Kaikki farmarisäiliöt? Mihinkäs noista kategorioista kuuluu se säiliö josta maataloustraktori tankataan?

Puhuttiinko siellä mitään ylitäytönestimestä? Eikö ole aika arveluttava se nokkavipuventtiili jos täyttymistä pitää tarkkailla poistoilmaröörin suihkusta?

Eikö farmarisäiliössäsi ole kierreliitäntöjä? Onko niin vanha ettei muutenkaan täytä nykymääräyksiä (miesluukun koko ym.)?

suattaa se olla syylär halki ku meil iha sama et näytti et tulee korkiist mut oli sauma pettän nii..... muuta ku tikki kätee ja paikkoo

Se haljennut syylärikö ei sitten vuoda jos laittaa tyhjennyshanaan putkenpätkän tulpaksi?

Ilmeisesti kommentti oli alkuperäisestä aiheesta harhaantuneeseen kommenttiin.

Varaosakirjan mukaan koko hanan saa erikseen varaosana:

http://eame.agcopartsbooks.com

...

Omilla pelloilla melkolailla turha.

Tänään kylvin pari peltoa kokonaan rattirengillä, koskaan ennen en oo kylvänyt ja systeemi ollut kymmenkunta vuotta. Öljyretikkaa jossa pienet piirut ei niin haittaa, katsotaan kasvustosta millaista tuli Kuski ois välillä halunnut ajaa erikohtaa kuin kone, mutta annoin mennä surutta.

Aiemmista viesteistä päättelin että kyse EGNOS korjaussignaalista, vai oliko differentiaali-GNSS kooditasolla? Tästäkin isännillä hyvin erilaisia näkemyksiä mutta omasta mielestä kylvöön kelpaa vain RTK-korjaus tai sitten pitää joka siivun alussa uskoa isännän silmää ja nollata poikkeama. Parasta vielä tyytyä lyhyisiin vetoihin. EGNOS-korjauksella ajaa yllättävän suoraan jonkun 100 metriä mutta käännösten jälkeen offsettia tulee vähän miten sattuu ihan liikaa.

Tälleen se menee on/off-venttiilin ohjaamana: https://1drv.ms/v/s!Ao6_PnVNR5RXg95Iz8yL052j3krVDg

Hyvinhän se näyttää kulkevan. Pieni ohjausmuutos "nykäisemällä" tai siivosti propolla on kai aika lailla sama asia.

Videoon liittyen, paljonko Rapid kulkee paikallisilla maalajeilla toisessa sivussa, paljonko käytät offsettia ja jääkö vielä paljon vaihtelua? Omien havaintojeni mukaan traktori kulkee paljon tarkemmin ajouraa kuin Rapid seuraa traktoria. Offset saattaa vaihdella jotain 5 senttiäkin (+/- tuuma keskiarvon kahden puolen).

(propoventtiilin hinnasta)

En pidä 500 e vielä kovin pahana jos venttiili on laadukas sähköohjattu joka sisältää servotyyppisen elektroniikan ja se tietää ja kertoo tarkalleen asentonsa ja osaa korjata sen pyyntöä vastaavaksi ellei se jo ole. Ja toimii vielä 10 vuoden päästäkin oltuaan pakkasissa, helteissä ja uitettuna öljyssä :-)
Jos vastaavan ostaa vaikka traktorin varaosana niin se pelkkä elektroniikka- ja aktuaattoriosa luultavasti maksaa tuon 500, koko vena x500 e :-(
Onneksi ei ole vielä kokemusta noiden varaosahinnoittelusta, toistaiseksi toimineet vielä OK.

Jos ihan perus-perus halpis 1-vipuinen 3/8" manuaali makarooni italiaano mamma mia suuntaventtili ilman mitään ominaisuksia maksaa vajaan satasen, niin laadukas sähköpropo ohjausyksiköineen voi kyllä maksaa 500. Kai tuossa halvempikin voisi mennä... vaikka vaativa nosturikäyttö on 5 kertaa vaativampi paikka venttilin ominaisuuksien suhteen kuin tuo automaattinen ohjaus.
Koska kovin nopeita liikkeitä tuskin tarvitaan, tuossa voisi mennä jopa sopivasti kuristettu on/off venttiiili + asentoanturi. Mutta onhan se pehmeä, huomaamaton liike mukavampi kuin nyk-nyk-nyk askellus:-)

Tietysti kaikki on liian kallista, paitsi se mitä itse myyt, siitä ei pääse mihinkään.

