pyörien varaan. Pehmeemmissä olosuhteissa voisi istahtaa siihen. Suuressa maailmassa maalajit on ilmeisesti sellaisia, että läpäisevyys ja kantavuus säilyvät paremmin. Täällä on koko ajan se märkyys ja pehmeneminen uhkana. Kuinkahan tuollaisella tilalla maatalous ylipäätään kannattaa? Kalusto on kallista ja työvoimaa tarvitaan. Syysvehnästä olisi syytä tulla hyvin, että hommassa on jotain järkeä.
Mul on viis siipiset nostolaitepaluuaurat. Kyl siin matoa v1tuttaa takarenkaan alla mut minkäs voi. Puolihinattavat olisi jo ihan kivat mut ovat hinnalla suojattuja. Päisteitä noil olidi paska kyntää mut muuten. Veturi on kookas ja tehoa (9t/300hv) löytyy mut ihan kaikki on välillä käytössä. Eipä ainakaan mulla ole mahdollisuutta enää siipimäärää kasvattaa. Muuten menisi veturi vaihtoon. Et kyl niitä kovia maalajeja täältä suomestakin löytyy. ::)
Mitä kannattavuuteen tulee niin sellaista 30-35l/ha palaa löpöä. Jättämällä kasvipeitteiseksi niin jo pelkällä löpöllä ja tuella saadaan noin 70€ ero.. nykyhinnoilla 500kg jyviä.
On toki joitain pehmeämpiäkin lohkoja mut menee niissäkin 20-25l/ha.
Syyskasveille tuo kyntö on silti melko pakollinen. Ja itseltä puuttuu myös kalusto jolla vln saa lopettua. Nyt se on tullut tehtyä kyntämällä. Nyt tulee lisäksi kynnettyä kesäsateiden tiivistämiä lohkoja. Yritetään tehdä melko matalaan mut on se silti joku 15cm. Saa nyt nähdä millaisia soita noista tulee. Näin yleensä vähän on käynyt ja lantavaunulla ollaan sit ihmeissään.
Olisihan se hienoa jos maalajit olisivat toisenlaisia. Voisi kannattavuuskin olla parempi viljelyssä. Mut näillä mennään mitä maalaji lotossa on sattunut tulemaan.
Missä mallissa sulla on salaojat ja vesitalous. Onko soraa kuinka lähellä pintaa. Märkää ja tiukkoja savia on myös vesitalouden kannalta haastava juttu. Itellä vähän kaikenlaisia kokemuksia, mutta pääsääntöisesti ojaväli täytyisi olla pahimmissa paikoissa 8m ja sorasilmiä tiheästi. Osittain on maat korjaantuneet noilla lisäysojituksilla, mutta pahimmat paikat on edelleen pahoja suorakylvössä. Valittaen täytyy todeta, että perusmuokkaus pelastaa paljon rakennevikaisilla mailla. Noilla pahimmilla savilla lopettaisin kuitenkin kynnön täysin. Vaikka on vaikeeta viherlannoitusten lopettaminen, niin kultivaattorin kanssa rääsimällä humusmassaa pintaan on kuitenkin se juttu. Kyntö on aivan liian perusteellinen resetointi maan rakenteelle. Kaikki hyvä mitä on saatu aikaiseksi, käännetään sinne 20cm ja homma alkaa alusta. Kultivointi on väkevin perusmuokkaustoimenpide. Nyt on tämä jankkurointi yleistynyt meilläpäin vallan kovasti. Siitä en sano mitään, kun ei ole omia kokemuksia.
-
Toisaalta muutama vuosi sitten, kun tämä ruljanssi alkoi ja jotkut kiinnitteli suurin piirtein 180 euroon ja sitten hinnat nousikin tosi rajusti, niin esim. Raisio tuli vastaan ja maksoi kiinnityksen päälle vielä extraa.
Just just. Tuo on lohduttava tieto, että Raisio ajattelee torppariensa parasta; omat kiinnitykset muutamana vuonna ovat hävinneet 10 - 30 € seuraavan talven villille viljalle. Sitten sopimuksesta yli mennyt syysvehnä viime vuonna oli jotain 140 euroa, kun piti pois saada nurkista, kun odoteltiin sitä sopimuskuormaa haettavaksi. Kyllä siinä keskihinta mukavasti alenee siltikin.
