Rehu- ja leipävehnän ero syksyksi on ehkä kympin. Hintaeroa voi enää lisätä jokin itämisherkkä vesisyksy, jos sekään.

Taitaa olla paras jättää typpiliuokset ostamatta, kymppi ei taida riittää edes tähkäruiskutusten vesimaksuun.

-SS-

 varmaankin hyvin sanottu.  Tosta ei vaan tiä mitä tarkotat.

Juu enminäkään ymmärrä itseäni, mutta kiinnityshinnoissa eroa 8 euroa, joten rehu kiinni ja lannoitteet kerralla keväällä.  Ja antaa kypsyä kunnolla syksyllä. Sirppihalla maksaa ainakin kuivurilla.

Taitaa olla aika selvä valinta tuo rehu, kun on näitä satoisia kevätvehniä tulossa kylvöön, ja joka typpikilo on kauppaan maksettava. Henkiin jääneitä syysvehniäkin pitää paapoa aikaisin keväällä, jotta saa siementä syyskylvöihin. Siementavara ei valkuaista kaipaa.

Ruiskutusvesi on kaupungin vettä, 5 € kuutio jätevesimaksuineen, siinä jos viisi lannoituskierrosta tekee 400 l/ha , alkaa rahaa mennä ruiskutuksiin pelkkänä vetenä

-SS-

Ei tässä Loimaalla enää niin paha kuin rannikolla. Kovaa lunta 15cm, mutta alta löytyy oraat ei juurikaan jäätä. Tilanne oli sama kattilanpohjassa ja erittäin viettävässä, joten oletan sulamisvesiä menneen läpi. Ihan täydet odotukset toistaiseksi. Raakaa pakkasta ilman lumen suojaa eivät ole saaneet, mutta pitkäksi muodostuu lumipeite. Homeita voi tulla, kukaan ei päässyt ruiskuttaan ainakaan.

Rannikko yltää pitkälle, monta sataa kilometriä Loimaalta. Oli ja on vettä/jäätä/kohvaa lumen alla. Noin 15 senttiä pudotti lumen pintaa edellinen lauhakeli, myrkkyä talvehtiville mutta ei vielä katastrofaalista. Ne hukkuvat kohdat meni jo syksyn tulvissa, näin oletan. JOS tulee hyvät kasvustot pl. täysin hukkuneet, ihme on. No, on niitä tapahtunut kuten toissakesän ruiskasvustot, sato yllätti positiivisesti kevään oraiden jälkeen. Jospa ruisvehnä tekisi saman.

Ei se ole rannikkoa, se on etelä-Lappia 😅

Syysvehnä joko paranee koko kesän tai sitten huononee koko kesän, parhaimmillaan jonkun kääpiökasvuviroosin kauniisti värittämänä.

Tämä informaatio olisi kasvustolta hyvä tietää ennen N200 typenheittoa.

Rehu- ja leipävehnän ero syksyksi on ehkä kympin. Hintaeroa voi enää lisätä jokin itämisherkkä vesisyksy, jos sekään.

Taitaa olla paras jättää typpiliuokset ostamatta, kymppi ei taida riittää edes tähkäruiskutusten vesimaksuun.

-SS-

Tosiaan: ero enää noin kymppi, kun viime viikolla oli vielä yli kaksikymppiä. Pistää miettimään kannattavuutta. Toisaalta: jotkut ovat saaneet soppariinsa hinnan sekä rehulle että myllylle. Täten voi viljellä huoletta rehulaatua ja Sahara-kesän jälkeen kelpaa kuitenkin myllylle, ehkä.

Ei se ole rannikkoa, se on etelä-Lappia 😅

Syysvehnä joko paranee koko kesän tai sitten huononee koko kesän, parhaimmillaan jonkun kääpiökasvuviroosin kauniisti värittämänä.

Tämä informaatio olisi kasvustolta hyvä tietää ennen N200 typenheittoa.

Heikko Aura ja Urho heikkenevät koko kesän. Tryggve, Ramiro, Magnifik, KWS Malibu ja KWS Spencer parantavat koko kesän.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 07.02.24 - klo:08:54

Rehu- ja leipävehnän ero syksyksi on ehkä kympin. Hintaeroa voi enää lisätä jokin itämisherkkä vesisyksy, jos sekään.

