Tässä tapauksessa on jossain määrin oikeusmurhaa mukana, ei siitä mihinkään pääse. Kyllä se jossain lehdessä perusteli miksi herneen kasvatuksessa asiat pitää tehdä niinkuin ne tehtiin. Kyseessähän on torimyyntiin tarkoitettu, palkoina kerättävä tuorreherne. Ei mikään A-rehulle puituna toimitettu rehuherne. Siinä kasvatuksessa oli vähän omat metodit, jotka perustui useamman vuosikymmenen kokemukseen. Mielestäni tätä pitäisi olla aika vaikea kiistää, etteikö mies tiedä ja osaa sitä mitä on tekemässä. Se on selvää, että kun pinta-alat on isoja, niin joka nurkassa kasvusto ei voi olla onnistunutta. Eihän se onnistu taviksessakaan. Nyt vaan puhutaan jo niin isoista rahoista, että ely-keskus ei malttanut olla peukaloimatta tukia ja Niko otti raskaasti itseensä, syystäkin. No, jatkossa pääsee huomattavasti helpommalla, kun lisäillään viherhömppää ja nostellaan tukia. Sitähän tässä kai haluttiin. Valvokoon viranomaiset sitten niitä.

Siis jos ne huhut pitää paikkansa mitä olen kuullut niin kyl siinä tarkastajat ovat silmätikuksi ottaneet. Rauhallisemmallakin kaverilla menis hermo, mut nää nyt on näitä juttuja ja asiaa voisi auttaa jos ei olis jatkuvasti lehdessä antamassa juttuja mitä varmaa ollaan kyselemässä alvariinsa.

Mut juu ei mullakaan taatusti ole joka nurkka kunnossa. Jos siitä tulee sanomista niin asia selvä. Pistän maat myyntiin tai vuokralle ja alan tekemään jotain muuta. Tähän asti mitä on tarkastuksia ollut niin kun asiallisesti ottaa itse niin ei mulla ainakaan pahaa sanottavaa ole..

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 03.03.23 - klo:20:16

Leveimmät rikkaäkeetkin taitavat olla 12 m leveitä, ei ole tainnut vuosiin esimerkiksi tuhatta hehtaaria monikaan viitsiä lähteä 12 m ruiskulla läpikäymään.

-SS-

Hatzenbichlerin leveimmät hinattavat rikkaäkeet 24m ja 27m...

Näin, ja näitähän voisi olla 1500 ha:n tilalla useampiakin... Vai luuletko -SS-, että tuo 1500 ha kylvetäänkin vain yhdellä koneella?

asiaa voisi auttaa jos ei olis jatkuvasti lehdessä antamassa juttuja mitä varmaa ollaan kyselemässä alvariinsa.


[/quote]

Ahlqvist on Suomen suurin viljelijä, joten hänen tekemisensä
totta kai kiinnostavat mediaa enemmän kuin  muiden. En usko että hän itseään tiedotusvälineille tyrkyttää, hänen tekemisillään on kuitenkin enemmän uutisarvoa kuin meidän pienviljelijöiden tekemisillä

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 04.03.23 - klo:00:12

asiaa voisi auttaa jos ei olis jatkuvasti lehdessä antamassa juttuja mitä varmaa ollaan kyselemässä alvariinsa.

Ahlqvist on Suomen suurin viljelijä, joten hänen tekemisensä
totta kai kiinnostavat mediaa enemmän kuin  muiden. En usko että hän itseään tiedotusvälineille tyrkyttää, hänen tekemisillään on kuitenkin enemmän uutisarvoa kuin meidän pienviljelijöiden tekemisillä

Juu en tarkoitakaan et tyrkyttäis itseään medialle vaan juuri päinvastoin.. et kieltäytyminen voidaan olla ihan hyvä juttu. Toki jos viikottain on milloin mikäki media kyselemässä niin voi tulla tunne et helvetti annan jutun varsinkin jos korvienvälissä keittää jo valmiiksi..