Lisäksi on ollut hyvin lohduttavaa, kun kolmen tonnin ohrakiinnitys muuttuikin puolentoista tonnin toteutumaksi. Toisaalta, viime kevättalvena - eikä vielä toukokuussakaan - voinut edes ajatella uskaltavansa kiinnittää 5,5 tonnia kevätvehniä. Toki tunkiksi hakeutumalla olisi ehkä päässyt eroon sopimuksen ylittävästä osasta, kahteen eri paikkaan toimitus ja tämmöiset tietenkin tekevät täyskuormista vieläkin vaikeammat järjestää kuin keräämällä kokoko sato yhteen.
-SS-
-
Seitsemän siipinen nostolaitepaluuaura olisi vastaus meikäläisten ongelmiin. Yllättävän pienellä traktorilla vedettiin ja ei tuntunut nokka kevenevän. Tuo isompi hinattava aura oli varsin näyttävä. Aikamoinen paino kohdistuu päisteissä yhdellä akselilla pyörien varaan. Pehmeemmissä olosuhteissa voisi istahtaa siihen. Suuressa maailmassa maalajit on ilmeisesti sellaisia, että läpäisevyys ja kantavuus säilyvät paremmin. Täällä on koko ajan se märkyys ja pehmeneminen uhkana. Kuinkahan tuollaisella tilalla maatalous ylipäätään kannattaa? Kalusto on kallista ja työvoimaa tarvitaan. Syysvehnästä olisi syytä tulla hyvin, että hommassa on jotain järkeä.
Mul on viis siipiset nostolaitepaluuaurat. Kyl siin matoa v1tuttaa takarenkaan alla mut minkäs voi. Puolihinattavat olisi jo ihan kivat mut ovat hinnalla suojattuja. Päisteitä noil olidi paska kyntää mut muuten. Veturi on kookas ja tehoa (9t/300hv) löytyy mut ihan kaikki on välillä käytössä. Eipä ainakaan mulla ole mahdollisuutta enää siipimäärää kasvattaa. Muuten menisi veturi vaihtoon. Et kyl niitä kovia maalajeja täältä suomestakin löytyy. ::)
Mitä kannattavuuteen tulee niin sellaista 30-35l/ha palaa löpöä. Jättämällä kasvipeitteiseksi niin jo pelkällä löpöllä ja tuella saadaan noin 70€ ero.. nykyhinnoilla 500kg jyviä.
On toki joitain pehmeämpiäkin lohkoja mut menee niissäkin 20-25l/ha.
Syyskasveille tuo kyntö on silti melko pakollinen. Ja itseltä puuttuu myös kalusto jolla vln saa lopettua. Nyt se on tullut tehtyä kyntämällä. Nyt tulee lisäksi kynnettyä kesäsateiden tiivistämiä lohkoja. Yritetään tehdä melko matalaan mut on se silti joku 15cm. Saa nyt nähdä millaisia soita noista tulee. Näin yleensä vähän on käynyt ja lantavaunulla ollaan sit ihmeissään.
Olisihan se hienoa jos maalajit olisivat toisenlaisia. Voisi kannattavuuskin olla parempi viljelyssä. Mut näillä mennään mitä maalaji lotossa on sattunut tulemaan.
Missä mallissa sulla on salaojat ja vesitalous. Onko soraa kuinka lähellä pintaa. Märkää ja tiukkoja savia on myös vesitalouden kannalta haastava juttu. Itellä vähän kaikenlaisia kokemuksia, mutta pääsääntöisesti ojaväli täytyisi olla pahimmissa paikoissa 8m ja sorasilmiä tiheästi. Osittain on maat korjaantuneet noilla lisäysojituksilla, mutta pahimmat paikat on edelleen pahoja suorakylvössä. Valittaen täytyy todeta, että perusmuokkaus pelastaa paljon rakennevikaisilla mailla. Noilla pahimmilla savilla lopettaisin kuitenkin kynnön täysin. Vaikka on vaikeeta viherlannoitusten lopettaminen, niin kultivaattorin kanssa rääsimällä humusmassaa pintaan on kuitenkin se juttu. Kyntö on aivan liian perusteellinen resetointi maan rakenteelle. Kaikki hyvä mitä on saatu aikaiseksi, käännetään sinne 20cm ja homma alkaa alusta. Kultivointi on väkevin perusmuokkaustoimenpide. Nyt on tämä jankkurointi yleistynyt meilläpäin vallan kovasti. Siitä en sano mitään, kun ei ole omia kokemuksia.
