Toivoa sopii, että vehnä pysyy elossa. Sisämaassa ehkä routa on hajanainsempi, ja talviset vesisateet painuvat maahan sisään. Aivan rannikolla lumi ehtii sulaa, ja maa paljastuu.

Olen eri mieltä näistä kotimaisista lajikkeista, ne ovat jäiselle ja paljaalle talvelle liian herkkiä. Kun aloitin Skagenilla ja siitä sitten siirryin Ceyloniin, havaitsin niissä paljaan pakkastalven keston ja osin jäätikkötalven keston olevan paremman.

Pitkän talvituhoista vapaan jakson (2014-) jälkeen 2022 vain oli liikaa, vaikka mitä olisi tehnyt. 1970- luvulla oli myös muutama vaikea vuosi, valtavien ylituotantovuosien joukossa, jolloin syysviljalla oli vaikeuksia. Silloin levitettiin häpeämättömästi ureaa ja kalisuolaa jäälle, ja saatiin kevättalven leutoina päivinä jää täyteen reikiä. 1990- luvulla sitten  tapahtuikin monena vuonna selittämättömiä ruskistumisia.

Ehkä silloin 1970- luvulla oraat olisivat pelastuneet itsekseenkin ilman suolaamista. Nyt nitraattidirektiivin varjossa  uskaltaa levittää vain erilaisia kalkitustuotteita, ja on riippuvaisempi urakoitsijoiden aikataulusta, kun itsellä ei ole kalkinlevityskalustoa.

-SS-

Nykymittapuulla voisi levittää 10cm:n karheen ruskehtavaa salpietaria. Tulisi kerrankin syysvilja lannoitettua maaliskuussa.

Ei tässä Loimaalla enää niin paha kuin rannikolla. Kovaa lunta 15cm, mutta alta löytyy oraat ei juurikaan jäätä. Tilanne oli sama kattilanpohjassa ja erittäin viettävässä, joten oletan sulamisvesiä menneen läpi. Ihan täydet odotukset toistaiseksi. Raakaa pakkasta ilman lumen suojaa eivät ole saaneet, mutta pitkäksi muodostuu lumipeite. Homeita voi tulla, kukaan ei päässyt ruiskuttaan ainakaan.

Ostohinnat sakkaa jo ja romahtavat alkukesällä kun varastot on pumpattu riittäviksi syksyyn asti. Siitä sit satotason mukaan syksyllä hinnat.

Joo samaa kattelin et ainakin hankkija ja anora aloittaneet jo laskettelun. Olisiko sit viime aikoina tavara irronnut tiloilta? Tietysti kuukauden päivät menty tätä vuotta ja tilitysten siirto (kannattavuuskriisi?) aikakautta jo pidemmän aikaa, että kai siinä jonkinlainen määrä on liikkunut.

Eiliseltään kolistelin siiloa ja jonkinlainen erä ohraa täytyisi tälle erälle vielä löytää et loppuun menisi.. täytyy alkaa kyselemään tai sit täytyy miettiä korvaavia ratkaisuja..

Nykyvuosina on selvää, että nelitonnari syysvehnä kannattaa rikkoa kasitonnari kevätvehnän tieltä, ja siitä saadulla rahallisella korvauksella voi ostaa vaikka Thaimaan matkan.

Se vaivainen syysvehnä on todellinen rikkaruohojen kasvattaja. Lisäksi se tarvitsee kevätlannoituksen siinä kuin kevätvehnäkin.  Varsinkin luohoisessa ja heinäisessä maassa, jos oras ei ole huhtikuun lopussa nilkan yli, vaikeuksia tiedossa ja siemenpankkia vuosikausiksi.

Jotenkin talven vikuuttaman syysviljan toipumisen odottelu on näinä vuosikymmeninä osoittautunut useimmiten turhaksi, ei se toivu.

Kevätvehnäkin voi kuivuudessa jäädä vähäiseksi, siksi syysvehnän varakasvina monimuoto on oikea ratkaisu. Syysvehnä kun laitetaan muutenkin kuiviin palstoihin, joihin vesi ei keräänny.

-SS-

Rehu- ja leipävehnän ero syksyksi on ehkä kympin. Hintaeroa voi enää lisätä jokin itämisherkkä vesisyksy, jos sekään.

Taitaa olla paras jättää typpiliuokset ostamatta, kymppi ei taida riittää edes tähkäruiskutusten vesimaksuun.

-SS-

 varmaankin hyvin sanottu.  Tosta ei vaan tiä mitä tarkotat.

Juu enminäkään ymmärrä itseäni, mutta kiinnityshinnoissa eroa 8 euroa, joten rehu kiinni ja lannoitteet kerralla keväällä.  Ja antaa kypsyä kunnolla syksyllä. Sirppihalla maksaa ainakin kuivurilla.