Tässä tapauksessa on jossain määrin oikeusmurhaa mukana, ei siitä mihinkään pääse. Kyllä se jossain lehdessä perusteli miksi herneen kasvatuksessa asiat pitää tehdä niinkuin ne tehtiin. Kyseessähän on torimyyntiin tarkoitettu, palkoina kerättävä tuorreherne. Ei mikään A-rehulle puituna toimitettu rehuherne. Siinä kasvatuksessa oli vähän omat metodit, jotka perustui useamman vuosikymmenen kokemukseen. Mielestäni tätä pitäisi olla aika vaikea kiistää, etteikö mies tiedä ja osaa sitä mitä on tekemässä. Se on selvää, että kun pinta-alat on isoja, niin joka nurkassa kasvusto ei voi olla onnistunutta. Eihän se onnistu taviksessakaan. Nyt vaan puhutaan jo niin isoista rahoista, että ely-keskus ei malttanut olla peukaloimatta tukia ja Niko otti raskaasti itseensä, syystäkin. No, jatkossa pääsee huomattavasti helpommalla, kun lisäillään viherhömppää ja nostellaan tukia. Sitähän tässä kai haluttiin. Valvokoon viranomaiset sitten niitä.

Muualla euroopassa viljely on se ykkösjuttu,tarkastukset on se sivuseikka.Täällä Suomessa taas,pilkunnussiminen,byrokratia,tarkastukset on se ykkosjuttu ja viljely se sivuseikka.Tämä Suomen systeemi ei voi toimia suuremmilla pinta-aloilla.

ja kun vielä henkilökemialla niiiiin iso osuus.   on tarkastajalle saattannu puolisko sanua pahasti aamupöytässä niin sen maakunta sit saakin kärsiä.   on nuita kuulunu monasti.     ykskii pyysi anteeks isännältä pahaa mieltään,  mut mitä se auttaa ku viraston ratas on jo pyörähtäny..      totellinen oikeusturva on aika heikkoa suomessa.   ja poroarkiasta ku pyytää henkilöä avuks tarkastukseen ni saattaa mennä allikkoon..   

Rapates roiskuu

Kun isot koneet eivät mahdu jokaiselle tiepahaiselle, niin nää jotain itäistä murretta puhuvat kuskit ajelevat lupaa kysymättä toisten peltojen poikki.

Kyllä se luomu isoillakin aloilla toimii, puhtaasti. Kyse on vaan siitä että viitsiikö siellä traktorissa istua huhtikuulta marraskuuhun vetäen perässään monenlaisia Kuopsuttimia, raapijoita, plaanaajia ja sen sellaisia muokkaajia.

Se vaatii aikaa ja kalustoa, isoilla aloilla myös rattiväkeä.

Mun mielipide tuohon itkuun on myös se että turha hakea syytä kuin peilistä. 🤷‍♂️🤷‍♂️

Muokkaa, murskaa ja niittää, ei se sen ihmeempää ole.

Mulle on luomuneuvoja sanonut et mikäli rikat vaivaa niin nurmivuosina on homma mennyt jo pieleen.

Itse olen yrittänyt tehdä niin et nurmet niitän vähintään kome kertaa kesässä. Varsinkin ekana nurmivuonna. Tokana vuotena rikat jo yleensä kuolleet jolloin voi antaa kasvuston kasvaa enemmän ja näin typen keräyskin toimii paremmin. Kuivana kesänä ei paljoa kasvustoa tule. Hifistelijät vahtii niitä rikkojen kompensaatiopisteitä. Jos homma on onnistunut niin kesannoiti nurmen lopetuksen yhteydessä heinäkuussa on turhaa.

Sit viljavuosina olen ajanut yleensä kerran rikkaäkeellä orasvaiheessa. Jos ehtisi niin kahdella ajolla saisi paremman tehon. Rikkaäestys tehoaa siemenrikkoihin mut ohdakkeeseen, valvattiin, juolaan tai talvehtineisiin saunakukkiin sillä ei saa tehoa. Moni luomuilija ei tee rikkaäestystä koska harvoin siemenrikoista on haittaa jos viljakasvuston perustaminen on onnistunut (tiheä kasvusto). Itse kun käytän lietettä niin varsinkin savikkaa tulee pirusti ilman rikkaäestystä joten olen katsonut parhaaksi rikkaäestää.

Eli periaatteessa jos hommat onnistuu ja nurmet ovat kunnollisia riittävillä siemenmäärillä perustettuja, tiheitä etkä käytä lietettä tai lantaa niin ei tarvii mitään yleisiä härpättimiä savimailla. Ja et venytä kiertoa liian pitkäksi.