Ainahan sitä parannettavaa ojituksessa olisi. Itselläkin sen verran peltoa et ojituksen uusiminen olisi melkein vuosittainen toimenpide. Ja kun saisi valmiiksi niin voisi aloittaa alusta. ;D
Mut kaikki mitä uusittu niin soraa pintaan asti. Tiheällä ojavälillä. Joskus tuntuu et saisi olla 8m tiheämpikin väliä. Mut silti sitä ongelmaa tuntuu olevan kun liikaa tulee vettä. Ei se vesi löydä niihin salaojiin kun pellot "tasaisia". Liika vesi kerääntyy notkoon ja viljalle tuntuu päivä riittävän et on hukuksissa.
Suurempi ongelma on tuo orgaanisen aineksen puuttuminen. Kun olisi sitä orgaanista ainesta enemmän niin maa olisi kuin pesusieni ja imisi vettä. Nyt pahimmat lohkot liettyvät vettä läpäisemättömään muotoon. Jonkin verran porukka tehnyt tällä alueella sitä et ostaneet sitä soilfoodin markkinoimis kuituja ja ajaneet sitä sit sellainsen kunnon kerroksen. Kuulemma auttaa. Kuluja tulee vain rankasti jos ei omaa levityskslustoa. Ja kylhän tuo hieman arveluttaa mitä "paskaa" tuolla mukana tulee vaikka paperilla puhdasta.
Juu tiedän et kyntö on pahasta mut nyt ei vain ole kalustoa (kunnon kultivaattoria) millä voisi nurmet lopettaa. Tänä vuonna lisäksi liika vesi ja sen jälkeinen helle teki maista todella kovia et nyt on pakko kyntää mahdollisimman matalaan muitakin lohkoja. Muuten noille ei voi minkään.
Onhan tämä määrätynlainen kierre. Itse kuitenkin yrittönyt nyt tän luomun kautta alkaa kunnostamaan maita enemmän. Ja juuri tuo et tuodaan se nurmi sinne kiertoon. On tässäkin ajassa jo tulosta näkynyt. Pahempi se tilanne minusta on niillä jotka hakevat muutosta vain konekaupan kautta suurentamalla traktoria ja muokkaimia kun edelliset lakkaavat kulkemasta.. ;D
-
Sen viherlannoitusnurmen pitää näyttää tältä, niin kyllä siinä Kymen savinkin nöyrtyy... 8)
(https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?action=dlattach;topic=68998.0;attach=5865)
-
Sen viherlannoitusnurmen pitää näyttää tältä, niin kyllä siinä Kymen savinkin nöyrtyy... 8)
(https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?action=dlattach;topic=68998.0;attach=5865)
Tuollaisilta ne näyttääkin. Ei nyt ole kuvaa laittaa todisteeksi... Mut ei se millään kerta rykäisyllä hirveää muutosta tee...
-
Pahempi se tilanne minusta on niillä jotka hakevat muutosta vain konekaupan kautta suurentamalla traktoria ja muokkaimia kun edelliset lakkaavat kulkemasta.. ;D
Sanoisin, että kasvinviljelyluomu ilman suurimittaista orgaanisen massan syöttämistä järjestelmään, esimerkiksi korsirehuvaltaisen ja ostokuivikkeilla toimivan nautatalouden muodossa tuottaa parissakymmenessä vuodessa lähinnä kellanharmaan jankon, jossa ei laatuheinä saati sitten apila edes kasva.
