https://www.youtube.com/watch?v=DgLa_JoNev0&lc=UgxZ6GakU3zlibYuFHF4AaABAg.ANUUuJ_CwbkANUXJ8P2D2K

Joku kysyi tehokaampaa syystöohin, tossa vasta aika monta työvaihetta ja kylvimessä myös lautasmuokkain,
No, toi kai ruotsin isoin maatila.

Rupesin nyt ihan jyrsin kylvää, hidasta se on, oisko 4.5km, ja nihkeetä se on joka toinen kierros joutuu puhdistaa vantailta se tartunu savi, kun kerää tarpeeksi se auraa enemän ja nousee pintaan, ei peity siemenet,
Hitaasti mutta kertavedolla, aika vähä tallausta ja tietty paripyörät. Mutta, juttua oli, kun se jyrsin on kuin täry, ihan miten vaan, tarisee se, tivistäen sen saven. Mutta mikäköhän toimis kertavedolla just tälleen syksyllä nihkeeseen? Euroopasaha noi jyrsin kylvimet on yleisii.

Se ruotsalaiskylvökoneen edessä kulkee kultivaattori, varmaan kahdeksan piikkiriviä, multa menee aivan jauhoksi, märkänäkin pölyää, ei tuommoinen ole savea vaan jotakin kevyen ruskeaa maalajia. Tuossa omassa kevätvehnämaassa ei tahtonut mennä kuuden tonnin vehnän pahna läpi ei sitten millään, tuommoisella Grubberin nostolaitekultivaattorilla, kolmessa rivissä piikit.

Nyt sitten kun alkuviikon 20 mm on vähän kuivahtanut, niin edelleen pohjalla on vaivautuvaa kukkopillisavea. Tasausäkeenkin tasoituslataan kertyi tätä muovailusavea, piti irrottaa käsin kuin teippi, ja taas pääsi vähän matkaa. Saa nyt nähdä, kuinka monta päivää pitää kuivatella, että pystyy multaamaan siemenet lapiorullaäkeellä. Monessa kelissä se lapiorulla toimii hyvin, mutta ei vetelässä savessa, jossa on runsaasti olkea. Terätukit ovat semmoisia pahnasavipötköjä jo yhden saran jälkeen.

-SS-

Seitsemän siipinen nostolaitepaluuaura olisi vastaus meikäläisten ongelmiin. Yllättävän pienellä traktorilla vedettiin ja ei tuntunut nokka kevenevän. Tuo isompi hinattava aura oli varsin näyttävä. Aikamoinen paino kohdistuu päisteissä yhdellä akselilla pyörien varaan. Pehmeemmissä olosuhteissa voisi istahtaa siihen. Suuressa maailmassa maalajit on ilmeisesti sellaisia, että läpäisevyys ja kantavuus säilyvät paremmin. Täällä on koko ajan se märkyys ja pehmeneminen uhkana. Kuinkahan tuollaisella tilalla maatalous ylipäätään kannattaa? Kalusto on kallista ja työvoimaa tarvitaan. Syysvehnästä olisi syytä tulla hyvin, että hommassa on jotain järkeä.

Seitsemän siipinen nostolaitepaluuaura olisi vastaus meikäläisten ongelmiin. Yllättävän pienellä traktorilla vedettiin ja ei tuntunut nokka kevenevän. Tuo isompi hinattava aura oli varsin näyttävä. Aikamoinen paino kohdistuu päisteissä yhdellä akselilla pyörien varaan. Pehmeemmissä olosuhteissa voisi istahtaa siihen. Suuressa maailmassa maalajit on ilmeisesti sellaisia, että läpäisevyys ja kantavuus säilyvät paremmin. Täällä on koko ajan se märkyys ja pehmeneminen uhkana. Kuinkahan tuollaisella tilalla maatalous ylipäätään kannattaa? Kalusto on kallista ja työvoimaa tarvitaan. Syysvehnästä olisi syytä tulla hyvin, että hommassa on jotain järkeä.

Mul on viis siipiset nostolaitepaluuaurat. Kyl siin matoa v1tuttaa takarenkaan alla mut minkäs voi. Puolihinattavat olisi jo ihan kivat mut ovat hinnalla suojattuja. Päisteitä noil olidi paska kyntää mut muuten. Veturi on kookas ja tehoa (9t/300hv) löytyy mut ihan kaikki on välillä käytössä. Eipä ainakaan mulla ole mahdollisuutta enää siipimäärää kasvattaa. Muuten menisi veturi vaihtoon. Et kyl niitä kovia maalajeja täältä suomestakin löytyy. 