500 on varmaan käypä markkinahinta jos niin sanot. Kritisoin sitä hintaa samalla periaatteella kuin threadissä kritisoitiin kaupallisten GNSS-laitteiden hintoja. En usko että tuon 500 Euron venttiilin valmistuskustannukset olisi enempää 50 Euroa.

Jos vitosen piirlevyä myydään traktorin varaosana 250 Eurolla niin se ei saa minua pitämään toista vastaavaa 250 Euron osaa kohtuuhintaisena.

Onko kellään tietoa mitä hintaluokkaa on esim. Danfossin OSPE Steering Valve jos tuollaisella korvaisi alkuperäisen orbitrolin?

Kyllähän sen oikeastaan pitäisi sisältää koko paketti. Ei tuo ohjausjuttukaan nyt pitäisi mikään mahdoton asia olla, yksi sähköllä ohjattu á 500 e propoventtiilihän + kopallinen nippeleitä sylinterin rinnalle kytkettynä riittää (ja ehkä asentoanturi). Hydrauliikan kanssa tulee kyllä toimeen, se on hyvin yksikäsitteistä verrattuna sitä ohjaavaan softaan...

Toiselle se softa tuntuu paljon simppelimmältä kuin toiselle se hydrauliikka...

Kaupalliset tuotteet on hurjasti ylihinnoiteltuja. Kumma että kilpailukaan ei pure. Todennäköisesti tekisivät enemmän voittoa jos pudottaisivat hinnat neljännekseen. Mutta on se 500 € minusta ihan ylihinta myös jostain propoventtiilistä, ihan samalla tavalla kuin joku Trimblen opastimen hinta.

Asentoanturi on hyvä hitaissa nopeuksissa ja silloin kun ohjaus ei aina suoraan tottele rattia (vaikkapa etupyörä kyntövaossa tms.). Turvallisuussyistä myös ratin asentoanturi pitää olla että kuskin tarttuessa rattiin lakkaa automaatti ohjailemasta.

Minä olisin heti valmis kantamaan yhden kolmijalan lohkon nurkalle, jos sillä saisi <10 cm tarkkuuden eikä tarvitsisi maksaa mitään vuosimaksuja tms.
Muutaman tonnin saisi kaikkiaan maksaa, ei kovin montaa.

Nykyiset kaupalliset ovat hieman arvokkaita suhteessa satunnaiseen mutta vähäiseen tarpeeseen. Tarvetta on muutamalla lohkolla per vuosi,  noin 10-30 ha lohkoja. Ei oikein mitään kymppidonan systeemiä voi perustella.

Tosiaan tuohon tarpeeseen olisi jo DIY-menetelmällä saatavissa ratkaisuja, ja lähipiiristä löytyisi riittävästi osaamistakin mutta harrasteaika on valitettavan rajallinen resurssi.

Tarkoitatko muutaman tonnin budjettia koko systeemille joka sisältää RTK-tarkkuuden tukiaseman ja automaattiohjauksen traktorissa? Kaupallisilla laitteilla se on nykyisin järjettömän kallis, maatalouden pitää olla harrastus tai sitten joku erikoiskasviviljely ennen kuin systeemien hinnat alkaa tuntua järkeviltä.

Pelkän referenssitukiaseman pellon kulmalle saa jo muutamalla tonnilla mutta siihen ne traktorivarusteet päälle. Nuo harrasteratkaisut, emlid ja ublox ja mitä niitä on, ei oikeastaan kauheasti harrastusaikaa tarvitse sen referenssitukiaseman pystyttämiseen. Uksi tukiasema riittää kaikille lähialueen kulkupeleille. Traktorin budjetti on hankalampi ja varustus tarvitaan jokaiseen, varsinkin jos Alpon tapaan tehdään hommat jonossa (siinä vissiin ekana menee kyntöaurat, sitten äes, kylvökone, ruisku ja letkan viimeisenä puimuri?)

