Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Rakkine - 03.03.23 - klo:11:59
-
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/d8cc7239-291e-470b-b675-cefd3c26c1a6
150 000 euron tukileikkaus oli viimeinen pisara, Suomen suurimman peltoalan viljelijä harkitsee tuohtuneena luomusta luopumista
”On vaikea elää valvontaan liittyvän epävarmuuden kanssa.”
.....Tilanne on muuttunut täysin. Kahden viime vuoden aikana luomun kysyntä on romahtanut, Ahlqvist luonnehtii. ”Ylimääräistä hintaa sille ei enää saa, eikä teollisuus edes halua sitä.”
-
Tuohan on täysin totta, mutta eiköhän se ollut päivän selvää kun luomuun siirtyi että on välivaihe….
Ainoa idea luomussa pysymiseen monella on tuet. Ja pois lähtemiseen on sitten syitä enemmän.
-
Kaipa se nyt kiinnostusta vie, kun viher-kokkari kaupunkilainen huutaa puhdasta luomua markkinoille, mutta ei ole valmis maksamaan siitä.
-
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/d8cc7239-291e-470b-b675-cefd3c26c1a6
150 000 euron tukileikkaus oli viimeinen pisara, Suomen suurimman peltoalan viljelijä harkitsee tuohtuneena luomusta luopumista
”On vaikea elää valvontaan liittyvän epävarmuuden kanssa.”
.....Tilanne on muuttunut täysin. Kahden viime vuoden aikana luomun kysyntä on romahtanut, Ahlqvist luonnehtii. ”Ylimääräistä hintaa sille ei enää saa, eikä teollisuus edes halua sitä.”
Voi itqu ja vinqu... jälleen kerran syyllisiä vituiksmenoon ovat viranomaiset, markkinat, kauppa, kuluttajat, vihreät, kommunistit, sää ja avaruusolennot. Syypää ei missään nimessä ole jussi, joka läksi takki auki luomuun tavoitteena helppo tili minimipanoksilla ja minimityömäärällä. :P
-
Voi itqu ja vinqu... jälleen kerran syyllisiä vituiksmenoon ovat viranomaiset, markkinat, kauppa, kuluttajat, vihreät, kommunistit, sää ja avaruusolennot. Syypää ei missään nimessä ole jussi, joka läksi takki auki luomuun tavoitteena helppo tili minimipanoksilla ja minimityömäärällä. :P
On tuossa perääkin, että viranomaiset alkoivat tarkkailla tavanomaisen viljelyn silmin sitä luomua, kun kerralla meni puolentoistatuhatta hehtaaria mykoritsaviljelyyn. Jokin 50 ha jossakin takametsien keskellä, eipä siellä niitä kolmea ohrantähkää siitä muun kasvillisuuden seassa ketään kiinnosta lähteä laskemaan ja väittämään, että ei ole hyvä kasvusto. Mutta rintamailla, taajamien keskellä, on tuo kyseinen viljelijä tikun nokkaan nostettu, vaikka hyvin oli tiedossa, että 6000 tonnia myyntiviljaa kutistuu muutamaankymmeneen tonniin, siis todellisuudessa, eikä missään luomu-utopian kuvitelmissa.
Kasvinviljelyluomu ei mene samalla tavalla kuin apilasouvi lehmälän jättiläisenmuniin.
-SS-
-
Kiinnostais kyl et mitä oli viljelyssä, ja kui helvatisti niit ruohoi si oli. Vai oliko fuskattu ja kävi käry.
-
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/d8cc7239-291e-470b-b675-cefd3c26c1a6
150 000 euron tukileikkaus oli viimeinen pisara, Suomen suurimman peltoalan viljelijä harkitsee tuohtuneena luomusta luopumista
”On vaikea elää valvontaan liittyvän epävarmuuden kanssa.”
.....Tilanne on muuttunut täysin. Kahden viime vuoden aikana luomun kysyntä on romahtanut, Ahlqvist luonnehtii. ”Ylimääräistä hintaa sille ei enää saa, eikä teollisuus edes halua sitä.”
Voi itqu ja vinqu... jälleen kerran syyllisiä vituiksmenoon ovat viranomaiset, markkinat, kauppa, kuluttajat, vihreät, kommunistit, sää ja avaruusolennot. Syypää ei missään nimessä ole jussi, joka läksi takki auki luomuun tavoitteena helppo tili minimipanoksilla ja minimityömäärällä. :P
En ymmärrä tollasta vinkunaa, enkä ymmärrä luomutarkastajia, rikkaruohothan kuuluu olennaisena osana luomuun, jos on noin hölmö tarkastaja, että alkaa vinkumaan rikoista, ei tiedä luomuviljelystä paskan vertaa, ja on täysin väärässä hommassa
Ja Ahlqvistin kritiikki on täysin oikeutettua, viljelijän pitäisi olla taas se maaorja, jonka pitäisi ilmaiseksi tuottaa kermapersecityvihreille utopiamaailmanparannusruokaa, eli ilman myrkkyjä ja rikkaruohoja tuotettua ruokaa ihmisille, joilla olisi kyllä varaa maksaa luomusta vaikka tuplahinta, mutta kun ei ole haluja. Luomuruoka on utopiaruokaa ihmisille, jotka elää utopiassa, eikä raa'assa todellisuudessa.
-
Olis kiva tietää paljoko ko tila saa tukia, eli minkalainen %-osuus on leikattu?
Luultavasti ihan sama kuin meiltä taviksiltakin.
-
Kiinnostais kyl et mitä oli viljelyssä, ja kui helvatisti niit ruohoi si oli. Vai oliko fuskattu ja kävi käry.
Suorastaan tervettä uteliaisuutta. Lisäksi olisi mukava tietää miten peltoja on lanoitettu ja hoidettu.
Kymppitien varessa on Rainingon luomutilan peltoja joiden kasvua voi kesän aikana mukavasti seurailla. Alkukesästä tieltä ei näy minkään sortin eroa tavanomaisesti viljeltyihin. Näkyy jopa pruutan tai keskipakolevittimen pyärän jäljet työleveydellä "hehtaari hetkessä". Vasta loppuskesästä eroa näkyy kun ohdake ja valvatti menee laikuittan viljelykasvien ohitse.
-
Olis kiva tietää paljoko ko tila saa tukia, eli minkalainen %-osuus on leikattu?
Luultavasti ihan sama kuin meiltä taviksiltakin.
Mitä väliä sillä on? Ei tuo summa varmasti Ahlqvistia konkkaan vie,mutta kyse onkin periaatteesta, kun luomussa saa olla rikkaruohoja, niin miksi niiden esiintymisestä pitää sakottaa? Ja oleellinen pointti oli tuo että ei ole mitää kriteereitä, vaan se on täysin yksittäisen tarkastajan näkemyksestä riippuvaista, kuinka paljon rikkoja sallitaan. Ei mielivallan alla ole mielekästä toimia.
-
Jutusta ei käy selville onko rikkoja edes yritetty torjua esim. mekaanisesti rikkaväkkärällä.. ::)
-
Olis kiva tietää paljoko ko tila saa tukia, eli minkalainen %-osuus on leikattu?
Luultavasti ihan sama kuin meiltä taviksiltakin.
Tuki määräthän on ihan julkista tietoa kaikkien osalta, ruokaviraston hakukoneesta vaan tutkimaan jos kiinnostaa.https://tietopalvelu.ruokavirasto.fi/QvAJAXZfc/opendoc.htm?document=Published/raportointi.qvw&Sheet=SH_INTRO&anonymous=true (https://tietopalvelu.ruokavirasto.fi/QvAJAXZfc/opendoc.htm?document=Published/raportointi.qvw&Sheet=SH_INTRO&anonymous=true)
-
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/d8cc7239-291e-470b-b675-cefd3c26c1a6
150 000 euron tukileikkaus oli viimeinen pisara, Suomen suurimman peltoalan viljelijä harkitsee tuohtuneena luomusta luopumista
”On vaikea elää valvontaan liittyvän epävarmuuden kanssa.”
