Aika mukava on foortin vaihteita vaihdella, ja huomatkaa tuossa videossa mennään ylöpäin ja kerran alaspäin ilman kytkintäkin, kerran vähä seiska rusahti mut ei se niinnuukaa ton foortin vaihteiston kanssa ole.

http://www.youtube.com/watch?v=vVx9Yzzq5-0

-SS-

kunhan vaan käytettäisiin maatalouteen vain maataloudesta peräisin olevaa rahaa..

Tuo lainattu puuskahdus ei kestä nykytilanteessa ainakaan lähempää tarkastelua.
Esimerkiksi maataloustuet eivät ole peräisin pelkästään maataloudesta. Samoin edullinen pankkirahoitus on riipuvainen muista yhteiskunnan rahavirroista ja tuottavuudesta.

Jälleen kerran tietenkin tämä ongelmakenttä kuvastaa maanhankinnan janoa, jota muualta kuin perinnöstä tai maatalouden tulorahoituksesta hankittu oman pääoman ehtoinen rahoitus muka estää tai tekee liian kalliiksi. Miksi jonkun eläköityvän liikennelentäjän maataloudenharjoittaminen on jotenkin vähäarvoisempaa kuin perintötilan nuoren täppärin ? Samaa viljaahan se on.

Kysehän on sitä, että jotkut rahamiehet tyytyvät pienempää pääoman tuottoon ja laittavat miljoonansa maatalousmaahan. Ehkäpä maataloudessa riskitaso on sittenkin alhaisempi, kiinteä tukituotto kun on ulkoisista olosuhteista riippumaton.

-SS-

Tuolla massan tuottamisen tehokkuuspuolella tuettu luomuviljely olisi samalla tavalla määriteltynä myös loistoimintaa.

Enkä ole kyllä huomannut, että ne Aktiiviviljelijälle kaapatut metsienreunojen LHP:t olisivat mitenkään aikaisempaa tehokkaampia tuottamaan, aikaisemmin seitsemänkymppisen pienviljelijän hoidossa otettiin sentään ruista ja ohraakin kauppaan.

Tuossa Halikossa oli joltakin kaukaatoimivalta Tonnariviljelijältä unohtunut pari ihan mukavannäköistä lohkoa sateeseen. Vastaavasti  lähialueella nokiantehtaalalaisilla osa-aikaviljelijöillä sadot oli puitu ja vähäiset pellot kynnetty.

Puolentuhatta hehtaaria lähestyvien Aktiiviviljelijöiden on nähty melko helpponakin vuonna polttavan jopa sata hehtaaria samaa viljalajia, ohraa ja ruista. Osa-aikaviljelijän on samaan aikaan nähty puivan ne pari-kolme hehtaariansa Fahr M600:lla.


Katkeruus kuutamoviljelijöitä kohtaan on tasan tarkkaan oman höpöheinäviljelyalan kärkkymistä. Kaivaa kunnon mytyn taskusta sillä se pelto itselle lähtee. Kyllä sitä vielä saa.

-SS-

Joku paremmin tienaava on saattanu viedä pellot nenän edestä. Vain siitä voi uhkua aloituskirjoituksessa kuuluva katkeruus.

Kyllä esimerkiksi tunnettu salolainen miljonääri peltonsa kasvamaan saa, pehtoorit hoitaa. Aika moni merkittävä eteläsuomalainen viljelijä on myös bisnestienaajia tai ainakin agrobisneksen johtavissa asemissa palkkoineen.

Onko muilla aloilla osoitettu kyvykkyys jokin este maanviljelylle ? Pitääkö oikeaksi aktiiviviljelijäksi päästäkseen olla jokin vajakkitodistus, että olisi sitten oikeutettu maataloustukeen ?

-SS-

Överummin sarka-auroja vähän käytettyjä näkyy olevan alle tuhannella eurolla. Halvimmatkin 70-luvun Kvernelandit ovat kolmesta viiteentuhatta.

Vaikka olisikin vaikea säätää, ei ole vaikea nähdä, kummalla köyhä ajaa.

-SS-

Ja tuossa naapurissa viljeltiin suuruusluokkaa 5-7 ha vuosittain ja saatiin viissataakakkosella ja Huhkilla ylös moitteettomasti. Pahimpinakin keleinä. 1980 jotain oli lokakuun lopulla viikon talvi paksuine nietoksineen ja lähes 20 asteen pakkasineen, silloin piti silppurilla lunta ja naatteja ajaa pois, kun Huhkin listinsysteemi ei toiminut lähes 40  cm lumessa. Olin koulusta viikon vapaalla ajamassa silppuria.

Sen muistan, että meijän Varsta ei ikinä ole ollut niin kiiltävä ja puhdas kuin sen lumenpuhallusviikon jälkeen.

