Rehu- ja leipävehnän ero syksyksi on ehkä kympin. Hintaeroa voi enää lisätä jokin itämisherkkä vesisyksy, jos sekään.
Taitaa olla paras jättää typpiliuokset ostamatta, kymppi ei taida riittää edes tähkäruiskutusten vesimaksuun.
-SS-
Tosiaan: ero enää noin kymppi, kun viime viikolla oli vielä yli kaksikymppiä. Pistää miettimään kannattavuutta. Toisaalta: jotkut ovat saaneet soppariinsa hinnan sekä rehulle että myllylle. Täten voi viljellä huoletta rehulaatua ja Sahara-kesän jälkeen kelpaa kuitenkin myllylle, ehkä.
Olen aina valinnut kevätvehnälajikkeen satotason, en valkuaisprosentin mukaan, en erityisemmin harrasta tähkävaiheen lisälannoitusta, usein menee rehuksi, kun valkuainen on 11-12 %, Amaretolla se oli tyypillisesti 9-11 % välillä, mutta ihan kylvölannoituksellakin, 120-130 kg typellä, sillä sai 5 t/ha, jos vähänkin satoi ennen juhannusta,on se niin ihmeen hyvä lajike.
Nyt on ens kesänä vuorossa Selina, vähävalkuainen lajike, mutta kun vähävalkuaisellakin lajikkeella saa ihan minimipanostuksellakin 1000 kg isomman hehtaarisadon verrattuna korkeavalkuaiseen lajikkeeseen, ei ole erityisempää innostusta jahdata myllylaatua kevätvehnällä, sitäpaitsi, se myllyvehnäkin putoaa rehulaaduksi, jos sateiden takia sakoluku romahtaa tai kuivuuden takia hl-paino jää pieneksi, toisaalta kuivana kesänä saattaa vähävalkuaisen vehnän valkuainen noustakin myllyn vaatimalle tasolle.