Mitä sää sinne taakse noin kauheesti kattelet???

Eiks eteenpäin pruukata kattella???

Meillä useimmat työkoneet on traktorin takana ja niiden tarkkailu ei onnistu eteenpäin katselemalla. Muut foorumilaiset tämän varmaan ymmärsivätkin. 

eli et lukenut tuota linkkiä... käsittääkseni näitä ministeriössä kirjoittaa oikeat asiantuntijat, jotka tuossa totesivat että "aiheuttavat merkittäviä kustannuseriä"... kuka nyt mitäkin pitää merkittävänä kuluna ja mihin verrataan?

0,006 m on varmaan riittävä tarkkuus, mutta oleellisempi tieto on esimerkiksi ojan pientareen mutkitteleva linjaus, edellinen kylvökoneen ajolinja, pellolla oleva pintakivi tai sähkötolppa... nämä sille opastimelle pitää jotenkin antaa, muuten se ohjaa ojaan, kylvää päällekkäin tai törmäilee. Jos esim lohko ensin ajetaan ympäri, niin sitten sitä koordinaattipaikkaa ei tarvita vaan riittää suhteellinen paikka siihen ajojälkeen. Suhteelliseen paikan määrittämiseen käyvät nämä merkityt kivet ja sähkötolpat mainiosti.

Näkemysero paikannusjärjestelmien paremmuudesta ja tarpeesta johtunee siitä, että mulla kokemukset on muualta kuin agrisovelluksista ja ajalta, jolloin sateliitteja ei oikein voinut edes ajatella käytettäväksi, vieläkin ovat helppoja häiritä tai manipuloida. Automaattiautoilun varmaan suurimpia haasteita on varmistaa saatavan paikannusdatan oikeellisuus ja toimitusvarmuus... voi olla että niitä aurauskeppejä tarvitaan silti

Luin linkin takaa tekstin mutta löytyihän se pari kertaa tuosta viestistäsikin jo. Tätä selvästikin turha jatkaa mutta laittaisitko faktaa niistä transponderkeppien kustannuksista verrattuna tässäkin threadissä mainittuihin GNSS-paikannusvaihtoehtoihin! En väittänyt että satelliittipohjainen ratkaisu olisi ilmainen, väitin että se keppisysteemikään ei ole ilmainen ja väitin että satelliittipohjainen toteutus senttitarkkuudelle on niitä keppejä edullisempi jos pitää useampi neliömetri kattaa.

Autot ei oikein tähän threadiin kuulu mutta minun autoni ajaa kaistaa pitkin itsekseen (lain salliman ajan) eikä käytä siihen minkäänlaista paikannusta, mm. mainitsemiesi kriteereiden takia.

Satelliittipaikannuksen häirintä laajalla alueella on vaikeata, yhtä vaikeata kuin transponderkeppien häirintä eli jätettäiskö tämäkin aihe keskustelun ulkopuolelle. Häirinnän iskiessä on paljon vakavampia ongelmia mietittäväksi.

Pieni vinkki absoluuttisesta paikkatiedosta: jos kiven ja traktorin absoluuttinen paikka tiedetään niin tiedetään myös niiden suhteellinen sijainti toisiinsa nähden. Toiseen suuntaan homma ei toimi eli absoluuttinen paikannus RTK-tarkkuudella osaa kaiken sen suhteellisen paikannusjutun ja sen lisäksi paljon muuta. Ne suhteelliset paikkatiedot ei ilmaannu itsekseen siinä transponderkeppiratkaisussakaan. Absoluuttinen paikkatieto syntyy RTK:lla helpommin kuin se suhteellinen tieto transpondereilla.

Kaupoille kiitos asiatekstistä.

anteeksi että kysyin.