.....Tilanne on muuttunut täysin. Kahden viime vuoden aikana luomun kysyntä on romahtanut, Ahlqvist luonnehtii. ”Ylimääräistä hintaa sille ei enää saa, eikä teollisuus edes halua sitä.”
Voi itqu ja vinqu... jälleen kerran syyllisiä vituiksmenoon ovat viranomaiset, markkinat, kauppa, kuluttajat, vihreät, kommunistit, sää ja avaruusolennot. Syypää ei missään nimessä ole jussi, joka läksi takki auki luomuun tavoitteena helppo tili minimipanoksilla ja minimityömäärällä. :P
Mä olen ollut siinä uskossa, että olisit liberaali. Kyllä miehetkin saavat nykyisin itkeä. ;D ;D ;D
-
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/d8cc7239-291e-470b-b675-cefd3c26c1a6
150 000 euron tukileikkaus oli viimeinen pisara, Suomen suurimman peltoalan viljelijä harkitsee tuohtuneena luomusta luopumista
”On vaikea elää valvontaan liittyvän epävarmuuden kanssa.”
.....Tilanne on muuttunut täysin. Kahden viime vuoden aikana luomun kysyntä on romahtanut, Ahlqvist luonnehtii. ”Ylimääräistä hintaa sille ei enää saa, eikä teollisuus edes halua sitä.”
Voi itqu ja vinqu... jälleen kerran syyllisiä vituiksmenoon ovat viranomaiset, markkinat, kauppa, kuluttajat, vihreät, kommunistit, sää ja avaruusolennot. Syypää ei missään nimessä ole jussi, joka läksi takki auki luomuun tavoitteena helppo tili minimipanoksilla ja minimityömäärällä. :P
Mä olen ollut siinä uskossa, että olisit liberaali. Kyllä miehetkin saavat nykyisin itkeä. ;D ;D ;D
Toki saa, ja välillä tekee hyvääkin. En kyllä tohtis maastullissa tunnustaa kävelleeni suoraan luomu(tukie)n alkeellisimpaan miinaan. ;D
-
Jutusta ei käy selville onko rikkoja edes yritetty torjua esim. mekaanisesti rikkaväkkärällä.. ::)
Luomussa pitää ehkä valita viljelykasvi ja menetelmät myös sen mukaan että se edes teoriassa voi pärjätä vallitsevissa olosuhteissa ja sadon pystyy reaalisesti korjaamaan, eikä valita pelkästään sitä jolla on suurin ha-tuki :-) Mainitussa tapauksessa taisi olla tuo vähän unohtunut.
Kaskinauriin siementuotanto olisi muuten sopiva esimerkki; muutama sata hehtaaria sitä. Helppo sitten nostaa ne nauriit talveksi pakkaselta suojaan, valeistuttaa +5 C varastoon vaikka turpeeseen ja taas keväällä istuttaa uudelleen maahan jotta saa ne kukkimaan :D Tuota ei välttämättä kyllä ole tukikelpoisten luomukasvien luettelossa...
Olen nähnyt ammattitaidolla hoidettuja luomupeltoja joita ei erota hiukan huolimattomasti hoidetusta tavanomaisesta.
-
ja kaverilla luomupellot on parempia kuin kylän toiset ns. normaaliviljellyt pellot.. satoja myöten. se ammattitaito näääs...
-
Kylhän Niko asiaa tuossa jutussa puhuu, vaikka en nyt muuten niin välitä hänen esiintymisistä. Välillä sellaisia ylimielisiä tullut vastaan.
Tilanne luomulla on tällä hetkelle se et menekki lähellä nollaa ja mä kyseenalaistaisin myös saman mitä Niko tuossa jutussa, et onko sitä kysyntää suomessa oikeasti. Epäilen ettei ole. Kuluttajat mieltää suomalaisen jo muutenkin puhtaaksi, kenties.
Se mitä noihin rikkoihin tulee niin uudellamaalla kai kohtuu nipot tarkastajat tai siis nehän on muualta mut kun omalta luomuneuvojalta joka myös tarkastaja toisella alueella asiasta joskus kyselin. Voi olla et "suomen suurin" on erityistarkkailussa ja ei varmaan nämä "lehtijutut" ja ylimielinen asenne helpota asiaa. Jos yaran saunassa juteltiin et nikon bisnes on herneet ja mansikka ei sillä peltohommalla niin isoa merkitystä ole.. Ilmeisesti se luomumansikka tai luomuherne ei tehnyt riittävän hyvää tulosta.. Nooh huhuja on kaikenlaisia liikkeellä. Näin tavan luomuilijalle hyvä jos lähtisi pois niin voisi meille pienillekkin aueta taas markkinoita..
-
Luomussa rikkakasvit torjutaan viljelykierrolla ja mekaanisilla menetelmillä, eikä missään luomutukiehdoissa käsketä jättää viljelyksiä pahuuden haltuun. Kunnon luomuviljelijät hoitavatkin rikkojen torjunnan asiallisesti, tukioptimoijat levittelevät naapurivihaa siemen kerrallaan ympäri kylää.
-
Luomussa..... tukioptimoijat levittelevät naapurivihaa siemen kerrallaan ympäri kylää.
Ei, vaan tuo on maisemanhoitoa ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämämistä.
Jännä juttu, kerääjäkasveja ihannoidaan ja niitä kehoitetaan kylvämään, mutta rikkakasveja vihataan sekä tavanomaisessa että luomuviljelyssä, vaikka ne itse asiassa suorittavat samaa tehtävää kuin kerääjäkasvit, eli sieppaavat ravinteita, parantavat maan rakennetta ja lisäävät multavuutta.
-
Noin isolla pinta-alalla ja pienellä lohkokoolla ei ole yksinkertaisesti aikaa viljellä luomua tai tavanomaista tehokkaasti. Tai satoisasti ja maan kasvukuntoa ylläpitävästi. Asenne on myös ollut ehkä enemmän hehtaariviljelyä, kuin kasvinviljelyä.
-
Noin isolla pinta-alalla ja pienellä lohkokoolla ei ole yksinkertaisesti aikaa viljellä luomua tai tavanomaista tehokkaasti. Tai satoisasti ja maan kasvukuntoa ylläpitävästi. Asenne on myös ollut ehkä enemmän hehtaariviljelyä, kuin kasvinviljelyä.
Hänhän sanoo ettei tavanomaisessaakaan hifistele, eli yritä ottaa niitä viimeisiä kiloja. Kun peltoala on noin iso, pitää homma olla väkisinkin suurpiirteistä, ei varmaan aika riittä näpertelyyn ja hifistelyyn joka ikisellä hehtaarilla, oli sitten luomussa tai ei.
-
Luomussa rikkakasvit torjutaan viljelykierrolla ja mekaanisilla menetelmillä, eikä missään luomutukiehdoissa käsketä jättää viljelyksiä pahuuden haltuun. Kunnon luomuviljelijät hoitavatkin rikkojen torjunnan asiallisesti, tukioptimoijat levittelevät naapurivihaa siemen kerrallaan ympäri kylää.
Karjatilakierrossa lampaiden, nautojen ja kaikenlaisten muiden karvaisten möhkiäisten kanssa se luomu onkin vähintään samanlaista kuin tavanomaisessa viljelyssä: laitumet ja niittonurmet kun niitetään pitkin kesää. Kasvitilana on hiukan eri asia, onko rikkaäestettävää 30 ha vai 1300 ha. Yksistään hukkakaura johon ei voi käyttää hukkiksen kasvunsäädettä, kuten Broadwayta tai Sekatoria, on aika homma käydä noukkimassa vaikka 6-700 ha:n alalta. Lisäksi hintelä ravinnetila tekee viljasta semmoista läpikuultavaa, sieltä sieltä se vaikkapa saviruoho pöngertää läpi.
Joka tapauksessa Pro-Agrian asiantuntijat ovat neuvosysteemillä varmasti ohjanneet oikeisiin mekaanisiin torjuntatoimiin.
