Näkyi tänäänkin vielä puimuri pellolla...
...jotain erikoisempaa kasvia tosin, epäilen ettei sekään kovin kuivaa kyllä voi olla....

Kauraa ja kevätvehnää puidaan vielä, tänään oli hyvä päivä, kevätvehnän sakoluku ei ole välttämättä kestänyt, itämistä on kuulemma tähkissä näkynyt.

Toki syysviljan oraat ovat vihreäntuuheat, ja ensi syksyn huippuhintoja voi alkaa kutitella syysvehnäsopimuksiin. Voi olla kokonaisudessa voittava järjestely.

-SS-

Kevätvehnät puin loppuun maanantain myrskyssä. Kasvusto oli hyvässä puintikunnossa, mutta jyvät, ah, niin märkiä. Päällepäin tulee kyllä kuivurista hyvää tavaraa, mutta hehtopaino kertoo, että ennen sateita 86kg ja sateiden jälkeen 80kg. Eli jonkinlaista pehkaantumista on kuitenkin jyvissä tapahtunut. Kerrassaan ikävä takaisku tämä sadekausi. Tänä syksynä ei tullut tähän kohtaan mitään ilmaiseksi.

Kevätvehnät puin loppuun maanantain myrskyssä. Kasvusto oli hyvässä puintikunnossa, mutta jyvät, ah, niin märkiä. Päällepäin tulee kyllä kuivurista hyvää tavaraa, mutta hehtopaino kertoo, että ennen sateita 86kg ja sateiden jälkeen 80kg. Eli jonkinlaista pehkaantumista on kuitenkin jyvissä tapahtunut. Kerrassaan ikävä takaisku tämä sadekausi. Tänä syksynä ei tullut tähän kohtaan mitään ilmaiseksi.

Tuossa näkyy tuo minun esittämä näkemys et vesi pesee painon pois. Sille sit naureskeltiin täälläkin tai ei ainakaan ymmärretty. No näin kuitenkin käy.. 

Kattelin kuivurilla kuivausvihkoa ja 2015 tästä alkoi parhaat puintikelit. Olin puinut Planettia ja Elmeriä syyskuussa, kosteudet 25-30% ja sitten lokakuussa Wicki vehnää 19-20%:sena ja viimeiset Avanti kaurat 13.10 jolloin kosteus oli 18%.

Mitenkähän mämä DONit sun muut suhteutuvat myöhäisiin korjuuaikoihin?

Kattelin kuivurilla kuivausvihkoa ja 2015 tästä alkoi parhaat puintikelit. Olin puinut Planettia ja Elmeriä syyskuussa, kosteudet 25-30% ja sitten lokakuussa Wicki vehnää 19-20%:sena ja viimeiset Avanti kaurat 13.10 jolloin kosteus oli 18%.

Lienee se vuosi, kun kevätvehnät alkoivat valmistumaan vasta lokakuun alun yöpakkasien vaikutuksesta. Sitten olikin hienoa puitavaa ja kosteudet asiallisia.

Eilen omat rypsit loppuun, puintikosteus puimurin mittarin mukaan keskimäärin 10.1%, mikä ei kauas heitä, kuivasaika oli mukavan lyhyt ja tehokasta toimintaa ku rypsin sato jää tänä vuonna heikoksi vaikka kuinka olisi hienon näköistä kasvustoa. Ainoa kasvi, joka oli pettymys, muista tulikin tosi hyvin ja taisi tulla uusi ennätys keskisatona, jääden hiukan joosepin keskisadosta.

Naapurille puin vielä illansuussa yhden 7.5ha rypsilohkon, 8.8% kosteus. Kerrankin rypsi puhdistaa puimuria ja sitä on vielä pariksi päivää puitavana.

ja eiks tiijossa ole hyiä puinti-ilmojakii?

Monenlaista värkkiä oli eilen pellolla. Säilörehuntekijöitä, syysmuokkaajia; puimurit puivat ainakin rypsiä ja vehnää. Ilmeisesti syyskylvöäkin yritetään vielä tehdä, koska innokkaimmat myöhäisen kylvön ystävät kyntävät nyt ja yksi isäntä oli levitellyt äkeenkin jo pellolle.

