Alottelin Aspekt-syysvehnällä tänään. Hiukan nahua kun eilen osui 15mm kuuro. Toistasataa hehtoo jonkunmatkaa tulee hehtaarilta mut kyl ne kaapissa vähä putoo viä. Pahnaa valtava määrä ja aika matelulla joutuu ajaan. Mahtaaks olla silppuri vähä tylsä ku meinaa voima loppua Trionista lakopaikassa.

Alottelin Aspekt-syysvehnällä tänään. Hiukan nahua kun eilen osui 15mm kuuro. Toistasataa hehtoo jonkunmatkaa tulee hehtaarilta mut kyl ne kaapissa vähä putoo viä. Pahnaa valtava määrä ja aika matelulla joutuu ajaan. Mahtaaks olla silppuri vähä tylsä ku meinaa voima loppua Trionista lakopaikassa.

Oot ostanu liian pienen puimakoneen. Eikös kanapiireissä Lexiooni muutenkin alla jo  olla standardi? 

Lainaus käyttäjältä: 4viljanpuuro - 09.08.25 - klo:20:57

Pyysin ystäviä apuun että veisivät tänään viihteelle, huomisen saisi viettää sitten naama valkoisena omassa sängyssä niin ettei tulisi puiminen mieleenkään.

Sulla alkaa pikkuhiljaa olla asenne kohdallaan. 

Eikö sitä keväällä pidä viikoksi lähteä silloin lomalle kun naapuri aloittaa peltohommat ja syksyllä kahdeksi viikoksi kun samainen naapuri aloittaa puinnit.

Tosin meidän kylällä jäisi melkein kaikki tekemättä kun ollaan kaikki aina vähän myöhässä🤣

Ehkä juu letukka samalla pöydällä jaksais. Kyl se tästä helppaa ku pääsee igloo/ceylon akselille. Vähemmän pahnaa ja osan saa jättää maahan ku pystys.

Näytti heinäkuun alussa et menee elokuun loppuun startti. Nythän tässä jää mukavasti aikaa valmistella uusia syyskylvöjä.

Alottelin Aspekt-syysvehnällä tänään. Hiukan nahua kun eilen osui 15mm kuuro. Toistasataa hehtoo jonkunmatkaa tulee hehtaarilta mut kyl ne kaapissa vähä putoo viä. Pahnaa valtava määrä ja aika matelulla joutuu ajaan. Mahtaaks olla silppuri vähä tylsä ku meinaa voima loppua Trionista lakopaikassa.

Ei luulis terien olevan vielä tylsät näin lyhyen käytön jälkeen. Onko vastaterien asento järkevä? Montaa vaihtoehtoa ei tosin niillä ole.

Valikoiman myöhäisimmät lajikkeet lykkäävät sopivasti puinteja, 2000-luvun alussa Zebran puinti oli aina 15.8. jälkeen,  myöhäisimmät puinnit syyskuun puolella. 2012 taisi mennä syyskuun loppupuoliskolle. Näinä kuivina vuosina tuli tottumus päästä syysvehnän puinneille heinäkuun lopussa ja kevätvehnälle 10.8. jälkeen, viime syksynä aikainen syysvehnä puitiin 27.8. ja Ceylon 8.8. WPB Troy, myöhäinen kevätvehnä päästiin puimaan 25.08.

Nyt Calispero on vielä vihreää, Embla on valkoiseksi muuttumassa, joko tautien tai helteen takia. Siemen on taikinajyvävaiheessa, eikä vielä ole näkyvissä, että loppusyksy kurtistaisi jyvät olemattomiin. Kaurat ja ohrat ovat jotenkin sivussa näkökentästä, en oikeastaan tiedä viikon edistymisestä mitään. Ehkä pitää käydä katsomassa. Pieni palsta Lene-ohraa on kylvetty kesäkuun puolivälissä, sen tiedän, että on jo kypsän näköistä. Sylvester ehkä pysy vihreämpänä kauemmin.

-SS-

Aamu tuli, ja jälleen hän mittasi: 26 %. Hän ei ollut viljelijä, hän oli odottaja, tuomittu ikuiseen odotukseen, peltojen vanki, joka ei koskaan saisi satoaan.