Minusta olennaista on juuri se, että kun kasvinviljelyluomun reunaehdot ajan myötä realisoituvat, eipä se mitään kasitonnarin tuuheata, rikatonta viljahalmetta ole. Ylikalliita luomupussilannoitteitakin on eri asia ostaa pari suursäkillistä sinne takapihan palstalle osoittamaan luomun hyvyyttä, verrattuna tuhat säkkiä tai 500 yhdistelmäkuormaa jotain biokompostia. Leveimmät rikkaäkeetkin taitavat olla 12 m leveitä, ei ole tainnut vuosiin esimerkiksi tuhatta hehtaaria monikaan viitsiä lähteä 12 m ruiskulla läpikäymään.
Yksi luomuohrapelto viime kesänä, sieltä ei näkynyt ohraa ollenkaan. Ohdake ja valvatti oli tummanviolettina mattona siinä kukkimassa. Otin kuvan, mutta en laita sitä tänne.
-SS-
-
Ei luomussa kuulemma ole rikkakasveja. Ne on oheiskasveja. ::)
-
Ihmettelin ku algvisti mainitsi luomussa olevan työtä vähemmän....
-
Luomussa rikkakasvit torjutaan viljelykierrolla ja mekaanisilla menetelmillä, eikä missään luomutukiehdoissa käsketä jättää viljelyksiä pahuuden haltuun. Kunnon luomuviljelijät hoitavatkin rikkojen torjunnan asiallisesti, tukioptimoijat levittelevät naapurivihaa siemen kerrallaan ympäri kylää.
Karjatilakierrossa lampaiden, nautojen ja kaikenlaisten muiden karvaisten möhkiäisten kanssa se luomu onkin vähintään samanlaista kuin tavanomaisessa viljelyssä: laitumet ja niittonurmet kun niitetään pitkin kesää. Kasvitilana on hiukan eri asia, onko rikkaäestettävää 30 ha vai 1300 ha. Yksistään hukkakaura johon ei voi käyttää hukkiksen kasvunsäädettä, kuten Broadwayta tai Sekatoria, on aika homma käydä noukkimassa vaikka 6-700 ha:n alalta. Lisäksi hintelä ravinnetila tekee viljasta semmoista läpikuultavaa, sieltä sieltä se vaikkapa saviruoho pöngertää läpi.
Joka tapauksessa Pro-Agrian asiantuntijat ovat neuvosysteemillä varmasti ohjanneet oikeisiin mekaanisiin torjuntatoimiin.
Minusta olennaista on juuri se, että kun kasvinviljelyluomun reunaehdot ajan myötä realisoituvat, eipä se mitään kasitonnarin tuuheata, rikatonta viljahalmetta ole. Ylikalliita luomupussilannoitteitakin on eri asia ostaa pari suursäkillistä sinne takapihan palstalle osoittamaan luomun hyvyyttä, verrattuna tuhat säkkiä tai 500 yhdistelmäkuormaa jotain biokompostia. Leveimmät rikkaäkeetkin taitavat olla 12 m leveitä, ei ole tainnut vuosiin esimerkiksi tuhatta hehtaaria monikaan viitsiä lähteä 12 m ruiskulla läpikäymään.
Yksi luomuohrapelto viime kesänä, sieltä ei näkynyt ohraa ollenkaan. Ohdake ja valvatti oli tummanviolettina mattona siinä kukkimassa. Otin kuvan, mutta en laita sitä tänne.
-SS-
Pakkoko sitä peltoa on haalia niin perkeleesti, jos sitä ei pysty hoitamaan...?
-
Leveimmät rikkaäkeetkin taitavat olla 12 m leveitä, ei ole tainnut vuosiin esimerkiksi tuhatta hehtaaria monikaan viitsiä lähteä 12 m ruiskulla läpikäymään.
-SS-
Hatzenbichlerin leveimmät hinattavat rikkaäkeet 24m ja 27m...
-
Noin isolla pinta-alalla ja pienellä lohkokoolla ei ole yksinkertaisesti aikaa viljellä luomua tai tavanomaista tehokkaasti. Tai satoisasti ja maan kasvukuntoa ylläpitävästi. Asenne on myös ollut ehkä enemmän hehtaariviljelyä, kuin kasvinviljelyä.
Hehtaariviljelystä tulee rahat ei kasvinviljelystä.. ;)
-
Rapates roiskuu
-
Luomussa rikkakasvit torjutaan viljelykierrolla ja mekaanisilla menetelmillä, eikä missään luomutukiehdoissa käsketä jättää viljelyksiä pahuuden haltuun. Kunnon luomuviljelijät hoitavatkin rikkojen torjunnan asiallisesti, tukioptimoijat levittelevät naapurivihaa siemen kerrallaan ympäri kylää.
Karjatilakierrossa lampaiden, nautojen ja kaikenlaisten muiden karvaisten möhkiäisten kanssa se luomu onkin vähintään samanlaista kuin tavanomaisessa viljelyssä: laitumet ja niittonurmet kun niitetään pitkin kesää. Kasvitilana on hiukan eri asia, onko rikkaäestettävää 30 ha vai 1300 ha. Yksistään hukkakaura johon ei voi käyttää hukkiksen kasvunsäädettä, kuten Broadwayta tai Sekatoria, on aika homma käydä noukkimassa vaikka 6-700 ha:n alalta. Lisäksi hintelä ravinnetila tekee viljasta semmoista läpikuultavaa, sieltä sieltä se vaikkapa saviruoho pöngertää läpi.
Joka tapauksessa Pro-Agrian asiantuntijat ovat neuvosysteemillä varmasti ohjanneet oikeisiin mekaanisiin torjuntatoimiin.
Minusta olennaista on juuri se, että kun kasvinviljelyluomun reunaehdot ajan myötä realisoituvat, eipä se mitään kasitonnarin tuuheata, rikatonta viljahalmetta ole. Ylikalliita luomupussilannoitteitakin on eri asia ostaa pari suursäkillistä sinne takapihan palstalle osoittamaan luomun hyvyyttä, verrattuna tuhat säkkiä tai 500 yhdistelmäkuormaa jotain biokompostia. Leveimmät rikkaäkeetkin taitavat olla 12 m leveitä, ei ole tainnut vuosiin esimerkiksi tuhatta hehtaaria monikaan viitsiä lähteä 12 m ruiskulla läpikäymään.
Yksi luomuohrapelto viime kesänä, sieltä ei näkynyt ohraa ollenkaan. Ohdake ja valvatti oli tummanviolettina mattona siinä kukkimassa. Otin kuvan, mutta en laita sitä tänne.
-SS-
Pakkoko sitä peltoa on haalia niin perkeleesti, jos sitä ei pysty hoitamaan...?