Taitaa olla paras jättää typpiliuokset ostamatta, kymppi ei taida riittää edes tähkäruiskutusten vesimaksuun.

-SS-

Tosiaan: ero enää noin kymppi, kun viime viikolla oli vielä yli kaksikymppiä. Pistää miettimään kannattavuutta. Toisaalta: jotkut ovat saaneet soppariinsa hinnan sekä rehulle että myllylle. Täten voi viljellä huoletta rehulaatua ja Sahara-kesän jälkeen kelpaa kuitenkin myllylle, ehkä.

Olen aina valinnut kevätvehnälajikkeen satotason, en valkuaisprosentin mukaan, en erityisemmin harrasta tähkävaiheen lisälannoitusta, usein menee rehuksi, kun valkuainen on 11-12 %, Amaretolla se oli tyypillisesti 9-11 % välillä, mutta ihan kylvölannoituksellakin, 120-130   kg typellä,  sillä sai 5 t/ha, jos vähänkin satoi ennen juhannusta,on se niin ihmeen  hyvä lajike.
Nyt on ens kesänä vuorossa Selina, vähävalkuainen lajike,  mutta kun vähävalkuaisellakin lajikkeella saa ihan minimipanostuksellakin 1000 kg isomman hehtaarisadon verrattuna korkeavalkuaiseen lajikkeeseen, ei ole erityisempää innostusta jahdata myllylaatua kevätvehnällä, sitäpaitsi, se myllyvehnäkin putoaa rehulaaduksi, jos sateiden takia sakoluku romahtaa tai kuivuuden takia hl-paino jää pieneksi, toisaalta kuivana kesänä saattaa vähävalkuaisen vehnän  valkuainen noustakin myllyn vaatimalle tasolle.

Niin ja sitten kun viljat itävät tai muutenkin  tulee sitä 9% valkuaista, sitten seuraavana talvena tulee ostotarjouksia leipävehnästä viisikymppiä kalliimmalla. Mistäpä sitä silloin löytyisi ?

Ostajat kun vaativat sopimusta vuotta aikaisemmin, voisivat lisätä kiinnostusta korkeamman valkuaisen leipälajikkeisiin, silloin jo tarjoamalla sitä viittäkymppiä ?

Nyt leipävehnän viljelyssä ei todellakaan ole mitään järkeä, jollei sitten riskeeraa, ja oleta, että ensi talvena villi leipävehnä saa hinnankorotuksen. Villin viljan hyljeksintä on suurempi riski kuin mahdollinen hinnanparannusmahdollisuus.

Leipäleijonan ja rehukalispeeron välinen satoero ojan kahden puolen oli noin 3500 kg. Harmi kun uusia  lajikkeita tulee niin taajaan, että Luken lajiketesteistä ei juurikaan löydy kovin monta rinnakkaista kuivaa vuotta. 2018,2021 ja 2023 pitäisi saada mukaan vuosivertailuihin, kyllä sieltä nytkin osviittaa saa, mutta Pohjanmaan altakasteluruukuista tulee aina kasitonnareita, niistä ei saa selvää normaalin lounaisrannikon kuivuuden aiheuttamia lajikekohtaisia eroja.

-SS-

-SS-

-SS-

Niin ja sitten kun viljat itävät tai muutenkin  tulee sitä 9% valkuaista, sitten seuraavana talvena tulee ostotarjouksia leipävehnästä viisikymppiä kalliimmalla. Mistäpä sitä silloin löytyisi ?

Ostajat kun vaativat sopimusta vuotta aikaisemmin, voisivat lisätä kiinnostusta korkeamman valkuaisen leipälajikkeisiin, silloin jo tarjoamalla sitä viittäkymppiä ?

Nyt leipävehnän viljelyssä ei todellakaan ole mitään järkeä, jollei sitten riskeeraa, ja oleta, että ensi talvena villi leipävehnä saa hinnankorotuksen. Villin viljan hyljeksintä on suurempi riski kuin mahdollinen hinnanparannusmahdollisuus.