Tuosta isomman koneen tarpeesta, siinä mennään jo lähemmäs totuutta; Kotkaniemessä oli maan tiivistymiskokeita, joissa tiivistettiin näennäisesti pinnalla pysyvän leveätelaisen noin 40 t kaivinkoneen tai pillarin avulla savista maaperää, ja vaikutukset näkyivät vielä kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Saksalaiset tutkijat tiesivät jo 1970-luvulla, että akselipainon noustessa tuplaksi, pitää pintapaineen vähetä neljäsosaan, jos syvätiivistymiä halutaan lieventää. Tämä siis suuruusluokka, joka kuvastaa ongelmaa. Itselle tuli vuonna 2007 viljelyyn palstat, joissa oli huippuluokan salaojitus, pitkäaikainen sokerijuurikkaan viljely ja loppuaikoina pellolla oli käytetty raskaampia koneita, vaikkapa pyöräkuormaajaa ja kuorma-autoja, niin tämä viljelyteknologia oli tehnyt maasta niin kiinteän, ettei 2,5 tonnin omapainoinen takavetotraktori kunnolla saanut kahta auran siipeä menemään ei kuivalla ei märällä. Kevätviljat kuolivat kuivassa, ja tiheät salaojat näkyivät ruotoina kasvustossa. Niinpä ruista ja syysvehnää yrittelin viljellä, nyt kohta kaksikymmentä vuotta, niin nelisiipinen tulee mukavasti perässä samalla takavetoisella, ja kevätviljakin sentään kasvaa jotenkin, ainakin viime kesänä, eikä sadekellastumista tietoakaan. Matoja on runsaasti, vaikka kyntöauran vantaalla onkin viilletty ja siirretty rukiinpahnaa syvemmälle maahan. Ei se pahna siinä maan pinnallakaan kuohkeutta siihen kellertävään kivennäismaahan tuo, tuossa viereisessä mäessä oli kymmenen vuotta populaatioruista, ja loppuvuosina kyntösyvyydessä on ollut ruskeahkoa lehtevää osittain maatunutta pehmeää rukiin putua, keltaisen jankkosaven sijasta.
Kuivan kankaan mäntymetsästä ei tulisi mieleenkään alkaa suorakylvömaata jollekin viljalle, 5-10 cm neulaskuntta siinä pinnalla, pohjalla hiekkaa ja lopuksi jankkoa. Metsänkylvökin tuntuu onnistuvan, vain kun maata on muokattu. Suomalaiset viljelymaat on satoja vuosia sitten aurattu, jos ei kyntöauralla, niin sahralla ja vastaavalla. Jossakin päin maailmaa on viljelypeltoja, jotka ovat olleet kynnettyinä kaksituhatta vuotta. Vaikka niillä on oma lehmä ojassa, niin muistan hyvin lannoiteasiantuntijoiden eriävän mielipiteen, myös vahva satokasvusto lisää maan multavuutta.
Nämä Pohjois- Amerikan ja Australian suorakylvövainiot saavat vuodessa 300 mm sadevettä tai vähemmän. Ne olisivat kuivaa ruohoaavikkoa, jos niitä ei olisi otettu viljelyyn.
-SS-
-
Sen viherlannoitusnurmen pitää näyttää tältä, niin kyllä siinä Kymen savinkin nöyrtyy... 8)
(https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?action=dlattach;topic=68998.0;attach=5865)
Tuollaisilta ne näyttääkin. Ei nyt ole kuvaa laittaa todisteeksi... Mut ei se millään kerta rykäisyllä hirveää muutosta tee...
Tottakai pitää olla säännöllisesti osana viljelykiertoa.
-
Sen viherlannoitusnurmen pitää näyttää tältä, niin kyllä siinä Kymen savinkin nöyrtyy... 8)
(https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?action=dlattach;topic=68998.0;attach=5865)
Tuollaisilta ne näyttääkin. Ei nyt ole kuvaa laittaa todisteeksi... Mut ei se millään kerta rykäisyllä hirveää muutosta tee...
Tottakai pitää olla säännöllisesti osana viljelykiertoa.
Itsellä ne tulleet vasta nyt luomun myötä mukaan. Vajaassa 10v ei ihmeitä ehdi tapahtua.. ::)
-
Sen viherlannoitusnurmen pitää näyttää tältä, niin kyllä siinä Kymen savinkin nöyrtyy... 8)
(https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?action=dlattach;topic=68998.0;attach=5865)
Minkämoista seosta ja millä kylvömäärällä käytät?