Hehtaariviljelystä tulee eurot ei kasvinviljelystä... ;) ;D
-
Tässä tapauksessa on jossain määrin oikeusmurhaa mukana, ei siitä mihinkään pääse. Kyllä se jossain lehdessä perusteli miksi herneen kasvatuksessa asiat pitää tehdä niinkuin ne tehtiin. Kyseessähän on torimyyntiin tarkoitettu, palkoina kerättävä tuorreherne. Ei mikään A-rehulle puituna toimitettu rehuherne. Siinä kasvatuksessa oli vähän omat metodit, jotka perustui useamman vuosikymmenen kokemukseen. Mielestäni tätä pitäisi olla aika vaikea kiistää, etteikö mies tiedä ja osaa sitä mitä on tekemässä. Se on selvää, että kun pinta-alat on isoja, niin joka nurkassa kasvusto ei voi olla onnistunutta. Eihän se onnistu taviksessakaan. Nyt vaan puhutaan jo niin isoista rahoista, että ely-keskus ei malttanut olla peukaloimatta tukia ja Niko otti raskaasti itseensä, syystäkin. No, jatkossa pääsee huomattavasti helpommalla, kun lisäillään viherhömppää ja nostellaan tukia. Sitähän tässä kai haluttiin. Valvokoon viranomaiset sitten niitä. ;D
-
Tässä tapauksessa on jossain määrin oikeusmurhaa mukana, ei siitä mihinkään pääse. Kyllä se jossain lehdessä perusteli miksi herneen kasvatuksessa asiat pitää tehdä niinkuin ne tehtiin. Kyseessähän on torimyyntiin tarkoitettu, palkoina kerättävä tuorreherne. Ei mikään A-rehulle puituna toimitettu rehuherne. Siinä kasvatuksessa oli vähän omat metodit, jotka perustui useamman vuosikymmenen kokemukseen. Mielestäni tätä pitäisi olla aika vaikea kiistää, etteikö mies tiedä ja osaa sitä mitä on tekemässä. Se on selvää, että kun pinta-alat on isoja, niin joka nurkassa kasvusto ei voi olla onnistunutta. Eihän se onnistu taviksessakaan. Nyt vaan puhutaan jo niin isoista rahoista, että ely-keskus ei malttanut olla peukaloimatta tukia ja Niko otti raskaasti itseensä, syystäkin. No, jatkossa pääsee huomattavasti helpommalla, kun lisäillään viherhömppää ja nostellaan tukia. Sitähän tässä kai haluttiin. Valvokoon viranomaiset sitten niitä. ;D
Siis jos ne huhut pitää paikkansa mitä olen kuullut niin kyl siinä tarkastajat ovat silmätikuksi ottaneet. Rauhallisemmallakin kaverilla menis hermo, mut nää nyt on näitä juttuja ja asiaa voisi auttaa jos ei olis jatkuvasti lehdessä antamassa juttuja mitä varmaa ollaan kyselemässä alvariinsa.
Mut juu ei mullakaan taatusti ole joka nurkka kunnossa. Jos siitä tulee sanomista niin asia selvä. Pistän maat myyntiin tai vuokralle ja alan tekemään jotain muuta. Tähän asti mitä on tarkastuksia ollut niin kun asiallisesti ottaa itse niin ei mulla ainakaan pahaa sanottavaa ole..
-
Leveimmät rikkaäkeetkin taitavat olla 12 m leveitä, ei ole tainnut vuosiin esimerkiksi tuhatta hehtaaria monikaan viitsiä lähteä 12 m ruiskulla läpikäymään.
-SS-
Hatzenbichlerin leveimmät hinattavat rikkaäkeet 24m ja 27m...
Näin, ja näitähän voisi olla 1500 ha:n tilalla useampiakin... Vai luuletko -SS-, että tuo 1500 ha kylvetäänkin vain yhdellä koneella?
-
asiaa voisi auttaa jos ei olis jatkuvasti lehdessä antamassa juttuja mitä varmaa ollaan kyselemässä alvariinsa.
[/quote]
Ahlqvist on Suomen suurin viljelijä, joten hänen tekemisensä
totta kai kiinnostavat mediaa enemmän kuin muiden. En usko että hän itseään tiedotusvälineille tyrkyttää, hänen tekemisillään on kuitenkin enemmän uutisarvoa kuin meidän pienviljelijöiden tekemisillä
-
asiaa voisi auttaa jos ei olis jatkuvasti lehdessä antamassa juttuja mitä varmaa ollaan kyselemässä alvariinsa.
Ahlqvist on Suomen suurin viljelijä, joten hänen tekemisensä
totta kai kiinnostavat mediaa enemmän kuin muiden. En usko että hän itseään tiedotusvälineille tyrkyttää, hänen tekemisillään on kuitenkin enemmän uutisarvoa kuin meidän pienviljelijöiden tekemisillä
Juu en tarkoitakaan et tyrkyttäis itseään medialle vaan juuri päinvastoin.. et kieltäytyminen voidaan olla ihan hyvä juttu. Toki jos viikottain on milloin mikäki media kyselemässä niin voi tulla tunne et helvetti annan jutun varsinkin jos korvienvälissä keittää jo valmiiksi..
-
Tässä tapauksessa on jossain määrin oikeusmurhaa mukana, ei siitä mihinkään pääse. Kyllä se jossain lehdessä perusteli miksi herneen kasvatuksessa asiat pitää tehdä niinkuin ne tehtiin. Kyseessähän on torimyyntiin tarkoitettu, palkoina kerättävä tuorreherne. Ei mikään A-rehulle puituna toimitettu rehuherne. Siinä kasvatuksessa oli vähän omat metodit, jotka perustui useamman vuosikymmenen kokemukseen. Mielestäni tätä pitäisi olla aika vaikea kiistää, etteikö mies tiedä ja osaa sitä mitä on tekemässä. Se on selvää, että kun pinta-alat on isoja, niin joka nurkassa kasvusto ei voi olla onnistunutta. Eihän se onnistu taviksessakaan. Nyt vaan puhutaan jo niin isoista rahoista, että ely-keskus ei malttanut olla peukaloimatta tukia ja Niko otti raskaasti itseensä, syystäkin. No, jatkossa pääsee huomattavasti helpommalla, kun lisäillään viherhömppää ja nostellaan tukia. Sitähän tässä kai haluttiin. Valvokoon viranomaiset sitten niitä. ;D
Muualla euroopassa viljely on se ykkösjuttu,tarkastukset on se sivuseikka.Täällä Suomessa taas,pilkunnussiminen,byrokratia,tarkastukset on se ykkosjuttu ja viljely se sivuseikka.Tämä Suomen systeemi ei voi toimia suuremmilla pinta-aloilla.
-
ja kun vielä henkilökemialla niiiiin iso osuus. on tarkastajalle saattannu puolisko sanua pahasti aamupöytässä niin sen maakunta sit saakin kärsiä. on nuita kuulunu monasti. ykskii pyysi anteeks isännältä pahaa mieltään, mut mitä se auttaa ku viraston ratas on jo pyörähtäny.. totellinen oikeusturva on aika heikkoa suomessa. ja poroarkiasta ku pyytää henkilöä avuks tarkastukseen ni saattaa mennä allikkoon..
-
Rapates roiskuu
Kun isot koneet eivät mahdu jokaiselle tiepahaiselle, niin nää jotain itäistä murretta puhuvat kuskit ajelevat lupaa kysymättä toisten peltojen poikki.
-
Kyllä se luomu isoillakin aloilla toimii, puhtaasti. Kyse on vaan siitä että viitsiikö siellä traktorissa istua huhtikuulta marraskuuhun vetäen perässään monenlaisia Kuopsuttimia, raapijoita, plaanaajia ja sen sellaisia muokkaajia.
Se vaatii aikaa ja kalustoa, isoilla aloilla myös rattiväkeä.
Mun mielipide tuohon itkuun on myös se että turha hakea syytä kuin peilistä. 🤷♂️🤷♂️
Muokkaa, murskaa ja niittää, ei se sen ihmeempää ole.
-
Mulle on luomuneuvoja sanonut et mikäli rikat vaivaa niin nurmivuosina on homma mennyt jo pieleen.
Itse olen yrittänyt tehdä niin et nurmet niitän vähintään kome kertaa kesässä. Varsinkin ekana nurmivuonna. Tokana vuotena rikat jo yleensä kuolleet jolloin voi antaa kasvuston kasvaa enemmän ja näin typen keräyskin toimii paremmin. Kuivana kesänä ei paljoa kasvustoa tule. Hifistelijät vahtii niitä rikkojen kompensaatiopisteitä. Jos homma on onnistunut niin kesannoiti nurmen lopetuksen yhteydessä heinäkuussa on turhaa.
Sit viljavuosina olen ajanut yleensä kerran rikkaäkeellä orasvaiheessa. Jos ehtisi niin kahdella ajolla saisi paremman tehon. Rikkaäestys tehoaa siemenrikkoihin mut ohdakkeeseen, valvattiin, juolaan tai talvehtineisiin saunakukkiin sillä ei saa tehoa. Moni luomuilija ei tee rikkaäestystä koska harvoin siemenrikoista on haittaa jos viljakasvuston perustaminen on onnistunut (tiheä kasvusto). Itse kun käytän lietettä niin varsinkin savikkaa tulee pirusti ilman rikkaäestystä joten olen katsonut parhaaksi rikkaäestää.