Varma konsti saada vehreäkasvuinen loppusyksyn vilja aikaiseksi on vetää täysi annos Terpaalia lippulehdelle ja täysi annos strobiluriineja tähkälle. Loputtoman odottelun lisäksi oppii senkin, miksi tuorerehua niittävissä laitteissa ei sorminiittokone ole asettunut suosituimmaksi valinnaksi.

-SS-

Alottelin Aspekt-syysvehnällä tänään. Hiukan nahua kun eilen osui 15mm kuuro. Toistasataa hehtoo jonkunmatkaa tulee hehtaarilta mut kyl ne kaapissa vähä putoo viä. Pahnaa valtava määrä ja aika matelulla joutuu ajaan. Mahtaaks olla silppuri vähä tylsä ku meinaa voima loppua Trionista lakopaikassa.

Naapuri aloitteli kans eilen Skagenin puintia. Jonkun matkaa toistasataa hehtoa tulee tavaraa, kahdelta hehtaarilta. Mutta pahnaa aivan pirusti...

Omien Skagenien kosteus käsipuinnissa 20%, mm. pyöränjäljissä tuoreempaa.

Hiukan pettymyksiä kuulunut syysvehnän puinneilta. Ei ihan kerry jyviä sitä miltä näyttää. Ilmeisesti jyväkoko ongelmana. Taudit jylläs ja raju 3vk helle kelties sen ongelman takana.

Vähän semmonen kutina et itelläkin minimitavoite 7tn läpi voi olla tiukassa. 1850hl kertyi Aspektia 16,5ha alalta mut kosteutta joku 22-24%, että kun saadaan vesi pois niin kuihtuu kyllä tuosta neljänneksen. Painot ollu ihan ok ja tavara nättiä kunnei yhtäkään vihreetä jyvää. Tää ei saanu tautiainetta kun luotin syysrapsiin esikasvina mut Aspekt on tosi tautiherkkä lajike näköjään. Erottui ruuduillakin selvästi. Jos noi lyhkäsemmät sit yllättäs, huomenna kimppuun.

Aspekti jos mikä tarvitsee täyden annoksen yhdistelmäaineen tähkälle, ja keltaruosteen herkkänä tarvitsee tautien lisähallintaa rikkaruiskutuksista lähtien.

Jos kuivat pellot ovat ongelma, Aspekti ei auta siinä. Aikaisena tarvitsee lannoitteet kaksi viikkoa aikaisemmin kuin nämä valtalajikkeet. Alkukesän kuivuus puraisee pahiten aikaiseen Aspektiin, kun vastaavasti  Ceylon on horroksessa oraana ensimmäiseen sateeseen asti.

Toki Aspekt on laatuvehnä, ja jos Ceylonista tulee ongelmajäte, jotainhan pitää sitten keksiä. Toki Quarnaakin pelkästään viljellään kevätvehnäpuolella, laatu edellä.

-SS-

Joo halusin vaan koittaa mihin esikasvi ja sertisiemen riittää tautien kanssa. No tämän lajikkeen kanssa näin kosteana vuonna ei mihinkään. Ajatus oli myös valmistaa se selvästi ennen muita mut yllättäen tänään Igloo olo vähintään yhtä valmista, kosteus n. 18%. Jaksotusajatus ei siis ehkä toimikaan tämän kanssa kuten ajattelin tai sitten vaan rapsimaa oli niin paljon parempi esikasvi kuin kynnetty viljamaa.

Ajattelin, et nimenomaan kun Ceylon on niin poutiva et tämmönen Aspekt pitempänä ja syysversojana kestäis paremmin, mutta voin yhtä hyvin olla väärässä.

Kylvän nyt Ceylon ja Aspekt ja 5ha sertinä Emerickiä. Jos vaihtais siihen Ceylonin. Tää oli hyvä vuosi noille kääpiöille mut aina ei oo yhtä sateista. Eikä korrenkasvu tämmöstä oo ku ties joskus.

