Tuo satotason vakiointi ei taida helpolla onnistua. Lähdetään nyt siitä liikkeelle, että jos syysviljat kuolee riittää ilmoitusmenettely. Ja jos ne oraat on toukokuussa täynnä ni kyl siinä pitää glyfoa käyttää, että ne alle kolmen tonnin saa painettua. Kevätkylvöisten kasvien kanssa on toki täydellisen kadon riski. Ehkä semmosen 2tn x kylvöala kuitenkin uskaltaisi jo talvellakin allekirjottaa.

Sellastahan suositellaan et 1/3 kiinni etukäteen, 1/3 vaikka myis ennen joulua ja 1/3 seuraavana vuonna. Sillä pitäis aika hyvin päästä kauden keskihintaan kiinni. Syksyllä markkinahintaan heti kaiken myyntikään ei häviä aina. Näin kävi ainakin vuosien 2022 ja 2023 laskumarkkinassa. 2024 ja 2025 taas olleet niitä syksyjä kun viljaa ostavien on kannattanut ajaa hankkia puinneilta kaikki kattoa myöten täyteen.

Kaupan varastointikykyyn ei kannata luottaa: tilanne on heikentynyt vuosi vuodelta. 2014 kokonaissato oli 4,3 miljardia kiloa. 2018 kokonaissato oli 2,6 miljardia kiloa.  Vaihtelu on niin iso, että sillä voitaisiin täyttää ainakin yhden suuren viljaliikkeen koko volyymi.

Viljan menekin pysähtyminen syksyisin on todellisuudessa iso ongelma. Jos viljakauppa olisi 100% ennustaja, tekisivät vientikaupat  valmiiksi, jotta jo elokuusta alkaisi laivoja täyttyä. Mutta eivät tee. Jollakin miltsin viljanmyynneilläkään yksittäinen viljelijä silti ei ole kuin pieni tekijä, sillä jos hän olisi täydellinen ennustaja, johdannaisilla ja markkinatyökaluilla voisi tienata puhtaana saman. tai enemmän, pelkästään pörssipäätteellä naksuttelemalla, ilman yhtään kylvökoneen vetoa.

-SS-

Kyl täältä loppuu kaikki. Kaikki pikkuhiljaa näivettyy. Mikkä ei kannata.

mut sehän on hyä!    saabi emppu oikein kiitosta siitä et on laittannu maatalouten talouten kuntoon.   mikä ei kannata lopettaa!!

Oliko tuossa juurikkaan sopimustuotannossa jokin minimimäärä, että ylipäätään saa tehtyä sopimuksen? Samaten onnistuuko jokin 20 tonnin viljakiinnitys?

Jokunen vuosi sitten oli hehtaari minimiala jolle tekivät sopimuksen, silloin oli alituotanto tilanne kylläkin. Ja edellytti naapurustossa viljelyä.

Oliko tuossa juurikkaan sopimustuotannossa jokin minimimäärä, että ylipäätään saa tehtyä sopimuksen? Samaten onnistuuko jokin 20 tonnin viljakiinnitys?

Hankkijalla on puolikkaan rekan kiinnitys ollut. Mutta silti näyttää siltä, että 1-2 × 50 t on semmoinen käytännön vähimmäismäärä. Nyt vaan teillä kylällä pitää synnyttää pienviljelijäyhdistys uudelleen ja sitä kautta kerätä sato vaikka porukkasiiloon, jokin 80 m3 ja 300 mm purkuruuvi, johon suunnittelette yhdessä osakkaiden samaa laatua olevat sadot.

Toinen suoraviivainen mahdollisuus on liittää tilasi pellot siihen kylän punavanteen geepeeässään ja telaleksioonin puintikarttaan, pikku palaksi tuhannen hehtaarin joukkoon.

Kai sitä pitää ainakin joskus hellittää otteensa isien maasta.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 21.09.25 - klo:22:07

Oliko tuossa juurikkaan sopimustuotannossa jokin minimimäärä, että ylipäätään saa tehtyä sopimuksen? Samaten onnistuuko jokin 20 tonnin viljakiinnitys?