Leipäleijonan ja rehukalispeeron välinen satoero ojan kahden puolen oli noin 3500 kg. Harmi kun uusia  lajikkeita tulee niin taajaan, että Luken lajiketesteistä ei juurikaan löydy kovin monta rinnakkaista kuivaa vuotta. 2018,2021 ja 2023 pitäisi saada mukaan vuosivertailuihin, kyllä sieltä nytkin osviittaa saa, mutta Pohjanmaan altakasteluruukuista tulee aina kasitonnareita, niistä ei saa selvää normaalin lounaisrannikon kuivuuden aiheuttamia lajikekohtaisia eroja.

-SS-

-SS-

-SS-

Ja noi lajikekokeet pitää olla sit tehty just sillä omalla alueellasi. Esim. Tuo viime vuosi ei ollut täällä kuiva. Ei toki märkäkään mut silti.

En ymmärrä mikä idea on työntää jatkuvalla syötöllä uusia lajikkeita. Pidettäisiin pitempään testissä niin nähtäisiin oikea potentiaali. Me viljelijäthän tuo leikki maksetaan ja ollaan samalla testaajia.. 

Näin luomuviljelijänä on pakko tuijottaa sitä valkuaista. Rehutavaralle kun ei oikein ole kysyntää ja eroa hinnassakin on. Eipä ole vielä quarnan voittanutta tullut. Täysin surkea lajikehan tuo on mut laatu hyvä ja sitä haluavat ostaa. En omilla kokemuksilla saanut demostrantista niin paljon enempää satoa et kannattaisi sen viljely, valkuainen kun jää alas niin rehuksi käy matka.

Tuo selina näytti lupaavalta mut sit tuo sako... ei oo pitkäikäinen juttu tuokaan lajike veikkaan mä..

mennään samalla tavalla kuin eläinjalostuksessa.   tuossa semmarin kans juttua kuin on paljon nyt huonojalkasia kun on vain katottu yhtäseikkaa vuosia...  nyt maksetaan sitä et hyä muoto,   mut ei kestä seisoa jaloillaan...   

Niin ja sitten kun viljat itävät tai muutenkin  tulee sitä 9% valkuaista, sitten seuraavana talvena tulee ostotarjouksia leipävehnästä viisikymppiä kalliimmalla. Mistäpä sitä silloin löytyisi ?

Ostajat kun vaativat sopimusta vuotta aikaisemmin, voisivat lisätä kiinnostusta korkeamman valkuaisen leipälajikkeisiin, silloin jo tarjoamalla sitä viittäkymppiä ?

Nyt leipävehnän viljelyssä ei todellakaan ole mitään järkeä, jollei sitten riskeeraa, ja oleta, että ensi talvena villi leipävehnä saa hinnankorotuksen. Villin viljan hyljeksintä on suurempi riski kuin mahdollinen hinnanparannusmahdollisuus.

Leipäleijonan ja rehukalispeeron välinen satoero ojan kahden puolen oli noin 3500 kg. Harmi kun uusia  lajikkeita tulee niin taajaan, että Luken lajiketesteistä ei juurikaan löydy kovin monta rinnakkaista kuivaa vuotta. 2018,2021 ja 2023 pitäisi saada mukaan vuosivertailuihin, kyllä sieltä nytkin osviittaa saa, mutta Pohjanmaan altakasteluruukuista tulee aina kasitonnareita, niistä ei saa selvää normaalin lounaisrannikon kuivuuden aiheuttamia lajikekohtaisia eroja.

-SS-

-SS-

-SS-

https://www.farmit.net/kevatvehna-ohra-kaura-ruis/2024/02/06/hyvalaatuiselle-viljalle-kysyntaa

Fazer ostaa mielellään Quarnaa, tykkäävät sen leivontaominaisuuksista, ja maksavat sille lisähintaa, kompensaationa alhaisemmasta satotasosta.
Ja kuten jutusta käy ilmi, Fazerille riittää 13% valkuaisen vehnä.   Tosin kun katselin niiden laatuhinnoittelutaulukkoa, niin aika hyviä lisiä ne maksaa mitä enemmän on valkuaista, se on eri juttu, kannnattaako sit jotain 15-16 % valkuaistasoja jahdata.  Tuo tasohan tosin tulee melkein automaattisesti kuivina kesinä.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 08.02.24 - klo:13:25

Niin ja sitten kun viljat itävät tai muutenkin  tulee sitä 9% valkuaista, sitten seuraavana talvena tulee ostotarjouksia leipävehnästä viisikymppiä kalliimmalla. Mistäpä sitä silloin löytyisi ?