Igloota ajoin 12ha ja sitä tuli n. 1250hl tuohon 18% kosteuteen et ihan hyvä sato siitäkin kertyy, toinen syysvehnä peräkkäin kumminki siinä. Huomenna koittamaan laatuja, vähän on valkuaispelko persiissä.

Olen yrittänyt sanoa eikö syysvehnissä olisi myös joku lajike jota kannustaa hinnalla kuten Quarna kevätvehnissä. Asia on kuulemma tutkinnassa, ihan ku syysvehnä olis joku uutuuskasvi..

Yhtä kaikki ajoissa meinaan kylvää ja pelkkää vehnää ja se mun ajoissa on syyskuun alku. Pakko vaan yrittää syysvehnien kautta määrää se on savimaitten ainoa mahdollisuus.

Aspekt ja Ceylon rinnakkaisviljeltynä kuivana vuotena , satoero on niiden välillä jotakuinkin 100 / 60. Siis tämä tapahtuu ns. matalan tason vertailussa, jossa on käytössä vain keinolannoite. Epäilen kuitenkin Aspektin sadontuottokykyä sekä märässä että kuivassa. Ceylon todellakin on viljelyvarma, jos lannoitustasolla ei ole rajoituksia. Perussato  on saatavissa minimilannoituksella. Skagenin lako on epämiellyttävää, koska korsi on heinämäinen ja tähkä raskas kuin Kivikylän huiluntuhti-grillimakkara. Kaavi siinä sitten teräsormien alapinnalla peltomulta raidalliseksi.

Se, mikä Ceylonissa lisäksi on erinomaista, on kynnön ja muokkauksen helppous, Pahnaa kun ei tarvitse tonneittain silputa, eikä  kiemuralakosänkimyttyjä peruutella kyntöauroilla.

-SS-

Viljanpuuron mieleen iskeytyi keskellä yötä kavala epäilys, olisiko hän sittenkin ottanut käsipuinnilla näytteet väärältä pellolta. Tosiaan, aloitus on ollut monta vuotta auringon paahtamalta rinteeltä missä kellersi nyt tautiaineettomaksi jäänyt syysvehnä. Ikävä tunne paljastui aamulla todeksi, Wile78:n tulos näytti 18,6%. Vatsan pohjaa kouraisi, hän oli nimittäin sateisena syksynä vannonut korjaavansa aina satoa kun sää sitä sallii. Puimisen aloituksen myöhästyminen tuntui oman lupauksensa pettämiseltä ja se teki siitä vielä raskaampaa

Illalla Viljanpuuro, seisoi viljankuivaamonsa varjossa, Bentonen öljynpolttimen edessä. Poltin oli hänen toivonsa ja kirouksensa, kone, joka lupasi kuivattaa hänen viljansa, mutta kieltäytyi tottelemasta. Sen liekki oli heikko, pelkkä aavistus, kuin väsyneen vanhuksen henkäys. Paine ei noussut, ei sitten millään. Viljanpuuro tuijotti poltinta, hänen kätensä olivat öljyn tahrimat, hänen kasvonsa uupumuksen uurteiset.

Vika oli nyt öljynsuodattimessa. Sen kuppi, tuo hauras astia, oli halki, ja halkeamasta tihkui ilmaa, joka sekoittui öljyyn. Suodatin vaahtosi, kuin se olisi nauranut Viljanpuurolle, pilkaten hänen yrityksiään. Hän oli paikannut suodattimen halkeaman kerran, kahdesti, kolmesti, mutta aina sama vika palasi. Kuppi oli aina halki, aina vuotava, aina petollinen ja tuomittu hajoamaan hänen käytössään.

Korjausurakka kuivurilla oli loputon. Viljanpuuro työskenteli vielä pimeällä, kuivaamon lamppujen kelmeässä valossa, hänen työkalunsa kilisivät betonia vasten. Hän purki, kokosi, puhdisti, mutta poltin ei suostunut toimimaan. Liekki pysyi heikkona, vaahto kohisi suodattimessa tehden koko viljankuivaamosta hyödyttömän. Hän tunsi, että kuivaamo oli muuttunut labyrintiksi, jossa jokainen askel vei hänet takaisin samaan kohtaan, samaan vialliseen kuppiin, samaan vaahtoavaan suodattimeen.