Eli periaatteessa jos hommat onnistuu ja nurmet ovat kunnollisia riittävillä siemenmäärillä perustettuja, tiheitä etkä käytä lietettä tai lantaa niin ei tarvii mitään yleisiä härpättimiä savimailla. Ja et venytä kiertoa liian pitkäksi.
Näin se pitäisi siis toimia. Mulla on niin lyhyt kokemus etten osaa sano toimiiko oikeasti. Mut tuohon pyrin. Syysviljat ovat ongelma, saattaa olla niitä aukkopaikkoja, harvaa kasvustoa jne. Samoin pavut ja herneet. Niiden onnistumisprosentti huonompi jolloin rikat saattavat päästä ylivallalle ja typeäkin tulee kokoajan lisää. Nurmen lopetus savimailla on kuitenkin helpompi tehdä syksypuolella kesää kuin keväällä jolloin syyskylvö kiinnostaa. Osa käyttää osittaista rikkomista tai sitten kylvää sen sieppari rukiin tai heidän talveksi jonka lopetus sitten helpompaa keväällä kuin kaks (kolme) vuotta vanhan nurmen.
Yksinkertainen kierto ilman lisälannoitustarvetta on kaks vuotta nurmea ja yks vuosi viljaa = 3v kierto. Nyt kun tulevana kautena saa viel kerääjällä perustaa seuraavan kasvuston niin tuossa ei tarvii kuin satsata niittokalustoon. Ja saada kolminkertainen määrä peltoa nykyiseen verrattuna. ;D
Se et riittääkö sitten rahat niin et 33% satokasvilla ja 66% nurmella pelkillä tukieuroilla niin velkasella tilalla ei varmaan, muilla sit kyllä. Ja on siinä se ongelma et jos kalusto mitoitettu tuolle 100% alalle niin lisää pinta-alaa löydettävä tai sit pitää keksiä muuta tekemistä kevääksi kun hommat tulevat tehtyä liika nopeasti.. ;D
-
Rapates roiskuu
Kun isot koneet eivät mahdu jokaiselle tiepahaiselle, niin nää jotain itäistä murretta puhuvat kuskit ajelevat lupaa kysymättä toisten peltojen poikki.
Sitten kun hukkakauraa alkaa olemaan niin paljon, että yhdessä kasvukaudessa ei ehdi kaikkia peltoja kitkeä, niistä muodostuu rikkakasveja.
-
Rapates roiskuu
Kun isot koneet eivät mahdu jokaiselle tiepahaiselle, niin nää jotain itäistä murretta puhuvat kuskit ajelevat lupaa kysymättä toisten peltojen poikki.
Sitten kun hukkakauraa alkaa olemaan niin paljon, että yhdessä kasvukaudessa ei ehdi kaikkia peltoja kitkeä, niistä muodostuu rikkakasveja.
Joo no tuo hukkakaura unohtui listalta. Mulla parilla lohkolla nyt meinaa riistäytyä käsistä. On kitketty aktiivisesti kokoajan, mutta ei meinaa auttaa. Sanotaan et nurmivuosina pystyisi niitolla tuhoamaan, mut mielestäni vaarana on et hukkakaura tekee "minikasvuston" jota teräpalkki ei sitten enää tavoita.. kenties kesannointi auttaa mut se pitäisi tehdä kevätpuolella ei syyspuolella kesää niinkuin yleensä nurmen lopetuksen yhteydessä tehdään. kevätpuolen kesannoinnin jälkeen ei oikein mitään satokasvia voi savilla kylvää. Joku rypsi ehkä juhannuksen alla..
-
Mulle on luomuneuvoja sanonut et mikäli rikat vaivaa niin nurmivuosina on homma mennyt jo pieleen.
Itse olen yrittänyt tehdä niin et nurmet niitän vähintään kome kertaa kesässä. Varsinkin ekana nurmivuonna. Tokana vuotena rikat jo yleensä kuolleet jolloin voi antaa kasvuston kasvaa enemmän ja näin typen keräyskin toimii paremmin. Kuivana kesänä ei paljoa kasvustoa tule. Hifistelijät vahtii niitä rikkojen kompensaatiopisteitä. Jos homma on onnistunut niin kesannoiti nurmen lopetuksen yhteydessä heinäkuussa on turhaa.
Sit viljavuosina olen ajanut yleensä kerran rikkaäkeellä orasvaiheessa. Jos ehtisi niin kahdella ajolla saisi paremman tehon. Rikkaäestys tehoaa siemenrikkoihin mut ohdakkeeseen, valvattiin, juolaan tai talvehtineisiin saunakukkiin sillä ei saa tehoa. Moni luomuilija ei tee rikkaäestystä koska harvoin siemenrikoista on haittaa jos viljakasvuston perustaminen on onnistunut (tiheä kasvusto). Itse kun käytän lietettä niin varsinkin savikkaa tulee pirusti ilman rikkaäestystä joten olen katsonut parhaaksi rikkaäestää.
Eli periaatteessa jos hommat onnistuu ja nurmet ovat kunnollisia riittävillä siemenmäärillä perustettuja, tiheitä etkä käytä lietettä tai lantaa niin ei tarvii mitään yleisiä härpättimiä savimailla. Ja et venytä kiertoa liian pitkäksi.
Näin se pitäisi siis toimia. Mulla on niin lyhyt kokemus etten osaa sano toimiiko oikeasti. Mut tuohon pyrin. Syysviljat ovat ongelma, saattaa olla niitä aukkopaikkoja, harvaa kasvustoa jne. Samoin pavut ja herneet. Niiden onnistumisprosentti huonompi jolloin rikat saattavat päästä ylivallalle ja typeäkin tulee kokoajan lisää. Nurmen lopetus savimailla on kuitenkin helpompi tehdä syksypuolella kesää kuin keväällä jolloin syyskylvö kiinnostaa. Osa käyttää osittaista rikkomista tai sitten kylvää sen sieppari rukiin tai heidän talveksi jonka lopetus sitten helpompaa keväällä kuin kaks (kolme) vuotta vanhan nurmen.
Yksinkertainen kierto ilman lisälannoitustarvetta on kaks vuotta nurmea ja yks vuosi viljaa = 3v kierto. Nyt kun tulevana kautena saa viel kerääjällä perustaa seuraavan kasvuston niin tuossa ei tarvii kuin satsata niittokalustoon. Ja saada kolminkertainen määrä peltoa nykyiseen verrattuna. ;D
Se et riittääkö sitten rahat niin et 33% satokasvilla ja 66% nurmella pelkillä tukieuroilla niin velkasella tilalla ei varmaan, muilla sit kyllä. Ja on siinä se ongelma et jos kalusto mitoitettu tuolle 100% alalle niin lisää pinta-alaa löydettävä tai sit pitää keksiä muuta tekemistä kevääksi kun hommat tulevat tehtyä liika nopeasti.. ;D
Tässä on jo meininkiä, mitä pidän korkeatasoisena luomuna.
Mielestäni viherlannoitusten perustaminen niin huolellisesti kuin mahdollista on se ykkösjuttu. Siemenmäärä pitää olla niin suuri, että kunnon kasvusto saadaan aikaiseksi. Konetyöt niin perusteellisesti kuin tarttee tehdä, että hommat ei jää siitä kiinni. Harva, heikkolaatuinen viherkesanto ei lannoita yhtään mitään ja mahdollistaa valtavan rikkakasvipotentiaalin. Sitä ei ahkerallakaan niitolla saa kuriin. Mitäs, kun tyhjässä paikassa ei kasva apilaa tms, niin rikkaruohohan siihen tulee pysyvästi.
Viherlannoituksen ulkopuolinen kierto ei myöskään saa olla pitkä. Ne viljat vaan mahdollistaa hankalien rikkakasvien lisääntymisen.
