Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Koivun- ja tammenlehdistä selvästi kärsi kevätviljan kasvu. Syy voi olla myös erot maan kuivumisessa tai roudassa tai maan kylmyydessä. Laihiossa oli kuopat lehtikasojen kohdalla. Voi olla myös maatumisen tarvitsema typpi tai siis paikallinen typen puute.
Vaikka matoja oli kasan kohdalla paljon.
-SS-
Ei ole kokonaan rahastoiva työeläkejärjestelmä Suomessa.
"Suomen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva. Se tarkoittaa sitä, että työnantajien ja työntekijöiden maksamista työeläkemaksuista noin neljännes rahastoidaan tulevien eläkkeiden maksuja varten. Lopuilla kolmella neljäsosalla rahoitetaan parhaillaan maksussa olevat eläkkeet. "
http://www.tyoleake.fi-SS-
Tuon glyfosaatin käyttöä on suurenneltu hieman. Normaali tehoaineen ruiskutusmäärä on 2.5-3 l/ha jos formulaatissa on 360 g/litrassa saadaan semmoinen sopiva annos tehoainetta noin kilo hehtaarille. Kokonaiskasvinsuojeluaineiden käyttö on vuodessa noin 1600 tonnia. 80% on rikkaskasviaineita, 1280 tonnia. Tästä noin 70% glyfosaattia, 900 tonnia. Tavan viljelyn ala lienee siinä 1.5 miljoonaa hehtaaria 2.1 miljoonasta. eli 900 tonnia glyfoa riittäisi 900 000 hehtaarille.
Tämä vastaa omaa näkemystäni, jos kyntää, enintään joka toinen - joka kolmas vuosi tarvitsee laittaa kevyille maille, savimaille harvemminkin. Suorakylväjät vastaavat varmaankin yli puolesta Roundupin käytöstä, sille ei nyt vaan voi mitään, millä muuten ne muutama tuhat sirpaloitunutta hehtaaria yksipuolista rahakasvinviljelyä hoidetaan koko läänin alueella jos ei suorakylvökoneella ?
Rukiin kanssa muuten ei ole tarvinnut koskaan pelata rounduppien kanssa. Sama pitkällä kauralla. Harvemmin muutakaan rikkaruohoa.
-SS-
Mm eräs helsinkiläinen ruokapiiri pystyy tekemään tuottajilta hintakilpailua, niin, että hieman markettipusseja isommilla perhe-erillä luomutuotteet ovat osittain jopa halvempia kuin markettien tavanomaiset vastaavat tuotteet.
Tämä keskitettyjen ostojen menetelmä on hyvin toimiva millä tahansa tavalla tuotetun ruuan osalta.
-SS-
Huh huh, ilmeisesti mies ja vasara päivällä voi olla kalliimpi kuin mies ja traktori jotka ovat päivystäneet tehdäkseen töitä yöllä. Päätellen 45€ + alv. hinnasta jonka yksi timpuri äskettäin ilmoitti (sai kyllä mennä vuolemaan kultaa muualle).
Ilmastointiukkojen tuntiliksa on 40-50e/tunti. Siihen sitten tavaramyynnistä muutama satanen/päivä voittoa. Ja kilometrikorvaus 1e/kilometri pakulla. Ja alvit tietty päälle. Varusteina akkuporakone + nakertaja + peltisaksia... Ei tarvi 150000 e:n traktoria joka syö löpöä... 
Kyl se vaikeessa on se raha IV hommissa kun virolainen ilmastointiukko tekee vitosella. tavaratkin tuovat mukanansa vironpuolelta puoleen hintaan.
Jos ei osaa tehdä vaikeita kanttikanavamuuntoja ja jakolaatikoita mitä ei kaiki osaa, on kilpailu kovaa, ei kyyl kierresaumaputken ripustelulla elä. Ja silloin tarvitaan ainakin 2.5 m- 3 m leikkuri ja kanttikone, sikkilaite, kulmintakone, toksi, paineilmaniittarit, niittimutterikoneet yms. Ei se verstas sitte enää kovin halpa ole, täytyy neliöitäkin olla et voi kieritellä jotakin 1.5 x 3 m laatikkoa siinä lattialla.