Kuitenkin sateliitit tuottaa vain absoluuttista paikkatietoa ja sitäkin niin huonosti/epäluotettavasti ettei sillä pärjää. Esimerkiksi tieliikenteen sovelluksissa ongelmana on vaadittavan tarkkuuden saavuttaminen luotettavasti juuri absoluuttisesta paikkatiedosta eli vaaditaan tätä suhteellista paikkatietoa mm tietöstä, esteistä, muusta liikenteestä ym. Jos tieliikenteen paikkatietovaatimus on alle 10 cm tarkkuus, niin taitaa se maataloudessa olla myös lähellä sitä ainakin kylvötöissä. Siihen tällä sateliittipaikannuksella ei tulla luotettavasti ja ilmaiseksi yksin pääsemään.

Mitä taas tulee tukiasemiin ja kiintopisteisiin.... tukiasema mahdollistaa koneen hallinnan kokonaan etänä eli siellä voi olla "renkitraktori" isännän apuna ilman kuskia. Puimurin tyhjennykset voi hoitaa ohjaamalla kärryt putken alle automaattisesti, äes etenee kylvökoneen edellä tai jyrätraktori seuraa kylvintä ilman kela-miestä. Kiintopiste taas voi olla ekohajoava bambukeppi, jonka päässä on transbonderi... laitetaan kylvön yhteydessä kolme/lohko ja unohdetaan sinne. Auttavat suhteellisen paikan määrittämisessä ellei halua rakennella pellon laitaan kiinteitä rakennelmia. -90 luvulla raksamiehillä ei ollut kahta lasermittaa työkalupakissa, nyt on jokaisella... paikan määritys on suhteellisen yksinkertaista nykyvälineillä. Nyt meillä käytetään paukkuja ehkä vääriin paikkoihin tavoittelemalla tätä paikantamista lähtökohtana kaupalliset sateliitteihin perustuvat absoluuttiset paikannusratkaisut. Kuten ilmeístä, niin meille parhaiten sopivat edulliset ratkaisut puuttuu kokonaan.

Lue ihan ajan kuluksi tämä ministeriön paperi: Satelliittinavigointijärjestelmien tehokas hyödyntäminen Suomessa - toimenpideohjelma 2017-2020... siinä mm mainitaan että:Suomessa peltolohkot ovat pieniä ja tällä hetkellä peltotöitä avustavat ajo-opastimet ja niihin saatavat korjauspalvelut aiheuttavat merkittäviä kustannuseriä.
 https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=8&ved=0ahUKEwjl8N_LmrPbAhVIEJoKHTfRChoQFghXMAc&url=https%3A%2F%2Fwww.lvm.fi%2Flvm-site62-mahti-portlet%2Fdownload%3Fdid%3D247241&usg=AOvVaw2ZJ0CvHDetFUI8945Ufu9u

Aina vaikeata tulkita onko kyseessä puhdas trollaus vai ei mutta rivien välistä tulkitsin että olisit oikeasti tämän mielipiteen takana. Vaikka itsellä jo ikää onkin, en muista 90-luvun "paikannuskeppejä" joilla pääsisi senttitarkkuuteen (lähes) ilmaiseksi. Oikeastaan en halua kysyä mistä tarkemmin oli kyse.

Autonomiset ajoneuvot on yhtä mahdollisia GNSS-paikannuksella kuin transpondereita sisältävillä aurakepeillä levitettynä pitkin maasota, jätetään se keskustelusta pois. Nykyinen paikannustarkkuus oman opastimen ruudulta luettuna on tyypillisesti 0,006 metriä, siihen muita virheitä päälle niin pysytään siellä tuuman sisällä hyvinkin. Ei onnistu ilmaiseksi mutta ei ne aurakepitkään ilmaiseksi maastoon ilmesty ja jonkun pitää niille kertoa tarkka paikka, muuten ei kauheasti auta jos tiedetään että aurakepistä kilometri itään on iso kivi tiellä.

Kannattaa luoda uusi business jos uskoo että nykyistä GNSS-paikannusta edullisemmin pystyy tuottamaan tarkan paikkatiedon eri käyttötarkoituksiin.

