Sitten nämä Sennit Linneat ja Selinat, sakoluvut 200:n tienoilla kokeissa. EI ole paljon marginaalia jäädä sinne 180 alle.
Kevätvehnälajikkeiden sakoluvunkestävyys on jäänyt viimeisinä vuosina taka-alalle. Puinnit on tehty hyvän sään aikana elokuussa, myöhäisilläkin lajikkeilla. Syysvehnä on rehuvehnänä satoisuudeltaan ylivoimainen, varsinkin ns. korkealaatuiset leipäkevätvehnät jäävät alle puoleen, kuivina kesinä ehkä kolmannekseen syysvehnän sadosta, tai sitten kevätvehnä kuolee kokonaan. Tällaisena harvinaisena vuotena, kun kevätvehnää tulee kärryyn kuin kauraa, leipälaadun toteutumattomuus antaa aiheen epäillä lajikkeen kelpoisuutta leipävehnän viljelyyn.
Ns. sakoluku 3 - tietoa ei vertailussa nykyisin mielellään näytetä, ehkäpä niitä ei edes seurata ? Markkinoinnissa alhainen sakoluvun kestävyys on rasite, ja siksipä pitääkin markkinointimateriaaleista seurata, jos sakoluvun kestävyydestä ei ole mainintaa, sitä ehkäpä ei ole ollenkaan.

Kuva: vertailussa sakoluku 1 , kevätvehnät
Kuvasta näkee, kuinka lähellä osa lajikkeista on valmiiksi lähellä laaturajaa 180; siis sakoluku 1 on
ihanteellisena puintiaikana mitattu sakoluku.
Calisperosta tiedetään jo melko pitkän viljelyhistorian perusteella, että se pärjää kuivassa, sakoluku on korkea ja valkuaispitoisuuskin puoltaa leipävehnäksi. Vuoden 2023 vertailussa Leijona-kevätvehnän kanssa ojan kahden puolen Calispero kasvoi ihan satoakin, kun Leijonassa oli käytännössä kato.
Emblan osalta omissa palstavertailussa tänä vuonna oli Calispero, sakolukuerot olivat koeruutuviljelyn mukaiset, valkuaispitoisuus lähes sama, satoero noin 500 kg. Kuitenkin, Embla näytti olevan hiesulla tai hiekkavoittoisella heikompi, ylikalkitussa mullattomassa savessa Embla kasvoi hurjasti. Calisperossa ei ollut vaihtelua niin paljon, lakoa alkoi esiintyä hieman arveluttavasti multaisemmissa paikoissa. Satoero merkitsee ehkä noin 90 euroa hehtaarilta, toisaalta 5 t sadosta laatuero sallisi 18 euroa rehurangaistusta, Hankkijan viimeisimmässä vehnänoteerauksessa keskimäärin samalla viljavarastoalueella kevätvehnän hintaero rehu- ja leipävehnän välillä on ollut jopa motivoiva 35 euroa. Toisaalta, Quarna-kevätvehnän varma laatu ei saa ansaitsemansa hintahyvitystä, Fazerin käyttämä 10 € ei kompensoi tonnin satoeroa.
Lantatunkioviljelyyn ei pitkäkortinen Calispero sopine, jollei osaa tieteellisen tarkasti säädellä kemiallisesti korren ominaisuuksia.
-SS-