-
Mulle on luomuneuvoja sanonut et mikäli rikat vaivaa niin nurmivuosina on homma mennyt jo pieleen.
Itse olen yrittänyt tehdä niin et nurmet niitän vähintään kome kertaa kesässä. Varsinkin ekana nurmivuonna. Tokana vuotena rikat jo yleensä kuolleet jolloin voi antaa kasvuston kasvaa enemmän ja näin typen keräyskin toimii paremmin. Kuivana kesänä ei paljoa kasvustoa tule. Hifistelijät vahtii niitä rikkojen kompensaatiopisteitä. Jos homma on onnistunut niin kesannoiti nurmen lopetuksen yhteydessä heinäkuussa on turhaa.
Sit viljavuosina olen ajanut yleensä kerran rikkaäkeellä orasvaiheessa. Jos ehtisi niin kahdella ajolla saisi paremman tehon. Rikkaäestys tehoaa siemenrikkoihin mut ohdakkeeseen, valvattiin, juolaan tai talvehtineisiin saunakukkiin sillä ei saa tehoa. Moni luomuilija ei tee rikkaäestystä koska harvoin siemenrikoista on haittaa jos viljakasvuston perustaminen on onnistunut (tiheä kasvusto). Itse kun käytän lietettä niin varsinkin savikkaa tulee pirusti ilman rikkaäestystä joten olen katsonut parhaaksi rikkaäestää.
Eli periaatteessa jos hommat onnistuu ja nurmet ovat kunnollisia riittävillä siemenmäärillä perustettuja, tiheitä etkä käytä lietettä tai lantaa niin ei tarvii mitään yleisiä härpättimiä savimailla. Ja et venytä kiertoa liian pitkäksi.
Näin se pitäisi siis toimia. Mulla on niin lyhyt kokemus etten osaa sano toimiiko oikeasti. Mut tuohon pyrin. Syysviljat ovat ongelma, saattaa olla niitä aukkopaikkoja, harvaa kasvustoa jne. Samoin pavut ja herneet. Niiden onnistumisprosentti huonompi jolloin rikat saattavat päästä ylivallalle ja typeäkin tulee kokoajan lisää. Nurmen lopetus savimailla on kuitenkin helpompi tehdä syksypuolella kesää kuin keväällä jolloin syyskylvö kiinnostaa. Osa käyttää osittaista rikkomista tai sitten kylvää sen sieppari rukiin tai heidän talveksi jonka lopetus sitten helpompaa keväällä kuin kaks (kolme) vuotta vanhan nurmen.
Yksinkertainen kierto ilman lisälannoitustarvetta on kaks vuotta nurmea ja yks vuosi viljaa = 3v kierto. Nyt kun tulevana kautena saa viel kerääjällä perustaa seuraavan kasvuston niin tuossa ei tarvii kuin satsata niittokalustoon. Ja saada kolminkertainen määrä peltoa nykyiseen verrattuna. ;D
Se et riittääkö sitten rahat niin et 33% satokasvilla ja 66% nurmella pelkillä tukieuroilla niin velkasella tilalla ei varmaan, muilla sit kyllä. Ja on siinä se ongelma et jos kalusto mitoitettu tuolle 100% alalle niin lisää pinta-alaa löydettävä tai sit pitää keksiä muuta tekemistä kevääksi kun hommat tulevat tehtyä liika nopeasti.. ;D
Tässä on jo meininkiä, mitä pidän korkeatasoisena luomuna.
Mielestäni viherlannoitusten perustaminen niin huolellisesti kuin mahdollista on se ykkösjuttu. Siemenmäärä pitää olla niin suuri, että kunnon kasvusto saadaan aikaiseksi. Konetyöt niin perusteellisesti kuin tarttee tehdä, että hommat ei jää siitä kiinni. Harva, heikkolaatuinen viherkesanto ei lannoita yhtään mitään ja mahdollistaa valtavan rikkakasvipotentiaalin. Sitä ei ahkerallakaan niitolla saa kuriin. Mitäs, kun tyhjässä paikassa ei kasva apilaa tms, niin rikkaruohohan siihen tulee pysyvästi.
Viherlannoituksen ulkopuolinen kierto ei myöskään saa olla pitkä. Ne viljat vaan mahdollistaa hankalien rikkakasvien lisääntymisen.
Kiitos. Sen verran on velkaa et pakko yrittää tehdä muutakin kuin nostaa tuet ja kasvatella rikkoja ;D
Olet ihan oikeassa et siitä viherlannoituksen siemenmäärästä ei saisi tinkiä. Ja siemenseos saisi sisältää montaakin erilaista lajia jolloin jokaisella pellonosalla kasvaisi jotain hyötykasvia eikä rikkoja.
-
Niittourakoitsijana havainnut, ettei kierrossa saa olla liikaakaan nurmea. Säilikset yleensä niitetään kolmesti kesässä. Luomukarjatiloilla usein kierto on suojavilja kokoviljaksi tai vihannaksi ja 3-4 nurmea ja uudelleen suojavilja. Noissa tuppaa nurmen rikkakasvit lisääntymään, mm. hierakka, leinikit, takiaiset, leskenlehti
-
Niittourakoitsijana havainnut, ettei kierrossa saa olla liikaakaan nurmea. Säilikset yleensä niitetään kolmesti kesässä. Luomukarjatiloilla usein kierto on suojavilja kokoviljaksi tai vihannaksi ja 3-4 nurmea ja uudelleen suojavilja. Noissa tuppaa nurmen rikkakasvit lisääntymään, mm. hierakka, leinikit, takiaiset, leskenlehti
Entä apilamätä ja muut apilan kasvutaudit? Niidenhän pitäisi lisääntyä, kun monta vuotta perä jälkeen viljellään apilavoittoista nurmea, eikä välissä pidetä kuin yksi viljavuosi. Vai onko tämäkin turhanpäiväistä juttua?
-
Niittourakoitsijana havainnut, ettei kierrossa saa olla liikaakaan nurmea. Säilikset yleensä niitetään kolmesti kesässä. Luomukarjatiloilla usein kierto on suojavilja kokoviljaksi tai vihannaksi ja 3-4 nurmea ja uudelleen suojavilja. Noissa tuppaa nurmen rikkakasvit lisääntymään, mm. hierakka, leinikit, takiaiset, leskenlehti
Entä apilamätä ja muut apilan kasvutaudit? Niidenhän pitäisi lisääntyä, kun monta vuotta perä jälkeen viljellään apilavoittoista nurmea, eikä välissä pidetä kuin yksi viljavuosi. Vai onko tämäkin turhanpäiväistä juttua?
Itsellä ei niin pitkiä nurmikausia ole ollut et olisin mitään huomannut, mut sanovat et kolmannen vuoden jälkeen apila nurmissa vähenisi. Mikäli ei ole nurmelle käyttöä (luomuelukoita tai sopimusta sellaisten kanssa) niin en näe syytä et pitäis yli kaksi vuotta nurmea pitää, muuta kuin lsiskuus ja tukien imurointi. Säännötkin vaativat sen 30% myyntikasvia joka 3v kierrossa tulee täyteen..
-
Luomu merkitsee eri asioita, kirppispomppa ja löysä huivi kaulan ympärillä ratikkapysäkiltä Greenpeacen konttorille kävelevälle nenärengasnuorelle kuin peltoja elääkseen viljelevälle ammattilaiselle. Luomutarkastusten sanktiot ovat kaksinaismoralistisia, koska täysin luonnollinen tila on viljelykasvin sukupuutto.
Jos tarkastusta tekemään osuu sellainen idealisti, joka viljelee luomuansa Vallilan siirtolapuutarhassa, poimien toukkia kasveista ja suihkutellen mäntysuopavettä, niin eihän semmoinen voi käsittää, millainen ala on 1000 ha, ainakin jos on matikka vaihdettu satuluonto-oppimääriin.
-SS-
-
Näyttää MaasTullis joukko suomalaisia vaikuttajia ::) vaativan että puolet Suomen pelloista pitäisi siirtää luomuun vuoteen 2030 mennessä.