6 m perävaunikin olis hyvä ja iso katettu muu perävaunu. Moneen paikkaan ei voi enää kurasia putkia laittaa.
-SS-
Kauha ja alusterä pitää olla.
Sitten kaupunkiin lumihommaan,kuskille halpa asuntovaunu että saa reservaatin perustettua jonkun kaupan takapihalle.
Aikuisviihdettä ei sovi unohtaa.
Jos on alle 10tn kärry saa kaiketi ilman liikennelupaa ajaa luntakin,niin ne sanoo.
Kunnon täppäri pitää samoja haalareita koko talven sitten.
Juu ainakin täällä Länsi-Uudellamaalla oli kaupungin ilmoitus et tänä talvena lumenkaatopaikoille tulee kuormamaksu. Ei kannata kauheen piänellä lavalla ainakaan lähteä viemään.
-SS-
Hyvät hinnat on verrattuna muutaman vuoden takaisiin. Epäilen kuitenkin, että monikaan uskaltaisi todellisia laskutuksiaan näyttää.
Noilla kerrotuilla lähempänä satasen hinnoilla saa jo palkollisiakin käyttämällä hyvän voiton. Kohta valelääkärit hyökkää valelumiurakoitsijoiksi...siellähän se raha nykyään lepää.
-SS-
Ei dollari kovin kallis ole vaikka voisi luulla: Eurolla on vielä laskuvaraa paljonkin alkuperäiseen 1:1 suhteeseen, tänään esimerkiksi 1 eurolla sai 1.35 dollaria.
Sitä paitsi Saksassa aika monet jontikat tehdään.
-SS-
Syöpä voisi helposti olla tulkittavissa elämäntapasairaudeksi enemmänkin kuin tuomita se keinotekoisen tai luonnollisen kemiallisen aineen aiheuttamaksi taudiksi.
Vanhaksi elämisen tapa nimittäin on erittäin suuri riskitekijä. Kuusi syöpää kymmenestä on yli kuuskymppisten vaivana.
Naisten hormonaaliset syövät ovat merkittävä riskitekijä, koska lapsiluku on vähentynyt dramaattisesti, siten äitien kuolleisuus siihen kymmenenteen synnytykseensä on vähentynyt, altistaen vanhemmalla iällä rintasyövälle ja synnytinelinten syöville.
Vielä 70-luvulla ei osattu ajatella, että kohdukaulansyöpä olisi käytännössä rokotuksilla ehkäistävä sukupuolitauti, ja tuntui hullulta ajatukselta suojata ihminen vatsasyövältä helikobakteerin häätöhoidolla. Ihosyöpien invaasio johtunee rajattoman rusketuksen muodista.
Mutta siis ideologisesti ajatellen, syy tietenkin on kasvinsuojeluaineissa, ettei tule turhaa väittelyä täällä luomunetissä.
-SS-
On se joo kiittäminen näitä vehkeitä siittä ettälähestulkoon jokanen vanhaisäntä on kuuro. Ja se tärinä, tolla vehkeellä kun ajaa täyden päivän niin se tutina/vapina jatkuu ropas vielä tunni se jälkee kun voortsoni hiljeni...hiukan väsyttävä ilmiö. Pitemmän päälle jos terveyttä ajettelis niin parempi olis kun näillä koristeltais vaan pihaa. 
Ja muisteltas menneitä hyviä aikoja.
Juu ja ne kuurot vanhatisännät vielä seitsemänkymppisenä heittelevät suonikkailla käsillään rehusäkin kärrylle tosta vaan, kun taas kuukasvoinen pyylevä jälkikasvu hengästyy pahoin jo Prentin toisella portaalla avaruushyttinsä kiivetessään. Kun se pikkusäkki pitää nostella - puuh puuh - konevoimalla - puuh puuh - sinne kyytiin.