Hankkijalla on puolikkaan rekan kiinnitys ollut. Mutta silti näyttää siltä, että 1-2 × 50 t on semmoinen käytännön vähimmäismäärä. Nyt vaan teillä kylällä pitää synnyttää pienviljelijäyhdistys uudelleen ja sitä kautta kerätä sato vaikka porukkasiiloon, jokin 80 m3 ja 300 mm purkuruuvi, johon suunnittelette yhdessä osakkaiden samaa laatua olevat sadot.

Toinen suoraviivainen mahdollisuus on liittää tilasi pellot siihen kylän punavanteen geepeeässään ja telaleksioonin puintikarttaan, pikku palaksi tuhannen hehtaarin joukkoon.

Kai sitä pitää ainakin joskus hellittää otteensa isien maasta.

-SS-

Se on vain niin et maailma menee eteenpäin vaikka kuinka haraa vastaan. Siinä voi yrittää olla kehityksessä mukana tai katkeroitua ja jäädä ojan penkalle mököttämään.

Eihän kaikki kehitys hyvästä ole varmastikkaan mut vaikka me SS, Filosofi ja minä asetuttaisiin vastustamaan niin siinähän vastustetaan. Tuskin mikään muuttuu muuta kuin et meistä tulee jo mainittuja katkeroituneita vanhoja pieruja.

Se on vain kehiteltävä jotain kuinka kehityksessä pysyisi mukana..

Jos vielä pystyy myymään 20t nuppikuorman tai 10t kipakärryllisen viljaa, ehkä voisi ajatella, että tällaisen määrän pystyy myös kiinnittämään...? Hehtaari juurikasta kuulostaa pieneltä, mutta tokihan ko. alalta pitäisi yhdistelmä juurikasta päsähtää. Toinen juttu sitten, viitsiikö rahtari tulla johonkin kohteeseen yhden hehtaarin takia...

Jos vielä pystyy myymään 20t nuppikuorman tai 10t kipakärryllisen viljaa, ehkä voisi ajatella, että tällaisen määrän pystyy myös kiinnittämään...? Hehtaari juurikasta kuulostaa pieneltä, mutta tokihan ko. alalta pitäisi yhdistelmä juurikasta päsähtää. Toinen juttu sitten, viitsiikö rahtari tulla johonkin kohteeseen yhden hehtaarin takia...

Alle 20 t on semmoinen kokoluokka, että hinta ja menekki on vastahakoisemmat, kippausmaksu tulee alle 10 t erästä Viljavalla, Hankkija Salossa harvinaisesti ottaa traktorinkuormia Meriniityn kuivaamovarastoon, 4 t kuormakin punnitaan. Mutta eipä siitä rahallisesti juuri mitään jää. Siksi suosittelevat keräämään siilon pohjat seuraavan vuoden yhdistelmäkuormaan. Jonkun 6000 viljatonnin vuosimyynnin viljelijä voi kipata ylijääneen nuppikuorman vaikka kuivaamon putukasaan, jossa ennestään on vaikkapa sata tonnia keossa.

Yhdistelmäkuorma on melko joustava erä kumminkin: 35 tonnia on semmoinen, joka vielä viitsitään ottaa esimerkiksi Naantaliin. Kuskit ottavat viedäkseen, jos kehottaa laskuttamaan 45 tonnista. Ja nyt näyttää siltä, että oma yhteistyökumppani pystyy viemään 52 t:n verran kerralla. Tällöin 10 ha:n palasissa voi yhtä lajia viljaa viljellä, rypsiä noin alkaen 20 ha. Eli hehtaarisato 3,5 t - 5,2 t/ha, rypsillä 1500 - 2000 kg/ha. Rypsiä lukuun ottamatta osuu aika hyvin 80% todennäköisyyden sisään, jos muokkaa kunnolla syksyllä. 2018 sentään satotaso oli Vertillä 3300, Kaarlella 3500-3600 kg. 1990-luvun alkupuolen ultrakuivuudessa Ryhti-kauraa tuli keskisatona 3360 kg. Silloin oli kynnettyä, sängelle jättämisen jälkeen alkoivat ne tonnin sadot kummitella.