Näin se pitäisi siis toimia. Mulla on niin lyhyt kokemus etten osaa sano toimiiko oikeasti. Mut tuohon pyrin. Syysviljat ovat ongelma, saattaa olla niitä aukkopaikkoja, harvaa kasvustoa jne. Samoin pavut ja herneet. Niiden onnistumisprosentti huonompi jolloin rikat saattavat päästä ylivallalle ja typeäkin tulee kokoajan lisää. Nurmen lopetus savimailla on kuitenkin helpompi tehdä syksypuolella kesää kuin keväällä jolloin syyskylvö kiinnostaa. Osa käyttää osittaista rikkomista tai sitten kylvää sen sieppari rukiin tai heidän talveksi jonka lopetus sitten helpompaa keväällä kuin kaks (kolme) vuotta vanhan nurmen.

Yksinkertainen kierto ilman lisälannoitustarvetta on kaks vuotta nurmea ja yks vuosi viljaa = 3v kierto. Nyt kun tulevana kautena saa viel kerääjällä perustaa seuraavan kasvuston niin tuossa ei tarvii kuin satsata niittokalustoon. Ja saada kolminkertainen määrä peltoa nykyiseen verrattuna. 

Se et riittääkö sitten rahat niin et 33% satokasvilla ja 66% nurmella pelkillä tukieuroilla niin velkasella tilalla ei varmaan, muilla sit kyllä. Ja on siinä se ongelma et jos kalusto mitoitettu tuolle 100% alalle niin lisää pinta-alaa löydettävä tai sit pitää keksiä muuta tekemistä kevääksi kun hommat tulevat tehtyä liika nopeasti..

Lainaus käyttäjältä: seegeri - 03.03.23 - klo:21:50

Rapates roiskuu

Kun isot koneet eivät mahdu jokaiselle tiepahaiselle, niin nää jotain itäistä murretta puhuvat kuskit ajelevat lupaa kysymättä toisten peltojen poikki.

Sitten kun hukkakauraa alkaa olemaan niin paljon, että yhdessä kasvukaudessa ei ehdi kaikkia peltoja kitkeä, niistä muodostuu rikkakasveja.

Lainaus käyttäjältä: pig24 - 04.03.23 - klo:12:07

Lainaus käyttäjältä: seegeri - 03.03.23 - klo:21:50

Rapates roiskuu

Kun isot koneet eivät mahdu jokaiselle tiepahaiselle, niin nää jotain itäistä murretta puhuvat kuskit ajelevat lupaa kysymättä toisten peltojen poikki.

Sitten kun hukkakauraa alkaa olemaan niin paljon, että yhdessä kasvukaudessa ei ehdi kaikkia peltoja kitkeä, niistä muodostuu rikkakasveja.

Joo no tuo hukkakaura unohtui listalta. Mulla parilla lohkolla nyt meinaa riistäytyä käsistä. On kitketty aktiivisesti kokoajan, mutta ei meinaa auttaa. Sanotaan et nurmivuosina pystyisi niitolla tuhoamaan, mut mielestäni vaarana on et hukkakaura tekee "minikasvuston" jota teräpalkki ei sitten enää tavoita.. kenties kesannointi auttaa mut se pitäisi tehdä kevätpuolella ei syyspuolella kesää niinkuin yleensä nurmen lopetuksen yhteydessä tehdään. kevätpuolen kesannoinnin jälkeen ei oikein mitään satokasvia voi savilla kylvää. Joku rypsi ehkä juhannuksen alla..

Mulle on luomuneuvoja sanonut et mikäli rikat vaivaa niin nurmivuosina on homma mennyt jo pieleen.

Itse olen yrittänyt tehdä niin et nurmet niitän vähintään kome kertaa kesässä. Varsinkin ekana nurmivuonna. Tokana vuotena rikat jo yleensä kuolleet jolloin voi antaa kasvuston kasvaa enemmän ja näin typen keräyskin toimii paremmin. Kuivana kesänä ei paljoa kasvustoa tule. Hifistelijät vahtii niitä rikkojen kompensaatiopisteitä. Jos homma on onnistunut niin kesannoiti nurmen lopetuksen yhteydessä heinäkuussa on turhaa.

Sit viljavuosina olen ajanut yleensä kerran rikkaäkeellä orasvaiheessa. Jos ehtisi niin kahdella ajolla saisi paremman tehon. Rikkaäestys tehoaa siemenrikkoihin mut ohdakkeeseen, valvattiin, juolaan tai talvehtineisiin saunakukkiin sillä ei saa tehoa. Moni luomuilija ei tee rikkaäestystä koska harvoin siemenrikoista on haittaa jos viljakasvuston perustaminen on onnistunut (tiheä kasvusto). Itse kun käytän lietettä niin varsinkin savikkaa tulee pirusti ilman rikkaäestystä joten olen katsonut parhaaksi rikkaäestää.