-
Näyttää MaasTullis joukko suomalaisia vaikuttajia ::) vaativan että puolet Suomen pelloista pitäisi siirtää luomuun vuoteen 2030 mennessä.
Joo, mihinköhän ne sen perustaa että vienti lisääntyisi luomualan lisääntymisen myötä?
-
ja kun markkinat supistuu 5% luokkaan on tosi järkevää panostaa luomuun. molemmat kaks kääkkää ostaa sen yhen keräkaalin puokkiin...
-
Näyttää MaasTullis joukko suomalaisia vaikuttajia ::) vaativan että puolet Suomen pelloista pitäisi siirtää luomuun vuoteen 2030 mennessä.
Joo, mihinköhän ne sen perustaa että vienti lisääntyisi luomualan lisääntymisen myötä?
Viennistä en tiedä mut kyl tuo ylituotantoon auttaisi samalla kun auttaisi siihen et lannoite ja kemikaalirahaa kannetaan ulkomaille. Kukaan ei tosin puhu löpörahasta mitään tai koneista. No koneita voidaan valmistaa täälläkin ja sit kun traktorit kulkee vedyllä niin sitäkin.
Elukat ovat valitettavasti jo keskittyneet. Homma toimisi paremmin kun elukoita olisi tasaisesti pitkin maata jolloin paskakin jakautuisi tasaisemmin. Jos luomulla nousisi niin voisi taas raivata lisää peltoa jotta pienempi sato kattaisi kulutuksen..
-
Eipä ole luomuihmiset koskaan kommentoineet apilamätäongelmista tms. Omien kokemusten mukaan apila kyllä häviää nurmista, mitä kauemmin peltoa pidetään heinällä. Laitumilla eläimet tallovat ja sille apila on herkkä. Kaikesta huolimatta apila on melko talvenherkkäkin. En tiedä vaikuttaisiko nurmien niitto eli pitäis murskata kasvusto, että uusi kasvusto pääsee helpommin kasvamaan läpi. Jostain muistelen lukeneeni, että apilaa tulisi pitää minimissään kolme vuotta, koska juuristo kasvaa koko ajan ja se olisi maan rakenteelle eduksi.
-
Eipä ole luomuihmiset koskaan kommentoineet apilamätäongelmista tms. Omien kokemusten mukaan apila kyllä häviää nurmista, mitä kauemmin peltoa pidetään heinällä. Laitumilla eläimet tallovat ja sille apila on herkkä. Kaikesta huolimatta apila on melko talvenherkkäkin. En tiedä vaikuttaisiko nurmien niitto eli pitäis murskata kasvusto, että uusi kasvusto pääsee helpommin kasvamaan läpi. Jostain muistelen lukeneeni, että apilaa tulisi pitää minimissään kolme vuotta, koska juuristo kasvaa koko ajan ja se olisi maan rakenteelle eduksi.
Apila on taudinarka. Se nurmesta nurmeen uudistaminen johtaa joko hetkelliseen totaalimahalaskuun (apilamätä eli pahkahome) tai ehkä kuitenkin todennäköisemmin apilaväsymykseen eli erilaisten ns. minipatogeenien lisääntymiseen ja sitä kautta kasvun heikkenemiseen. Sitten vielä juurilaho eli yleinen vanhuudenheikkous viimeistään kolmantena tai neljäntenä nurmivuonna. Juuristo kehittyy toisena nurmivuonna jo täyteen vahvuuteensa eli esikasviarvon kannalta viherlannoitusvaikutus ei siitä enää normitilanteessa parane.
Puna- tai alsikeapilalla nurmen optimi-ikä on 2-3 vuotta ja välivuosia saman verran. Eli oppikirjamainen intensiivinen viljelykierto on sadontuoton kannalta paras.
-
Näin kun ollaan 100% nurmikierrossa, kannattaako yrittää viljellä jatkuvasti apilanurmia vai välillä pitää tarkoituksella apilattomia nurmia? Vaiko pitää sitä vanhaa nurmea ja antaa siitä hävitä apilan ja sitten täydennyskylvää uudet apilansiemenet?
Vanhoihin nurmiinhan tulee yleensä valkoapila itsestään jos siis ei ole kylvettyä apilaa…
-
Itse en luomussa ole mutta kylvin maanparannusmielessä valkomesikkää parille lohkolle. Kuinka yleistä on mesikän käyttö luomussa?
Juttujen mukaanhan se on ihan valtavan hyvä typensitoja. Tänä vuonna nään miten kasvaa. Viime vuonna kylvin kauran kanssa.
-
8)
Luomu merkitsee eri asioita, kirppispomppa ja löysä huivi kaulan ympärillä ratikkapysäkiltä Greenpeacen konttorille kävelevälle nenärengasnuorelle kuin peltoja elääkseen viljelevälle ammattilaiselle. Luomutarkastusten sanktiot ovat kaksinaismoralistisia, koska täysin luonnollinen tila on viljelykasvin sukupuutto.
Jos tarkastusta tekemään osuu sellainen idealisti, joka viljelee luomuansa Vallilan siirtolapuutarhassa, poimien toukkia kasveista ja suihkutellen mäntysuopavettä, niin eihän semmoinen voi käsittää, millainen ala on 1000 ha, ainakin jos on matikka vaihdettu satuluonto-oppimääriin.
-SS-
8)
-
Sinänsä luomuviljan hinnan putoaminen ja kysynnän tökkääminen ei tule yllätyksenä, sanoin sitä jo vuosia sitten kun oli valtava luomurynnistys että on iso riski että näin tulee käymään, toki näin rajua myllerrystä ei pystynyt ennustamaan.
-
Eipä ole luomuihmiset koskaan kommentoineet apilamätäongelmista tms. Omien kokemusten mukaan apila kyllä häviää nurmista, mitä kauemmin peltoa pidetään heinällä. Laitumilla eläimet tallovat ja sille apila on herkkä. Kaikesta huolimatta apila on melko talvenherkkäkin. En tiedä vaikuttaisiko nurmien niitto eli pitäis murskata kasvusto, että uusi kasvusto pääsee helpommin kasvamaan läpi. Jostain muistelen lukeneeni, että apilaa tulisi pitää minimissään kolme vuotta, koska juuristo kasvaa koko ajan ja se olisi maan rakenteelle eduksi.
Apila on taudinarka. Se nurmesta nurmeen uudistaminen johtaa joko hetkelliseen totaalimahalaskuun (apilamätä eli pahkahome) tai ehkä kuitenkin todennäköisemmin apilaväsymykseen eli erilaisten ns. minipatogeenien lisääntymiseen ja sitä kautta kasvun heikkenemiseen. Sitten vielä juurilaho eli yleinen vanhuudenheikkous viimeistään kolmantena tai neljäntenä nurmivuonna. Juuristo kehittyy toisena nurmivuonna jo täyteen vahvuuteensa eli esikasviarvon kannalta viherlannoitusvaikutus ei siitä enää normitilanteessa parane.
Puna- tai alsikeapilalla nurmen optimi-ikä on 2-3 vuotta ja välivuosia saman verran. Eli oppikirjamainen intensiivinen viljelykierto on sadontuoton kannalta paras.
Onko valkoapila sitten kestävämpi? Omassa viljelykierrossa kylvetään laitumille valkoapila seoskasvuston kanssa ilman välivuosia, eikä apila näytä siitä ottavan itseensä.
-
Eipä ole luomuihmiset koskaan kommentoineet apilamätäongelmista tms. Omien kokemusten mukaan apila kyllä häviää nurmista, mitä kauemmin peltoa pidetään heinällä. Laitumilla eläimet tallovat ja sille apila on herkkä. Kaikesta huolimatta apila on melko talvenherkkäkin. En tiedä vaikuttaisiko nurmien niitto eli pitäis murskata kasvusto, että uusi kasvusto pääsee helpommin kasvamaan läpi. Jostain muistelen lukeneeni, että apilaa tulisi pitää minimissään kolme vuotta, koska juuristo kasvaa koko ajan ja se olisi maan rakenteelle eduksi.