Taitaa olla aika selvä valinta tuo rehu, kun on näitä satoisia kevätvehniä tulossa kylvöön, ja joka typpikilo on kauppaan maksettava. Henkiin jääneitä syysvehniäkin pitää paapoa aikaisin keväällä, jotta saa siementä syyskylvöihin. Siementavara ei valkuaista kaipaa.

Ruiskutusvesi on kaupungin vettä, 5 € kuutio jätevesimaksuineen, siinä jos viisi lannoituskierrosta tekee 400 l/ha , alkaa rahaa mennä ruiskutuksiin pelkkänä vetenä

-SS-

Ei tässä Loimaalla enää niin paha kuin rannikolla. Kovaa lunta 15cm, mutta alta löytyy oraat ei juurikaan jäätä. Tilanne oli sama kattilanpohjassa ja erittäin viettävässä, joten oletan sulamisvesiä menneen läpi. Ihan täydet odotukset toistaiseksi. Raakaa pakkasta ilman lumen suojaa eivät ole saaneet, mutta pitkäksi muodostuu lumipeite. Homeita voi tulla, kukaan ei päässyt ruiskuttaan ainakaan.

Rannikko yltää pitkälle, monta sataa kilometriä Loimaalta. Oli ja on vettä/jäätä/kohvaa lumen alla. Noin 15 senttiä pudotti lumen pintaa edellinen lauhakeli, myrkkyä talvehtiville mutta ei vielä katastrofaalista. Ne hukkuvat kohdat meni jo syksyn tulvissa, näin oletan. JOS tulee hyvät kasvustot pl. täysin hukkuneet, ihme on. No, on niitä tapahtunut kuten toissakesän ruiskasvustot, sato yllätti positiivisesti kevään oraiden jälkeen. Jospa ruisvehnä tekisi saman.

Ei se ole rannikkoa, se on etelä-Lappia 😅

Syysvehnä joko paranee koko kesän tai sitten huononee koko kesän, parhaimmillaan jonkun kääpiökasvuviroosin kauniisti värittämänä.

Tämä informaatio olisi kasvustolta hyvä tietää ennen N200 typenheittoa.

Rehu- ja leipävehnän ero syksyksi on ehkä kympin. Hintaeroa voi enää lisätä jokin itämisherkkä vesisyksy, jos sekään.

Taitaa olla paras jättää typpiliuokset ostamatta, kymppi ei taida riittää edes tähkäruiskutusten vesimaksuun.

-SS-

Tosiaan: ero enää noin kymppi, kun viime viikolla oli vielä yli kaksikymppiä. Pistää miettimään kannattavuutta. Toisaalta: jotkut ovat saaneet soppariinsa hinnan sekä rehulle että myllylle. Täten voi viljellä huoletta rehulaatua ja Sahara-kesän jälkeen kelpaa kuitenkin myllylle, ehkä.

Ei se ole rannikkoa, se on etelä-Lappia 😅

Syysvehnä joko paranee koko kesän tai sitten huononee koko kesän, parhaimmillaan jonkun kääpiökasvuviroosin kauniisti värittämänä.

Tämä informaatio olisi kasvustolta hyvä tietää ennen N200 typenheittoa.

Heikko Aura ja Urho heikkenevät koko kesän. Tryggve, Ramiro, Magnifik, KWS Malibu ja KWS Spencer parantavat koko kesän.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 07.02.24 - klo:08:54

Rehu- ja leipävehnän ero syksyksi on ehkä kympin. Hintaeroa voi enää lisätä jokin itämisherkkä vesisyksy, jos sekään.

Taitaa olla paras jättää typpiliuokset ostamatta, kymppi ei taida riittää edes tähkäruiskutusten vesimaksuun.

-SS-

Tosiaan: ero enää noin kymppi, kun viime viikolla oli vielä yli kaksikymppiä. Pistää miettimään kannattavuutta. Toisaalta: jotkut ovat saaneet soppariinsa hinnan sekä rehulle että myllylle. Täten voi viljellä huoletta rehulaatua ja Sahara-kesän jälkeen kelpaa kuitenkin myllylle, ehkä.

Olen aina valinnut kevätvehnälajikkeen satotason, en valkuaisprosentin mukaan, en erityisemmin harrasta tähkävaiheen lisälannoitusta, usein menee rehuksi, kun valkuainen on 11-12 %, Amaretolla se oli tyypillisesti 9-11 % välillä, mutta ihan kylvölannoituksellakin, 120-130   kg typellä,  sillä sai 5 t/ha, jos vähänkin satoi ennen juhannusta,on se niin ihmeen  hyvä lajike.
Nyt on ens kesänä vuorossa Selina, vähävalkuainen lajike,  mutta kun vähävalkuaisellakin lajikkeella saa ihan minimipanostuksellakin 1000 kg isomman hehtaarisadon verrattuna korkeavalkuaiseen lajikkeeseen, ei ole erityisempää innostusta jahdata myllylaatua kevätvehnällä, sitäpaitsi, se myllyvehnäkin putoaa rehulaaduksi, jos sateiden takia sakoluku romahtaa tai kuivuuden takia hl-paino jää pieneksi, toisaalta kuivana kesänä saattaa vähävalkuaisen vehnän  valkuainen noustakin myllyn vaatimalle tasolle.