Joku aistirajoitteinen tarvii apulaitteen alle 15 metrin työlaitteella,?

Invaliidi tai muuten vaan händikäppi?

Vieroksuin tätä foorumia vuosia juuri sen takia että täällä on niin paljon täysin asiatonta kirjoittelua. Ajankulunsa kullakin mutta jos pystyy ajamaan kylvökonetta tuuman tarkkuudella kilometrin siivun samalla kun 90% ajasta katsoo taaksepäin konetta vahtien niin kannattaisi vain olla tyytyväinen kykyihinsä, ei se tarkoita että muut olisi ihan avuttomia vaikka samaan eivät ilman apulaitteita pystykään. Kumma että Murtolassa ei foorumi täyty jaskanjauhannalla...

Tuolta http://agopengps.gh-ortner.com/doku.php löytyy tarkempaa tietoa ja pari kuvaa referenssilaitteistosta. Aika suoraviivainen rakentaa jos tyytyy noihin perusosiin. Jos haluaa parempaa laatua saa kyllä varautua soveltamaan niin raudan kuin softankin osalta. Kaikkineen osiin saa varmaan tonnin tuhlattua. Lisäksi tarvitsee Windows-tabletin, läppärikin käy mutta on aika hankala hytissä.

Jos vaan kieli taittuu niin tuolta foorumilta http://www.thecombineforum.com/forums/31-technology/ löytyy kyllä ohjetta ja apua kaikkiin ongelmiin.

Mulla on ratinpyörittäjä nyt käytössä mutta varmaan muutan jossain vaiheessa hydrauliseksi jos homma muuten pelittää, ei ole kovin vaikeaa ja ohjeita ja sopivia komponentteja löytyy tuolta linkkaamaltani sivulta. Tietenkin tällaisia värkätessä on tärkeää muistaa että kaikki osat eivät ole kovin rajuun käyttöön tarkoitettuja, eikä mitään varsinaista testausta ole tehty. Eli asenteena että voi hajota tai kurvata ojaan koska tahansa, vain omaan käyttöön ja omalla vastuulla.

AgOpen wikissä olen käynyt mutta sieltä en löydä yhtään ainoata hydrauliikkakaaviota, vain muutaman kuvan ohjausventtiileistä. Sähköpuoli on siellä kunnossa mutta hain oppimateriaalia sille hydrauliikalle (mistä edes tunnistaa open/closed centre vaihtoehdot saatikka merkkikohtaiset letkutukset).

TheCombineForum hylki jo vuosia sitten sähköpostiosoitettani tai jostain muusta syystä ei hyväksynyt rekisteröintiäni. Pitää ehkä taas selvittää asiaa. Kirjautumattakin saa sisällöstä käsityksen, yhtään vanhan Valtran hydrauliikkaohjetta en kyllä löytänyt. 

Antennit on Tallysmanin TW3710, muistaakseni n. 65€/kpl. Sovittamiseen tarvii jonkin verran kaapeleita ja adaptereita, niitä saa Kiinasta halvalla. Tukiasema on kotona wifin kautta kiinni perusroutterissa, josta lähettää korjausdatan rtk2go.comiin. Traktorin päässä käytän tällä hetkellä puhelimen hotspottia datan siirtoon. Pula-ajan systeemi, mutta ihmeesti toimii.

Opastin/automaattiohjausrauta on itse sekalaisista hobbyosista rakennettu, pyörii Windows-tabletissa. Softana AgOpenGPS, joka on ilmainen ja avoin, kovasti kehittyvä ja nyt jo aivan pätevä softa. Jos vähääkään kiinnostaa, kannattaa käydä vilkaisemassa Combine Forumilla tai vaikka BrianTee'n Youtube-videoita.

Kuulostaa aika vakavalta harrastukselta. Kerrotko lisää automaattiohjausraudasta? Tehdastekoisiin tottuneena erilaiset ratinpyörittäjät ei oikein innosta mutta hydrauliikasta kun en mitään ymmärrä niin pitäisi löytää aloittelijatason rakenteluohjeita.