Mitä kannattavuuteen tulee niin sellaista 30-35l/ha palaa löpöä. Jättämällä kasvipeitteiseksi niin jo pelkällä löpöllä ja tuella saadaan noin 70€ ero.. nykyhinnoilla 500kg jyviä.
On toki joitain pehmeämpiäkin lohkoja mut menee niissäkin 20-25l/ha.

Syyskasveille tuo kyntö on silti melko pakollinen. Ja itseltä puuttuu myös kalusto jolla vln saa lopettua. Nyt se on tullut tehtyä kyntämällä. Nyt tulee lisäksi kynnettyä kesäsateiden tiivistämiä lohkoja. Yritetään tehdä melko matalaan mut on se silti joku 15cm. Saa nyt nähdä millaisia soita noista tulee. Näin yleensä vähän on käynyt ja lantavaunulla ollaan sit ihmeissään.

Olisihan se hienoa jos maalajit olisivat toisenlaisia. Voisi kannattavuuskin olla parempi viljelyssä. Mut näillä mennään mitä maalaji lotossa on sattunut tulemaan.

Ruotsin palstoissa noi on parempaa kun pohjamaalaiseten, pettymys jos vehnää ei tuu 12t/ha ja rapsia 6t/ha
Juurikastakin oli jotain tuplamääriä keskimäärin vs meidän huippuvuosiin.

Se kyntö vähän välttämätön pahe, huomannut sen maan haihtuminen, kiviä nousee salaojat tulee vastaan.

Laukkasen kloppi, glyfo jotain 80ha/pytty sitten 250ha piiloon 8 metrisellä , sitten kauran puintia 200tonni/päivä.
No, on siinä harjoiteltu ja kuskeja riitävästi

Nyt saa Jaahas Satanen merkata kalenterinkulmaan: epäonnistuminen eturivissä.

Selinat puitu niissä viimisen poutaviikon helteissä 3vk sitten ja sako 150. Olis ollu kiinnikin 218€ yks pötkö nyt taitaa naapuri päästä siitä nauttimaan elleivät siirrä ens vuoteen tai anna syysvehnänä viedä.

Tuo on näköjään huono pitämään sakonsa mut paljon kuulunut samaa muistakin lajikkeista. Aikaisemmin puidut vielä ok. Kai siinä kosteaa keliä sit oli. Luvattoman helposti kyllä droppas. On saatu pahemmistakin keleistä pullanisua.

Saan syysvehnien joukossa niitä menemään leipänä vähän jos lystää mut eipä siitäkä paljo parta pauku. Tai jättää ens syksyyn ja sekottelee ja toivoo et hinnat noussu yleisestikin. Ens vuodeks otettava lisäykseen joku toinen vehnä.

Ekojen nostojen sokerit todella alhaalla. Kolmas vuosi putkeen vähä sama laulu. Itellä onneks vielä pari viikkoa maassa. Syy ilmeisesti tämä sadejakso, jurtit niinku pesusieniä. Sadot sentään ollu positiivisia yllätyksiä ja koko ajan kuis kassoo lissää.

Nyt saa Jaahas Satanen merkata kalenterinkulmaan: epäonnistuminen eturivissä.

Selinat puitu niissä viimisen poutaviikon helteissä 3vk sitten ja sako 150. Olis ollu kiinnikin 218€ yks pötkö nyt taitaa naapuri päästä siitä nauttimaan elleivät siirrä ens vuoteen tai anna syysvehnänä viedä.

Tuo on näköjään huono pitämään sakonsa mut paljon kuulunut samaa muistakin lajikkeista. Aikaisemmin puidut vielä ok. Kai siinä kosteaa keliä sit oli. Luvattoman helposti kyllä droppas. On saatu pahemmistakin keleistä pullanisua.

Saan syysvehnien joukossa niitä menemään leipänä vähän jos lystää mut eipä siitäkä paljo parta pauku. Tai jättää ens syksyyn ja sekottelee ja toivoo et hinnat noussu yleisestikin. Ens vuodeks otettava lisäykseen joku toinen vehnä.

Ekojen nostojen sokerit todella alhaalla. Kolmas vuosi putkeen vähä sama laulu. Itellä onneks vielä pari viikkoa maassa. Syy ilmeisesti tämä sadejakso, jurtit niinku pesusieniä. Sadot sentään ollu positiivisia yllätyksiä ja koko ajan kuis kassoo lissää.

Muste jo kuivunut kynästä odotellessa.. 

Nyt sit nähdään et kuinka sopimus joustaa vai löytyykö mukava tunkkikaveri...