Ostajat kun vaativat sopimusta vuotta aikaisemmin, voisivat lisätä kiinnostusta korkeamman valkuaisen leipälajikkeisiin, silloin jo tarjoamalla sitä viittäkymppiä ?

Nyt leipävehnän viljelyssä ei todellakaan ole mitään järkeä, jollei sitten riskeeraa, ja oleta, että ensi talvena villi leipävehnä saa hinnankorotuksen. Villin viljan hyljeksintä on suurempi riski kuin mahdollinen hinnanparannusmahdollisuus.

Leipäleijonan ja rehukalispeeron välinen satoero ojan kahden puolen oli noin 3500 kg. Harmi kun uusia  lajikkeita tulee niin taajaan, että Luken lajiketesteistä ei juurikaan löydy kovin monta rinnakkaista kuivaa vuotta. 2018,2021 ja 2023 pitäisi saada mukaan vuosivertailuihin, kyllä sieltä nytkin osviittaa saa, mutta Pohjanmaan altakasteluruukuista tulee aina kasitonnareita, niistä ei saa selvää normaalin lounaisrannikon kuivuuden aiheuttamia lajikekohtaisia eroja.

-SS-

-SS-

-SS-

https://www.farmit.net/kevatvehna-ohra-kaura-ruis/2024/02/06/hyvalaatuiselle-viljalle-kysyntaa

Fazer ostaa mielellään Quarnaa, tykkäävät sen leivontaominaisuuksista, ja maksavat sille lisähintaa, kompensaationa alhaisemmasta satotasosta.
Ja kuten jutusta käy ilmi, Fazerille riittää 13% valkuaisen vehnä.   Tosin kun katselin niiden laatuhinnoittelutaulukkoa, niin aika hyviä lisiä ne maksaa mitä enemmän on valkuaista, se on eri juttu, kannnattaako sit jotain 15-16 % valkuaistasoja jahdata.  Tuo tasohan tosin tulee melkein automaattisesti kuivina kesinä.

Eihän se hintaero nyt mitenkään merkittävä quarnan ja muun leipävehnän välillä ole, 8e/t. Kannattaako nyt tuon vuoksi viljellä alhaisemman satotason quarnaa? Luomussa ero leipä rehu on luokkaa 50e niin tuolla on jo merkitystä..

On totta et quarna tekee korkean valkuaisen kaiketi aina ja ihan kylvön yhteydessä annetulla typellä. Jos ja kun ei halua tähkäruiskutuksia tehdä niin tiedän muutamia tavis tiloja jotka viljelevät quarnaa vain ja ainoastaan sen vuoksi et 99% varmuudella aina leipää pienellä vaivalla. Satotasossa sitten häviävät mut näin ovat valinneet.

2010 ei kuivuuden ja helteiden aikana  herkkään valkuaisvehnään syntynyt edes valkuaista. Bjarne.

Viime kesän kuivuudessa 170 kg:n typpiannoksella Leijonan valkuainen silti oli alle 15, 800 kg:n sadosta. Että ne lajikesurkastuneet juuret eivät vaan päässeet ravinteisiin kiinni.

-SS-

Fazer ostaa mielellään Quarnaa, tykkäävät sen leivontaominaisuuksista, ja maksavat sille lisähintaa, kompensaationa alhaisemmasta satotasosta.ä.

Siis mikä on Quarnan lisähinnan suuruus ?

Jos sakoluvun kestoa haluaa ja osin kuivuuden kestoakin, kyllä sitten pitää palata Zebraan, jos sitä enää saa. Kyllä Zebraan saa valkuaisen yli 12% , kunhan kaksi kertaa käy 30-40 litran kierroksella.

Edit: juu kympin tarjoavat Quarnasta enemmän. 200 kg rehuvehnää. Ei jatkoon.

-SS-