Eli periaatteessa jos hommat onnistuu ja nurmet ovat kunnollisia riittävillä siemenmäärillä perustettuja, tiheitä etkä käytä lietettä tai lantaa niin ei tarvii mitään yleisiä härpättimiä savimailla. Ja et venytä kiertoa liian pitkäksi.

Näin se pitäisi siis toimia. Mulla on niin lyhyt kokemus etten osaa sano toimiiko oikeasti. Mut tuohon pyrin. Syysviljat ovat ongelma, saattaa olla niitä aukkopaikkoja, harvaa kasvustoa jne. Samoin pavut ja herneet. Niiden onnistumisprosentti huonompi jolloin rikat saattavat päästä ylivallalle ja typeäkin tulee kokoajan lisää. Nurmen lopetus savimailla on kuitenkin helpompi tehdä syksypuolella kesää kuin keväällä jolloin syyskylvö kiinnostaa. Osa käyttää osittaista rikkomista tai sitten kylvää sen sieppari rukiin tai heidän talveksi jonka lopetus sitten helpompaa keväällä kuin kaks (kolme) vuotta vanhan nurmen.

Yksinkertainen kierto ilman lisälannoitustarvetta on kaks vuotta nurmea ja yks vuosi viljaa = 3v kierto. Nyt kun tulevana kautena saa viel kerääjällä perustaa seuraavan kasvuston niin tuossa ei tarvii kuin satsata niittokalustoon. Ja saada kolminkertainen määrä peltoa nykyiseen verrattuna. 

Se et riittääkö sitten rahat niin et 33% satokasvilla ja 66% nurmella pelkillä tukieuroilla niin velkasella tilalla ei varmaan, muilla sit kyllä. Ja on siinä se ongelma et jos kalusto mitoitettu tuolle 100% alalle niin lisää pinta-alaa löydettävä tai sit pitää keksiä muuta tekemistä kevääksi kun hommat tulevat tehtyä liika nopeasti..

Tässä on jo meininkiä, mitä pidän korkeatasoisena luomuna.

Mielestäni viherlannoitusten perustaminen niin huolellisesti kuin mahdollista on se ykkösjuttu. Siemenmäärä pitää olla niin suuri, että kunnon kasvusto saadaan aikaiseksi. Konetyöt niin perusteellisesti kuin tarttee tehdä, että hommat ei jää siitä kiinni. Harva, heikkolaatuinen viherkesanto ei lannoita yhtään mitään ja mahdollistaa valtavan rikkakasvipotentiaalin. Sitä ei ahkerallakaan niitolla saa kuriin. Mitäs, kun tyhjässä paikassa ei kasva apilaa tms, niin rikkaruohohan siihen tulee pysyvästi.

Viherlannoituksen ulkopuolinen kierto ei myöskään saa olla pitkä. Ne viljat vaan mahdollistaa hankalien rikkakasvien lisääntymisen.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 04.03.23 - klo:14:37

Mulle on luomuneuvoja sanonut et mikäli rikat vaivaa niin nurmivuosina on homma mennyt jo pieleen.

Itse olen yrittänyt tehdä niin et nurmet niitän vähintään kome kertaa kesässä. Varsinkin ekana nurmivuonna. Tokana vuotena rikat jo yleensä kuolleet jolloin voi antaa kasvuston kasvaa enemmän ja näin typen keräyskin toimii paremmin. Kuivana kesänä ei paljoa kasvustoa tule. Hifistelijät vahtii niitä rikkojen kompensaatiopisteitä. Jos homma on onnistunut niin kesannoiti nurmen lopetuksen yhteydessä heinäkuussa on turhaa.

Sit viljavuosina olen ajanut yleensä kerran rikkaäkeellä orasvaiheessa. Jos ehtisi niin kahdella ajolla saisi paremman tehon. Rikkaäestys tehoaa siemenrikkoihin mut ohdakkeeseen, valvattiin, juolaan tai talvehtineisiin saunakukkiin sillä ei saa tehoa. Moni luomuilija ei tee rikkaäestystä koska harvoin siemenrikoista on haittaa jos viljakasvuston perustaminen on onnistunut (tiheä kasvusto). Itse kun käytän lietettä niin varsinkin savikkaa tulee pirusti ilman rikkaäestystä joten olen katsonut parhaaksi rikkaäestää.