Jos RTK kiinnostaa ja löytyy Pelle Pelottoman vikaa, alkuun pääsee kyllä halvallakin. Itse rakensin systeemin näistä https://docs.emlid.com/reach/. Koko setti vähän vakiota paremmilla antenneilla n. 600€. Toki tuo on pelkästään L1, mikä näkyy lähinnä hitautena käynnistyksen yhteydessä, tarkkuudessa ei varsinaisesti ole eroa.

Mulla kyse on kyllä enemmän harrastuksesta, jos elinkeino olisi oikeasti kiinni tuosta senttitarkkuudesta niin itsekin pitäytyisin varmasti kaupallisissa vehkeissä.

30 kilometrissä RTK-fixin saaminen aika mahdotonta pelkällä L1:llä. Varmaan kymmeneen kilometriin ihan toimiva laite avoimeen maastoon. u-bloxilla tukiasema/rover pari vähän päälle 300 Euroa mutta niilläkin kahden taajuuden vastaanotin vasta tulossa eikä hintatasosta tietoa. Kyllä näitä emlidejä ja muita kannattaisi suosia ammattikäytössäkin jos vaikka merkkituotteet joutuisivat vastaamaan hintakilpailuun.

8-10 satelliittia näkyy ja silti tarkkuus heittää ihmeellisesti tänä vuonna. Kone 500 trimble. Vieri viereen ajaessa ei huomaa mitään eroa mikäli "maalaa" ainoastaan ja katsoo vain opastimesta suuntia mutta rattirengillä huomaa ihmeellistä siirtymää eri urien välillä.
Kokoajan seurattava ollaanko oikealla jäljellä vai 30 senttiä sivussa. Tarkkuus on nimenomaan se mitä luvataan, ehkä kymmenes vuosi lähtee ko. koneella ja nyt on tarkkuus eniten hakusessa. 
Kaveri sanoi samaa erimerkkisellä  traktorin omalla koneella, vaikka satelliitteja löytää 18. Saman talon toinen kone myös kylvökoneen vedossa, ilmaisella singaalilla eikä mitään ongelmaa koko keväänä. Traktorimerkki sama, mutta kehittyneempi automaattiohjaus. 

Onko tässä pakko alkaa uusimaan kalustoa vai mitä tehtävissä? Pirkanmaalla joku tarjosi RTK palvelua 30km:n säteellä Sastamalasta, tässä olisi ideaa jollekin yksityiselle tarjota palvelua muillekin järkevällä hinnalla. Tuon hinta taisi olla 400 euroa kolme vuotta.

En ymmärtänyt miten paikannustarkkuus voisi olla huonompi rattirenkiä käytettäessä vai tarkoititko vain että sen epätarkkuuden huomaa paremmin rattirenkiä käytettäessä? Maalausjälkihän on täydellinen jos ajaa tarkkaan opastimen mukaan tai automaatilla vaikka kone kulkisi metrin pielessä.

GLONASS ylläpidossa oli itänaapurille tyypillistä hutilointia kevään aikana mutta sehän ei vaikuta tuohon pelkkää GPS:ää käyttävään laitteeseen. Siinä 18 satelliittia löytävässä olisi saattanut outoa käytöstä havaita.

Oma RTK-tukiasema maksaa sentään luokkaa kymppitonnin (multiconstellation, dual frequency tukiasema) ja aika kauan investointia saa maksaa sillä 400 Euroa per kolme vuotta laskutuksella naapurilta. En näe yksityiselle järkeväksi harrastukseksi mutta omaan käyttöön rakennettua tukiasemaa voisi vuokrata vaikka puolella Trimblen hinnoista. Ei mellä kyllä ole ketään vuokraajaa löytynyt 30+ kilometrin säteellä.

Onko muuten Trimblen/Geotrimin hinnat pudonneet vai oliko tuo toisessa viestissä mainittu 600€ RTK-signaalista pelkästään GPS:lle? Viimeksi kuulemani hinta GPS/GLONASS RTK:lle oli luokkaa 1000€ plus ALV ("vieraille merkeille").