Syysvehnässä riittänee 8 ha varmistamaan jonkin näköisen kuorman syntymisen.

Vielä ehkä tulee vierastettua all-in viljalajia koko alalle. Jotenkin eri vuosina menestyy eri viljalajit, satunnaisesti säistä riippuen. Nyt oli kevätvehnän aika onnistua, kaura hieman vaurioitui helteessä ja ohra oli lähinnä tyydyttävää.

Ei ensi syksyksi ole vehnästä paljon yli 180 euroa kiinnitettävissä, samoin muutkin viljalajit taitavat olla melko nihkeitä saamaan sopimuksia. Ruispro-kiima tuntuu hiipuneen, vaikka hinnat ovat korkeat, koska useimmat tajuavat, että rahaa takovat hybridirukiit edelleen torajyvämagneetteja ovat, mukana T2/HT2 ja DON-arvot lisäreunaehtoina. Jopa 2% ovat suurimmat torajyväpitoisuudet olleet, sellainen tarvitsee kaksi - kolme värilajittelukierrosta. Toki eturiviläiselle bestbestfrendille lajittelimot antanevat alennusta...tavan tallaaja maksaa kohta puolet rukiin tonnihinnasta lajittelulle, neljäkymppiä kierros.  Oma värilajittelijainvestointi tietenkin maksaisi vähitellen itseänsä takaisin. Mutta ei se prosessi täysin automaattinen ole ammattilaisillakaan, vaan laatua on seurattava näytevirrasta.

-SS-

Hehtaari juurikasta kuulostaa pieneltä, mutta tokihan ko. alalta pitäisi yhdistelmä juurikasta päsähtää.

On ehkä hiukan älyllisesti epärehellistä kerskua sillä, että sokerijuurikas on ennen kylvöä kiinnitetty sopimus, että viljalla toimisi ihan samalla tavalla. Ei toimi. Ainakaan kaikilla jauholakeilla. Sucroksen sopimusehdot löytyvät tästä.

Sokerisopimuksessa pitää kylvää määrätty pinhta-ala, joka lasketaan alueen keskisadoista, tai pitkäaikaisen tuottajan omista keskisadoista. Jos tämän tekee, ei tule sopimussakkoja eikä vahingonkorvauksia tai kahden vuoden karenssia  (5b/ii, iv)  Lisäksi sokeri on tukimielessä todellinen maataloustukipolitiikan syöpäkasvain, jossa pelataan ylikorostetusti ns. sokerin huoltovarmuudella ja ohjaa vähäisiä resursseja lähes arktisen alueen sokerintuotantoon.

Viljan määrä- ja hintasidottu etukäteinen ostosopimus ei sisällä juurikaan Force Majeure - ehtoja viljelijän eduksi, vaan esimerkiksi Lantmännen puhuu takaisinostosta, vaikka kylväisi alan, joka riittäisi tonnin satotasolla. Sitten kun tulee 800 kg sato, jää vajausta 20%, ja 10% on takaisinostettava. Laskevaan markkinaan kiinnittäminen on tietenkin OK, ei niitten kalliiden kilojen perään viljakauppias huutele, mutta tällöin myös kiinnityshinnat laskevat portaittaisesti, kerran vuodessa. Viljan laatuehdot ostosopimuksissa on määritelty tarkemmin kuin ns. yleiset laatuehdot.  Voi tietty olla voittajan olo, jos villi vilja on 130 euroa ja edellisenä talvena kiinnitetty 150 euroa. Seuraavana keväänä kiinnität 130 euroa, ja villi vilja saa 110 euroa.