-SS-
Aika mukava on foortin vaihteita vaihdella, ja huomatkaa tuossa videossa mennään ylöpäin ja kerran alaspäin ilman kytkintäkin, kerran vähä seiska rusahti mut ei se niinnuukaa ton foortin vaihteiston kanssa ole.
http://www.youtube.com/watch?v=vVx9Yzzq5-0-SS-
kunhan vaan käytettäisiin maatalouteen vain maataloudesta peräisin olevaa rahaa..
Tuo lainattu puuskahdus ei kestä nykytilanteessa ainakaan lähempää tarkastelua.
Esimerkiksi maataloustuet eivät ole peräisin pelkästään maataloudesta. Samoin edullinen pankkirahoitus on riipuvainen muista yhteiskunnan rahavirroista ja tuottavuudesta.
Jälleen kerran tietenkin tämä ongelmakenttä kuvastaa maanhankinnan janoa, jota muualta kuin perinnöstä tai maatalouden tulorahoituksesta hankittu oman pääoman ehtoinen rahoitus muka estää tai tekee liian kalliiksi. Miksi jonkun eläköityvän liikennelentäjän maataloudenharjoittaminen on jotenkin vähäarvoisempaa kuin perintötilan nuoren täppärin ? Samaa viljaahan se on.
Kysehän on sitä, että jotkut rahamiehet tyytyvät pienempää pääoman tuottoon ja laittavat miljoonansa maatalousmaahan. Ehkäpä maataloudessa riskitaso on sittenkin alhaisempi, kiinteä tukituotto kun on ulkoisista olosuhteista riippumaton.
-SS-
Tuolla massan tuottamisen tehokkuuspuolella tuettu luomuviljely olisi samalla tavalla määriteltynä myös loistoimintaa.
Enkä ole kyllä huomannut, että ne Aktiiviviljelijälle kaapatut metsienreunojen LHP:t olisivat mitenkään aikaisempaa tehokkaampia tuottamaan, aikaisemmin seitsemänkymppisen pienviljelijän hoidossa otettiin sentään ruista ja ohraakin kauppaan.
Tuossa Halikossa oli joltakin kaukaatoimivalta Tonnariviljelijältä unohtunut pari ihan mukavannäköistä lohkoa sateeseen. Vastaavasti lähialueella nokiantehtaalalaisilla osa-aikaviljelijöillä sadot oli puitu ja vähäiset pellot kynnetty.
Puolentuhatta hehtaaria lähestyvien Aktiiviviljelijöiden on nähty melko helpponakin vuonna polttavan jopa sata hehtaaria samaa viljalajia, ohraa ja ruista. Osa-aikaviljelijän on samaan aikaan nähty puivan ne pari-kolme hehtaariansa Fahr M600:lla.
Katkeruus kuutamoviljelijöitä kohtaan on tasan tarkkaan oman höpöheinäviljelyalan kärkkymistä. Kaivaa kunnon mytyn taskusta sillä se pelto itselle lähtee. Kyllä sitä vielä saa.
-SS-
Joku paremmin tienaava on saattanu viedä pellot nenän edestä. Vain siitä voi uhkua aloituskirjoituksessa kuuluva katkeruus.
Kyllä esimerkiksi tunnettu salolainen miljonääri peltonsa kasvamaan saa, pehtoorit hoitaa. Aika moni merkittävä eteläsuomalainen viljelijä on myös bisnestienaajia tai ainakin agrobisneksen johtavissa asemissa palkkoineen.
Onko muilla aloilla osoitettu kyvykkyys jokin este maanviljelylle ? Pitääkö oikeaksi aktiiviviljelijäksi päästäkseen olla jokin vajakkitodistus, että olisi sitten oikeutettu maataloustukeen ?
-SS-
Överummin sarka-auroja vähän käytettyjä näkyy olevan alle tuhannella eurolla. Halvimmatkin 70-luvun Kvernelandit ovat kolmesta viiteentuhatta.
Vaikka olisikin vaikea säätää, ei ole vaikea nähdä, kummalla köyhä ajaa.
-SS-