Siellä itäuudellamalla oli eien miltei kaikki puimurimerkit edustettuna töissä joka näkyi hyvin seiska tielle,
Myös kyntövehkeitä useassa paikoissa, tähän aikaan vuodesta kynnetty, kai syysvehnää,

Mun mailla, sitkee märkä pinta, mutta kuivahko murea viilu joka kuivahtaa nyt jyrsinkylvökuntoon, kiinostais kyllä pinta levitys, miten, äestätekö ennen vai vasta jälkeen, ihan s piikillä vai joku muu?

Savimaa ei yhdellä äestyksellä tule miksikään niin itse äestäisin yhden kerran ja sen jälkeen viskakylvö ja sit toinen äestys..

Kolme erilaista tapaa on toiminut:

1. Sänkimaa, jyvät levitellään sänkeen ja ajetaan kerran lapiorullaäkeellä. Maanpita jää epätasaiseksi, lakoviljassa tulee kokkareita pöydälle.

2. Kyntömaa, hyvin murtunut viilu, vauhdilla kynnetty. Levitys suoraan viiluille ja äestys joustopiikillä ladan avustamana. Tulos on hieman raidallinen, koska viilujen väliin varisee enemmän viljaa.

3. Kyntömaa, tasausäestys tai joustopiikkiäestys ensin. Sitten levitys ja perään joustopiikillä matalaan. Ehdottomasti tasaisin tulos, mutta jo hieman työläs ja aikaa viepä. Ajansäästö kun pintalevityksessä on se olennaisin tekijä.

-SS-

Mä osa syy rönsyilyyn, toimivan webmasterin, annetaan mennä
Eli syysviljan perustaminen puinti osiaossa.

Se on kynnetty överumin v siivillä, ja paras viidennes suoraan laahavantailla onnistuis, muu nyt sais kuivuu, ja niinhän aurinko paistaa tummaa pintaa vasten. Ja irroitettu, ei hirveesti kapilaari nosta pohjan kosteus.
Äestys tohon nytten lakka kuivuminen? Hankmolla njaa? Lautastinttari mulla ei oo, mutta jyrsin kylvy kysriiss kun on hidasta, mutta toimii, sivupyöräkone vielä. Joskus tosi ongelma tilanteissa jyrsin ylhällä kylvänny pintaan ja sitte sotkennu jyrsimellä kantaen ette ei lautautuu edessä, joskus sekin toiminnu, joskus ei.

Siis vaikka hekunu kuinka onnea kun runsaimat kuurot silloin väisti, niin nihketä on se kynnös.

Samassa hengenvedossa, foreca? tos äsken "tavanomasta lämpimämpää pitkälle lokakuuhun asti" niin mikä hätä, jos yhden päivän viivästää kylöt?

Kolme erilaista tapaa on toiminut:

3. Kyntömaa, tasausäestys tai joustopiikkiäestys ensin. Sitten levitys ja perään joustopiikillä matalaan. Ehdottomasti tasaisin tulos, mutta jo hieman työläs ja aikaa viepä. Ajansäästö kun pintalevityksessä on se olennaisin tekijä.
-SS-

Savilla ennen viimeisiä isoja sateita kun maa oli ehkä liian kuiva  tarvitisi kynnön jälkeen lapiorulla->höylä-äes->kylvö->s-piikillä peittoon.. 
Sateen jälkeen riitti kyntö->lapiorulla->kylvö->s-piikki

Onhan siinä hyötyjä ajansäästön lisäksi
 - polttoainekulutus esim. MF5711 näytti kulutukseksi kylvöillä 1-1,5 l/ha, paljon se kulutus sitten on kun raahaa kesämökin kokoista Hörssiä perässä
- tallaantuminen vähenee..tai oikeastaan se keskittyy samoille ajourille lannoituksen ja ks-ruiskutuksen kanssa...
- kun ei kylvin kulje maassa niin ei se myöskään säry

Keveiden maiden ISO karjatila voi jättää sen kalliin Hörssin ja Räpitin hankkimatta kun kuitenkin tarvii hyvää levityskonetta lannoitteille... muokkauksiin  sitten helvetin levee äes niin homma joutuu..