Apila on taudinarka. Se nurmesta nurmeen uudistaminen johtaa joko hetkelliseen totaalimahalaskuun (apilamätä eli pahkahome) tai ehkä kuitenkin todennäköisemmin apilaväsymykseen eli erilaisten ns. minipatogeenien lisääntymiseen ja sitä kautta kasvun heikkenemiseen. Sitten vielä juurilaho eli yleinen vanhuudenheikkous viimeistään kolmantena tai neljäntenä nurmivuonna. Juuristo kehittyy toisena nurmivuonna jo täyteen vahvuuteensa eli esikasviarvon kannalta viherlannoitusvaikutus ei siitä enää normitilanteessa parane.
Puna- tai alsikeapilalla nurmen optimi-ikä on 2-3 vuotta ja välivuosia saman verran. Eli oppikirjamainen intensiivinen viljelykierto on sadontuoton kannalta paras.
Kiitos Petri kattavasta analyysistä. Tältä pohjalta ei siis ole järkevää käyttää apilaa jos tavoitteena on pitkäaikaisen luonnonhoitopellon perustaminen. Olisiko siis perinteinen timotei+nurminata sellaisiin paras vaihtoehto.
-
ja kuis se olikaan tuo ollilan kuusipeuran läjittämishanke? kait nuo elikot popsii hirveesti just nuita hyiä peltokasveja? luin hesarista tuosta kuin naapurin pelloilla olis jopa 30 elikon lauma... hyin putsaa kasvustot..
-
Itse en luomussa ole mutta kylvin maanparannusmielessä valkomesikkää parille lohkolle. Kuinka yleistä on mesikän käyttö luomussa?
Juttujen mukaanhan se on ihan valtavan hyvä typensitoja. Tänä vuonna nään miten kasvaa. Viime vuonna kylvin kauran kanssa.
Ei omia kokemuksia mut mitä kuullut niin talvehtiminen kanssa ollut ongelmia. Jostain syystä ei ole yleistynyt. Kenties pelätään sitä et siitä jää "rikkakasvi" peltoon joka sitten hajallaan pilaa viljan..
Sinänsä luomuviljan hinnan putoaminen ja kysynnän tökkääminen ei tule yllätyksenä, sanoin sitä jo vuosia sitten kun oli valtava luomurynnistys että on iso riski että näin tulee käymään, toki näin rajua myllerrystä ei pystynyt ennustamaan.
Juu kylhän tuo oli nähtävissä kun n. 5v sitten oli kohtuu reilu rynnistystä luomuun. Silloin hintasuhteet oli hieman erilaiset. Itse ainakin silloin tiedostin et hinnat voi muuttua mut en arvannut koronaa, sotaa jne joka nyt enemmän vaikuttanut siihen kysyntään. Yleisesti siis vain varsinkin Suomessa kysyntä laskenut.
Nyt sit pitää miettiä et lähteekö pois vai luottaako et riittävän moni muu lähtee, talous kääntyy nousuun ja silloin kenties luomun kulutuskin elpyy jne. Jos nyt jättäytyy pois niin 2 vuoden karenssi tais tulla ja sit 2v siirtymäaikaa eli uudestaan luomua joskus v.2027.
-
Itse en luomussa ole mutta kylvin maanparannusmielessä valkomesikkää parille lohkolle. Kuinka yleistä on mesikän käyttö luomussa?
Juttujen mukaanhan se on ihan valtavan hyvä typensitoja. Tänä vuonna nään miten kasvaa. Viime vuonna kylvin kauran kanssa.
Ei omia kokemuksia mut mitä kuullut niin talvehtiminen kanssa ollut ongelmia. Jostain syystä ei ole yleistynyt. Kenties pelätään sitä et siitä jää "rikkakasvi" peltoon joka sitten hajallaan pilaa viljan..
Tosiaan kun en ole luomusta niin luulisi tuon rikka-aineita tottelevan siinä missä muutkin 🤔
-
Eipä ole luomuihmiset koskaan kommentoineet apilamätäongelmista tms. Omien kokemusten mukaan apila kyllä häviää nurmista, mitä kauemmin peltoa pidetään heinällä. Laitumilla eläimet tallovat ja sille apila on herkkä. Kaikesta huolimatta apila on melko talvenherkkäkin. En tiedä vaikuttaisiko nurmien niitto eli pitäis murskata kasvusto, että uusi kasvusto pääsee helpommin kasvamaan läpi. Jostain muistelen lukeneeni, että apilaa tulisi pitää minimissään kolme vuotta, koska juuristo kasvaa koko ajan ja se olisi maan rakenteelle eduksi.
Apila on taudinarka. Se nurmesta nurmeen uudistaminen johtaa joko hetkelliseen totaalimahalaskuun (apilamätä eli pahkahome) tai ehkä kuitenkin todennäköisemmin apilaväsymykseen eli erilaisten ns. minipatogeenien lisääntymiseen ja sitä kautta kasvun heikkenemiseen. Sitten vielä juurilaho eli yleinen vanhuudenheikkous viimeistään kolmantena tai neljäntenä nurmivuonna. Juuristo kehittyy toisena nurmivuonna jo täyteen vahvuuteensa eli esikasviarvon kannalta viherlannoitusvaikutus ei siitä enää normitilanteessa parane.
Puna- tai alsikeapilalla nurmen optimi-ikä on 2-3 vuotta ja välivuosia saman verran. Eli oppikirjamainen intensiivinen viljelykierto on sadontuoton kannalta paras.
Kiitos Petri kattavasta analyysistä. Tältä pohjalta ei siis ole järkevää käyttää apilaa jos tavoitteena on pitkäaikaisen luonnonhoitopellon perustaminen. Olisiko siis perinteinen timotei+nurminata sellaisiin paras vaihtoehto.
Paras pitkäaikaisuuden tekijä on täydennyskylvö
Kyllä se timppanatakin aukkoja jättää ajan myötä
-
Kiitos kommenteista! Mielestäni puhtaassa nurmiviljelyssä kannattaisi vuorotella apilaisia ja apilattomia nurmia. Apilaiset viljelee apilan voimalla, apilattomat sitten lannoittaa "tilan tavanomaiseen tapaa". Näin saadaan apilanurmesta irti kaikki tehot. Valkoapila on kasvutavaltaan erilainen kuin puna/alsikeapila. Rönsyjen avulla se pysyy hengissä, vaikka häntä jo kuolisi tauteihin tai johonkin. Luonnonhoitopeltoihin ym. kylväisi ilman muuta apilan alussa; ajan saatossa kun se tuo typpeä ja maanparannusta, se vaan tuhoaa omat menestymisen mahdollisuutensa - apila on pioneerikasvi, joka pohjustaa maata vaativammille kasveille.
Pari vuotta sitten sain suojavyöhykesopimuksella olleen pellon vuokralle, jossa oli kuusivuotiaanakin vielä ihan välttävän tuottava apilikko - jos nyt 3 tn kuiva-ainetta säilörehuvaiheessa on "välttävä". Tuo lohko lähti nyt normikiertoon meillä, biotiitilla ja lantakompostilla ponnistetaan eteenpäin tuollaisen "levon" jälkeen. Ja täydennyskylvö on meilläkin ihan rutiiniohjelmassa 1. ja 2. nurmivuoden keväällä, kun tavoitteena on kolmivuotinen nurmi.
-
Itse tällä lyhyellä luomu-uralla tuntuu että helpoimmalla ja halvimmalla sekä suurimpiin satoihin pääsee vanhoja nurmia täydennyskylvämällä, perustamisvaiheessa on aina savikkaa kamalasti ja helposti hierakat myös räjähtää. Toki savikan kun niittää tarpeeksi nuorena niin kyllä noi emot sen syö, kuiviketta vaan tarttee… Hierakatkin on helppo kitkeä pehmeästä maasta. (jää kyllä helposti kitkemättä).