-
Pahempi se tilanne minusta on niillä jotka hakevat muutosta vain konekaupan kautta suurentamalla traktoria ja muokkaimia kun edelliset lakkaavat kulkemasta.. ;D
Sanoisin, että kasvinviljelyluomu ilman suurimittaista orgaanisen massan syöttämistä järjestelmään, esimerkiksi korsirehuvaltaisen ja ostokuivikkeilla toimivan nautatalouden muodossa tuottaa parissakymmenessä vuodessa lähinnä kellanharmaan jankon, jossa ei laatuheinä saati sitten apila edes kasva.
Mahdollista. Itsellä vain sitä sian lietelantaa. Ainakaan nyt vajaassa kymmenessä vuodessa ei tuota ole havaittu. Maan rakenne on ainakin parantunut. Hyvä tai kiitettävä se ei vielä ole mut parempi kuin mistä lähdettiin.
Tuosta isomman koneen tarpeesta, siinä mennään jo lähemmäs totuutta; Kotkaniemessä oli maan tiivistymiskokeita, joissa tiivistettiin näennäisesti pinnalla pysyvän leveätelaisen noin 40 t kaivinkoneen tai pillarin avulla savista maaperää, ja vaikutukset näkyivät vielä kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Saksalaiset tutkijat tiesivät jo 1970-luvulla, että akselipainon noustessa tuplaksi, pitää pintapaineen vähetä neljäsosaan, jos syvätiivistymiä halutaan lieventää. Tämä siis suuruusluokka, joka kuvastaa ongelmaa. Itselle tuli vuonna 2007 viljelyyn palstat, joissa oli huippuluokan salaojitus, pitkäaikainen sokerijuurikkaan viljely ja loppuaikoina pellolla oli käytetty raskaampia koneita, vaikkapa pyöräkuormaajaa ja kuorma-autoja, niin tämä viljelyteknologia oli tehnyt maasta niin kiinteän, ettei 2,5 tonnin omapainoinen takavetotraktori kunnolla saanut kahta auran siipeä menemään ei kuivalla ei märällä. Kevätviljat kuolivat kuivassa, ja tiheät salaojat näkyivät ruotoina kasvustossa. Niinpä ruista ja syysvehnää yrittelin viljellä, nyt kohta kaksikymmentä vuotta, niin nelisiipinen tulee mukavasti perässä samalla takavetoisella, ja kevätviljakin sentään kasvaa jotenkin, ainakin viime kesänä, eikä sadekellastumista tietoakaan. Matoja on runsaasti, vaikka kyntöauran vantaalla onkin viilletty ja siirretty rukiinpahnaa syvemmälle maahan. Ei se pahna siinä maan pinnallakaan kuohkeutta siihen kellertävään kivennäismaahan tuo, tuossa viereisessä mäessä oli kymmenen vuotta populaatioruista, ja loppuvuosina kyntösyvyydessä on ollut ruskeahkoa lehtevää osittain maatunutta pehmeää rukiin putua, keltaisen jankkosaven sijasta.
Syyskasvit kyllä parantavat rakennetta. Näin luomussa tietysti nyt se ongelma et ainoastaan kauralle taattu menekki yleensä ihan hyvään hintaan. Muilla sit vaikeampaa. Kuten jo aiemmin olen kirjoitellut niin ei niitä syyskasveja kannata itse kylvää ellei sille vedelle ole keksitty pakopaikkaa. Kyntö paras, jankkuroimalla notko olen joskus onnistunut. Joku raskas syvälle menevä kultivaattorikin voisi toimia. Kaikissa noissa on se ongelma et vaatii veturilta puhtia et mitään tulee. Jos sittenkään. Ei ole helpoin rasti toteuttaa.