Niin ja sitten kun viljat itävät tai muutenkin  tulee sitä 9% valkuaista, sitten seuraavana talvena tulee ostotarjouksia leipävehnästä viisikymppiä kalliimmalla. Mistäpä sitä silloin löytyisi ?

Ostajat kun vaativat sopimusta vuotta aikaisemmin, voisivat lisätä kiinnostusta korkeamman valkuaisen leipälajikkeisiin, silloin jo tarjoamalla sitä viittäkymppiä ?

Nyt leipävehnän viljelyssä ei todellakaan ole mitään järkeä, jollei sitten riskeeraa, ja oleta, että ensi talvena villi leipävehnä saa hinnankorotuksen. Villin viljan hyljeksintä on suurempi riski kuin mahdollinen hinnanparannusmahdollisuus.

Leipäleijonan ja rehukalispeeron välinen satoero ojan kahden puolen oli noin 3500 kg. Harmi kun uusia  lajikkeita tulee niin taajaan, että Luken lajiketesteistä ei juurikaan löydy kovin monta rinnakkaista kuivaa vuotta. 2018,2021 ja 2023 pitäisi saada mukaan vuosivertailuihin, kyllä sieltä nytkin osviittaa saa, mutta Pohjanmaan altakasteluruukuista tulee aina kasitonnareita, niistä ei saa selvää normaalin lounaisrannikon kuivuuden aiheuttamia lajikekohtaisia eroja.

-SS-

-SS-

-SS-

Niin ja sitten kun viljat itävät tai muutenkin  tulee sitä 9% valkuaista, sitten seuraavana talvena tulee ostotarjouksia leipävehnästä viisikymppiä kalliimmalla. Mistäpä sitä silloin löytyisi ?

Ostajat kun vaativat sopimusta vuotta aikaisemmin, voisivat lisätä kiinnostusta korkeamman valkuaisen leipälajikkeisiin, silloin jo tarjoamalla sitä viittäkymppiä ?

Nyt leipävehnän viljelyssä ei todellakaan ole mitään järkeä, jollei sitten riskeeraa, ja oleta, että ensi talvena villi leipävehnä saa hinnankorotuksen. Villin viljan hyljeksintä on suurempi riski kuin mahdollinen hinnanparannusmahdollisuus.

Leipäleijonan ja rehukalispeeron välinen satoero ojan kahden puolen oli noin 3500 kg. Harmi kun uusia  lajikkeita tulee niin taajaan, että Luken lajiketesteistä ei juurikaan löydy kovin monta rinnakkaista kuivaa vuotta. 2018,2021 ja 2023 pitäisi saada mukaan vuosivertailuihin, kyllä sieltä nytkin osviittaa saa, mutta Pohjanmaan altakasteluruukuista tulee aina kasitonnareita, niistä ei saa selvää normaalin lounaisrannikon kuivuuden aiheuttamia lajikekohtaisia eroja.

-SS-

-SS-

-SS-

Ja noi lajikekokeet pitää olla sit tehty just sillä omalla alueellasi. Esim. Tuo viime vuosi ei ollut täällä kuiva. Ei toki märkäkään mut silti.

En ymmärrä mikä idea on työntää jatkuvalla syötöllä uusia lajikkeita. Pidettäisiin pitempään testissä niin nähtäisiin oikea potentiaali. Me viljelijäthän tuo leikki maksetaan ja ollaan samalla testaajia.. 

Näin luomuviljelijänä on pakko tuijottaa sitä valkuaista. Rehutavaralle kun ei oikein ole kysyntää ja eroa hinnassakin on. Eipä ole vielä quarnan voittanutta tullut. Täysin surkea lajikehan tuo on mut laatu hyvä ja sitä haluavat ostaa. En omilla kokemuksilla saanut demostrantista niin paljon enempää satoa et kannattaisi sen viljely, valkuainen kun jää alas niin rehuksi käy matka.

Tuo selina näytti lupaavalta mut sit tuo sako... ei oo pitkäikäinen juttu tuokaan lajike veikkaan mä..

mennään samalla tavalla kuin eläinjalostuksessa.   tuossa semmarin kans juttua kuin on paljon nyt huonojalkasia kun on vain katottu yhtäseikkaa vuosia...  nyt maksetaan sitä et hyä muoto,   mut ei kestä seisoa jaloillaan...