Ulkona pannuhuoneen yllä tuuli ulvoi, kuin muistuttaen ajan kulumisesta. Viljanpuuro ei katsonut ulos. Hän ei voinut. Bentonen poltin oli hänen vankeutensa, ja hän oli sen palvelija, tuomittu ikuiseen kamppailuun, jossa epäonnistuminen tarkoittaisi että koko kauden vilja jäisi kuivaamatta.

Opin muutama vuosi sitten, että viljankuivuri on ajettava sisään jo kesä-heinäkuussa, kun poltinhuoltajia ja varaosia vielä on saatavilla. Puolikas kaapillista on mahdollista jättää kesäksi. Useimmiten joutuu uusimaan ainakin valosilmän, öljyventtiilin kelan ja mahdollisesti puhdistamaan suodattimen ja öljypumpun. Siksi kannattaakin pitää (oilonissa) varastossa pari valosilmää, pari täydellistä rapa-venttiiliä keloineen ja mahdollisesti ohjelmakello. Sytytysmuuntaja voi olla myös järkevä toimi säästää varastoon, tutulta poltinhuoltajalta saa toimivia käytettyjä sopivasti. Kaksiliekkipolttimen ilmaläpän kääntömoottori, kolme magneettiventtiiliä ja erilainen ohjelmakello niine läppämoottorin säätöklipsuineen ja muut sellaiset ovat monimutkaisempia, siksi yksiliekkipolttimella mennään. Taajuusmuuttaja säätää ilmamäärää tietyllä välillä, jotta yöllä ei lämpötila laske liian alas.

Hygrostaatti kun on kuivauksen säädössä, niin menolämpötilan ei tarvitse pysyä tasaisena.

-SS-

Opin muutama vuosi sitten, että viljankuivuri on ajettava sisään jo kesä-heinäkuussa, kun poltinhuoltajia ja varaosia vielä on saatavilla.
-SS-

Sain tuon opin tänään kun soitin poltinhuoltoon. Yrittää ehtiä ensi viikolla. Sain 2 kaappia kuivattua mutta se polttoaineen pieni liru joka menee kohti poltinta saa pelkäämään että liekki sammuu.

Viljanpuuro seisoi pellon laidalla, harmaassa sateessa, joka oli muuttanut hänen vehnäpeltonsa loputtomaksi, märäksi painajaiseksi. Taivas oli raskas, ikään kuin se kantaisi hänen huoliaan, ja jokainen pisara tunkeutui hänen sieluunsa yhtä säälimättömästi kuin vesi hänen kypsiin jyviinsä. Hän tunsi, kuinka näkymätön voima – imbibitioprosessi, kuten oppineet sanoisivat – pakotti veden jyvän kuoreen, soluseiniin, kapillaari-ilmiön ja osmoosin petollisella liittoumalla. Kosteus herätti jyvässä uinuvan elämän, entsyymit, kuten amylaasit, alkoivat hajottaa tärkkelystä sokereiksi, ja lepotila murtui. Itäminen, tuo salakavala petos, uhkasi hänen sadon sakolukuaan, α-amylaasin herätessä kuin tuomion pasuuna.

Mutta pahempaa oli tulossa. Sade toi mukanaan näkymättömiä vihollisia: Fusarium-homeet, jotka kuiskivat mykotoksiinien, kuten deoksinivalenolin, myrkyllisiä lupauksia. Jyvän kuori pehmeni, halkeili, ja patogeenit tunkeutuivat, kuin tunkeilijat hänen omaan mieleensä. Viljanpuuro katsoi peltoaan, joka oli muuttunut vieraaksi, lakoontuneeksi labyrintiksi, missä jokainen jyvä kantoi tuhon siementä. Hän tunsi olevansa vain pieni ratas luonnon armottomassa koneistossa, kykenemätön pysäyttämään sadetta, joka on viemässä työnsä tulokset.