Hehtaari juurikasta kuulostaa pieneltä, mutta tokihan ko. alalta pitäisi yhdistelmä juurikasta päsähtää.
On ehkä hiukan älyllisesti epärehellistä kerskua sillä, että sokerijuurikas on ennen kylvöä kiinnitetty sopimus, että viljalla toimisi ihan samalla tavalla. Ei toimi. Ainakaan kaikilla jauholakeilla. Sucroksen sopimusehdot löytyvät
tästä.
Sokerisopimuksessa pitää kylvää määrätty pinhta-ala, joka lasketaan alueen keskisadoista, tai pitkäaikaisen tuottajan omista keskisadoista. Jos tämän tekee, ei tule sopimussakkoja eikä vahingonkorvauksia tai kahden vuoden karenssia (5b/ii, iv) Lisäksi sokeri on tukimielessä todellinen maataloustukipolitiikan syöpäkasvain, jossa pelataan ylikorostetusti ns. sokerin huoltovarmuudella ja ohjaa vähäisiä resursseja lähes arktisen alueen sokerintuotantoon.
Viljan määrä- ja hintasidottu etukäteinen ostosopimus ei sisällä juurikaan Force Majeure - ehtoja viljelijän eduksi, vaan esimerkiksi Lantmännen puhuu takaisinostosta, vaikka kylväisi alan, joka riittäisi tonnin satotasolla. Sitten kun tulee 800 kg sato, jää vajausta 20%, ja 10% on takaisinostettava. Laskevaan markkinaan kiinnittäminen on tietenkin OK, ei niitten kalliiden kilojen perään viljakauppias huutele, mutta tällöin myös kiinnityshinnat laskevat portaittaisesti, kerran vuodessa. Viljan laatuehdot ostosopimuksissa on määritelty tarkemmin kuin ns. yleiset laatuehdot. Voi tietty olla voittajan olo, jos villi vilja on 130 euroa ja edellisenä talvena kiinnitetty 150 euroa. Seuraavana keväänä kiinnität 130 euroa, ja villi vilja saa 110 euroa.
Oli minulla tällekin syksylle viljelysopimus, mutta ei ostosopimusta, ja sitten kun tuli kriisitilanne päälle, yrittivät kovasti auttaa, mutta ei keskusliikkeellä ollut mahdollisuuksia ottaa viljaa vastaan, jos ei vaan mahdu. Kuitenkin viljan varastointiyhtiöllä olikin vapaita siiloja vuokrattavaksi, keskusliikkeet ovat vain kitsaita varaamaan tilaa suursadolle. Kulmakarvat nousivat ja ihmettelyjä nousi, kun kävelin viljan punnituslaput ja analyysitulokset kourassa meklarille, se ja se siilonumero siellä paikkakunnalla.... Tämä systeemi tuli testatuksi, koska olen opettelemassa Viljatavastian kaupankäyntiprosessia tällä tavalla kuivaharjoitteluna. Eli kun vilja on analysoituna hyvämaineisessa kaupallisessa viljavarastossa, silloin uskaltaa laittaa viljan tarjolle sinne osuuskuntaan, tai voi tarttua ennakkoluulottomasti aamuvarhaisella sähköpostiin ilmestyvään minuuttitarjouskilpailuun. Ja kuka vaan puukenkäkuski saa sen sieltä kyytiin virka-aikana.
Rospuuttoiset, pienet ja hitaasti lastattavat tilavarastot eivät parhaasti sovi Viljatavastian järjestelmän logistiikkaan. Täysi yhdistelmä, lastaus puoleen tuntiin ja kuivankelin renkailla pois.
-SS-