Oli minulla tällekin syksylle viljelysopimus, mutta ei ostosopimusta, ja sitten kun tuli kriisitilanne päälle, yrittivät kovasti auttaa, mutta ei keskusliikkeellä ollut mahdollisuuksia ottaa viljaa vastaan, jos ei vaan mahdu. Kuitenkin viljan varastointiyhtiöllä olikin vapaita siiloja vuokrattavaksi, keskusliikkeet ovat vain kitsaita varaamaan tilaa suursadolle. Kulmakarvat nousivat ja ihmettelyjä nousi, kun kävelin viljan punnituslaput ja analyysitulokset  kourassa meklarille, se ja se siilonumero siellä paikkakunnalla.... Tämä systeemi tuli testatuksi, koska olen opettelemassa Viljatavastian kaupankäyntiprosessia tällä tavalla kuivaharjoitteluna. Eli kun vilja on analysoituna hyvämaineisessa kaupallisessa viljavarastossa, silloin uskaltaa laittaa viljan tarjolle sinne osuuskuntaan, tai voi tarttua ennakkoluulottomasti aamuvarhaisella sähköpostiin ilmestyvään minuuttitarjouskilpailuun. Ja kuka vaan puukenkäkuski saa sen sieltä kyytiin virka-aikana.

Rospuuttoiset, pienet ja hitaasti lastattavat tilavarastot eivät parhaasti sovi Viljatavastian järjestelmän logistiikkaan. Täysi yhdistelmä, lastaus puoleen tuntiin ja kuivankelin renkailla pois.

-SS-

11.8. alkoivat puinnit aikaisilla ohrilla, ja tänään 23.9. saatiin viimeiset rypsit puimurin nieluun. Pyöreät puolitoista kuukautta oli puintikausi.

11.8. alkoivat puinnit aikaisilla ohrilla, ja tänään 23.9. saatiin viimeiset rypsit puimurin nieluun. Pyöreät puolitoista kuukautta oli puintikausi.

Ei näillä seuduin ole ihan hetkeen tarvinnut puimista miettiä, jurttikoneetkin seisoo eilisen näytöksen jälkeen ja odottelee kuivumista. Maissiväki ryntää ensi viikolla rehuntekoon🥶🥶

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 22.09.25 - klo:17:55

Jos vielä pystyy myymään 20t nuppikuorman tai 10t kipakärryllisen viljaa, ehkä voisi ajatella, että tällaisen määrän pystyy myös kiinnittämään...? Hehtaari juurikasta kuulostaa pieneltä, mutta tokihan ko. alalta pitäisi yhdistelmä juurikasta päsähtää. Toinen juttu sitten, viitsiikö rahtari tulla johonkin kohteeseen yhden hehtaarin takia...

Alle 20 t on semmoinen kokoluokka, että hinta ja menekki on vastahakoisemmat, kippausmaksu tulee alle 10 t erästä Viljavalla, Hankkija Salossa harvinaisesti ottaa traktorinkuormia Meriniityn kuivaamovarastoon, 4 t kuormakin punnitaan. Mutta eipä siitä rahallisesti juuri mitään jää. Siksi suosittelevat keräämään siilon pohjat seuraavan vuoden yhdistelmäkuormaan. Jonkun 6000 viljatonnin vuosimyynnin viljelijä voi kipata ylijääneen nuppikuorman vaikka kuivaamon putukasaan, jossa ennestään on vaikkapa sata tonnia keossa.

Yhdistelmäkuorma on melko joustava erä kumminkin: 35 tonnia on semmoinen, joka vielä viitsitään ottaa esimerkiksi Naantaliin. Kuskit ottavat viedäkseen, jos kehottaa laskuttamaan 45 tonnista. Ja nyt näyttää siltä, että oma yhteistyökumppani pystyy viemään 52 t:n verran kerralla. Tällöin 10 ha:n palasissa voi yhtä lajia viljaa viljellä, rypsiä noin alkaen 20 ha. Eli hehtaarisato 3,5 t - 5,2 t/ha, rypsillä 1500 - 2000 kg/ha. Rypsiä lukuun ottamatta osuu aika hyvin 80% todennäköisyyden sisään, jos muokkaa kunnolla syksyllä. 2018 sentään satotaso oli Vertillä 3300, Kaarlella 3500-3600 kg. 1990-luvun alkupuolen ultrakuivuudessa Ryhti-kauraa tuli keskisatona 3360 kg. Silloin oli kynnettyä, sängelle jättämisen jälkeen alkoivat ne tonnin sadot kummitella.

Syysvehnässä riittänee 8 ha varmistamaan jonkin näköisen kuorman syntymisen.