Eli periaatteessa jos hommat onnistuu ja nurmet ovat kunnollisia riittävillä siemenmäärillä perustettuja, tiheitä etkä käytä lietettä tai lantaa niin ei tarvii mitään yleisiä härpättimiä savimailla. Ja et venytä kiertoa liian pitkäksi.

Näin se pitäisi siis toimia. Mulla on niin lyhyt kokemus etten osaa sano toimiiko oikeasti. Mut tuohon pyrin. Syysviljat ovat ongelma, saattaa olla niitä aukkopaikkoja, harvaa kasvustoa jne. Samoin pavut ja herneet. Niiden onnistumisprosentti huonompi jolloin rikat saattavat päästä ylivallalle ja typeäkin tulee kokoajan lisää. Nurmen lopetus savimailla on kuitenkin helpompi tehdä syksypuolella kesää kuin keväällä jolloin syyskylvö kiinnostaa. Osa käyttää osittaista rikkomista tai sitten kylvää sen sieppari rukiin tai heidän talveksi jonka lopetus sitten helpompaa keväällä kuin kaks (kolme) vuotta vanhan nurmen.

Yksinkertainen kierto ilman lisälannoitustarvetta on kaks vuotta nurmea ja yks vuosi viljaa = 3v kierto. Nyt kun tulevana kautena saa viel kerääjällä perustaa seuraavan kasvuston niin tuossa ei tarvii kuin satsata niittokalustoon. Ja saada kolminkertainen määrä peltoa nykyiseen verrattuna. 

Se et riittääkö sitten rahat niin et 33% satokasvilla ja 66% nurmella pelkillä tukieuroilla niin velkasella tilalla ei varmaan, muilla sit kyllä. Ja on siinä se ongelma et jos kalusto mitoitettu tuolle 100% alalle niin lisää pinta-alaa löydettävä tai sit pitää keksiä muuta tekemistä kevääksi kun hommat tulevat tehtyä liika nopeasti..

Tässä on jo meininkiä, mitä pidän korkeatasoisena luomuna.

Mielestäni viherlannoitusten perustaminen niin huolellisesti kuin mahdollista on se ykkösjuttu. Siemenmäärä pitää olla niin suuri, että kunnon kasvusto saadaan aikaiseksi. Konetyöt niin perusteellisesti kuin tarttee tehdä, että hommat ei jää siitä kiinni. Harva, heikkolaatuinen viherkesanto ei lannoita yhtään mitään ja mahdollistaa valtavan rikkakasvipotentiaalin. Sitä ei ahkerallakaan niitolla saa kuriin. Mitäs, kun tyhjässä paikassa ei kasva apilaa tms, niin rikkaruohohan siihen tulee pysyvästi.

Viherlannoituksen ulkopuolinen kierto ei myöskään saa olla pitkä. Ne viljat vaan mahdollistaa hankalien rikkakasvien lisääntymisen.

Kiitos. Sen verran on velkaa et pakko yrittää tehdä muutakin kuin nostaa tuet ja kasvatella rikkoja 

Olet ihan oikeassa et siitä viherlannoituksen siemenmäärästä ei saisi tinkiä. Ja siemenseos saisi sisältää montaakin erilaista lajia jolloin jokaisella pellonosalla kasvaisi jotain hyötykasvia eikä rikkoja.

Niittourakoitsijana havainnut, ettei kierrossa saa olla liikaakaan nurmea. Säilikset yleensä niitetään kolmesti kesässä. Luomukarjatiloilla usein kierto on suojavilja kokoviljaksi tai vihannaksi ja 3-4 nurmea ja uudelleen suojavilja. Noissa tuppaa nurmen rikkakasvit lisääntymään, mm. hierakka, leinikit, takiaiset, leskenlehti

Niittourakoitsijana havainnut, ettei kierrossa saa olla liikaakaan nurmea. Säilikset yleensä niitetään kolmesti kesässä. Luomukarjatiloilla usein kierto on suojavilja kokoviljaksi tai vihannaksi ja 3-4 nurmea ja uudelleen suojavilja. Noissa tuppaa nurmen rikkakasvit lisääntymään, mm. hierakka, leinikit, takiaiset, leskenlehti

Entä apilamätä ja muut apilan kasvutaudit? Niidenhän pitäisi lisääntyä, kun monta vuotta perä jälkeen viljellään apilavoittoista nurmea, eikä välissä pidetä kuin yksi viljavuosi. Vai onko tämäkin turhanpäiväistä juttua?