-SS-

Lisälämpö se vasta märän viljan idättää, jos ilmamäärät ei ole riittävät ja viljakerros on liian paksu. Siilomallisella kylmäilmakuivaamolla kuivattu parikymmentä vuotta; puintikosteus alle 18 ei mitään ongelmaa, Puhalluksen on oltava päällä pitempään kuin lulisi, vasta kun kuvumisvyöhyke on saavuttanut ilman ulostulokerroksen voi alkaa kiristämään kosteusasetusta.

Itse tekisin toisinpäin kuin aina ehdotetaan: kuivaisin kuumalla ilmalla 17:ään, jäähdyttämättä kuivaussiiloon ja viljan jäähdytys ja loppukuivaus kylmällä ilmalla. Tämäkin lisää lämminilmakuivurin läpäisyä vähintään neljänneksellä.

-SS-

Onhan se 12 euroakin jotain ?

Seitsemän tonnin sadosta on tuotto lähes satasen suurempi hehtaarilta kuin matalavalkuaisvehnällä.

Eri asia sitten on, tuliko sitä 18% vehnää sittenkin vain kaksi tonnia, Siihen en pysty kommentoimaan mittään.

-SS-

"Myrkkyruiskulla" levitetään myös lehtilannoitteet ja lisätypet.

-SS-

Juurten ilmatila on ratkaiseva, jos kynnöstä ei ole liikaa tallattu tiukkaan, pääsee vesi sinne kovan pohjamaan pintaan ja alkaa kulkeutua pois.

Aikaiset kylvöt ovat pääsääntöisesti parempia, paitsi rukiilla, joka tuntuu kellastuvan nimenomaan aikaisissa kylvöksissä, ehkäpä maa mureni liian hienoksi silloin elokuulla. Syysvehnä kestää hiukan paremmin, mutta kevytmuokatun pahnavellissä joku keltatauti vaivaa, olisiko lehtilaikku tarttunut.

-SS-

Siitä höyrystä / lumesta: se riippuu ilmakerroksen lämpötilasta ja kosteudesta missä lennetään. Ja myös siitä, ajaako kone ns. "alamäkeä" vai ottaako kaasu pohjassa korkeutta. Kun lentää esim. Helsingistä Jyväskylään, kelaa kone täysiä puolimatkaan sitten vaan liidellään kohti kenttää.

Siellä yläilmoissahan kilometrien korkeudessa on pakkanen. Sitä valkoista pilveä voi verrata kuorma-autojen pakoputkesta tulevaan valkoiseen pilveen, kun pakkanen kiristyy kahdenkympin kylmemmälle puolelle.

Palamisessa syntyy aina vesihöyryä, kylmässä se ei pysty "liukenemaan" ilmaan, ja riittävän kylmässä nämä mikropisarat jäätyvät jäähileeksi heti. Eli matkustajakoneet melkeen ovat yläilmoissa lenteleviä lumitykkejä.

-SS-

Kokeeksi pahnansekaan kylvetty sysvehnä ON KELTAISEMPI kuin kynnettyyn vedetty. Kynnöksen valmisteluhetkestä ja -tavasta riippuu se, meneekö vesi läpi vai ei. Selvästi tallaaminen on ongelma, voi olla raskas kylvökonekin jyrännyt liikaa. Liian hienoksi ajaminenkin vaikuttaa.

Tämä syksy antoi tulevaisuudelle osviittaa, olisiko sittenkin jokin kevyt syyskylvökone ilman apulantapuolta se paras ehkä myös joutuisin laite syyskylvöihin.

Pintakylvöön en ihan helpolla vielä lähde, rukiilla on kokeiltu, toimiihan se, levittimen hallinta on oleellinen, silloin alkaa jo mennä pääomia senkin hankinnassa.

-SS-

Luovuin kipukoukusta pari vuotta sitten.

Nyt on semmonen kaiutinrasia siinä ohimon vieressä häikäisysuojassa kiinni. Napista vastaa ja napista sulkee.

-SS-

........ eikä lumihometta ruiskuteta meillä enään täysin turha useimpina vuosina

Tuo on arkku, jonka kantta ei saisi avata ! Jos noin aletaan jättää ruiskutukset tekemättä, joudutaan ruisruuhkaan vielä seuraavana syksynä ! Hinnat romahtavat johonkin 50 euroon, Puolan tasolle. Ja muutakin surkeutta seuraa. Viljasiilot jäävät pieniksi. Joka paikka ruista täynnä. Puimurit kuluvat ylivoimakkaan rukiin puristuksessa. Ruismaiden kevätrikot eivät enää syö glyfosaattia. Diletantitkin alkavat menestyä rukiinviljelyssä !

Seurauksena voi olla lama ja bruttokansantuotteen romahtaminen.

Siis ruiskuttakaa, hyvät ihmiset !

(Itse en kerro ruiskutanko...)

 

-SS-

Niin entinen isäntä kävi eka kertaa kasinolla ja päätti suojata pelirahansa, laitto mustalle puolet ja punaselle puolet. Niin kauan oli mukavaa kun voitti joka kerta paitsi sitten vietiin kaikki. 

-SS-