Vielä ehkä tulee vierastettua all-in viljalajia koko alalle. Jotenkin eri vuosina menestyy eri viljalajit, satunnaisesti säistä riippuen. Nyt oli kevätvehnän aika onnistua, kaura hieman vaurioitui helteessä ja ohra oli lähinnä tyydyttävää.

Ei ensi syksyksi ole vehnästä paljon yli 180 euroa kiinnitettävissä, samoin muutkin viljalajit taitavat olla melko nihkeitä saamaan sopimuksia. Ruispro-kiima tuntuu hiipuneen, vaikka hinnat ovat korkeat, koska useimmat tajuavat, että rahaa takovat hybridirukiit edelleen torajyvämagneetteja ovat, mukana T2/HT2 ja DON-arvot lisäreunaehtoina. Jopa 2% ovat suurimmat torajyväpitoisuudet olleet, sellainen tarvitsee kaksi - kolme värilajittelukierrosta. Toki eturiviläiselle bestbestfrendille lajittelimot antanevat alennusta...tavan tallaaja maksaa kohta puolet rukiin tonnihinnasta lajittelulle, neljäkymppiä kierros.  Oma värilajittelijainvestointi tietenkin maksaisi vähitellen itseänsä takaisin. Mutta ei se prosessi täysin automaattinen ole ammattilaisillakaan, vaan laatua on seurattava näytevirrasta.

-SS-

eturiviläisillä omat yhdistelmät  vai pääseekä kippaamaan vain ostajan valtuuttamat kuljetusyritykset  erikseen hyväksytyilla yhdistelmillä.

liekkö sitten kuinka kallis ostaa tuommoinen kippaava puoliperävaunu jonka kaikessa rauhassa lastailisi ja soittaisi sitten vaan vetoauton viemään lastin

Koukkulavat voisivat olla yksi mahdollisuus, täyttää maassa esimerkiksi jollakin tehostetulla jussiruuvilla, tai sitten kuivurin sivuun sopiva tasainen paikka, johon koukkulavat riviin ja voi käännellä kuivurin tyhjennystorvea  täyttöön.

Hyvä koukkulava saattaisi olla 15000 euroa kappale, että kallista on. 30 k€:lla alv 0 saanee jo 150 m3 siilopöntön purkuruuvilla, joten taitaa sitten olla semmoinen parempi, jos rahaa rupeaa investoimaan.

Irtoperävaunuihin menee 50- 60 kuutiota, ja pitäähän sen olla katsastettu ja niin edespäin, lienee eri asia liikennekelpoinen varsinainen perävaunu ostaa tilalle kuin härmässä traktorin perässä käytettävä kuorma-auton romuperävaunu, tasaiset tiet eikä siellä päin  mitään säännöksiä muutenkaan  tarvitse huomioida.

Kuljetusyrittäjään vaan pitää luoda asiakassuhde, että voi heittää logistiikan käsistään ja keskittyä korjaamaan, kuivaamaan ja lähivarastoimaan sitä viljaa.

Viljavalle kippaavat tosiaan isommat tilat omilla kuorma-autoilla, mutta kaupan oma logistiikka silti annostelee kippiajat liikkeen vuokrasiiloihin. Isäntä jos rullailee yhdistelmällä, kukapa tekee maatilalla työt. Eli on eri asia, josko talossa onkin oma chaser + nukkavieru vilja-auto, jolla sinne  binsaitille sitä viljaa kelkotaan kuivumaan. Sitten kun ne kymmenet yhdistelmäkuormat lähtevät talvella maailmalle loskaisia teitä pitkin, pitäisi samaan aikaan isännän päästä jahdille Monacoon drinkkejä nautiskelemaan; hoitakoot pienyrittäjä-kumipyöräkulit hommat sillä välin.

Eikä kaikilla isoilla ole omia kuorma-autoyhdistelmiä, vaan keskenkasvuiset jolppirengit ajavat 1050 Fendteillä ja 50m3/30 t  kärryillä sitä viljaa, harvalla nuorella on yhdistelmäkorttia ja pätevyyksiä.

-SS-