Kuivan kankaan mäntymetsästä ei tulisi mieleenkään alkaa suorakylvömaata jollekin viljalle, 5-10 cm neulaskuntta siinä pinnalla, pohjalla hiekkaa ja lopuksi jankkoa. Metsänkylvökin tuntuu onnistuvan, vain kun maata on muokattu. Suomalaiset viljelymaat on satoja vuosia sitten aurattu, jos ei kyntöauralla, niin sahralla ja vastaavalla. Jossakin päin maailmaa on viljelypeltoja, jotka ovat olleet kynnettyinä kaksituhatta vuotta. Vaikka niillä on oma lehmä ojassa, niin muistan hyvin lannoiteasiantuntijoiden eriävän mielipiteen, myös vahva satokasvusto lisää maan multavuutta.
Nämä Pohjois- Amerikan ja Australian suorakylvövainiot saavat vuodessa 300 mm sadevettä tai vähemmän. Ne olisivat kuivaa ruohoaavikkoa, jos niitä ei olisi otettu viljelyyn.
-SS-
Siis omien lähes 20v suorakylvökokemusten mukaan niin se toimii näillä mailla kevätviljoilla poisluettuna ohra. Sanotaan vaikka 8/10. Yhden tai kaksi vuotta kesässä tulee sitä vettä liikaa ja silloin se ei toimi. Kuivina kesinä joita valtaosa niin toimii ja väitän et hakkaa kynnön satotasossa.
Mut sit sateisena vuonna voi sato jäädä alta tonniin.
Meillä oli sellaisia lohkoja joita ei muokattu juuri ollenkaan tuona aikana. Sit sellaisia joita minimimuokattiin joskus ja sellaisia joita muokattiin vuosittain. Kyntöön ei silloin ollut aikaa ja sitä tehtiin aniharvoin. Kyl se suorakylvö ja minimimuokkaus siihen pintaan toi multavampaa maata mut muutos on hidas kuten näissä aina. Syyskasveja oli lähes turha kylvää ne ei yleensä selvinneet vedestä.
En tiedä mikä se paras tapa sit on mut nyt vaikuttaisi käytössä olevan ainakin paras tähän mennessä kokeilluista..
-
Kyllä on viikossa muuttuneet olosuhteet aivan toisenlaisiksi. Pellot ovat kuivaneet ja kultivointi käy todella hyvin. Nyt on niille ehkä syksyn viimeinen hyvä keli. En viitsi edes katsoa sääennustetta. Jos ei paljon sataisi, niin keli vaan paranisi. Eikun menoksi.
-
Sen viherlannoitusnurmen pitää näyttää tältä, niin kyllä siinä Kymen savinkin nöyrtyy... 8)
(https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?action=dlattach;topic=68998.0;attach=5865)
Minkämoista seosta ja millä kylvömäärällä käytät?
Kaupan valmiita vln-seoksia, tais olla Berneriltä viimeeksi... ja jtn 10-15kg/ha.
-
(http://www.viistonninen.com/muut/2025/Sakolukuja_Kv.jpg)
Kuva: vertailussa sakoluku 1 , kevätvehnät
-SS-
Sakoluku näyttää sekoitettuna menevän aika lähelle painotettuun keskiarvoon; eli tilityksessä oman kevätvehnäerän sakoluku yli koko varaston oli 228 ( Embla / Calispero noin 50:50) ,
Eli tämä antanee aiheen varata jotakin Quarnaa satoisan kevätvehnän viereen, monesti riittää 10-20 sakolukuyksikön nousu, jolloin pienempi ala riittää. Quarnasta ei myllyltä saane sen vertaa enempää hintaa, että se perustelisi koko kevätvehnänviljelyn panostamista Quarnalle. Rehu- ja kevätvehnän välillä on hintaero esimerkiksi tänä vuonna ollut huomattavan paljon isompi. Tai sitten keskittyy Calisperoon.
Calispero lienee aika turvallinen valinta, korrenlujuusvarauksin. Emblasta jäi pelkästään myönteinen vaikutelma; lujakortisuus, taudinkestävyys, valkuaissato. Mutta sakoluku hiukan jäi kalvamaan; syksyn puintiaikana sentään oli ihanneolosuhteet, joissa aika moni kollega oli saanut aikaiseksi erittäin korkean laadun vehnää.
Seuraavaksi ehkä kokeilen Emblaa ja Calisperoa sekoitusviljelynä. Miksi ? Koska mä voin.
-SS-